Slovakia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Slovakian tasavalta
Slovenská republika
Slovakian lippu Slovakian vaakuna
lippu vaakuna

Slovakian sijainti

Valtiomuoto tasavalta

Presidentti
Pääministeri
Andrej Kiska[1]
Robert Fico

Pääkaupunki Bratislava (424 207 as.)

Muita kaupunkeja Košice (236 519 as.),
Prešov (94 639 as.)

Pinta-ala
– yhteensä 49 035[2] km² (sijalla 126)
– josta sisävesiä ei merkittävästi

Väkiluku (2011) 5 477 038[2] (sijalla 109)
– väestötiheys 111 / km²
– väestönkasvu 0,117[2] % (2011)

Viralliset kielet slovakki

Valuutta euro (EUR)

– yhteensä 120,2 miljardia USD[2]
– per asukas 22 000 USD[2]

HDI (2012) 0.840[3] (sijalla 35)

Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 3,8[2] %
– teollisuus 34,8[2] %
– palvelut 61,4[2] %

Aikavyöhyke +1
– kesäaika UTC+2

Itsenäisyys
Tšekkoslovakian jako

1. tammikuuta 1993

Lyhenne SK

– ajoneuvot: SK
– lentokoneet: OM

Kansainvälinen
suuntanumero
+421

Motto Ei mottoa

Kansallislaulu Nad Tatrou sa blýska

Edeltäjä(t) Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia (19181992)
Slovakian tasavalta lippu (1939-1945) Slovakian tasavalta (19391945)
Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakian sosialistinen tasavalta (19601989)
Tšekkoslovakian lippu Tšekin ja Slovakian liittotasavalta (19901992)

Slovakia (slovakiksi Slovensko) eli Slovakian tasavalta (slovakiksi Slovenská republika) on vuoristoinen sisämaavaltio Keski-Euroopassa. Sen naapurivaltioita ovat Tšekki, Puola, Ukraina, Unkari ja Itävalta. Slovakia on Euroopan unionin ja NATOn jäsenvaltio. Maan pinta-ala on 49 035 neliökilometriä ja siellä on noin 5,5 miljoonaa asukasta.[2] Slovakian pääkaupunki on Bratislava.

Slovakia on kuulunut vuosisatojen varrella Suur-Määrin ja Unkarin ja sitä kautta Habsburgien valtapiiriin. Se on ollut yhdessä Tšekin kanssa osa Tšekkoslovakiaa kahdesti: 1918–1939 ja 1945–1993. Toisen maailmansodan aikana natsit tukivat sen näennäistä itsenäisyyttä, mistä monet slovakit joutuivat myöhemmin kärsimään Tšekkoslovakian kommunistivallan aikana.

Slovakia selvisi hyvin siirtymisestä suunnitelmataloudesta markkinatalouteen. Sen teollisuus suuntautuu autoihin ja elektroniikkateollisuuteen, jotka molemmat ovat vientivetoisia aloja. Niinpä Slovakia koki maailmantalouden laman ankarasti.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Slovakian topografinen kartta
Tatravuoret Slovakian puolelta
Gemssi Tatravuorilla

Slovakia on suurimmaksi osaksi vuoristoa: maan pohjois-, ja keskiosia hallitsevat Länsi-Karpaatit, joihin kuuluvat Tatravuoret. Korkein huippu on Gerlachovský štít (2 655 metriä). Maan pinta-alasta noin 80 prosenttia on yli 750 metrin korkeudella merenpinnasta. Merkittäviä vuorialueita ovat Matala Tatra (korkein huippu 2 043 metriä merenpinnasta), Suuri Tatra (1 592 metriä) ja Pieni Tatra (1 709 metriä).[4] Suurin yhtenäinen tasankoalue sijaitsee Kaakkois-Slovakiassa Tonavasta koilliseen. Slovakian tärkeimmät joet ovat Tonava ja sen sivujoet Váh ja Hron. Vuoristoissa on monia jäätikköjärviä, Suurella Tatralla 183 kappaletta. Jokiin, varsinkin Váh-joen varrelle on tehty tekojärviä.[5]

