Slovakia

Slovakia eli Slovakian tasavalta (slovakiksi Slovensko) on vuoristoinen sisämaavaltio Keski-Euroopassa. Sen naapurivaltioita ovat Tšekki, Puola, Ukraina, Unkari ja Itävalta. Slovakia on Euroopan unionin ja NATOn jäsenvaltio.

Sisällysluettelo

1 Historia
2 Politiikka
3 Hallinnollinen jako
4 Maantiede
5 Talous
6 Väestö
7 Kulttuuri
8 Urheilu
9 Lähteet
10 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Slovakian alue kuului 1000-luvulta lähtien Unkarin kuningaskuntaan. Turkkilaisen valtakauden jälkeen Unkari joutui osaksi Habsburgien hallitsemaa Itävallan keisarikuntaa, vaikka se säilyikin nimellisesti omana kuningaskuntanaan; vuoden 1876 kompromissisopimuksessa Unkarin asema koheni ja alettiin puhua Itävalta-Unkarin kaksoismonarkiasta. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Itävalta-Unkari hajosi ja Slovakiasta tuli osa Tšekkoslovakiaa. Vuonna 1939 Slovakiasta tuli nimellisesti itsenäinen valtio, joka oli tiukasti natsi-Saksan alaisuudessa johtajanaan pappi Jozef Tiso, kunnes toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945 Tšekkoslovakia palautettiin yhtenäiseksi valtioksi.

Kylmän sodan aikana Tšekkoslovakia oli Varsovan liiton jäsen Neuvostoliiton vaikutusvallan alaisena. Vuonna 1969 se jaettiin kahdeksi osavaltioksi, Tšekiksi ja Slovakiaksi. Jonkin aikaa Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen, vuodenvaihteessa 1992–1993, liittovaltio hajosi rauhanomaisesti ja osavaltiot itsenäistyivät.

Slovakian johti eroon Tšekkoslovakiasta ja itsenäiseksi vuoden 1993 alussa Vladimír Mečiar, joka hallitsi maata muutamaa keskeytystä lukuun ottamatta vuoteen 1998. Mečiar hallitsi autoritaarisesti, salaisen poliisin tuella ja otti presidentti Michal Kováčin kauden päättyessä presidentinkin toimen hoidettavakseen. Vuonna 1997 oppositio sai yhteistyöllä kammettua Mečiarin pääministerin virasta ja häntä seurasi Mikuláš Dzurinda. Presidentinvaali muutettiin suoraksi kansanvaaliksi perustuslain muutoksella 1999.

Slovakia lähetti 110 sotilasta Yhdysvaltain johtamaan Irakin-liittoumaan 2003. Slovakian joukot palvelivat puolalaisten alaisuudessa Hillassa miinanraivaustehtävissä. Kolme sotilasta sai surmansa tehtävän aikana. Joukot vedettiin pois pääministeri Robert Ficon vaalilupauksen mukaan helmikuussa 2007.

Slovakia on yksi niistä kymmenestä valtiosta, jotka liittyivät Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004. Lisäksi se liittyi NATOon 29. maaliskuuta 2004.

[muokkaa] Politiikka

Slovakian tasavallan kansallinen neuvosto on yksikamarinen, 150-paikkainen kansanedustuslaitos.

17. kesäkuuta 2006 pidetyissä parlamenttivaaleissa äänienemmistön sai alustavan laskennan mukaan vasemmistolainen Smer-puolue, jonka kannatus oli 29,2 %. Kristillisdemokraattinen liitto oli toiseksi eniten ääniä saanut puolue saaden 18,4 % äänistä. Robert Ficon hallitukseen tuli Mečiarin HZDS ja äärikansallinen SNS. SNS:n pääsyä hallituksen on pidetty syynä vahvistuneisiin vähemmistöjen vastaisiin mielialoihin.

[muokkaa] Hallinnollinen jako

Slovakia on jaettu kahdeksaan lääniin ("kraje", yksikkö "kraj"). Jokainen on nimetty merkittävimmän kaupunkinsa mukaan. Vuodesta 2002 alueet määriteltiin ylimmän aluejaon yksiköiksi ("vyššie územné celky" VÚC) ja autonomisiksi alueiksi ("samosprávne kraje").

Banskobystrický kraj, suurimpana kaupunkina Banská Bystrica
Bratislavský kraj, Bratislava
Košický kraj, Košice
Nitriansky kraj, Nitra
Prešovský kraj, Prešov
Trenčiansky kraj, Trenčín
Trnavský kraj, Trnava
Žilinský kraj, Žilina

Läänit on jaettu piireihin ("okresy", yksikkö "okres"), joita on 79.

[muokkaa] Maantiede

Slovakian kartta.

Slovakia satelliittikuvassa joulukuussa.

