Slovakia

Slovakia eli Slovakian tasavalta (slovakiksi Slovensko) on vuoristoinen sisämaavaltio Keski-Euroopassa. Sen naapurivaltioita ovat Tšekki, Puola, Ukraina, Unkari ja Itävalta. Slovakia on Euroopan unionin ja NATOn jäsenvaltio.

Sisällysluettelo

1 Maantiede
2 Historia
3 Politiikka
- 3.1 Asevoimat
4 Hallinnollinen jako
5 Talous
- 5.1 Liikenne
6 Väestö
7 Kulttuuri
- 7.1 Urheilu
8 Lähteet
- 8.1 Viitteet
9 Aiheesta muualla

[muokkaa] Maantiede

Slovakian kartta.

Slovakia on suurimmaksi osaksi vuoristoa: maan pohjoisosaa hallitsevat Länsi-Karpaatit, joihin kuuluvat Tatravuoret. Korkein huippu on Gerlachovský štít (2 655 m). Maan pinta-alasta n. 80 % on yli 750 m merenpinnasta. Merkittäviä vuorialueita ovat Matala Tatra (2 043 m merenpinnasta), Suuri Tatra (1 592 m) ja Pieni Fatra (1 709 m). Suurin yhtenäinen tasankoalue sijaitsee Kaakkois-Slovakiassa Tonavasta koilliseen. Slovakian tärkeimmät joet ovat Tonava ja sen sivujoet Váh ja Hron.

Slovakian ilmasto on leuto. Kesät ovat suhteellisen lämpimiä ja talvet kosteita, pilvisiä ja kylmiä. Alueelliset ilmastonvaihtelut ovat suuria. Kuivimmat ja lämpimimmät alueet ovat Etelä- ja Itä-Slovakian tasangot. Siellä vuoden keskimääräinen lämpötila on 10 astetta ja sademäärä 500 mm. Ylänkö- ja vuoristoalueilla vuoden keskilämpötila voi olla jopa 0 astetta ja sademäärä 2 000 mm.

Slovakian pinta-alasta 4 prosenttia on metsää, ja aarniometsääkin on jäljellä 71 sirpaleessa, vaikka metsiä on hakattu satojen vuosien ajan. Alangoilla kasvavati tammi ja pyökki, keskikorkeuksilla (700-1500 metrissä) kuusi ja mänty, ja tämän yläpuolella vielä kääpiövuorimäntyjä.^[3]

Tatravuorten alueella elää monia villieläimiä: karhuja, susia, ilveksiä, murmeleita, saukkoja, kotkia ja minkkejä. Maasto on vaikeakulkuista joten matkailija näkee eläimiä harvoin. Gemssi on rauhoitettu ja saatu näin pelastettua sukupuuton partaalta. Euroopan painavin lintu isotrappi elää Tonavan tulvaniityillä.^[3]

Lähes neljännes maan pinta-alasta on suojeltu kansallispuistoina.^[3] Tatravuorten kansallispuisto on maan vanhin, perustettu 1949.^[4] Slovensky rajin kansallispuisto maan itäosassa on perustettu 1969. Siellä on monia rotkoja ja luolia.^[5]

[muokkaa] Historia

[muokkaa] Varhaiset vaiheet

Maata asuttivat ensimmäiseksi illyyrialaiset, keltit ja saksilaiset heimot. 600-luvulla alueelle tuli myös slaavilaisia kansoja.^[6]

800-luvulla Slovakia oli osa Suur-Määriä. Suur-Määri eli Suur-Moravia oli länsislaavilainen valtio, joka vaikutti Keski-Euroopassa vuodesta 833 aina 900-luvun alkupuolelle saakka. Siihen kuuluivat nykyisen Slovakia lisäksi Böömi, Määri ja osia Saksata, Puolasta ja Unkarista. Kyrillos ja Metodios toimivat siellä lähetyssaarnaajina ja toiva kristinuskon slovakeillekin. Suur-Määrin hajottua Slovakia kuului 1000-luvulta lähtien Unkarin kuningaskuntaan.^[7] Turkkilaisen valtakauden jälkeen Unkari joutui osaksi Habsburgien hallitsemaa Itävallan keisarikuntaa, vaikka se säilyikin nimellisesti omana kuningaskuntanaan; vuoden 1876 kompromissisopimuksessa Unkarin asema koheni ja alettiin puhua Itävalta-Unkarin kaksoismonarkiasta.

