Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2010
| 2010 FIFA World Cup | |
|---|---|
| South Africa 2010 | |
| Joukkueet | 32 (204[1] karsijasta) |
| Isäntämaa | |
| Ajankohta | 11. kesäkuuta – 11. heinäkuuta 2010 |
| Mitalistit | |
| – Kulta | |
| – Hopea | |
| – Pronssi | |
| Ottelut | 64 |
| Maalit | 145 (keskiarvo 2,27) |
| Yleisö | 3 178 856 (keskiarvo 49 670) |
| Paras maalintekijä | |
| Paras pelaaja | |
Vuoden 2010 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut pelattiin Etelä-Afrikassa[2] 11. kesäkuuta − 11. heinäkuuta 2010 ja ne olivat järjestykseltään yhdeksännettoista. Ensimmäistä kertaa kilpailujen 80-vuotisessa historiassa lopputurnaus pidettiin Afrikan mantereella. Turnauksen voitti Espanja, joka kukisti loppuottelussa Alankomaat jatkoajalla lukemin 1–0. Loppuottelu pelattiin Johannesburgissa Soccer City -areenalla. FIFAn arvioiden mukaan loppuottelua seurasi maailmanlaajuisesti television välityksellä noin 700 miljoonaa katsojaa.[3] Ensimmäisen mestaruutensa voittaneesta Espanjasta tuli ensimmäinen eurooppalainen joukkue, joka voitti mestaruuden vieraalla mantereella.
Kilpailujen isännyyttä haki viisi Afrikan valtiota: Egypti, Marokko, Tunisia, Libya ja Etelä-Afrikka. Etelä-Afrikka voitti Marokon äänestyksessä kisaisännyydestä äänin 14–10. Kilpailujen karsintoihin osallistui 204 maajoukkuetta, joista 32 pääsi lopputurnaukseen.
Kilpailujen parhaaksi pelaajaksi valittiin uruguaylainen Diego Forlán. Lopputurnauksen parhaat maalintekijät olivat Forlán sekä saksalainen Thomas Müller, espanjalainen David Villa ja alankomaalainen Wesley Sneijder. Müller oli kisojen paras nuori pelaaja.
Sisällysluettelo |
Hakuprosessi[muokkaa]
Kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA oli päättänyt tilapäisestä jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen vuorottelusta maanosaliittojen kesken[4], minkä seurauksena 2002 MM-kilpailut pidettiin Aasiassa.[5] Koska Afrikassa on lähes neljännes FIFAn jäsenmaista[6] ja monet Afrikan maat olivat esittäneet varsin hyviä suorituksia kansainvälisissä arvoturnauksissa[7], FIFA ilmoitti, että vuonna 2010 MM-kilpailut järjestettäisiin kyseisellä mantereella.[4] Päätöksen syynä oli myös, että ilman vuorottelujärjestelmää Afrikka tuskin olisi saanut kisoja vielä vuosikymmeniin.[8]
Kun päätös kisojen järjestämisestä 11. kesäkuuta – 11. heinäkuuta 2010 oli tehty, viisi maata esitti hakemuksen. Ne olivat Etelä-Afrikka, Egypti, Marokko, Tunisia ja Libya. Kaikki viisi hakijaa kuuluvat Afrikan vauraimpiin valtioihin.[9][10] Tunisia ja Libya vetäytyivät kilpailusta keväällä 2004 ennen lopullista äänestystä, sillä ne pyrkivät järjestämään kisat yhdessä, mitä FIFA ei hyväksynyt.[11] Jäljelle jääneistä maista Marokko oli vahvoilla, sillä se on ainoana Afrikan maana hakenut aiemminkin kisoja.[12] Marokko on hakenut kisoja peräti kolmesti: 1994, 1998 ja 2006.[12] Äänestyksessä 15. toukokuuta 2004 Etelä-Afrikka voitti kuitenkin kisat järjestettäväkseen 14 äänellä. Marokko sai 10 ääntä ja Egypti jäi ilman ääniä.[2]
Järjestelyt[muokkaa]
Etelä-Afrikassa rakennettiin turnausta varten viisi uutta stadionia. Niistä kolme on ottelustadionia ja kaksi harjoituskenttää.[13] Viidelle muulle jo valmiina olevalle stadionille tehtiin kunnostustöitä.[13] Alkuperäisten suunnitelmien mukaan kunnostustyöt olisivat valmistuneet viimeistään lokakuussa 2009.[14] Rakennuskustannuksiksi arvioitiin hieman yli miljardi Yhdysvaltain dollaria.[15] Kisapaikkojen rakentamisen ja kunnostamisen lisäksi Etelä-Afrikan joukkoliikenneinfrastruktuuria sekä turistien turvallisuutta täytyi parantaa FIFAn vaatimalle tasolle.[13] Britannian ulkoministeriön mukaan Etelä-Afrikassa on erittäin paljon rikollisuutta, mutta suurimmat ongelmat ovat kuitenkin turistialueiden ulkopuolella. Etelä-Afrikan hallinto vakuutti hoitavansa järjestelyt kuntoon ennen kisojen alkamista.[13] Jo pelkästään poliisivoimien tehostamiseen Etelä-Afrikan hallinto varasi 138 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.[14]
Heinäkuussa 2009 Etelä-Afrikka ilmoitti, että kisojen järjestämiseksi tarvitaan 15 000 vapaaehtoistyöntekijää.[16] Apulaisia tarvittiin 16 eri osa-alueella, muun muassa myynnissä, tietoliikenneyhteyksissä, logistiikassa, terveydenhuollossa ja kuljetuksissa.[16] Ainoat vaatimukset vapaaehtoistyöntekijäksi pyrkivälle olivat täysikäisyys ja hyvä englannin kielen taito.[16] Kisojen jälkeen FIFA ilmoitti vapaaehtoisten määräksi 18 449 henkilöä.[17]
Huhut tapahtumapaikan siirtämisestä[muokkaa]
Tiedotusvälineissä epäiltiin Etelä-Afrikan kykyä järjestää kisat ja pohdittiin, olisiko ne pitänyt siirtää johonkin toiseen maahan.[18] FIFAn edustajat pitivät kiinni kannastaan, että kisat pysyisivät Etelä-Afrikalla.[19] FIFAn pääsihteeri Sepp Blatter kuitenkin myönsi myöhemmin, että suunnitelmia varakisaisännän suhteen tehtiin, mutta kertoi niiden koskevan lähinnä tilannetta, jossa sattuisi esimerkiksi luonnonkatastrofi.[20][21] Huolimatta FIFAn virallisesta kannasta huhut kisojen siirtämisestä toiseen maahan jatkuivat.[22] Syyskuussa 2008 Blatter kävi Etelä-Afrikassa vierailulla ja totesi järjestelyjen olevan hyvässä vaiheessa.[23] Kesäkuussa 2009 esiturnauksen aikana kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Danny Jordaan ilmoitti lopullisesti, että Etelä-Afrikka on valmis järjestämään kisat.[24]
Pelipaikat[muokkaa]
17. maaliskuuta 2006 FIFA julkaisi lopullisen listan pelipaikoista. Pelipaikoista viisi rakennettiin MM–kilpailuja varten ja muita viittä peruskorjattiin.[25] Etelä-Afrikka käytti stadioneihin noin 13 miljardia randia[26] (noin 1,37 miljardia euroa). On myös esitetty väitteitä, että stadionit tuottavat jatkossa vain suuria kuluja (Valkoinen norsu).[27]
Kymmenestä stadionista kuusi sijaitsee yli kilometrin korkeudesta merenpinnasta, ja korkeimmalla olevat Soccer City ja Ellis Park ovat 1 753 metrin korkeudessa.[28] Korkealla pelaaminen muun muassa nopeuttaa pallon liikettä sekä vaikuttaa pelaajien terveyteen.[29][30] FIFAn johtavan lääkärin Jiri Dvorakin mukaan vaikutukset ovat kuitenkin vähäisiä.[31]
| Johannesburg | Durban | Kapkaupunki | Johannesburg | Pretoria |
|---|---|---|---|---|
| Soccer City | Durban Stadium | Green Point Stadium | Ellis Park Stadium | Loftus Versfeld Stadium |
| Kapasiteetti: 94 141 | Kapasiteetti: 70 000 | Kapasiteetti: 69 070 | Kapasiteetti: 62 567 | Kapasiteetti: 51 760 |
| Port Elizabeth | Bloemfontein | Polokwane | Rustenburg | Nelspruit |
| Nelson Mandela Bay Stadium | Free State Stadium | Peter Mokaba Stadium | Royal Bafokeng Stadium | Mbombela Stadium |
| Kapasiteetti: 48 000 | Kapasiteetti: 48 000 | Kapasiteetti: 46 000 | Kapasiteetti: 44 530 | Kapasiteetti: 40 929 |
Esiturnaus[muokkaa]
-
Pääartikkeli: Maanosaliittojen cup 2009
Etelä-Afrikassa järjestettiin 14.−28. kesäkuuta 2009 maanosien mestarien välinen esiturnaus, johon osallistui 8 maata. Turnaukseen pääsivät kunkin maanosaliiton mestari, isäntämaa ja hallitseva maailmanmestari. Näin ollen Euroopasta ja Afrikasta pääsi mukaan kaksi maata, Euroopasta Espanja ja maailmanmestari Italia sekä Afrikasta Egypti ja isäntämaa Etelä-Afrikka.[32] Molemmat Euroopan maat joutuivat kuitenkin pettymään turnaukseen, sillä Pohjois- ja Väli-Amerikan mestari Yhdysvallat pudotti ensin Italian alkulohkossa voittamalla maan maalein 3–1 ja välierissä Espanjan tuloksella 0–2 ja selvitti näin tiensä loppuotteluun Brasiliaa vastaan.[33] Loppuottelua Yhdysvallat johti ensimmäisen puoliajan jälkeen 2–0, mutta toisella puoliajalla puolustava mestari Brasilia nousi kolmella maalillaan voittoon.[34] Merkittävässä roolissa oli kaksi maalia tehnyt Luís Fabiano[34], joka myös voitti turnauksen maalipörssin viidellä osumallaan.[35]
Karsinnat[muokkaa]
Yhteensä 204 maata kuudelta eri mantereelta kilpailivat Etelä-Afrikan kisojen paikoista, joita oli yhteensä 32.[1] Etelä-Afrikka isäntämaana pääsi kisoihin ilman karsintaa, joten paikkoja oli jaossa 31.[1] Osassa maanosista karsinnat alkoivat jo vuoden 2007 puolella, ja ne päättyivät marraskuussa 2009. Vain Euroopan ja Afrikan paikkojen määrä oli varmaa, sillä Pohjois-Amerikan, Keski-Amerikan ja Karibian neljäs ja Etelä-Amerikan viides ratkaisivat yhden paikan karsintaotteluilla. Myös Oseanian karsintojen voittaja joutui kohtaamaan Aasian karsintojen viidennen.[1]
Serbia ja Slovakia selvisivät kisoihin ensimmäistä kertaa, joskin molemmat olivat olleet aikaisemmin mukana osana isompaa valtiota.[36][37] Serbia oli aiemmin osa Jugoslaviaa ja Serbia ja Montenegron valtioliittoa sekä Slovakia Tšekkoslovakiaa.