Slovakian ilmasto on leuto. Kesät ovat suhteellisen lämpimiä ja talvet kosteita, pilvisiä ja kylmiä. Alueelliset ilmastonvaihtelut ovat suuria. Kuivimmat ja lämpimimmät alueet ovat Etelä- ja Itä-Slovakian tasangot. Siellä vuoden keskimääräinen lämpötila on 10 astetta ja sademäärä 500 mm. Ylänkö- ja vuoristoalueilla vuoden keskilämpötila voi olla jopa vain 0 astetta ja sademäärä 2 000 mm. Lumipeitteinen jakso vaihtelee 40 päivästä 100 päivään korkeuden ja talven ankaruuden mukaan.[6]

Slovakian pinta-alasta 41 prosenttia on metsää,[7] ja aarniometsääkin on jäljellä 71 sirpaleessa, vaikka metsiä on hakattu satojen vuosien ajan. Alangoilla kasvaa tammia ja pyökkejä, keskikorkeuksilla (700–1 500 metrissä) kuusia ja mäntyjä ja keskikorkeuksien yläpuolella vielä kääpiövuorimäntyjä. Tatravuorten alueella elää monia villieläimiä: karhuja, susia, ilveksiä, murmeleita, saukkoja, kotkia ja minkkejä. Maasto on vaikeakulkuista, mistä johtuen matkailija näkee eläimiä harvoin. Gemssi on rauhoitettu ja saatu näin pelastettua sukupuuton partaalta. Euroopan painavin lintu isotrappi elää Tonavan tulvaniityillä.[8]

Lähes neljännes maan pinta-alasta on suojeltu kansallispuistoina.[8] Tatravuorten kansallispuisto on maan vanhin, perustettu 1949.[9] Slovensky rajin kansallispuisto maan itäosassa on perustettu 1969. Siellä on monia rotkoja ja luolia.[10] Kaksi luontokohdetta on Unescon maailmanperintölistalla: Karpaattien pyökkimetsät (jaettu Ukrainan kanssa) sekä Aggtelekin ja Slovakian karstimaan luolat, joka on yhteinen kohde Unkarin kanssa.[11]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaiset vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mammutinluusta tehty myöhäispaleoliittisen kauden venushahmo, joka löydettiin Moravany nad Váhomista, Slovakiasta.
Pribinan patsas Nitrassa.

Arkeologiset löydöt kertovat asutuksesta nykyisen Slovakian alueella paleoliittisen ajan keskivaiheilla, noin 200 000-35 000 eaa. Gánovcesta on löytynyt jälkiä neandertalinihmisen kallosta. Kuuluisa Moravian Venus on yli 22 800 vuotta vanha veistos. Pronssikaudella Slovakia oli merkittävä pronssintuotannon keskus. Vanhimmissa rakennuksissa, rautakautisissa kivimuureissa ja linnoituksissa näkyy vaikutteita kreikkalaisten ja etruskien kulttuurista. Vanhimmat Slovakiasta löytyneet kolikot ovat kelttien tekemiä 400-luvulta eaa. Hiukan ennen ajanlaskun alkua Rooman valtakunta levittäytyi Tonavalle asti. Neljän vuosisadan ajan nykyinen Slovakia oli rajaseutua Rooman ja pohjoisten barbaaristen germaanien välillä. Kansainvaellusten aikana Slovakian halki kulkivat gallialaiset, langobardit ja hunnit.[12] Illyrialaisten, kelttien ja saksilaisten jälkeen 600-luvulla alueelle tuli myös slaavilaisia kansoja.[13]

Avaarit hyökkäsivät alueelle 500-luvulla. Määrin alueen tšekkiläiset heimot auttoivat Kaarle Suurta karkottamaan avaarit ja pääsivät hänen suojelukseensa. Määrien vasallivaltiosta kehittyi kuningaskunta, jota kutsuttiin laajimmillaan Suur-Määriksi.[14] Sen kuningas kutsui Kyrilloksen ja Metodioksen levittämään bysanttilaista uskoa torjuakseen germaanien kasvavan vaikutuksen. Metodioksen kuoltua Määri siirtyi kuitenkin roomalaiskatolisen kirkon vaikutuspiiriin, ja kyrillisen kirjoituksen sijasta alettiin käyttää latinalaista kirjaimistoa. Suur-Määri kukistui vuonna 907 unkarilaisten hyökkäyksiin.[15]