[muokkaa] Maailmansodat

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Itävalta-Unkari hajosi ja Slovakiasta tuli osa Tšekkoslovakiaa. Vuonna 1939 Slovakiasta tuli nimellisesti itsenäinen valtio, joka oli tiukasti natsi-Saksan alaisuudessa johtajanaan pappi Jozef Tiso, kunnes toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945 Tšekkoslovakia palautettiin yhtenäiseksi valtioksi.

[muokkaa] Kommunistivalta

Kylmän sodan aikana Tšekkoslovakia oli Varsovan liiton jäsen Neuvostoliiton vaikutusvallan alaisena.^[7] Vuonna 1969 se jaettiin kahdeksi osavaltioksi, Tšekiksi ja Slovakiaksi. Jonkin aikaa Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen, vuodenvaihteessa 1992–1993, liittovaltio hajosi rauhanomaisesti ja osavaltiot itsenäistyivät.

[muokkaa] Uusi itsenäisyys

Slovakian johti eroon Tšekkoslovakiasta ja itsenäiseksi vuoden 1993 alussa Vladimír Mečiar, joka hallitsi maata muutamaa keskeytystä lukuun ottamatta vuoteen 1998. Mečiar hallitsi autoritaarisesti, salaisen poliisin tuella ja otti presidentti Michal Kováčin kauden päättyessä presidentinkin toimen hoidettavakseen. Vuonna 1997 oppositio sai yhteistyöllä kammettua Mečiarin pääministerin virasta ja häntä seurasi Mikuláš Dzurinda. Presidentinvaali muutettiin suoraksi kansanvaaliksi perustuslain muutoksella 1999.^[8]

Slovakia lähetti 110 sotilasta Yhdysvaltain johtamaan Irakin-liittoumaan 2003. Slovakian joukot palvelivat puolalaisten alaisuudessa Hillassa miinanraivaustehtävissä. Kolme sotilasta sai surmansa tehtävän aikana. Joukot vedettiin pois pääministeri Robert Ficon vaalilupauksen mukaan helmikuussa 2007.^[9]^[10]

Slovakia on yksi niistä kymmenestä valtiosta, jotka liittyivät Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004. Lisäksi se liittyi Natoon 29. maaliskuuta 2004.^[10]

[muokkaa] Politiikka

Slovakian tasavallan kansallinen neuvosto on yksikamarinen, 150-paikkainen kansanedustuslaitos. Sen jäsenet valitaan neljän vuoden kaudelle vaalipiirijaon pohjalta.^[1]

17. kesäkuuta 2006 pidetyissä parlamenttivaaleissa äänienemmistön sai alustavan laskennan mukaan vasemmistolainen SMER-puolue, jonka kannatus oli 29,2 %. Kristillisdemokraattinen liitto oli toiseksi eniten ääniä saanut puolue saaden 18,4 % äänistä. Robert Ficon hallitukseen tuli Mečiarin HZDS ja äärikansallinen SNS. SNS:n pääsyä hallituksen on pidetty syynä vahvistuneisiin vähemmistöjen vastaisiin mielialoihin.

Presidentti valitaan viisivuotiskaudelle kansanvaalilla, sama henkilö voidaan valita kahdelle kaudelle. Eduskuntavaalien jälkeen presidentti yleensä nimittää suurimman puolueen tai koalition johtajan pääministeriksi.^[1] Pääministerillä on lähes kaikki toimeenpanovalta, mutta presidentti on armeijan ylipäällikkö, hän voi myöntää armahduksia ja lähettää lain takaisin parlamentin valmisteltavaksi.^[7]

[muokkaa] Asevoimat

Slovakian asevoimat jakaantuvat maavoimiin ja ilmavoimiin. Yleisestä asevelvollisuudesta luovuttiin vuonna 2006, nykyisin 17-30-vuotiaat voivat hakeutua vapaaehtoiseen palvelukseen, myös naiset.^[1]

Ilmavoimilla on 64 konetta kolmessa tukikohdassaan. Tärkein konetyyppi nykyisin on MiG-29-hävittäjä. Käytössä on myös Mi-24 ja Mi-17 helikoptereita.^[7] Lisäksi ilmavoimilla on tšekkiläisiä Aero L-39 Albatros- ja Let L-410 Turbolet- koneita.