Karsinnoista selvinneet joukkueet[muokkaa]
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
*Ranking (e) on joukkueen ranking ennen kilpailuja (26.5.2010)
*Ranking (j) on joukkueen ranking kilpailujen jälkeen (14.7.2010)
Lohkoarvonta[muokkaa]
Kisoihin päässeet 32 joukkuetta jaettiin neljään arvontakoriin. Ensimmäisessä korissa oli isäntämaa Etelä-Afrikka ja lokakuun 2009 FIFA-rankingin seitsemän parasta joukkuetta, toisessa korissa Aasian, Pohjois- ja Väli-Amerikan ja Oseanian joukkueet, kolmannessa korissa muut Afrikan ja Etelä-Amerikan joukkueet sekä neljännessä korissa muut Euroopan joukkueet.
Etelä-Afrikka sijoitettiin automaattisesti lohkon A ensimmäiseksi joukkueeksi, ja muut ensimmäisen korin joukkueet arvottiin lohkojen B–H ensimmäisiksi joukkueiksi. Tämän jälkeen arvottiin kori kerrallaan loput joukkueet ja niiden paikat lohkoihin A–H. Samasta maanosasta ei voinut tulla kahta joukkuetta samaan lohkoon lukuun ottamatta Eurooppaa, jonka joukkueita voi olla samassa lohkossa korkeintaan kaksi.
Lohkot arvottiin 4. joulukuuta 2009 Kapkaupungin International Convention Centressä.[40]
Tuomarit[muokkaa]
FIFA valitsi kuudesta eri maanosasta seuraavat 29 erotuomaria tuomitsemaan MM-kilpailuihin:[41]
| Maanosa | Nimi | Syntymävuosi | Ottelut | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| CONCACAF (P- ja V-Amerikka sekä Karibia) | 1966 | 3 | 13 | – | – | |
| 1968 | 3 | 12 | 1 | – | ||
| 1973 | 2 | 7 | 1 | 1 | ||
| 1975 | 0 | – | – | |||
| AFC (Aasia) | 1977 | 5 | 16 | – | – | |
| 1972 | 4 | 15 | 1 | 1 | ||
| 1970 | 2 | 15 | – | 1 | ||
| 1966 | 0 | – | – | – | ||
| CONMEBOL (E-Amerikka) | 1966 | 4 | 12 | 1 | 1 | |
| 1968 | 4 | 14 | – | – | ||
| 1973 | 2 | 9 | – | – | ||
| 1969 | 2 | 5 | – | 2 | ||
| 1965 | 2 | 8 | – | – | ||
| 1969 | 0 | – | – | – |
| Maanosa | Nimi | Syntymävuosi | Ottelut | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| OFC (Oseania) | 1972 | 1 | 1 | – | – | |
| 1972 | 0 | – | – | – | ||
| CAF (Afrikka) | 1972 | 2 | 8 | – | – | |
| 1967 | 2 | 7 | – | – | ||
| 1970 | 1 | 5 | – | – | ||
| UEFA (Eurooppa) | 1975 | 4 | 9 | – | – | |
| 1971 | 4 | 29 | 1 | – | ||
| 1969 | 3 | 12 | – | 1 | ||
| 1966 | 3 | 14 | 1 | – | ||
| 1969 | 3 | 9 | – | – | ||
| 1973 | 3 | 12 | 1 | – | ||
| 1969 | 2 | 6 | 1 | – | ||
| 1967 | 2 | 5 | – | 1 | ||
| 1969 | 1 | 2 | – | 1 | ||
| 1971 | 0 | – | – | – |
Algerialaisen Mohamed Benouzan ja paraguaylaisen Carlos Amarillan avustavat erotuomarit eivät läpäisseet ennen MM-kilpailuja järjestettyjä kuntotestejä, minkä seurauksena kolmikot pudotettiin turnauksesta. Heidät korvasi uruguaylainen Martín Vázquez avustavineen.[43]
Tuomarivirheet[muokkaa]
Alkulohkon ottelussa Yhdysvaltain ja Slovenian välillä malilainen erotuomari Koman Coulibaly teki kaksi virhettä, jotka herättivät julkista huomiota: 40 minuutin kohdalla hän varoitti yhdysvaltalaista Robbie Findleytä, kun pallo pelattiin hänen käteensä, ja näin Findley oli pelikiellossa lohkon päätöspelistä Algeriaa vastaan. Samassa ottelussa Coulibaly hylkäsi Yhdysvaltain maalin paitsiona, mikä todettiin hidastuksista myöhemmin virheelliseksi päätökseksi.[44][45]
Alkulohkon ottelussa Yhdysvaltain ja Algerian välillä algerialainen Antar Yahia sai toisen keltaisen kortin lisäajalla siitä syystä, että hän yritti estää muita algerialaisia valittamasta tuomarille.[46]
Neljännesvälierissä uruguaylainen Jorge Larrionda ei huomannut englantilaisen Frank Lampardin tekemää maalia. Lampard laukoi pallon, joka kimposi ylärimasta maaliviivan yli ja maasta taas kentälle. Myöhemmin muun muassa The Daily Telegraph julkaisi kuvasarjan[47], josta nähdään pallon ylittäneen maaliviivan. Englanti hävisi Saksalle ottelun lopulta 4–1 ja putosi näin jatkopeleistä.[48][49]
Neljännesvälieräottelussa Argentiinan ja Meksikon välillä Carlos Tévez teki maalin paitsioasemasta. Italialainen Roberto Rosetti ei huomannut tätä ja hyväksyi maalin. Maalin jälkeen meksikolaiset piirittivät avustavan erotuomarin, ja puoliajalla argentiinalaisilla ja meksikolaisilla oli pientä sanaharkkaa.[50][51]
Tuomarivirheet herättivät keskustelua siitä, tarvitaanko jalkapalloon esimerkiksi maalilinjalle kamera, joka kertoisi ylittääkö pallo maalilinjan. Kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA kuitenkin kommentoi asiaa, että pelin keskeyttäminen videotarkistuksen ajaksi hidastaisi peliä liikaa.[50]
Kokoonpanot[muokkaa]
Samoin kuin vuoden 2006 MM-kilpailuissa, mukana olleet joukkueet nimesivät 23 pelaajaa kokoonpanoonsa. Joukkueiden lopullinen kokoonpano piti olla vahvistettuna viimeistään 1. kesäkuuta 2010 mennessä. Loukkaantumisten sattuessa joukkueilla oli mahdollisuus korvata pelaaja 24 tuntia ennen ensimmäistä peliään.[52]
|
|
|
|
|
|
|
|
Symbolit[muokkaa]
Maskotti[muokkaa]
-
Pääartikkeli: Zakumi
FIFAlla on ollut tapana käyttää maskottia vuoden 1966 Englannin kisoista lähtien. Etelä-Afrikan kisojen virallinen maskotti oli nimeltään Zakumi (s. 16. kesäkuuta 1994). Tämä vihreähiuksinen leopardi julkaistiin 22. syyskuuta 2008. Nimensä se sai Etelä-Afrikan maatunnuksesta ZA ja sanasta kumi, joka tarkoittaa monella Etelä-Afrikan kielellä kymmentä. Zakumin kuvitteellisena syntymäpäivänä 16. kesäkuuta Afrikassa vietetään nuorten päivää (engl. Youth Day) ja syntymävuonna 1994 Etelä-Afrikka julistettiin demokraattiseksi valtioksi. Hahmon kehitti kapkaupunkilainen Andries Odendaal.[53]
Pelipallo[muokkaa]
-
Pääartikkeli: Adidas Jabulani
Jabulani oli turnauksen virallinen pelipallo. Sana jabulani on zulua ja tarkoittaa juhlimista.[54] Pallossa oli 11 eri väriä, jotka edustivat jalkapallon 11:tä pelaajaa, Etelä-Afrikan 11:tä virallista kieltä sekä Etelä-Afrikan 11:tä heimoa.[55] Pallo koostui kahdeksasta toisiinsa kuumasaumatusta 3D-paneelista, minkä väitettiin tekevän pallosta täydellisen pyöreän sekä entistä tarkemman.[55] Kilpailujen loppuottelu pelattiin erillisellä Adidas Jo'bulani -pallolla. Jo'bulanissa oli kultaisilla kuvioinnit ja sen nimi oli kunnianosoitus Johannesburgille, jota kutsutaan myös Jo'burgiksi.[56] Jabulani sai kritiikkiä ja FIFA myönsi "ettei kisapallo ole täydellinen".[57] Muun muassa pallon lentorataa[58] ja käyttäytymistä ilmassa[59] arvosteltiin.
Tunnusmusiikki[muokkaa]
-
Pääartikkeli: Waka Waka (This Time for Africa)
MM-kilpailujen virallinen tunnuskappale oli kolumbialaisen Shakiran ja eteläafrikkalaisen yhtyeen Freshlygroundin yhdessä esittämä ”Waka Waka (This Time for Africa)", joka laulettiin englanniksi ja espanjaksi.[60] Kappaleen kertosäe perustui kamerunilaiseen ”Zangalewa”-kappaleeseen.[61] Kappale on myös kilpailujen virallisella kisalevyllä, Listen Up! The Official 2010 FIFA World Cup Album.[62] MM-kilpailujen hymni on R. Kellyn esittämä ”Sign of a Victory”.[63]
Vuvuzela[muokkaa]
-
Pääartikkeli: Vuvuzela
Esiturnauksen aikana katsojat olivat suurimmalta osalta eteläafrikkalaisia kannattajia, jotka ovat tottuneet käyttämään vuvuzelaa, muovista puhallinsoitinta, jalkapallo-otteluissa.[64] Soitin aiheutti kuitenkin paheksuntaa varsinkin eurooppalaisten pelaajien ja valmentajien keskuudessa, sillä siitä lähtevä kova sireenimäinen ääni häiritsi keskittymistä otteluun.[65][66] Järjestäjät harkitsivat sen kieltämistä varsinaisen turnauksen aikana, mutta päättivät kuitenkin sallia sen vedoten siihen, että varsinaisessa turnauksessa eteläafrikkalaisia faneja on huomattavasti vähemmän kuin esiturnauksen aikana.[67][68]
Turnauksen alussa katsomossa soitettavien vuvuzela-torvien äänestä tuli televisiokatsojilta negatiivista palautetta. Torvien kieltämistä harkittiin, mutta paikalliseen kulttuuriin kuuluvina niiden käyttö sallittiin.[69] Useat televisiokanavat Yle mukaan lukien ilmoitti ottavansa käyttöön määrättyjen taajuuksien suodattamisen, jotta torvien ääni saatiin hieman hiljaisemmiksi.[70] Turnauksen aikana mm. Patrice Evra ja Lionel Messi kritisoivat vuvuzeloja.[71][72]
Ottelut[muokkaa]
Kellonajat Etelä-Afrikan normaaliaikaa (UTC+2).
Alkulohkot[muokkaa]
Sijoitusten määräytyminen alkulohkoissa[muokkaa]
Lohkosijoitukset ratkaistiin seuraavasti:[74]
- joukkueiden kaikkien otteluiden pisteet;
- joukkueiden kaikkien otteluiden maaliero;
- joukkueiden kaikkien otteluiden tehdyt maalit;
- joukkueiden keskinäisten otteluiden pisteet;
- joukkueiden keskinäisten otteluiden maaliero;
- joukkueiden keskinäisten otteluiden tehdyt maalit;
- FIFAn komitean suorittama arvonta.