Suur-Määrin hajottua Slovakia kuului 1000-luvulta lähtien Unkarin kuningaskuntaan.[16] Bratislavasta kehittyi merkittävä keskus varsinkin Sigismund Luxemburgilaisen aikana. Sen keskeinen asema aiheutti myös monia sotia ja levottomuuksia. 1500-luvulla kaupungin asema korostui entisestään, kun turkkilaiset Suleiman Suuren johdolla löivät Ludvig II:n, etenivät syvälle Unkariin ja valtasivat pääkaupunki Budan. Unkarin ylimystö pakeni Bratislavaan. Siitä tuli Unkarin hallinnollinen keskus, missä valtiopäivät kokoontuivat, kirkollinen ja maallinen johto sai turvapaikan ja monet kuninkaat kruunattiin vuoteen 1830 asti.[17] Ludvigin kuoltua vallan peri Ferdinand I Habsburg ja Unkari joutui osaksi Habsburgien hallitsemaa Itävallan keisarikuntaa, vaikka se säilyikin nimellisesti omana kuningaskuntanaan; vuoden 1867 kompromissisopimuksessa Unkarin asema koheni ja alettiin puhua Itävalta-Unkarin kaksoismonarkiasta.[18]

Maailmansodat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Duklan solan taistelun monumentissa saksalainen ja neuvostoliittolainen tankki kohtaavat.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Itävaltaan kuuluneista Böömin kruunun maista sekä Unkarin slovakialaisesta alueesta, Ruteniasta ja muistakin Unkarin alueista muodostettiin uusi Tšekkoslovakian valtio. Sen ensimmäiseksi presidentiksi tuli Tomáš Masaryk[19] ja pääkaupungiksi Praha. Valtioon jäi erittäin suuri saksalaisvähemmistö.[20]

Vuonna 1939 Slovakiasta tuli nimellisesti itsenäinen valtio, joka oli tiukasti natsi-Saksan alaisuudessa johtajanaan pappi Jozef Tiso.[21] Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945 Tšekkoslovakia palautettiin yhtenäiseksi valtioksi. Sen hallitus istui ensin Košicessa ja myöhemmin Prahassa. Hallituksen muodosti koalitio, jonka ytimessä olivat kolme sosialistipuoluetta – slovakkien populistipuolue oli kielletty, koska se oli tehnyt yhteistyötä natsien kanssa. Pikkupuolueet Määrin katolinen kansanpuolue ja Slovakian demokraattinen puolue hyväksyttiin koalitioon. Natseja auttaneiden omaisuus takavarikoitiin ja teollisuus kansallistettiin.[22]

Kommunistivalta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan jälkeen kommunistien asema oli niin vahva, että heidän onnistui Neuvostoliiton tuella kaapata valta 1948. Tšekkoslovakiasta tuli käytännössä Neuvostoliiton satelliittivaltio. Kylmän sodan aikana Tšekkoslovakia olikin Varsovan liiton jäsen Neuvostoliiton vaikutusvallan alaisena.[16] Tšekkoslovakian kommunistinen puolue käynnisti 1967–1968 poliittisen uudistusprosessin (Prahan kevät), jonka Neuvostoliitto rusensi elokuussa 1968 niin kutsutun Brežnevin opin mukaisesti miehittämällä valtion.[23][24]

Vuonna 1969 Tšekkoslovakia jaettiin kahteen osavaltioon, Tšekkiin ja Slovakiaan. Valtio siirtyi demokratiaan marraskuun 1989 lähes verettömällä ”samettivallankumouksella”. Patoutuneet kansallisuuskiistat halvaannuttivat demokratian oloissa liittovaltion toimintaa niin, että se lakkautettiin parlamentaarisella päätöksellä 1. tammikuuta 1993 alkaen, jolloin molemmat osavaltiot muuttuivat itsenäisiksi valtioiksi.[25]

Uusi itsenäisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Slovakian johti eroon Tšekkoslovakiasta ja itsenäiseksi vuoden 1993 alussa Vladimír Mečiar, joka hallitsi maata muutamaa keskeytystä lukuun ottamatta vuoteen 1998. Mečiar hallitsi autoritaarisesti, salaisen poliisin tuella ja otti presidentti Michal Kováčin kauden päättyessä presidentinkin toimen hoidettavakseen. Vuonna 1997 oppositio sai yhteistyöllä kammettua Mečiarin pääministerin virasta ja häntä seurasi Mikuláš Dzurinda. Presidentinvaali muutettiin suoraksi kansanvaaliksi perustuslain muutoksella 1999.[26]