[muokkaa] Hallinnollinen jako

Slovakia on jaettu kahdeksaan lääniin ("kraje", yksikkö "kraj"). Jokainen on nimetty merkittävimmän kaupunkinsa mukaan. Vuodesta 2002 alueet määriteltiin ylimmän aluejaon yksiköiksi ("vyššie územné celky" VÚC) ja autonomisiksi alueiksi ("samosprávne kraje").

Luettelossa alueen asukasluku on vuodelta 2008.^[11]

Banskobystrický kraj, 654 000 asukasta, suurimpana kaupunkina Banská Bystrica
Bratislavský kraj, 617 000 asukasta, Bratislava
Košický kraj, 776 000 asukasta, Košice
Nitriansky kraj, 706 000 asukasta, Nitra
Prešovský kraj, 804 000 asukasta, Prešov
Trenčiansky kraj, 600 000 asukasta, Trenčín
Trnavský kraj, 560 000 asukasta, Trnava
Žilinský kraj, 696 000 asukasta, Žilina

Läänit on jaettu piireihin ("okresy", yksikkö "okres"), joita on 79.

[muokkaa] Talous

Slovakia on selvinnyt varsin hyvin vaikeasta siirtymisestä suunnitelmataloudesta markkinatalouteen. Valtionyhtiöiden yksityistäminen on saatu likimain valmiiksi. Euroopan unionin neuvosto hyväksyi 8. heinäkuuta 2008 Slovakian euroalueen jäseneksi. Euron käyttöönotto tapahtui 1. tammikuuta 2009, jolloin maan entinen valuutta koruna poistui käytöstä.^[12] Maassa on 19 %:n tasavero.^[1]

Slovakian työttömyysprosentti on Euroopan korkeimpia, vuonna 2009 se oli 12 prosenttia.^[1] Maa houkuttelee eurooppalaisia sijoittajia työvoiman halpuuden vuoksi.^lähde? Koulutetuista ihmisistä on kuitenkin pulaa.^lähde?

Slovakian merkittävimmät luonnonvarat ovat ruskohiili eli ligniitti, suola, rauta, alumiini, elohopea ja kivihiili. Merkittävimmät vientituotteet ovat koneet, ajoneuvot, metallit, kemikaalit ja mineraalit sekä muovit.^[1]

[muokkaa] Liikenne

Slovakiassa on 35 lentokenttää, joissa 20:llä päällystetyt kiitotiet. Rautatietä on 3 622 kilometriä, maanteitä 43 761 km. Vesiväyliä on Tonava-joella 172 km. Tärkeimmät satamakaupungit ovat Bratislava ja Komarno.^[1]

[muokkaa] Väestö

Suurin osa väestöstä on etnisesti länsislaavilaista kieltä puhuvia slovakkeja (86 %). Suurin vähemmistö ovat unkarilaiset (9,7 %),^[1] jotka ovat keskittyneet maan etelä- ja itäosiin. Joissain kunnissa on unkarilainen enemmistö. 600 kaupungissa ja kylässä he muodostavat yli 20 % väestöstä. Romaneja on oman määritelmänsä mukaan 1,7 % väestöstä, joidenkin arvioiden mukaan 5,6 % tai jopa 10 %. Pienempiä väestöryhmiä ovat tšekit, ukrainalaiset, saksalaiset, puolalaiset ja ruteenit eli rusiinit.^[7]

Väestöntiheyden erot ovat pinnanmuotojen vuoksi suuret, sillä väestö on keskittynyt laaksoihin ja tasangoille. Esim. Bratislavan alueella asuu n. 300 henkeä/km², kun taas harvimmin asutuilla alueilla väestöntiheys on 70–100 henkeä/km². Koko maan keskiarvo on 110 as./km².

Unkarilaisvähemmistön ja slovakkienemmistön välit ovat kireät ja etenkin syksyn 2006 aikana kiristyneet entisestään. Unkarin puhumisesta matkapuhelimeen on voinut tulla pahoinpidellyksi, ja eräät ryhmät ovat toivotelleet unkarilaiset "takaisin Tonavan taa". Vastareaktio on kohdistunut etenkin kansallispuolueen johtajaan Ján Slotaan.