Lohko A[muokkaa]
MM-kilpailut alkoivat isäntämaa Etelä-Afrikan ja Meksikon välisellä ottelulla. Eteläafrikkalainen Siphiwe Tshabalala teki myös kilpailujen ensimmäisen maalin Meksikoa vastaan.[75] Ranskan Nicolas Anelka lähetettiin kesken turnauksen kotiin hänen arvosteltuaan päävalmentaja Raymond Domenechia.[76] Huolimatta tappiosta Uruguaylle lohkon viimeisellä kierroksella Meksiko pääsi myös pudotuspeleihin yhdessä Uruguayn kanssa.[77] Kisojen jälkeen Ranskan hyökkääjä Thierry Henry tapasi Ranskan presidentti Nicolas Sarkozyn keskustellakseen Ranskan epäonnistumisesta MM-kisoissa.[78]
|
|
| 11. kesäkuuta 16.00 |
1–1 (0–0) |
Soccer City, Johannesburg Yleisöä: 84 490 Tuomari: |
||
| Dikgacoi Tshabalala Masilela |
Raportti | 18' 57' 79' |
| 11. kesäkuuta 20.30 |
0–0 | Green Point, Kapkaupunki Yleisöä: 64 100 Tuomari: |
||
| Victorino Lodeiro Lodeiro Lugano |
Raportti | 12' 19' 68' |
| 16. kesäkuuta 20.30 |
0–3 (0–1) |
Loftus Versfeld, Pretoria Yleisöä: 42 658 Tuomari: |
||
| Pienaar Dikgacoi Khune |
Raportti | 24' 80' 90+5' |
| 17. kesäkuuta 20.30 |
0–2 (0–0) |
Peter Mokaba, Polokwane Yleisöä: 35 370 Tuomari: |
||
| Toulalan Abidal |
Raportti | 4' 48' 49' 64' 79' 82' |
| 22. kesäkuuta 16.00 |
0–1 (0–1) |
Royal Bafokeng, Rustenburg Yleisöä: 33 425 Tuomari: |
||
| Hernández Castro |
Raportti | 44' 68' |
| 22. kesäkuuta 16.00 |
1–2 (0–2) |
Free State, Bloemfontein Yleisöä: 39 415 Tuomari: |
||
| Gourcuff Malouda Diaby |
Raportti | 20' 37' |
Lohko B[muokkaa]
Eteläkorealainen Park Ji-sung teki MM-kisahistoriaa tehdessään maalin Kreikkaa vastaan: hänestä tuli ensimmäinen pelaaja, joka on tehnyt maalin kolmella eri mantereella MM-kilpailuissa.[79] Argentiinalainen Gonzalo Higuaín teki MM-kilpailujen ensimmäisen ja ainoan hattutempun Etelä-Koreaa vastaan.[80] Kreikka teki omaa jalkapallohistoriaa Nigeriaa vastaan ottamalla ensimmäisen pisteensä ja tehden ensimmäisen maalinsa MM-kilpailuissa.[81] Lohkosta jatkoon menivät kolme voittoa saavuttanut Argentiina sekä päätöskierroksella Nigerian kanssa tasapelin pelannut Etelä-Korea.[82][83]
|
|
| 12. kesäkuuta 13.30 |
2–0 (1–0) |
Nelson Mandela Bay, Port Elizabeth Yleisöä: 31 513 Tuomari: |
||
| Lee Jung-soo Park Ji-seong |
Raportti | 56' |
| 12. kesäkuuta 16.00 |
1–0 (1–0) |
Ellis Park, Johannesburg Yleisöä: 55 686 Tuomari: |
||
| Heinze Jonás |
Raportti | 77' |
| 17. kesäkuuta 13.30 |
4–1 (2–1) |
Soccer City, Johannesburg Yleisöä: 82 174 Tuomari: |
||
| Park Ju-yeong (om.) Higuaín Jonás Mascherano Heinze Higuaín Higuaín |
Raportti | 10' 34' 45+1' |
| 17. kesäkuuta 16.00 |
2–1 (1–1) |
Free State, Bloemfontein Yleisöä: 31 593 Tuomari: |
||
| Papastathopoulos Salpingidis Tziolis Torosidis Samaras |
Raportti | 16' 33' 89' |
| 22. kesäkuuta 20.30 |
2–2 (1–1) |
Durban, Durban Yleisöä: 61 874 Tuomari: |
||
| Uche Enyeama Obasi Yussuf Yakubu (rp.) |
Raportti | 38' 49' 68' |
| 22. kesäkuuta 20.30 |
0–2 (0–0) |
Peter Mokaba, Polokwane Yleisöä: 38 891 Tuomari: |
||
| Katsouranis |
Raportti | 76' 77' 89' |
Lohko C[muokkaa]
C-lohkon ottelut aloittivat Englanti sekä USA, jotka pelasivat 1–1 tasapelin; ottelussa Englannin maalivahti Robert Green epäonnistui Clint Dempseyn kaukolaukauksen torjunnassa, mikä aiheutti keskustelua mediassa.[84][85] Slovenian ja Yhdysvaltain välisen ottelun jälkeen suurimmaksi puheenaiheeksi nousi erotuomari Koman Coulibaly, joka hylkäsi Yhdysvaltain maalin paitsiona.[86] USA ratkaisi jatkopaikkansa Algeriaa vastaan vasta lisäajalla Landon Donovanin maalilla.[87] Toisena maana jatkoon meni Englanti.
|
|
| 12. kesäkuuta 20.30 |
1–1 (1–1) |
Royal Bafokeng, Rustenburg Yleisöä: 38 646 Tuomari: |
||
| Gerrard Milner Carragher Gerrard |
Raportti | 39' 40' 47' 74' |
| 13. kesäkuuta 13.30 |
0–1 (0–0) |
Peter Mokaba, Polokwane Yleisöä: 30 325 Tuomari: |
||
| Ghezzal Ghezzal Yebda |
Raportti | 35' 79' 90+3' |
| 18. kesäkuuta 16.00 |
2–2 (2–0) |
Ellis Park, Johannesburg Yleisöä: 45 573 Tuomari: |
||
| Birsa Cesar Ljubijankič Šuler Kirm Jokić |
Raportti | 40' 48' 82' |
| 18. kesäkuuta 20.30 |
0–0 | Green Point, Kapkaupunki Yleisöä: 64 100 Tuomari: |
||
| Carragher |
Raportti | 85' |
| 23. kesäkuuta 16.00 |
0–1 (0–1) |
Nelson Mandela Bay, Port Elizabeth Yleisöä: 36 893 Tuomari: |
||
| Jokić Birsa Dedič |
Raportti | 23' 48' |
| 23. kesäkuuta 16.00 |
1–0 (0–0) |
Loftus Versfeld, Pretoria Yleisöä: 35 827 Tuomari: |
||
| Altidore Beasley Donovan |
Raportti | 12' 76' 83' 90+3' |
Lohko D[muokkaa]
Loukkaantumisista kärsinyt Saksa, jonka menestymismahdollisuuksia epäiltiin[88], aloitti kisat voittamalla Australian 4–0 ja nousi näin MM-kilpailujen suosikkijoukkueisiin.[89] Saksan jatkopaikka varmistui vasta viimeisellä kierroksella, kun se voitti Ghanan Mesut Özilin maalilla 1–0.[90] Myös Ghana pääsi jatkoon, kun Australia voitti Serbian 2–1.[91] Ghana oli ainoa Afrikan maa, joka selviytyi pudotuspeleihin.[92]
|
|
| 13. kesäkuuta 16.00 |
0–1 (0–0) |
Loftus Versfeld, Pretoria Yleisöä: 38 833 Tuomari: |
||
| Žigić Luković Luković Kuzmanović |
Raportti | 26' 84' 89' |
| 13. kesäkuuta 20.30 |
4–0 (2–0) |
Durban, Durban Yleisöä: 62 660 Tuomari: |
||
| Podolski Özil Klose Müller Cacau Cacau |
Raportti | 24' 46' 56' 58' |
| 18. kesäkuuta 13.30 |
0–1 (0–1) |
Nelson Mandela Bay, Port Elizabeth Yleisöä: 38 294 Tuomari: |
||
| Klose Khedira Lahm Klose Schweinsteiger |
Raportti | 18' 19' 38' 57' 59' |
| 19. kesäkuuta 16.00 |
1–1 (1–1) |
Royal Bafokeng, Rustenburg Yleisöä: 34 812 Tuomari: |
||
| Gyan Addy Jonathan Annan |
Raportti | 11' 24' |
| 23. kesäkuuta 20.30 |
0–1 (0–0) |
Soccer City, Johannesburg Yleisöä: 83 391 Tuomari: |
||
| Ayew |
Raportti | 43' 60' |
| 23. kesäkuuta 20.30 |
2–1 (0–0) |
Mbombela, Nelspruit Yleisöä: 37 836 Tuomari: |
||
| Beauchamp Wilkshire Emerton Cahill Holman |
Raportti | 18' 59' 84' |
Lohko E[muokkaa]
Japani aloitti kisat pienoisella yllätyksellä voittamalla Kamerunin 1–0.[93] Alankomaat selvitti alkulohkon toisena joukkueena ilman pistemenetyksiä.[94] Lohkon toisessa päätöspelissä Japani teki kaksi vapaapotkumaalia Tanskaa vastaan ja jatkoi 3–1 voiton turvin jatkoon.[95]
|
|
| 14. kesäkuuta 13.30 |
2–0 (0–0) |
Soccer City, Johannesburg Yleisöä: 83 465 Tuomari: |
||
| de Jong Agger (om.) van Persie Kuyt |
Raportti | 63' |
| 14. kesäkuuta 16.00 |
1–0 (1–0) |
Free State, Bloemfontein Yleisöä: 30 620 Tuomari: |
||
| Honda Abe |
Raportti | 72' |
| 19. kesäkuuta 13.30 |
1–0 (0–0) |
Durban, Durban Yleisöä: 62 010 Tuomari: |
||
| van der Wiel Sneijder |
Raportti |
| 19. kesäkuuta 20.30 |
1–2 (1–1) |
Loftus Versfeld, Pretoria Yleisöä: 38 704 Tuomari: |
||
| Eto'o Bassong Mbia |
Raportti | 33' 61' 86' 87' |
| 24. kesäkuuta 20.30 |
1–3 (0–2) |
Royal Bafokeng, Rustenburg Yleisöä: 27 967 Tuomari: |
||
| Krøldrup C. Poulsen Bendtner Tomasson |
Raportti | 12' 17' 26' 30' 87' |
| 24. kesäkuuta 20.30 |
1–2 (0–1) |
Green Point, Kapkaupunki Yleisöä: 63 093 Tuomari: |
||
| N'Koulou Eto'o (rp.) Mbia |
Raportti | 17' 36' 65' 70' 83' |
Lohko F[muokkaa]
Ennen lopputurnausta Uuden-Seelannin menestymismahdollisuuksia epäiltiin,[96] mutta Uusi-Seelanti ei hävinnyt turnauksessa otteluakaan.[97] Myös hallitseva maailmanmestari Italia putosi jatkopeleistä jäätyään lohkonsa viimeiseksi.[98]
|
|
| 14. kesäkuuta 20.30 |
1–1 (0–1) |
Green Point, Kapkaupunki Yleisöä: 62 869 Tuomari: |
||
| De Rossi Camoranesi |
Raportti | 39' 62' |
| 15. kesäkuuta 13.30 |
1–1 (0–0) |
Royal Bafokeng, Rustenburg Yleisöä: 23 871 Tuomari: |
||
| Lochhead Reid Reid |
Raportti | 50' 55' |
| 20. kesäkuuta 13.30 |
0–2 (0–1) |
Free State, Bloemfontein Yleisöä: 26 643 Tuomari: |
||
| Ďurica Šesták Weiss |
Raportti | 27' 45' 86' |
| 20. kesäkuuta 16.00 |
1–1 (1–1) |
Mbombela, Nelspruit Yleisöä: 38 229 Tuomari: |
||
| Iaquinta (rp.) |
Raportti | 7' 14' 28' 87' |
| 24. kesäkuuta 16.00 |
3–2 (1–0) |
Ellis Park, Johannesburg Yleisöä: 53 412 Tuomari: |
||
| Štrba Vittek Vittek Vittek Mucha Kopúnek |
Raportti | 31' 67' 76' 81' 90+2' |