Slovakia lähetti 110 sotilasta Yhdysvaltain johtamaan Irakin-liittoumaan 2003. Slovakian joukot palvelivat puolalaisten alaisuudessa Hillassa miinanraivaustehtävissä. Kolme sotilasta sai surmansa tehtävän aikana. Joukot vedettiin pois pääministeri Robert Ficon vaalilupauksen mukaan helmikuussa 2007.[27][28]

Slovakia on yksi niistä kymmenestä valtiosta, jotka liittyivät Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004. Lisäksi se liittyi Natoon 29. maaliskuuta 2004.[28]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Slovakian tasavallan kansallinen neuvosto

Slovakian tasavallan kansallinen neuvosto on yksikamarinen, 150-paikkainen kansanedustuslaitos. Sen jäsenet valitaan neljän vuoden kaudelle vaalipiirijaon pohjalta.[2]

Yksikamarisen eduskunnan 150 kansanedustajaa valitaan suhteellisella vaalitavalla neljäksi vuodeksi kerrallaan. Vuoden 2012 vaaleissa vasemmistolainen SMER-puolue sai 83 paikkaa, Kristillisdemokraattinen liitto KDH 16, konservatiivinen Tavallisten ihmisten liitto OLaNO 16, unkarilaisvähemmistön ja slovakkien välien parantamista ajava Silta eli Most-Híd 13, Demokraattien ja kristillisten liitto SDKU-DS 11 ja keskustaoikeistolainen liberaalipuolue Vapaus ja solidaarisuus SaS 11 paikkaa. Ján Slotan johtama äärikansallinen SNS putosi parlamentista.[2]

Presidentti valitaan viisivuotiskaudelle kansanvaalilla, sama henkilö voidaan valita kahdelle kaudelle. Eduskuntavaalien jälkeen presidentti yleensä nimittää suurimman puolueen tai koalition johtajan pääministeriksi.[2] Pääministerillä on lähes kaikki toimeenpanovalta, mutta presidentti on armeijan ylipäällikkö, hän voi myöntää armahduksia ja lähettää lain takaisin parlamentin valmisteltavaksi.[16] Vuoden 2014 vaaleissa presidentiksi valittiin Andrej Kiska.[1]

Asevoimat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Slovakian asevoimat jakaantuvat maavoimiin ja ilmavoimiin. Yleisestä asevelvollisuudesta luovuttiin vuonna 2006, nykyisin 17–30-vuotiaat voivat hakeutua vapaaehtoiseen palvelukseen, myös naiset.[2]

Ilmavoimilla on 64 konetta kolmessa tukikohdassaan. Tärkein konetyyppi nykyisin on MiG-29-hävittäjä. Käytössä on myös Mi-24 ja Mi-17 helikoptereita.[16] Lisäksi ilmavoimilla on tšekkoslovakialaisia Aero L-39 Albatros ja Let L-410 Turbolet -koneita.[29]

Hallinnollinen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Slovakian alueet kartalla numeroituina: 1 Bratislava, 2 Tranava, 3 Trenčín, 4 Nitra, 5 Žilina, 6 Banská Bystrica, 7 Prešov, 8 Košice.

Slovakia on jaettu kahdeksaan alueeseen (”kraje”, yksikkö ”kraj”). Jokainen on nimetty merkittävimmän kaupunkinsa mukaan. Vuodesta 2002 alueet määriteltiin ylimmän aluejaon yksiköiksi (”vyššie územné celky” eli VÚC) ja autonomisiksi alueiksi (”samosprávne kraje”). Luettelossa alueen asukasluvut ovat vuodelta 2008:[30]

Alueet on jaettu piireihin (”okresy”, yksikkö ”okres”), joita on 79.[31]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tornitaloja Bratislavassa
Bohunicen ydinvoimala

Slovakia on selvinnyt varsin hyvin vaikeasta siirtymisestä suunnitelmataloudesta markkinatalouteen. Valtionyhtiöiden yksityistäminen on saatu likimain valmiiksi. Euroopan unionin neuvosto hyväksyi 8. heinäkuuta 2008 Slovakian euroalueen jäseneksi. Euron käyttöönotto tapahtui 1. tammikuuta 2009, jolloin maan entinen valuutta koruna poistui käytöstä.[32] Maassa on 19 %:n tasavero.[2]

Slovakian merkittävimmät luonnonvarat ovat ruskohiili eli ligniitti, suola, rauta, alumiini, elohopea ja kivihiili.[2]