Maassa on uskonnonvapaus. Suurin osa kansalaisista tunnustautuu katolilaisiksi (68,9 %), vaikka kirkossakäyvien osuus on pienempi. Mitään uskontoa tunnustamattomia on 13 %. Pienempiä uskontokuntia ovat luterilaiset (6,93 %) ja kreikkalaiskatolilaisia (uniaatteja) (4,1 %) ja kalvinistit (2,0 %). Muihin kirkkokuntiin kuuluvia on 1,1 % ja ml. muut itäistä riitusta noudattavat katolilaiset ja ortodoksit 0,9 %. Juutalaisia on 2300. Virallinen kieli on slovakki. Unkari on virallinen vähemmistökieli joillain alueilla etelässä.

Vuonna 2007 arvioitiin, että Slovakia saavuttaa todennäköisesti YK:n vuosituhattavoitteista kolme. Sen sijaan nälän ja köyhyyden vähentämiseen, peruskoulutukseen ja odottavien äitien terveyteen liittyvät tavoitteet jäänevät saavuttamatta.^[13]

WHO:n tilastojen mukaan 15-vuotiaat ja sitä vanhemmat nauttivat vuonna 2000/2001 Slovakiassa 12,4 litraa puhdasta alkoholia henkeä kohti, kun esimerkiksi naapurimaa Tšekissä vastaava kulutus oli 16,2 litraa. Maakohtaisessa maailmantilastoissa Tšekin henkeä kohti laskettu kulutus oli kolmanneksi suurin, Slovakian kolmastoista.^[14]

[muokkaa] Kulttuuri

Slovakin kieltä on alettu kirjoittaa jo ennen 1700-lukua. Nykyisen kirjakielen isänä pidetään Ľudovit Štúria (1812-1856). Hän edusti kirjailijana lähinnä kansallisromantiikkaa. Realismi nousi seuraavan sukupolven kirjailijoiden myötä 1870-luvulla. Tsekkoslovakian aikana slovakkikirjailijat loivat vahvat yhteydet Ranskaan.^[15]

Slovakialaisessa ruokaperinteessä on paljon alueellisia eroja. Maaseudulla on tyypillisesti syöty viisi ateriaa päivässä: aamupala ylösnousun aikaan, aamupäivän välipala kymmenen aikaan, päivän pääateriana lounas, iltapäiväpala ja vielä illallinen päivän töiden päätyttyä. Sokeroitu tee on yleisin lämmin juoma. Lounaalla ayödään alkuruoaksi keittoa ja sen päälle usein lihaa. Ilta-ateria on kevyempi ja voi sisältää esimerkiksi leipaa, juustoa ja vihanneksia. Typillisin väkevä viina on slivovicaksi kutsuttu luumuviina, myös ginin tyyppinen borovička on melko suosittua.^[16]

Unescon Maailmanperintöluettelossa on Slovakiasta seitsemän kohdetta.^[17]

Aggtelekin ja Slovakian karstimaan luolat, jaettu Unkarin kanssa
Banská Štiavnica
Bardejovin kaupungin suojelualue
Karpaattien pyökkimetsät (jaettu Ukrainan kanssa)
Levoča ja Spišský hrad sekä niihin liittyvät kulttuurimonumentit
Slovakian Karpaattien puukirkot
Vlkolínec

[muokkaa] Urheilu

Slovakian jalkapallomaajoukkue selviytyi vuoden 2010 MM-kisoihin. Se on maan historian ensimmäinen arvokisapaikka itsenäisenä valtiona. Marraskuussa 2011 se oli FIFA:n rankingissa sijalla 40.^[18] Slovakialainen seurajoukkue on kaksi kertaa onnistunut pelaamaan itsensä mestarien liigan lohkovaiheeseen, MFK Kosice kaudella 1997–1998 ja bratislavalainen FC Artmedia Petržalka 2005–2006.

Slovakian jääkiekkomaajoukkue voitti MM-hopeaa vuonna 2000 ja nousi maailman jääkiekkoeliittiin. Maa voitti jääkiekossa toistaiseksi ainoan maailmanmestaruutensa vuonna 2002.^[19] MM-pronssia Slovakia saavutti 2003.

Slovakia on osallistunut itsenäisenä valtiona olymialaisiin vuoden 1994 talvikisoista alkaen. Se on saanut kesäkisoista 7 kultaa, 8 hopeaa ja 5 pronssia, ja talvikisoista yhden kullan, kaksi hopeaa ja yhden pronssin.^[20] Eniten mitaleita, kaksi kultaa ja kaksi hopeaa, on tuonut meloja Michal Martikán.^[21]