| 24. kesäkuuta 16.00 |
0–0 | Peter Mokaba, Polokwane Yleisöä: 34 850 Tuomari: |
||
| Cáceres Santa Cruz |
Raportti | 56' |
Lohko G[muokkaa]
G-lohko oli ennalta nimetty kisojen kuolemanlohkoksi, joskin Pohjois-Korea oli arvioitu sen heikoimmaksi joukkueeksi.[99] Toisella kierroksella Portugali voitti Pohjois-Korean peräti 7–0; ottelu näytettiin myös poikkeuksellisesti Pohjois-Koreassa.[100] Huolimatta Norsunluurannikon voitosta Pohjois-Koreaa vastaan, lohkosta jatkoon pääsivät Brasilia ja Portugali, jotka pelasivat maalittoman tasapelin viimeisellä kierroksella.[101][102]
Pian kisojen päättymisen jälkeen lähti liikkeelle huhu, jonka mukaan Pohjois-Korean päävalmentaja Kim Jong-Hun sekä pelaajat olisi lähettetty heikkojen esitysten vuoksi kotimaassaan työleireille. FIFA ryhtyi tutkimaan asiaa, ja lopulta elokuun lopulla totesi väitteet nöyryyttämisestä ja työleireille lähettämisestä perusteettomiksi. Oletus ei perustunut FIFAn edustajan henkilökohtaiseen tapaamiseen pelaajien tai valmentajan kanssa, vaan haastatteluihin sekä Pohjois-Korean liiton lausuntoon.[103]
|
|
| 15. kesäkuuta 16.00 |
0–0 | Nelson Mandela Bay, Port Elizabeth Yleisöä: 37 034 Tuomari: |
||
| Zokora Demel |
Raportti | 21' |
| 15. kesäkuuta 20.30 |
2–1 (0–0) |
Ellis Park, Johannesburg Yleisöä: 54 331 Tuomari: |
||
| Maicon Elano Ramires |
Raportti | 89' |
| 20. kesäkuuta 20.30 |
3–1 (1–0) |
Soccer City, Johannesburg Yleisöä: 84 455 Tuomari: |
||
| Luís Fabiano Luís Fabiano Elano Kaká Kaká |
Raportti | 31' 75' 79' 86' |
| 21. kesäkuuta 13.30 |
7–0 (1–0) |
Green Point, Kapkaupunki Yleisöä: 63 644 Tuomari: |
||
| Meireles Mendes Simão Almeida Tiago Almeida Liédson Ronaldo Tiago |
Raportti | 32' 47' |
| 25. kesäkuuta 16.00 |
0–0 | Durban, Durban Yleisöä: 62 712 Tuomari: |
||
| Duda Tiago Pepe Coentrão |
Raportti | 15' 25' 43' |
| 25. kesäkuuta 16.00 |
0–3 (0–2) |
Mbombela, Nelspruit Yleisöä: 34 763 Tuomari: |
||
| Raportti | 14' 20' 82' |
Lohko H[muokkaa]
Voittaessaan Hondurasin Chile katkaisi 48 vuoden voitottoman kautensa jalkapallon MM-kilpailujen lopputurnauksessa.[104] Sveitsi teki kilpailujen siihen mennessä suurimman yllätyksen voittaessaan mestarisuosikki Espanjan.[105] Chile jatkoi viimeisen kierroksen tappiostaan huolimatta jatkoon yhdessä Espanjan kanssa.[106]
|
|
| 16. kesäkuuta 13.30 |
0–1 (0–1) |
Mbombela, Nelspruit Yleisöä: 32 664 Tuomari: |
||
| W. Palacios |
Raportti | 4' 19' 34' |
| 16. kesäkuuta 16.00 |
0–1 (0–0) |
Durban, Durban Yleisöä: 62 453 Tuomari: |
||
| Raportti | 30' 52' 73' 90+1' 90+4' |
| 21. kesäkuuta 16.00 |
1–0 (0–0) |
Nelson Mandela Bay, Port Elizabeth Yleisöä: 34 872 Tuomari: |
||
| Suazo Carmona Ponce Fernández Medel González Valdivia |
Raportti | 18' 31' 48' 60' |
| 21. kesäkuuta 20.30 |
2–0 (1–0) |
Ellis Park, Johannesburg Yleisöä: 54 386 Tuomari: |
||
| Villa Villa |
Raportti | 8' 38' |
| 25. kesäkuuta 20.30 |
1–2 (0–2) |
Loftus Versfeld, Pretoria Yleisöä: 41 958 Tuomari: |
||
| Medel Ponce Estrada Estrada Millar |
Raportti | 24' 37' |
| 25. kesäkuuta 20.30 |
0–0 | Free State, Bloemfontein Yleisöä: 28 042 Tuomari: |
||
| Fernandes |
Raportti | 4' 58' 64' 88' |
Pudotuspelit[muokkaa]
Pudotuspeleissä (pronssi- ja loppuottelut mukaan lukien) ottelun ollessa tasatuloksessa varsinaisen peliajan jälkeen, pelattiin kaksi 15 minuutin jatkoaikaa. Jos tilanne oli tasan jatkoaikojen jälkeen, ottelun tulos ratkaistiin rangaistuspotkukilpailulla.[74]
| Neljännesvälierät | Puolivälierät | Välierät | Loppuottelu | |||||||||||
| 26. kesäkuuta – Port Elizabeth | ||||||||||||||
| |
2 | |||||||||||||
| 2. heinäkuuta – Port Elizabeth | ||||||||||||||
| |
1 | |||||||||||||
| |
1 4 | |||||||||||||
| 26. kesäkuuta – Rustenburg | ||||||||||||||
| |
1 2 | |||||||||||||
| |
1 1 | |||||||||||||
| 6. heinäkuuta – Kapkaupunki | ||||||||||||||
| |
2 1 | |||||||||||||
| |
2 | |||||||||||||
| 28. kesäkuuta – Durban | ||||||||||||||
| |
3 | |||||||||||||
| |
2 | |||||||||||||
| 2. heinäkuuta – Johannesburg | ||||||||||||||
| |
1 | |||||||||||||
| |
2 | |||||||||||||
| 28. kesäkuuta – Johannesburg | ||||||||||||||
| |
1 | |||||||||||||
| |
3 | |||||||||||||
| 11. heinäkuuta – Johannesburg | ||||||||||||||
| |
0 | |||||||||||||
| |
0 0 | |||||||||||||
| 27. kesäkuuta – Johannesburg | ||||||||||||||
| |
1 0 | |||||||||||||
| |
3 | |||||||||||||
| 3. heinäkuuta – Kapkaupunki | ||||||||||||||
| |
1 | |||||||||||||
| |
0 | |||||||||||||
| 27. kesäkuuta – Bloemfontein | ||||||||||||||
| |
4 | |||||||||||||
| |
4 | |||||||||||||
| 7. heinäkuuta – Durban | ||||||||||||||
| |
1 | |||||||||||||
| |
0 | |||||||||||||
| 29. kesäkuuta – Pretoria | ||||||||||||||
| |
1 | Pronssiottelu | ||||||||||||
| |
0 5 | |||||||||||||
| 3. heinäkuuta – Johannesburg | 10. heinäkuuta – Port Elizabeth | |||||||||||||
| |
0 3 | |||||||||||||
| |
0 | |
2 | |||||||||||
| 29. kesäkuuta – Kapkaupunki | ||||||||||||||
| |
1 | |
3 | |||||||||||
| |
1 | |||||||||||||
| |
0 | |||||||||||||
Neljännesvälierät[muokkaa]
Ensimmäiseen jatkopelipäivään Uruguay lähti päästämättä yhtään maalia turnauksessa. Vaikka Etelä-Korea tekikin joukkueelle maalin, Uruguay pääsi passiivisella pelillään jatkoon Suárezin kahdella osumalla.[108] Samana päivänä pelattu USAn ja Ghanan välinen neljännesvelierä oli turnauksen ensimmäinen jatkoajalle mennyt peli. Ghanan Gyan teki jatkoajan ainoan maalin jo kolmen minuutin pelin jälkeen.[109]
Toisena pelipäivänä Saksan ja Englannin välisessä ottelussa koettiin dramatiikkaa. Vain minuutti Saksan 2−1-johtomaalin jälkeen Frank Lampard potkaisi pallon Saksan maaliin, mutta erotuomari Jorge Larrionda ei nähnyt pallon käyvän maalissa. Toisen puoliajan alussa Lampard laukoi vielä vapaapotkun ylärimaan, mutta Englanti hävisi ottelun ja sijoittui huonommin kuin kertaakaan aiemmin MM-tasolla.[110] Päivän toisessakin ottelussa tuomarivirhe ratkaisi maalitilanteen, sillä Argentiinan Carlos Tévezin paitsiomaali hyväksyttiin. Meksiko taisteli loppuun asti ja sai hyviä maalipaikkoja, mutta Diego Maradonan luotsaama Argentiina selvitti tiensä jatkoon.[111]
Alankomaat sai otteluun Slovakiaa vastaan loukkaantumisesta kärsineen Arjen Robbenin kentälle avauskokoonpanoon. Jo vartin pelaamisen jälkeen hän upotti kaukolaukauksen Slovakian verkkoon. Ottelu päättyi Alankomaan voittoon 2–1, kun Slovakia oli kaventanut lopussa rangaistuspotkusta[112] Illan toisessa ottelussa Brasilia voitti helposti Chilen, joka oli ensimmäinen kisoista pudonnut eteläamerikkalainen joukkue.[113]
Viimeisenä neljännesvälieräpäivänä ottelussa Japani−Paraguay tehtiin historiaa, sillä kumpikaan joukkue ei ollut aiemmin päässyt puolivälieriin asti.[114] Ottelussa päädyttiin maalittomaan tasapeliin, ja rangaistuspotkukilpailussa Paraguay varmisti Etelä-Amerikalle jo neljännen puolivälieräpaikan.[115] Päivän toisessa ottelussa alkusarjassa ilman päästöjä pelannut Portugali kohtasi naapurimaansa Espanjan. Portugali ei lukuisista yrityksistä huolimatta saanut ottelussa maalia, joten Espanja voitti David Villan maalilla 1–0. Portugalin tähden Cristiano Ronaldon hermojen sanottiin pettäneen tappion vuoksi, ja hän käyttäytyi sopimattomasti kameramiestä kohtaan sylkäisemällä tätä päin.[116]
| 26. kesäkuuta 16.00 |
2–1 (1–0) |
Nelson Mandela Bay, Port Elizabeth Yleisöä: 30 597 Tuomari: |
||
| Suárez Suárez |
Raportti | 38' 68' 69' 83' |
| 26. kesäkuuta 20.30 |
1–2 ja. (1–1) (0–1), (1–0), (0–1), (0–0) |
Royal Bafokeng, Rustenburg Yleisöä: 34 976 Tuomari: |
||
| Clark Cherundolo Donovan (rp.) Boganegra |
Raportti | 5' 61' 90+2' 93' |
| 27. kesäkuuta 16.00 |
4–1 (2–1) |
Free State, Bloemfontein Yleisöä: 40 510 Tuomari: |
||
| Klose Podolski Friedrich Müller Müller |
Raportti | 37' 81' |
| 27. kesäkuuta 20.30 |
3–1 (2–0) |
Soccer City, Johannesburg Yleisöä: 84 377 Tuomari: |
||
| Tévez Higuaín Tévez |
Raportti | 28' 71' |
| 28. kesäkuuta 16.00 |
2–1 (1–0) |
Durban, Durban Yleisöä: 61 962 Tuomari: |
||