Slovakian työttömyysprosentti on Euroopan korkeimpia, vuonna 2009 se oli 12 prosenttia.[2] Maa pyrkii houkuttelemaan ulkomaisia sijoittajia edullisella verotuksella, halvalla työvoimalla ja joustavalla työvoimalainsäädännöllä sekä logistisesti suotuisalla sijainnilla keskellä Eurooppaa.[33]

Merkittävimmät vientituotteet ovat koneet, ajoneuvot, metallit, kemikaalit ja mineraalit sekä muovit.[2] Vuonna 2007 vientituloista neljännes tuli autoista, viidennes elektroniikasta. Suuria yrityksiä ovat muiden muassa Volkswagen, Samsung, Kia, Peugeot Citroen, IBM, Siemens ja Sony. Koska talous on vientivoittoista, euroalueen lama kosketti Slovakiaa ankarasti. Vuonna 2009 bruttokansantuote supistui 4,7 prosenttia.[34]

Slovakian suurimmat energianlähteet ovat kiinteät polttoaineet, öljy, ydinvoima ja maakaasu. Vuonna 2004 jokainen niistä kattoi noin neljänneksen energiankulutuksesta. Suuri osa energianlähteistä tuodaan Venäjältä.[35] Maan neljä ydinreaktoria tuottavat puolet sen käyttämästä sähköstä, ja kaksi reaktoria on rakenteilla. Vanhimman Bohunicen voimalan rakensivat vuosina 1958–1972 yhteistyössä neuvostoliittolaiset ja Škoda. Se suljettiin vuosina 2006–2008 osana EU:hun liittymisen ehtoja.[36]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Slovakian rautateiden matkustajajuna

Slovakiassa on 35 lentokenttää, joissa 20:llä päällystetyt kiitotiet. Rautatietä on 3 622 kilometriä, maanteitä 43 761 kilometriä. Vesiväyliä on Tonava-joella 172 kilometriä. Tärkeimmät satamakaupungit ovat Bratislava ja Komarno.[2] Tonavaa pitkin on matkustajaliikennettä kantosiipialuksilla Wienistä ja Budapestistä Bratislavaan huhtikuun ja syyskuun välisenä aikana. Bratislavaan on suora junayhteys Prahasta, Budapestistä ja Wienistä.[37] Myös maan sisällä junalla matkustaminen on halpaa ja tehokasta. Moottoriteillä ajamiseen tarvitaan lisämaksutarra auton tuulilasiin. Pyöräily on haastavaa, sillä tiet ovat kapeita ja kaupunkien kadut usein mukulakiveä.[38]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa väestöstä on etnisesti länsislaavilaista kieltä puhuvia slovakkeja (86 prosenttia). Suurin vähemmistö ovat unkarilaiset (9,7 prosenttia),[2] jotka ovat keskittyneet maan etelä- ja itäosiin. Joissain kunnissa on unkarilainen enemmistö. 600 kaupungissa ja kylässä he muodostavat yli 20 prosenttia väestöstä. Romaneja on oman määritelmänsä mukaan 1,7 prosenttia väestöstä, joidenkin arvioiden mukaan 5,6 prosenttia tai jopa 10 prosenttia. Pienempiä väestöryhmiä ovat tšekit, ukrainalaiset, saksalaiset, puolalaiset ja ruteenit eli rusiinit.[16] Romaneita asuu paljon maan itäosassa, ja monet heistä eivät käy työssä tai koulussa. Romaniperheissä on paljon lapsia, joten heidän osuutensa kasvaa nopeasti.[39]

Maassa on uskonnonvapaus. Vuoden 2011 väestölaskennassa väestöstä oli 62% roomalaiskatolisia, 8,5% protestantteja, 3,8% kreikkalaiskatolisia, 0,9% ortodokseja, 0,3% muita kristittyjä, 0,5% muita uskontoja, 13,4% uskonnottomia ja 10,6% ei ilmoittanut uskonnollista vakaumustaan[40] Juutalaisia on nykyisin noin kolmetuhatta – murto-osa ennen toista maailmansotaa olleesta arviolta noin 120 000 juutalaisen väestönosasta.[16]