Slovakia on suurimmaksi osaksi vuoristoa: maan pohjoisosaa hallitsevat Länsi-Karpaatit, joihin kuuluvat Tatravuoret. Korkein huippu on Gerlachovský štít (2 655 m). Maan pinta-alasta n. 80 % on yli 750 m merenpinnasta. Merkittäviä vuorialueita ovat Matala Tatra (2 043 m merenpinnasta), Suuri Tatra (1 592 m) ja Pieni Fatra (1 709 m). Suurin yhtenäinen tasankoalue sijaitsee Kaakkois-Slovakiassa Tonavasta koilliseen.

Slovakian tärkeimmät joet ovat Tonava ja sen sivujoet Váh ja Hron.

Slovakian ilmasto on leuto. Kesät ovat suhteellisen lämpimiä ja talvet kosteita, pilvisiä ja kylmiä. Alueelliset ilmastonvaihtelut ovat suuria. Kuivimmat ja lämpimimmät alueet ovat Etelä- ja Itä-Slovakian tasangot. Siellä vuoden keskimääräinen lämpötila on 10 astetta ja sademäärä 500 mm. Ylänkö- ja vuoristoalueilla vuoden keskilämpötila voi olla jopa 0 astetta ja sademäärä 2 000 mm.

[muokkaa] Talous

Slovakia on selvinnyt varsin hyvin vaikeasta siirtymisestä suunnitelmataloudesta markkinatalouteen. Valtionyhtiöiden yksityistäminen on saatu likimain valmiiksi. Slovakia liittyi yhteisvaluutta euroon vuonna 2009.

Slovakian työttömyysprosentti on Euroopan korkeimpia, vuonna 2006 se oli 12 prosenttia. Maa houkuttelee eurooppalaisia sijoittajia, koska työvoima on maanosan halvinta. Koulutetuista ihmisistä on kuitenkin pulaa.

Slovakian merkittävimmät luonnonvarat ovat ruskohiili eli ligmentti, suola, rauta, alumiini, elohopea ja kivihiili. Merkittävimmät vientituotteet ovat koneet ja aseet.

[muokkaa] Väestö

Suurin osa väestöstä on etnisesti länsislaavilaista kieltä puhuvia slovakkeja (86 %). Suurin vähemmistö ovat unkarilaiset (9,7 %),^[1] jotka ovat keskittyneet maan etelä- ja itäosiin. Joissain kunnissa on unkarilainen enemmistö. 600 kaupungissa ja kylässä he muodostavat yli 20 % väestöstä. Romaneja on oman määritelmänsä mukaan 1,7 % väestöstä, joidenkin arvioiden mukaan 5,6 %. Pienempiä väestöryhmiä ovat tšekit, saksalaiset, puolalaiset ja ruteenit eli rusiinit.

Väestöntiheyden erot ovat pinnanmuotojen vuoksi suuret, sillä väestö on keskittynyt laaksoihin ja tasangoille. Esim. Bratislavan alueella asuu n. 300 henkeä/km², kun taas harvimmin asutuilla alueilla väestöntiheys on 70–100 henkeä/km². Koko maan keskiarvo on 110 as./km².

Unkarilaisvähemmistön ja slovakkienemmistön välit ovat kireät ja etenkin syksyn 2006 aikana kiristyneet entisestään. Unkarin puhumisesta matkapuhelimeen on voinut tulla pahoinpidellyksi, ja eräät ryhmät ovat toivotelleet unkarilaiset "takaisin Tonavan taa". Vastareaktio on kohdistunut etenkin kansallispuolueen johtajaan Ján Slotaan.

Maassa on uskonnonvapaus. Suurin osa kansalaisista tunnustautuu katolilaisiksi (68,9 %), vaikka kirkossakäyvien osuus on pienempi. Mitään uskontoa tunnustamattomia on 13 %. Pienempiä uskontokuntia ovat luterilaiset (6,93 %) ja kreikkalaiskatolilaisia (uniaatteja) (4,1 %) ja kalvinistit (2,0 %). Muihin kirkkokuntiin kuuluvia on 1,1 % ja ml. muut itäistä riitusta noudattavat katolilaiset ja ortodoksit 0,9 %. Juutalaisia on 2300.

Virallinen kieli on slovakki. Unkari on virallinen vähemmistökieli joillain alueilla etelässä.

[muokkaa] Kulttuuri

Slovakin kieltä on alettu kirjoittaa jo ennen 1700-lukua. Nykyisen kirjakielen isänä pidetään Ľudovit Štúria (1812-1856). Hän edusti kirjailijana lähinnä kansallisromantiikkaa. Realismi nousi seuraavan sukupolven kirjailijoiden myötä 1870-luvulla. Tsekkoslovakian aikana slovakkikirjailijat loivat vahvat yhteydet Ranskaan.^[2]