| Robben Robben Sneijder Stekelenburg |
Raportti | 40' 71' 81' 90+4' |
| 28. kesäkuuta 20.30 |
3–0 (2–0) |
Ellis Park, Johannesburg Yleisöä: 54 009 Tuomari: |
||
| Kaká Juan Luís Fabiano Robinho Ramires |
Raportti | 47' 68' 80' |
| 29. kesäkuuta 16.00 |
5–3 rp. (0–0) |
Loftus Versfeld, Pretoria Yleisöä: 36 742 Tuomari: |
||
| Riveros Rangaistuspotkut: Barreto Barrios Riveros Valdez Cardozo |
Raportti | 58' 72' 90+3' 113' Rangaistuspotkut: |
| 29. kesäkuuta 20.30 |
1–0 (0–0) |
Green Point, Kapkaupunki Yleisöä: 62 955 Tuomari: |
||
| Villa Alonso |
Raportti | 80' 89' |
Puolivälierät[muokkaa]
Puolivälierät alkoivat kahden mestarisuosikin, Brasilian ja Alankomaiden, välisellä ottelulla. Brasilia siirtyi ottelun alussa johtoon Robinhon maalilla. Felipe Melo syötti pystysyötön, jonka Robinho ohjasi ensimmäisellä kosketuksella Maarten Stekelenburgin ohi. Hollantilaiset tasoittivat ottelun toisella puoliajalla, kun Melo ohjasi Wesley Sneijderin keskityksen omaan maaliinsa. Vartti myöhemmin Sneijder puski Dirk Kuytin syötön maaliin ja vei Hollannin 2–1-johtoon. Melo sai noin viisi minuuttia maalin jälkeen punaisen kortin tallottuaan Arjen Robbenia. Ottelu päättyi 2–1, ja näin viisinkertainen maailmanmestari Brasilia tippui MM-kilpailuista toisen kerran peräkkäin puolivälierävaiheessa.[117]
Alankomaiden välierävastustaja tuli ottelusta Uruguay–Ghana. Uruguay aloitti ottelun painostamalla, mutta ensimmäisen puoliajan lopulla Ghanakin sai muutaman vaarallisen maalintekopaikan. Ensimmäisen puoliajan lisäajalla nähtiin ottelun ensimmäinen maali, kun Sulley Muntarin ohitti kaukolaukauksellaan Uruguayn maalivahdin Fernando Musleran. Uruguayn Diego Forlán tasoitti ottelun toisella puoliajalla vapaapotkusta. Koska varsinaisella peliajalla ei tehty enempää maaleja, haettiin ratkaisua jatkoajalta. Jatkoajan lopulla, Ghanan vapaapotkun jälkitilanteesta, Luis Suárez torjui käsillään Dominic Adiyiahin yrityksen ja sai punaisen kortin. Tilanteesta tuomitun rangaistuspotkun Asamoah Gyan laukoi ylärimaan, ja ottelu ratkaistiin rangaistuspotkukilpailussa, jonka Uruguay voitti 4–2.[118]
Puolivälierien kolmannessa ottelussa kohtasivat kaksi menestynyttä jalkapallomaata, Saksa ja Argentiina. Ottelun ensimmäinen maali tuli kolmannella minuutilla, kun Thomas Müller puski pallon Bastian Schweinsteigerin vapaapotkusta maaliin. Saksa ratkaisi pelin toisella puoliajalla, kun Müller riisti Argentiinan puolustukselta pallon ja muutaman syötön jälkeen Miroslav Klose teki ottelun toisen maalin. Muutama minuutti myöhemmin Schweinsteiger syötti Arne Friedrichille, joka teki ensimmäisen maajoukkuemaalinsa. Loppulukemat 4–0 viimeisteli Klose Mesut Özilin syötöstä.[119]
Viimeisessä puolivälieräottelussa kohtasivat Espanja ja Paraguay. Ensimmäisellä puoliajalla Espanja hallitsi pallollista peliä, mutta Paraguay painosti Espanjan pallollista pelaajaa sekä esti syöttösuunnat. Ottelun toisella puoliajalla nähtiin kahdessa minuutissa kolme rangaistuspotkua: ensin Gerard Piqué kaatoi Paraguayn Oscar Cardozon rangaistusalueella, mutta Iker Casillas torjui Cardozon yrityksen. Toisessa päässä Antolín Alcaraz kaatoi David Villan. Xabi Alonso laukaisi rangaistuspotkun maaliin. Ottelun erotuomari Carlos Batres hylkäsi kuitenkin maalin, koska espanjalaiset olivat juosseet liian aikaisin rangaistusalueelle. Alonso epäonnistui uusintayrityksessään. Ottelun ainoan maalin teki Villa, ja Espanja eteni näin välieriin.[120]
| 2. heinäkuuta 16.00 |
2–1 (0–1) |
Nelson Mandela Bay, Port Elizabeth Yleisöä: 40 186 Tuomari: |
||
| Heitinga van der Wiel Sneijder de Jong Sneijder Ooijer |
Raportti | 10' 37' 74' |
| 2. heinäkuuta 20.30 |
4–2 rp. (1–1) (0–1), (1–0), (0–0), (0–0) |
Soccer City, Johannesburg Yleisöä: 84 017 Tuomari: |
||
| Fucile Arévalo Forlán Pérez Suárez Rangaistuspotkut: Forlán Victorino Scotti Pereira Abreu |
Raportti | 45+2' 54' 77' 93' 120+2' Rangaistuspotkut: |
| 3. heinäkuuta 16.00 |
0–4 (0–1) |
Green Point, Kapkaupunki Yleisöä: 64 100 Tuomari: |
||
| Otamendi Mascherano |
Raportti | 3' 35' 68' 74' 89' |
| 3. heinäkuuta 20.30 |
0–1 (0–0) |
Ellis Park, Johannesburg Yleisöä: 55 359 Tuomari: |
||
| Cardozo Cáceres Alcaraz Morel Santana |
Raportti | 57' 62' 63' 83' |
Välierät[muokkaa]
Ensimmäinen välieräottelu pelattiin Alankomaiden ja Uruguayn välillä. Ottelun avausmaalin teki Alankomaiden kapteeni Giovanni van Bronckhorst, joka potkaisi pallon kaukaa ohi Fernando Musleran. Uruguayn tasoituksesta vastasi neljä minuuttia ennen ensimmäisen puoliajan loppumista Diego Forlán. Toisella puoliajalla hollantilaiset tekivät kaksi maalia. Ensin Wesley Sneijder uruguaylaispuolustajasta suuntaamuuttanut laukaus meni tolpan kautta sisään, ja muutamaa minuuttia myöhemmin Arjen Robbenin puskumaali siirsi Alankomaat 3–1-johtoon. Sneijderin maali oli kuitenkin siitä kyseenalainen, että Robin van Persie näytti olevan paitsiossa, kun hän päästi pallon menemään jalkansa alta maaliin ja osallistui näin passiivisesti peliin. Lisäajalla Maximiliano Pereira kavensi ottelun lopputulokseksi 3–2.[122]
Toisessa välieräottelussa kohtasivat Espanja sekä Saksa. Saksa lähti otteluun puolustavalla pelitaktiikalla. Ottelun avausmaali, joka jäi myös ottelun ainoaksi, nähtiin 73 minuutin pelin jälkeen, kun Carles Puyol puski Xavin antaman kulmapotkun aivan yläriman alapuolelta maaliin. Espanja eteni näin ensimmäisen kerran MM-kilpailujen loppuotteluun.[123]
| 6. heinäkuuta 20.30 |
2–3 (1–1) |
Green Point, Kapkaupunki Yleisöä: 62 479 Tuomari: |
||
| Pereira Caceres Forlán Pereira |
Raportti | 18' 29' 70' 73' 78' 90+5' |
| 7. heinäkuuta 20.30 |
0–1 (0–0) |
Durban, Durban Yleisöä: 60 960 Tuomari: |
||
| Raportti | 73' |
Pronssiottelu[muokkaa]
Saksa oli tehnyt viisi muutosta välieräottelun avauskokoonpanoonsa, ja Uruguay sai takaisin pelikiellon kärsineen Luis Suárezin sekä Diego Luganon. Ottelun ensimmäisen maalin teki Thomas Müller 18. minuutilla. Hän oli saanut pallon, kun Fernando Muslera oli torjunut Bastian Schweinsteiger laukauksen. Maali oli Müllerin turnauksen viides. Ottelun tasoitti Uruguayn Edinson Cavani. Schweinsteiger menetti keskikentällä pallon Diego Pérezille, joka syötti Suárezille, jonka syötöstä Cavani laukoi maalin. Uruguay siirtyi toisella puoliajalla johtoon, kun Diego Forlán laukoi Arévalo Ríosin keskityksestä pallon maaliin. Maali oli myös Forlánin viides lopputurnauksessa. Saksan tasoitus tuli viisi minuuttia myöhemmin, kun Jerome Boatengin keskityksestä Marcell Jansen puski pallon maaliin. Ottelun loppulukemat 3–2 viimeisteli Sami Khedira kulmapotkun jälkitilanteesta.[124]
| 10. heinäkuuta 20.30 |
2–3 (1–1) |
Nelson Mandela Bay, Port Elizabeth Yleisöä: 36 254 Tuomari: |
||
| Cavani Forlán Pérez |
Raportti | 4' 7' 19' 56' 82' 90+3' |
Loppuottelu[muokkaa]
Loppuottelussa kohtasivat Espanja ja Alankomaat. Molemmille joukkueille turnausvoitto olisi ollut maan historian ensimmäinen. Espanja hallitsi ottelua aina enemmän sen edetessä, mutta alankomaalaiset saivat luotua vaarallisia maalintekopaikkoja. Alankomaiden Arjen Robbenille tarjoutui ensimmäisen puoliajan paras maalintekopaikka, kun hän pääsi läpiajoon. Espanjan maalivahti Iker Casillas torjui kuitenkin Robbenin yrityksen. Varsinaisen peliajan jälkeen oltiin maalittomassa tasapelissä. Ottelun ainoan punaisen kortin sai Alankomaiden John Heitinga, kun hän kaatoi Andrés Iniestan, joskin Iniesta kaatui helpohkosti. Iniesta ratkaisi loppuottelun, kun jatkoaikaa oli jäljellä viisi minuuttia. Hänen laukauksensa meni Alankomaiden maalivahti Stekelenburgin kainalon alta maaliin. Se jäi jatkoajan ainoaksi maaliksi, ja Espanja voitti historiansa ensimmäisen maailmanmestaruuden. Alankomaat jäi kolmannen kerran MM-hopealle.[125]
FIFA palkitsi Espanjan noin 25 miljoonan[126] ja Alankomaat noin 18 miljoonan[127] euron summalla. Espanjan kuninkaallinen jalkapalloliitto maksoi jokaiselle pelaajalle 600 000 euron[128] voittobonuksen.