Virallinen kieli on slovakki, jota puhuu äidinkielenään 83,9 prosenttia. Unkarinkielisiä on 10,7 prosenttia, romanikielisiä 1,8 prosenttia, ukrainankielisiä 1 prosenttia, ja muita 2,6 prosenttia.[2] Unkarilaisvähemmistön ja slovakkienemmistön välit ovat kireät. Syyskuussa 2009 astui voimaan kiistelty kielilaki, joka vaatii slovakian käyttämistä ensisijaisena kielenä kaikkialla, niin kouluissa kuin ilmoistustauluilla. Vastareaktio on kohdistunut etenkin kansallispuolueen johtajaan Ján Slotaan.[41]

Vuonna 2007 arvioitiin, että Slovakia saavuttaa todennäköisesti YK:n vuosituhattavoitteista kolme. Sen sijaan nälän ja köyhyyden vähentämiseen, peruskoulutukseen ja odottavien äitien terveyteen liittyvät tavoitteet jäänevät saavuttamatta.[42] WHO:n tilastojen mukaan 15-vuotiaat ja sitä vanhemmat nauttivat vuonna 2000/2001 Slovakiassa 12,4 litraa puhdasta alkoholia henkeä kohti, kun esimerkiksi naapurimaa Tšekissä vastaava kulutus oli 16,2 litraa. Maakohtaisessa maailmantilastoissa Tšekin henkeä kohti laskettu kulutus oli kolmanneksi suurin, Slovakian kolmastoista.[43]

Slovakian koulujärjestelmä koostuu esiopetuksesta 3–6-vuotiaille, peruskoulusta 6–15-vuotiaille, toisen asteen kouluista 15–19-vuotiaille ja yliopistoista yli 19-vuotiaille. Useimmat koulut ovat valtionkouluja, mutta myös kirkko ja yksityiset tahot ylläpitävät kouluja. Kouluvuosi kestää syyskuun alusta kesäkun loppuun.[44] Slovakiassa on kaikkiaan yli 20 yliopistoa ja korkeakoulua.[45] Vanhin ja suurin niistä on Bratislavan Comenius-yliopisto.[46]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peter Michal Bochúňin teos Viininmaistelu vuodelta 1838
Slovakkien kansallisen heräämisen johtohahmo ja kirjailija Ľudovít Štúr

Kuvataiteet ja arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Slovakiassa on vahvat taideteollisuuden ja kansantaiteen perinteet. Modran alue on ollut keramiikantuotannon keskus 1600-luvulta asti. Váhin laaksossa tehdään taidokkaita omintakeisia metallitöitä kuten kynttilänjalkoja.[47]

Kuvanveistäjistä Vladimír Kompánek ja Andrej Rudavský edustavat klassista koulukuntaa ja perinteisiä materiaalivalintoja. 1800-luvulla kehittyi maalaustaiteen slovakialainen koulukunta. 1900-luvulle tultaessa taide sai paljon vaikutteita lännestä. Peter Michal Bohúň ja Jozef Božetech Klemens olivat tuon ajan suuria nimiä. Kubisti Ester Šimerová-Martinčeková (1909–2005) ja surrealisti Imrich Weiner-Kral (1901–1978) vaikuttivat 1900-luvun alkupuolella. Muita merkittäviä 1900-luvun taiteilijoita ovat Ľudovít Fulla, Mikuláš Galanda, Martin Benka ja Mikulas Bazovsky.[48]

Unescon Maailmanperintöluettelossa on Slovakiasta viisi kulttuurikohdetta.[11]

Esittävät taiteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ivan Hrušovský (1927–2001) oli slovakialainen säveltäjä ja teoreetikko, joka tarkasteli kirjoituksissaan slovakialaisen musiikin kehitystä.[49] Suurimpia musiikkifestivaaleja ovat Trencinin ”Pohoda” (nykymusiikkia rockista kamarimusiikkiin) sekä Bratislavan ”Jazz Days” ja ”Viva Musica and Viva Opera”.[39] Slovakia on osallistunut Eurovision laulukilpailuun 1990-luvulla ja uudelleen vuodesta 2009. Menestys ei ole ollut kovin suurta.[50]

Slovakiankielinen Liike pääkadulla voitti Tšekkoslovakian ensimmäisen Oscarin 1966.[51] Sen sijaan sarjamurhaaja Erzsébet Báthorysta kertova menestyselokuva Bathory ei päässyt vuonna 2008 kansallisen raadin valinnaksi kilpalemaan Oscarista.[52]