Kilpailujen jälkeen FIFA rankaisi Alankomaita noin 11 tuhannen euron ja Espanjaa noin 7300 euron sakoilla epäurheilijamaisesta käytöksestä. Alankomaalaiset ottivat kahdeksan ja espanjalaiset viisi keltaista korttia.[126]
| 11. heinäkuuta 20.30 |
0–1 ja. (0–0), (0–0), (0–0), (0–1) |
Soccer City, Johannesburg Yleisöä: 84 490 Tuomari: |
||
| van Persie van Bommel de Jong van Bronckhorst Heitinga Robben Heitinga van der Wiel Mathijsen |
Raportti | 17' 23' 67' 116' 118' 120+1' |
| Vuoden 2010 Maailmanmestaruuskilpailuiden voittaja: ESPANJA Ensimmäinen mestaruus |
Tilastot[muokkaa]
-
Pääartikkeli: Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen 2010 tilastot
Etelä-Afrikan MM-kilpailuissa tehtiin yhteensä 145 maalia[129] 96[130] eri pelaajan tekemänä. Tämä maalimäärä on MM-kilpailujen historian vähiten sen jälkeen, kun siirryttiin 64 ottelun lopputurnaukseen.[17]
| 5 maalia | 4 maalia | 3 maalia |
Palkinnot[muokkaa]
Kultainen pallo jaettiin turnauksen parhaimmalle pelaajalle. FIFAn tekninen työryhmä julkisti kymmenen pelaajan listan, josta median edustajat valitsevat kisojen kolme parasta pelaajaa.[131] Kultaisen pallon voitti uruguaylainen Diego Forlán.[132]
Kultainen pallo -palkinnon ehdokkaat[131]
Kilpailujen parhaalle maalintekijälle myönnettiin kultainen kenkä. Koska sekä Diego Forlán, Thomas Müller, Wesley Sneijder että David Villa saivat viisi maalia kukin, palkinto myönnettiin eniten maalisyöttöjä tehneelle pelaajalle.[133] Kultaisen kengän voitti viidellä maalillan ja kolmella maalisyötöllään saksalainen Thomas Müller.[134]
Kilpailujen parhaana nuorena pelaajana palkittiin kultaisen kengänkin voittanut Thomas Müller.[135] Muut voittajaehdokkaat olivat ghanalainen André Ayew sekä meksikolainen Giovani dos Santos.[136] Palkinnon voittajan päätti FIFAn tekninen työryhmä.
Kilpailujen parhaalle maalivahdille, espanjalaiselle Iker Casillasille, myönnettiin kultainen hanska -palkinto.[137] Voittajan päätti FIFAn tekninen työryhmä.[133]
Kilpailujen vähiten varoituksia ottanut joukkue Espanja voitti FIFAn reilun pelin palkinnon. Vain pudotuspeleihin päässeet joukkueet olivat kelvollisia voittamaan tämän palkinnon.[133]
FIFA.com-verkkosivuston käyttäjät valitsivat turnauksen tähdistöjoukkueen:[138]
| Maalivahti | Puolustajat | Keskikenttäpelaajat | Hyökkääjät | Valmentaja |
|---|---|---|---|---|
Media ja talous[muokkaa]
Televisiointi[muokkaa]
Kisat lähetettiin Suomessa teräväpiirtoisena YleHD-kanavalla sekä normaalilaadulla. Muun muassa DNA[139] näytti kaapeliverkossaan maksutta kisoja teräväpiirtolaatuisena. Kisat lähetettiin myös normaalilaadulla TV2:lla ja joitakin otteluita näytettiin FST5-kanavalla.[140][141]
Yhdysvalloissa jalkapallon MM-kilpailuja näytti kaksi televisioasemaa: ESPN sekä espanjankielinien Univision. ESPN oli maksanut 100 miljoonaa ja Univision 325 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria TV-oikeuksista sekä Etelä-Afrikan että Brasilian MM-kilpailuihin.[142] Noin 19,6 miljoonaa yhdysvaltalaista katsoi Ghanan ja Yhdysvaltain neljännesvälieräottelua, mikä oli Yhdysvaltain ennätys[142]. Ennätyksen rikkoi myöhemmin loppuottelu, jota seurasi 24,3 miljoonaa[143] katsojaa. Maailmanlaajuisesti loppuottelua seurasi noin 700 miljoonaa ihmistä[144]. Suomessa finaalia seurasi 1 235 000[145] ja Englannissa 18,4 miljoonaa[146] katsojaa.
Julkaisut[muokkaa]
Sony Music Entertainment julkaisi 31. toukokuuta 2010 kisojen virallisen albumin Listen Up! The Official 2010 FIFA World Cup Album.[147] Electronic Arts julkaisi 30. huhtikuuta 2010 kisojen nimeä kantavan videopelin 2010 FIFA World Cup.[148]
20 Centres for 2010[muokkaa]
20 Centres for 2010 oli FIFAn virallinen kampanja MM-kilpailuissa. Kampanjan tarkoitus oli parantaa julkista terveydenhuoltoa, koulutusta ja jalkapalloa kehittymättömillä alueilla eri puolella Afrikkaa. Parannukset oli tarkoitus toteuttaa kahden kymmenen Football for Hope Centren kautta. Kampanja oli osa Football for Hope -liikettä.[149]
Sponsorit[muokkaa]
FIFAn virallisia yhteistyökumppaneita olivat Adidas, Coca-Cola, Emirates, Hyundai, Sony sekä Visa. MM-kilpailujen virallisia sponsoreita olivat Budweiser, Castrol, Continental AG, McDonald's, MTN Group, Mahindra Satyam, Seara Alimentos sekä Yingli.[150] Budweiserin mukaan oli nimetty ottelun parhaan pelaajan -palkinto.[151]
Vaikutus Etelä-Afrikan talouteen[muokkaa]
MM-kilpailujen järjestäminen vaikutti merkittävästi Etelä-Afrikan talouteen. MM-kilpailujen järjestäminen koski noin 700 000[152] työntekijää. Kisojen taloudellisten vaikutusten bruttoarvo arvioitiin 93 miljardiksi randiksi (noin 9,2 miljardia euroa).[152] Esimerkiksi Etelä-Afrikan mainosteollisuus kasvoi kisojen ansiosta noin 200 miljoonalla[153] dollarilla. Myös maan liikenneinfrastruktuuriin tehtiin parannuksia. Näitä olivat muun muassa Durbaniin rakennettu uusi lentoasema[154][155] (Kuningas Shakan kansainvälinen lentoasema) sekä Gautengin provinssiin rakennettu Gautrain-rautatie, joka yhdistää Johannesburgin, OR Tambon lentoaseman ja Pretorian toisiinsa.[156]
FIFAn jakamat palkintorahat[muokkaa]
FIFA päätti vuoden 2009 lopussa jakamistaan rahasummista eri joukkueille. FIFA päätti nostaa palkintorahasummaa 197 miljoonasta eurosta (vuodesta 2006) 316 miljoonaan euroon. Voittaja saisi noin 23, toinen 18, kolmas 15 ja neljäs 13,5 miljoonaa euroa. Muut puolivälieräjoukkueet 10,5, muut pudotuspeleihin päässeet joukkueet 6,8 ja lohkovaiheessa pudonneet joukkueet 6 miljoonaa euroa. FIFA jakoi myös jokaiselle joukkueelle noin 750 000 euroa valmistautumisrahaa ennen turnausta. Summa sisältää myös 30 miljoonaa euroa, jotka FIFA jakoi seurajoukkueille, joiden pelaajia pelasi MM–kilpailuissa.[127]
Kritiikki ja negatiiviset ilmiöt[muokkaa]
Yhteiskunnalliset ilmiöt[muokkaa]
Ennen MM-kilpailija monia laittomissa rakennuksissa eri kaupungeissa asuneita eteläafrikkalaisia siirrettiin "pakolaisleireille". Esimerkiksi Kapkaupungissa sijaitsevalla Blikkiesdorpin alueella asui 15 000 ihmistä 3 000 väliaikaisessa rakennuksessa[26]. Väliaikaisia leirejä on kutsuttu[27] keskitysleireiksi. Useita slummirakennuksia tuhottiin ja poliisia on käsketty pakkosiirtämään ihmisiä kilometrien päähän keskustasta.[157] Ennen kisoja Johannesburg ja Kapkaupunki kielsivät slummirakennusten tuhoamiset ja pakkosiirrot.[27][157] Muun muassa Amnesty International esitti kriittikkiä poliisin toimista kilpailujen aikana.[27][158]
Eteläafrikkalaiset viranomaiset arvioivat, että jalkapallon MM-kilpailut toisivat maahan noin 40 000[159] prostituoitua lisää. Maassa oli jo ennestään ollut noin 100 000[159] prostituoitua. Turisteja varoitettiinkin HIVistä, sillä Etelä-Afrikan HIViin tai AIDSiin sairastuneiden prosentuaalinen osuus on maailmankorkein[159], ja arvioiden mukaan prostituoiduista noin puolet[160] olisivat HIVin tai AIDSin kantajia. FIFA kuitenkin kielsi kondomien jakamisen stadionien läheisyydessä.[161]
Lippujen hinnat[muokkaa]
Otteluissa näkyi useasti tyhjiä paikkoja. FIFAn mukaan liput oli kuitenkin myyty, mutta niitä ei käytetty. Muun muassa Etelä-Korean ja Kreikan välisessä ottelussa oli noin 11 000 vapaata paikkaa.[162] Lippuja pidettiin myös kalliina: normaalihintainen lippu maksoi noin 110 euroa.[163] FIFA myönsikin, että lippujen hinta oli liian korkea.[164]
Turvallisuushäiriöt[muokkaa]
Kilpailujen aikana tapahtui muutamia turvallisuushäiriöitä. Jalkapallokannattaja pääsi Englannin maajoukkueen pukuhuoneeseen Englannin ja Algerian välisen ottelun jälkeen. Englannin jalkapalloliitto lähetti FIFAlle valituksen turvallisuustekijöiden heikkoudesta tapauksen jälkeen.[165] Kreikan maajoukkueen pelaajilta varastettiin noin 1500 euroa hotellihuoneesta.[166] Myös usean maan turisteja ryöstettiin turnauksen aikana.[167] Irakin turvallisuuspalvelun mukaan Al-Qaida suunnitteli terrori-iskua MM-kilpailuihin.[168] Turnauksen aikana pelikentille pääsi juoksemaan katsojia useissa eri otteluissa. Ehkä merkittävin tapaus sattui ennen turnauksen loppuottelua, kun espanjalainen häirikkö Jimmy Jump ryntäsi kentälle yrittäen lakittaa kisojen voittopokaalin punaisella myssyllä.[169]
Lähteet[muokkaa]
- ↑ a b c d e Preliminaries FIFA. Viitattu 16.7.2010. (englanniksi)
- ↑ a b SA wins 2010 vote 15.5.2004. BBC News. Viitattu 21.7.2009. (englanniksi)
- ↑ Yli miljoona suomalaista katsoi MM-finaalia 12.7.2010. sportti.com. Viitattu 16.7.2010. (englanniksi)
- ↑ a b Host nation of 2010 FIFA World Cup™ – South Africa 15.5.2004. FIFA. Viitattu 23.7.2009. (englanniksi)
- ↑ 2002 FIFA World Cup Korea/Japan ™ FIFA. Viitattu 23.7.2009. (englanniksi)
- ↑ Africa FIFA. Viitattu 23.7.2009. (englanniksi)