Slovakiassa järjestetään Nitran teatterifestivaalit sekä Bratislavan ja Trencianske Teplicen elokuvafestivaalit.[39] Bratislavassa järjestettävä Prix Danube on Euroopan merkittävin lasten- ja nuortenohjelmien festivaali.[53]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Slovakin kieltä on alettu kirjoittaa jo ennen 1700-lukua. Nykyisen kirjakielen isänä pidetään Ľudovit Štúria (1812–1856). Hän edusti kirjailijana lähinnä kansallisromantiikkaa. Realismi nousi seuraavan sukupolven kirjailijoiden myötä 1870-luvulla. Tšekkoslovakian aikana slovakkikirjailijat loivat vahvat yhteydet Ranskaan.[48] Runous nosti kansallisia tunteita 1800- ja 1900-luvuilla. Vuoteen 1989 asti valtio tuki kustannustoimintaa ja kirjat olivat halpoja; markkinatalouteen siirtyminen on nostanut kirjojen hintoja.[47]

Tiedotusvälineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Slovakiassa toimii neljä televisioyhtiötä, valtiollinen Slovak TV ja kolme kaupallista yritystä. Kaupallinen Markiza kerää suurimmat katsojaluvut. Päivittäin ilmestyviä sanomalehtiä ovat Pravda, Sme ja Novy Cas.[54] Vuonna 2008 voimaan astunutta lehdistölakia on arvosteltu ulkomailla lehdistönvapautta rajoittavaksi.[39]

Keittiö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Slovakialaisessa ruokaperinteessä on paljon alueellisia eroja. Maaseudulla on tyypillisesti syöty viisi ateriaa päivässä: aamupala ylösnousun aikaan, aamupäivän välipala kymmenen aikaan, päivän pääateriana lounas, iltapäiväpala ja vielä illallinen päivän töiden päätyttyä. Sokeroitu tee on yleisin lämmin juoma. Lounaalla syödään alkuruoaksi keittoa ja sen päälle usein lihaa. Ilta-ateria on kevyempi ja voi sisältää esimerkiksi leipää, juustoa ja vihanneksia. Tyypillisin väkevä viina on slivovicaksi kutsuttu luumuviina, myös ginin tyyppinen borovička on melko suosittua.[47]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Slovakian jalkapallomaajoukkue selviytyi vuoden 2010 MM-kisoihin. Se oli maan historian ensimmäinen jalkapallon arvokisapaikka itsenäisenä valtiona. Marraskuussa 2011 se oli FIFA:n rankingissa sijalla 40.[55] Slovakialainen seurajoukkue on kaksi kertaa onnistunut pelaamaan itsensä mestarien liigan lohkovaiheeseen, MFK Kosice kaudella 1997–1998 ja bratislavalainen FC Artmedia Petržalka 2005–2006.

Slovakian jääkiekkomaajoukkue voitti MM-hopeaa vuonna 2000 ja nousi maailman jääkiekkoeliittiin. Maa voitti jääkiekossa toistaiseksi ainoan maailmanmestaruutensa vuonna 2002.[56] MM-pronssia Slovakia saavutti 2003. Vuonna 2012 Slovakia sai MM-hopeaa.