- ↑ Pele Predicts Nigeria For 2010 World Cup Semi-Final 8.7.2009. goal.com. Viitattu 23.7.2009. (englanniksi)
- ↑ Australia can host World Cup 18.9.2005. smh.com.au. Viitattu 23.7.2009. (englanniksi)
- ↑ GDP in Africa: 2004 16.12.2005. CIA. Viitattu 5.2.2009. (englanniksi)
- ↑ Country Comparison :: GDP (purchasing power parity) CIA. Viitattu 5.8.2009. (englanniksi)
- ↑ Tunisia-Libya World Cup Bid Rejected 3.10.2003. Associated Press. Viitattu 21.7.2009. (englanniksi)
- ↑ a b Morocco's World Cup marathon 9.3.2004. BBC News. Viitattu 23.7.2009. (englanniksi)
- ↑ a b c d New infrastructure for the 2010 Fifa World Cup Media Club South Africa. Viitattu 21.7.2009. (englanniksi)
- ↑ a b SA 2010 venues 'ready by October' 26.3.2009. BBC News. Viitattu 23.7.2009. (englanniksi)
- ↑ SA faces R8.4bn stadium bill 1.10.2006. Reuters/News24. Viitattu 14.5.2009. (englanniksi)
- ↑ a b c 15 000 volunteers needed for 2010 world cup 21.7.2009. Africa News. Viitattu 23.7.2009. (englanniksi)
- ↑ a b South Africa 2010 in numbers 13.7.2010. FIFA. Viitattu 19.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Luke Harding: Doubt over South Africa 2010 Guardian. 12.7.2006. Berliini Viitattu 14.5.2009. (englanniksi)
- ↑ Jermaine Craig: Fifa denies SA may lose 2010 World Cup 3.7.2006. IOL. Viitattu 14.5.2009. (englanniksi)
- ↑ FIFA confirm World Cup back-up plan for 2010 30.4.2007. Soccernet. Viitattu 14.5.2009. (englanniksi)
- ↑ Blatter: Alternate Cup hosts spoken to about replacing South Africa 9.7.2008. Soccernet. Viitattu 14.5.2009. (englanniksi)
- ↑ Fifa makes 2010 Cup back-up plan 30.5.2007. BBC. Viitattu 14.5.2009. (englanniksi)
- ↑ Blatter happy with the progress of 2010 FIFA World Cup preparations 18.9.2008. FIFA. Viitattu 21.7.2009. (englanniksi)
- ↑ South Africa passes World Cup test 29.6.2009. BBC News. Viitattu 1.8.2009. (englanniksi)
- ↑ South Africa 2010 Stadiums SA-Venues. Viitattu 8.8.2010. (englanniksi)
- ↑ a b David Smith: Life in 'Tin Can Town' for the South Africans evicted ahead of World Cup Guardian. 1.4.2010. Viitattu 9.8.2010. (englanniksi)
- ↑ a b c d Sudarsan Raghavan: In preparation for World Cup, the poor in Cape Town are being relocated The Washington Post. 11.6.2010. Viitattu 9.8.2010. (englanniksi)
- ↑ Quick guide to the ten World Cup grounds Racing Post. Viitattu 7.8.2010. (englanniksi)
- ↑ Raf Casert: Altitude will have impact on World Cup ball 12.4.2009. msnbc. Viitattu 7.8.2010. (englanniksi)
- ↑ Jamie Jackson: World Cup 2010: England's altitude training will be tested against USA Guardian. 7.6.2010. Viitattu 7.8.2010. (englanniksi)
- ↑ Piers Edwards: Fifa medical chief downplays World Cup altitude effect 23.2.2010. BBC. Viitattu 7.8.2010. (englanniksi)
- ↑ 2009 Maanosaliittojen cupin osallistujamaat FIFA. Viitattu 17.8.2011. (englanniksi)
- ↑ Matches FIFA. Viitattu 23.7.2009. (englanniksi)
- ↑ a b Raportti loppuottelusta FIFA. Viitattu 23.7.2009. (englanniksi)
- ↑ Awards FIFA. Viitattu 17.8.2011. (englanniksi)
- ↑ Profile - Serbia FIFA. Viitattu 17.8.2011. (englanniksi)
- ↑ Profile - Slovakia FIFA. Viitattu 17.8.2011. (englanniksi)
- ↑ a b FIFA/Coca-Cola World Ranking (May 2010) 26.5.2010. FIFA. Viitattu 8.6.2010. (englanniksi)
- ↑ a b FIFA/Coca-Cola World Ranking (Jul 2010) 14.7.2010. FIFA. Viitattu 24.8.2010. (englanniksi)
- ↑ Cape Town to host 2010 final draw capetown.gov.za. Viitattu 14.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Referees FIFA. Viitattu 12.5.2010.
- ↑ World Cup 2010 South Africa .:. Referees worldfootball.net. Viitattu 19.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Two referee trios will not officiate in South Africa following fitness tests 27.5.2010. FIFA. Viitattu 19.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Bill Hare: FIFA World Cup 2010: Why Was Koman Coulibaly Refereeing at the World Cup? Bleacher Report. 19.6.2010. Viitattu 19.7.2010. (englanniksi)
- ↑ David Ornstein: Slovenia 2-2 USA BBC. Viitattu 19.7.2010. (englanniksi)
- ↑ World Cup 2010: Referee mistakenly sends off Anther Yahia 23.6.2010. BBC. Viitattu 19.7.2010. (englanniksi)
- ↑ England v Germany: Frank Lampard denied goal by Uruguayan linesman – in pictures The Daily Telegpraph. Viitattu 19.7.2010. (englanniksi)
- ↑ FAW boss Jonathan Ford rejects technology idea 28.6.2010. BBC. Viitattu 19.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Kevin Garside: England v Germany: Frank Lampard's disallowed goal highlights stupidity of Fifa The Daily Telegpraph. 27.6.2010. Viitattu 19.7.2010. (englanniksi)
- ↑ a b World Cup errors highlight need for technology rethink 28.6.2010. Times live. Viitattu 19.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Paul Fletcher: Argentina 3-1 Mexico BBC. Viitattu 19.7.2010. (englanniksi)
- ↑ 2010 World Cup Regulations FIFA. Viitattu 12.5.2010.
- ↑ Meet Zakumi, the face of 2010 23.9.2008. IOL Sport. Viitattu 17.8.2011. (englanniksi)
- ↑ Arto Teronen: Maailman (yli)arvostetuin pallo 15.12.2009. YLE. Viitattu 4.7.2010.
- ↑ a b Jabulani: The official matchball 4.12.2009. FIFA. Viitattu 4.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Adidas Jo'bulani Fifa World Cup 2010 Final Match Ball 20.4.2010. footballshirtculture.com. Viitattu 4.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Fifa myöntää ettei kisapallo ole täydellinen 26.6.2010. YLE. Viitattu 4.7.2010.
- ↑ Brasilian maalivahti kuvailee MM-kisapalloa hirveäksi 28.5.2010. YLE. Viitattu 4.7.2010.
- ↑ MM-kisapallon tylytys jatkuu - soveltuu paremmin rantalentikseen 30.5.2010. YLE. Viitattu 4.7.2010.
- ↑ Shakira records official FIFA World Cup 2010 song 26.4.2010. shakira.com. Viitattu 4.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Zangalewa - the original song from which Waka Waka borrows chorus world2010cup.com. Viitattu 4.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Listen Up! The Official 2010 FIFA World Cup Album amazon.com. Viitattu 4.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Sign Of A Victory (The Official 2010 FIFA World Cup Anthem) FIFA. Viitattu 17.8.2011.
- ↑ Vuvuzela: SA football's beautiful noise SouthAfrica.info. Viitattu 30.7.2009. (englanniksi)
- ↑ Chris Makhaye: Blasts of joy as vuvuzelas unbanned 13.7.2008. IOL. (englanniksi)
- ↑ Fifa to discuss vuvuzela future 18.6.2009. BBC Sport. Viitattu 9.8.2009. (englanniksi)
- ↑ Jon Qwelane: 'Ban the Vuvuzela' News24. Viitattu 29.7.2009. (englanniksi)
- ↑ FIFA give vuvuzela green light for World Cup Soccernet. Viitattu 2009-07-18. (englanniksi)
- ↑ Mikko Lindqvist: Vuvuzela kuumentaa jalkapallofanien tunteita 15.6.2010. YLE Uutiset. Viitattu 26.6.2010.
- ↑ Yle on jo suodattanut lähetyksistä vuvuzelan törinää 16.6.2010. YLE Uutiset. Viitattu 16.6.2010.
- ↑ World Cup 2010: Organisers will not ban vuvuzelas 14.6.2010. BBC Sport. Viitattu 1.8.2010. (englanniksi)
- ↑ It is impossible to communicate, it’s like being deaf: Messi 13.6.2010. The Hindu. Viitattu 1.8.2010. (englanniksi)
- ↑ Matches - Group Stage FIFA. Viitattu 17.8.2011.
- ↑ a b Fifa World Cup South Africa 2010 Regulations – Article 39.5 FIFA. Viitattu 13.6.2010.
- ↑ Etelä-Afrikka ja Meksiko tasapeliin MM-avauksessa 11.6.2010. mm2010.fi. Viitattu 19.7.2010.
- ↑ Anelkan MM-turnaus päättyi nolosti 19.6.2010. mm2010.fi. Viitattu 19.7.2010.
- ↑ Uruguay voitti – myös Meksiko jatkaa MM-kisoissa 22.6.2010. mm2010.fi. Viitattu 19.7.2010.
- ↑ Thierry Henry ja Nicolas Sarkozy pesevät jälkipyykin 23.6.2010. mm2010.fi. Viitattu 19.7.2010.
- ↑ Etelä-Korean Park teki MM-historiaa 12.6.2010. mm2010.fi. Viitattu 19.7.2010.
- ↑ Higuainin hattutemppu upotti Etelä-Korean 17.6.2010. mm2010.fi. Viitattu 19.7.2010.
- ↑ Kreikka jauhoi historiallisen voiton 17.6.2010. mm2010.fi. Viitattu 19.7.2010.
- ↑ Etelä-Korea jatkoon trillerissä 22.6.2010. mm2010.fi. Viitattu 19.7.2010.
- ↑ Rehhagelin muuri kesti 75 minuuttia Argentiinan pommituksessa 22.6.2010. mm2010.fi. Viitattu 19.7.2010.
- ↑ Greenin emämunaus vei Englannilta voiton 12.6.2010. mm2010.fi. Viitattu 19.7.2010.
- ↑ Green blunder costs England victory against U.S. 14.6.2010. CNN. Viitattu 19.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Valmentajan poika pelasti Yhdysvallat 18.6.2010. mm2010.fi. Viitattu 19.7.201.
- ↑ USA nousi dramaattisesti lohkovoittoon 23.6.2010. mm2010.fi. Viitattu 19.7.2010.
- ↑ Loukkaantumisten riivaama Saksa ei yllätä 13.6.2010. mm2010.fi. Viitattu 19.7.2010.
- ↑ Saksan kone käynnistyi – Australia vastaantulija 13.6.2010. mm2010.f. Viitattu 19.7.2010.
- ↑ Mesut Özil vei Saksan jatkoon 23.6.2010. mm2010.fi. Viitattu 19.7.2010.