Slovakia on osallistunut itsenäisenä valtiona olympialaisiin vuoden 1994 talvikisoista alkaen. Se on saanut kesäkisoista 7 kultaa, 9 hopeaa ja 8 pronssia, ja talvikisoista kaksi kultaa, kaksi hopeaa ja yhden pronssin.[57] Eniten mitaleita, kaksi kultaa, kaksi hopeaa ja yhden pronssin, on tuonut meloja Michal Martikán.[58]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lisa Dunford, Brett Atkinson, Neil Wilson: Czech & Slovak Republics. Lonely Planet, 2007. ISBN 9781741043006.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Slovakian pääministeri hävisi presidentinvaalit. Yle uutiset. Viitattu 30.3.2014.
  2. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t The World Factbook: Slovakia CIA. (englanniksi)
  3. 2013 Human Development Report (arabiaksi, kiinaksi, englanniksi, espanjaksi, ranskaksi, venäjäksi, portugaliksi, saksaksi)
  4. Mointain Ranges Slovakia Site. Viitattu 18.4.2012. (englanniksi)
  5. Waters of Slovakia Slovakia Site. Viitattu 18.4.2012. (englanniksi)
  6. Slovak republik Country guides. BBC Weather. Viitattu 15.4.2012.
  7. Slovakian metsätalous Metla.fi. 20.12.2012. Metsäntutkimuslaitos. Viitattu 9.4.2013.
  8. a b Lonely Planet s. 56
  9. tatras Naional Park TANAP Viitattu 15.4.2012.
  10. Slovenský raj (Slovak Paradise) Viitattu 15.4.2012.
  11. a b Properties inscribed on the World Heritage List Unesco. Viitattu 16.4.2010. (englanniksi)
  12. Slovakia in Pre-History Slovak Republic.org. Viitattu 18.4.2012.
  13. Maailma tänään: Itä-Eurooppa, s. 16. Bonnier, 1997. ISBN 87-427-0807-9.
  14. Ihor Gawdiak (toim.): Czechoslovakia: First Political Units Czechoslovakia - a country study. 1987. Federal Research Division Library of Congress. Viitattu 17.10.2010. (englanniksi)
  15. The Great Moravian Empire and the Přemyslid Dynasty My Czech Republic. Viitattu 17.10.2010. (englanniksi)
  16. a b c d e f Background Note: Slovakia US Department of State
  17. History of Bratislava Bratislava.gr. Viitattu 21.4.2012.
  18. Dual Monarchy Hungary: A Country Study. Library of Congress, 1989.
  19. Maailma tänään: Itä-Eurooppa, s. 15. Bonnier, 1997. ISBN 87-427-0807-9.
  20. Background Note: Czech Republic US Department of State
  21. Jozef Tiso Encyclopedia Britannica. Viitattu 15.4.2012. (englanniksi)
  22. Third Republic and the Communist Takeover Czechoslovakia: A Country Study.. Library of Congress, 1987.
  23. Timeline: Czechoslovakia BBC News
  24. The Brezhnev Doctrine, 1968 (käännös Pravdasta, 1968) Modern History Sourcebook. (englanniksi)
  25. Timeline: Czech Republic BBC News
  26. Slovakia Presidential Elections European Elections Database
  27. Slovakia names Iraq pullout date BBC News 2006
  28. a b Slovakia Timeline BBC News
  29. Slovakia Air Force World Air Forces. Viitattu 18.4.2012.
  30. Slovakia Citypopulation
  31. Districts of Slovaia Statoids. Viitattu 19.4.2012.
  32. EKP: Slovakia (2009) ecb.int. Euroopan keskuspankki. Viitattu 5.1.2011.
  33. Why invest in Slovakia 2009. Sario. Viitattu 18.4.2012. (englanniksi)
  34. Talous, elinkeinoelämä ja ulkomaankauppa Maatiedosto Slovakia. Suomen suurllähetystö, Bratislava.
  35. Slovakia – Energy Mix Fact Sheet 2004 2007. European union. Viitattu 18.4.2012.
  36. Nuclear Power in Slovakia World Nuclear Association.. Viitattu 18.4.2012.
  37. Getting there and away Lonely Planet
  38. Getting around Lonely Planet
  39. a b c d Yhteiskunta, kulttuuri ja media Suomen suurlähetystö, Bratislava
  40. Slovakian uskonnot 2011 Statistical Office of the Slovak Republic
  41. Jan Puhl: Frustrations Grow Among Slovakia's Hungarian Minority Spiegel. Viitattu 17.4.2012.
  42. Progress by Goal 2007. Millennium Goal Monitor. Viitattu 17.4.2010. (englanniksi)
  43. WHO Global Status Report on Alcohol 2004 WHO (s.12)
  44. Education in Slovakia slovakiasite. Viitattu 17.4.2012.
  45. Universities slovak-republik.org. Viitattu 17.4.2012.
  46. Comenius University Utrecht Network. Viitattu 17.4.2012.
  47. a b c Slovakia Countries and their cultures
  48. a b Slovak culture (Guide to Slovak Republic) slovakia.org. Viitattu 15.4.2012. (englanniksi)
  49. Ivan Hrušovský Encyclopedia Britannica
  50. Slovakia: Considering Eurovision 2009 entry ESC Today
  51. Ján Kadár and Elmar Klos: The Shop on Main Street (Obchod na korze), 1965 Kino Kultura
  52. Slovakia snubs its chief Oscar contender Guardian 2008
  53. "Oppåner å hitådit" keräsi palkintoja Prix Danubessa YLE
  54. Country Profile Slovakia BBC News
  55. Associations: Slovakia FIFA
  56. Slovakia rejoices over ice hockey gold BBC News 2002
  57. Olympic countries Sport Reference
  58. Slovakia Sport Reference

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]