- ↑ Australia voitti Serbian, molemmat pettyivät 23.6.2010. mm2010.fi. Viitattu 19.7.2010.
- ↑ Jari Welling: Koko Afrikka Ghanan takana Turun Sanomat. 1.7.2010. Viitattu 19.7.2010.
- ↑ Kurinalainen Japani puolusti voiton 14.6.2010. mm2010.fi. Viitattu 19.7.2010.
- ↑ Hollanti jatkoon puhtaalla pelillä 24.6.2010. mm2010.fi. Viitattu 19.7.2010.
- ↑ Japani herkutteli vapaapotkuilla jatkopaikan 24.6.2010. mm2010.fi. Viitattu 19.7.2010.
- ↑ Oseaniasta ei yllätyksiä 14.6.2010. mm2010.fi. Viitattu 19.7.2010.
- ↑ Uusi-Seelanti tappioitta kotimatkalle 24.6.2010. mm2010.fi. Viitattu 19.7.2010.
- ↑ Maailmanmestari Italia putosi MM-kisoista 24.6.2010. mm2010.fi. Viitattu 19.7.2010.
- ↑ Lohko G on väkinäinen kuolemanlohko 15.6.2010. mm2010.fi. Viitattu 19.7.2010.
- ↑ Portugali mätti seitsemän maalia – Ronaldokin onnistui 21.6.2010. mm2010.fi. Viitattu 19.7.2010.
- ↑ Voitto ei riittänyt Norsunluurannikolle jatkopaikkaan 25.6.2010. mm2010.fi. Viitattu 19.7.2010.
- ↑ Portugali ja Brasilia nyhjäsivät maalittoman tasapelin 25.6.2010. mm2010.fi. Viitattu 19.7.2010.
- ↑ Fifa vakuuttui: Pohjois-Korean pelaajat turvassa 25.8.2010. hs.fi. Viitattu 26.8.2010.
- ↑ Hyökkäävä Chile pehmitti Hondurasin 16.6.2010. mm2010.fi. Viitattu 19.7.2010.
- ↑ Ensimmäinen jättiyllätys valmis – Sveitsi kaatoi Espanjan 16.6.2010. mm2010.fi. Viitattu 19.7.2010.
- ↑ Espanja voitti Chilen, molemmat neljännesvälieriin 25.6.2010. mm2010.fi. Viitattu 19.7.2010.
- ↑ Matches - Stage 2 FIFA. Viitattu 17.8.2011.
- ↑ Passiivinen Uruguay puolivälieriin mm2010.fi. Viitattu 20.7.2010.
- ↑ Ghana huiman taistelun jälkeen puolivälieriin mm2010.fi. Viitattu 20.7.2010.
- ↑ Saksa nöyryytti Englantia tuomarien avustuksella mm2010.fi. Viitattu 20.7.2010.
- ↑ Vain paitsiomaali himmensi Argentiinan loistoa mm2010.fi. Viitattu 20.7.2010.
- ↑ Robben siivitti Hollannin jatkoon mm2010.fi. Viitattu 20.7.2010.
- ↑ Kliininen Brasilia koulutti Chileä mm2010.fi. Viitattu 20.7.2010.
- ↑ Japani ja Paraguay tavoittelevat historiallista puolivälieräpaikkaa mm2010.fi. Viitattu 20.7.2010.
- ↑ Paraguay rankkareilla ensi kerran kahdeksan joukkoon mm2010.fi. Viitattu 20.7.2010.
- ↑ Cristiano Ronaldon hermo ei pitänyt mm2010.fi. Viitattu 20.7.2010.
- ↑ Hollanti kaatoi Brasilian Sneijderin johdolla 2.7.2010. mm2010.fi. Viitattu 20.7.2010.
- ↑ Ghanan unelma vaihtui dramaattisesti kyyneliin 3.7.2010. mm2010.fi. Viitattu 20.7.2010.
- ↑ Supertehokas Saksa pyyhkäisi Argentiinan polvilleen 3.7.2010. mm2010.fi. Viitattu 20.7.2010.
- ↑ Villa pelasti Espanjan välieriin 3.7.2010. mm2010.fi. Viitattu 20.7.2010.
- ↑ Psychic Octopus Predicts Spain World Cup Win 9.7.2010. VOANews.com. Viitattu 17.8.2010.
- ↑ Hollanti viimeisteli millin tarkasti finaalipaikan 6.7.2010. mm2010.fi. Viitattu 20.7.2010.
- ↑ Puyolin torpedopusku ratkaisi šakkiottelun Espanjalle 7.7.2010. mm2010.fi. Viitattu 20.7.2010.
- ↑ Saksalle voitto pronssiottelun maali-iloittelussa 10.7.2010. mm2010.fi. Viitattu 20.7.2010.
- ↑ Espanja juhlii MM-kultaa 11.7.2010. mm2010.fi. Viitattu 20.7.201o.
- ↑ a b FIFA Punishes Netherlands and Spain for Bad Behaviour in World Cup Final 3.8.2010. World Football Insider. Viitattu 7.8.2010. (englanniksi)
- ↑ a b FIFA Executive Committee holds historic meeting in Robben Island 3.12.2009. FIFA. Viitattu 8.8.2010. (englanniksi)
- ↑ World Cup 2010: Iker Casillas defends Spain's £500,000 a man win bonus Guardian. 7.7.2010. Viitattu 7.8.2010. (englanniksi)
- ↑ Keith Lyons: Goals Scored at the 2010 FIFA World Cup 13.7.2010. wordpress.com. Viitattu 19.7.2010. (englanniksi)
- ↑ 2010 FIFA World Cup - Players - Top goals FIFA. Viitattu 13.7.2010. (englanniksi)
- ↑ a b adidas Golden Ball nominees announced FIFA. Viitattu 11.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Diego Forlan - adidas Golden Ball FIFA. Viitattu 12.7.2010. (englanniksi)
- ↑ a b c FIFA World Cup 2010 Awards FIFA. Viitattu 11.7.2010. (englanniksi)
- ↑ FIFA World Cup 2010 Awards FIFA. Viitattu 12.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Hyundai Best Young Player Award FIFA. Viitattu 12.7.2010. (englanniksi)
- ↑ World Cup Best Young Player Shortlist 9.7.2010. worldcupblog.org. Viitattu 11.7.2010. (englanniksi)
- ↑ adidas Golden Glove FIFA. Viitattu 12.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Spaniards dominate All-Star Team 15.7.2010. FIFA. Viitattu 15.7.2010. (englanniksi)
- ↑ DNA: Etelä-Afrikan MM-kisat maksutta teräväpiirtona 10.6.2010. Viitattu 19.7.2010.
- ↑ Jalkapallon MM-kisat HD-lähetyksenä kanavapakettitarjous.com. Viitattu 19.7.2010.
- ↑ Jalkapallon MM-kisat 2010 Etelä-Afrikassa lehtiyhtyma.fi. Viitattu 19.7.2010.
- ↑ a b Richard Sandomir: World Cup Ratings Certify a TV Winner 28.6.2010. The New York Times. Viitattu 19.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Tim Fontenault: No Popularity? World Cup Final Draws 24 Million In The US 12.7.2010. Bleacher Report. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
- ↑ 700 million to watch World Cup Final 12.7.2010. mediaspy.org. Viitattu 19.7.2010. (englanniksi)
- ↑ MM-finaali keräsi yli miljoonayleisön 12.7.2010. Iltalehti - YLE. Viitattu 19.7.2010.
- ↑ More than 20 million viewers switch on World Cup final 12.7.2010. BBC. Viitattu 19.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Listen Up! The Official 2010 FIFA World Cup Album 21.5.2010. Museke. Viitattu 19.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Brian Ekberg: FIFA World Cup 2010 Q&A With Simon Humber 26.1.2010. Gamespot. Viitattu 19.7.2010. (englanniksi)
- ↑ The Official Campaign of the 2010 FIFA World Cup™ FIFA. Viitattu 16.7.2010. (englanniksi)
- ↑ FIFA World Cup - Organisation - Partners FIFA. Viitattu 16.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Man of the Match FIFA. Viitattu 16.7.2010. (englanniksi)
- ↑ a b World Cup impact 'still massive' 22.4.2010. southafrica.info. Viitattu 18.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Mark Sweney: South African ad economy gets World Cup boost Guardian. 22.6.2010. Viitattu 18.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Zuma opens Durban’s new King Shaka airport 8.5.2010. Yahoo Sports. Viitattu 20.7.2010. (englanniksi)
- ↑ King Shaka International Airport, Durban, South Africa Airport Technology. Viitattu 20.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Pumza Fihlani: Gautrain arrives in time for World Cup 8.6.2010. BBC. Viitattu 18.7.2010. (englanniksi)
- ↑ a b Christopher Werth: Kicked Out for the Cup? Newsweek. 4.6.2010. Viitattu 9.8.2010. (englanniksi)
- ↑ Human rights concerns in South Africa during the World Cup 11.6.2010. Amnesty International. Viitattu 9.8.2010. (englanniksi)
- ↑ a b c Chris Dade: South Africa fears arrival of 40,000 sex workers for World Cup Digital Journal. 7.5.2010. Viitattu 9.8.2010. (englanniksi)
- ↑ David Cohen: London World Cup fans warned about Rustenburg’s HIV sex workers London Evening Standard. 11.6.2010. Viitattu 9.8.2010. (englanniksi)
- ↑ David Smith: World Cup 2010: Fifa blocking condom distribution at venues, say Aids groups Guardian. 4.6.2010. Viitattu 9.8.2010. (englanniksi)
- ↑ Mike Collett: Empty seats concern FIFA but attendances stay high 15.6.2010. Reuters. Viitattu 17.8.2010. (englanniksi)
- ↑ World Cup 2010 - Ticket prices for World Cup worldcup2010southafrica.com. Viitattu 17.8.2010. (englanniksi)
- ↑ Paul Kelso: Fifa admits World Cup ticket prices too high 18.2.2010. Telegraph. Viitattu 17.8.2010. (englanniksi)
- ↑ Martin Evans, Gordon Rayner ja Aislinn Laing: World Cup 2010: Police hunt angry fan who entered England dressing room Telegraph. 19.6.2010. Viitattu 16.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Greece players suffer hotel thefts Telegraph. 10.6.2010. Viitattu 16.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Foreigners robbed in South Africa ahead of World Cup 11.6.2010. Xinhuannet. Viitattu 16.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Iraq: Al Qaeda planned World Cup attack The Washington Times. 17.5.2010. Viitattu 16.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Jimmy Jump yritti pukea myssyn MM-pokaalille - MM2010 Viitattu 17.7.2010.
Aiheesta muualla[muokkaa]
- 2010 FIFA World Cup kansainvälisen jalkapalloliiton sivustolla (englanniksi)
- Etelä-Afrikan hallituksen South Africa 2010 -sivusto (englanniksi)
- Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien yhteinen kisasivusto
- Ylen MM-sivusto
Uruguay 1930 | Italia 1934 | Ranska 1938 | Brasilia 1950 | Sveitsi 1954 | Ruotsi 1958 | Chile 1962 | Englanti 1966 | Meksiko 1970 | Länsi‑Saksa 1974 | Argentiina 1978 | Espanja 1982 | Meksiko 1986 | Italia 1990 | Yhdysvallat 1994 | Ranska 1998 | Japani ja Etelä-Korea 2002 | Saksa 2006 | Etelä-Afrikka 2010 | Brasilia 2014 | Venäjä 2018 | Qatar 2022