Tšekkoslovakia

Wikipedia

Československo Tšekkoslovakia
lippu vaakuna
Tunnuslause: Pravda vítězí (1918–1989) Veritas Vincit (1989–1992)
Valtiomuoto	tasavalta
Viralliset kielet	tšekki ja slovakki
Pääkaupunki	Praha
Pinta-ala (1991)	127 900 km²
Väkiluku (1991)	15 600 000
Valuutta	Koruna
Aikavyöhyke	UTC+1
Itsenäisyys – itsenäisyys – hajoaminen	28. lokakuuta 1918 31. joulukuuta 1992
Kansallislaulu	Kde domov můj + Nad Tatrou sa blýska
Internet-verkkotunnus	.cs
Kansainvälinen suuntanumero	+42

Tšekkoslovakia (tšekiksi ja slovakiksi Československo; vuosina 1938-1939 ja 1990-1991 nimi on slovakiksi kirjoitettu Česko-Slovensko) oli valtio Keski-Euroopassa. Valtio perustettiin vuonna 1918 ensimmäisen maailmansodan jälkiselvittelyissä, jolloin se itsenäistyi hajoavasta Itävalta-Unkarista. Sotienvälisenä aikana Tšekkoslovakia oli Euroopan vauraimpia ja demokraattisimpia maita. Natsi-Saksa hajotti maan 1938–1939 ja piti sille kuuluneita alueita vallassaan toisen maailmansodan aikana. Sodan lopussa Tšekkoslovakia muodostettiin uudestaan. Kommunistit kaappasivat vallan 1948 ja liittivät maan sosialistiseen leiriin. Kommunistivalta sortui vuonna 1989 ja vuodenvaihteessa 1992–1993 Tšekkoslovakia jakautui rauhanomaisesti Tšekkiin ja Slovakiaan.^[1]

Sisällysluettelo 1 Historia 1.1 Tšekkoslovakia 1918-1938 1.2 Tšekko-Slovakia 1938-1939 1.3 Böömin ja Määrin protektoraatti ja Slovakian tasavalta 1939-1945 1.4 Tšekkoslovakia 1945-1990 1.5 Tšekin ja Slovakian liittotasavalta 1990-1992 1.6 Tšekin ja Slovakian tasavallat 1993 1.7 Tšekkoslovakian presidentit 1.8 Pääministerit 1.9 Tšekkoslovakian kommunistipuolueen johtajat 1945–1989 2 Väestö 2.1 Tšekkoslovakian kansallinen koostumus 1921–1980 3 Urheilu 4 Merkittävimmät luonnonvarat 5 Merkittävimmät vientituotteet 6 Lähteet

[muokkaa] Historia

[muokkaa] Tšekkoslovakia 1918-1938

Kun Tšekkoslovakian tasavalta perustettiin 1918, siihen liitettiin kaksi historialtaan hyvin erilaista aluetta: toisaalta historiallisesti Böömin kuningaskunnan yhteyteen kuuluneet maat (joita olivat Böömin lisäksi Määri ja osa Sleesiaa), toisaalta Slovakia ja Karpatorutenia. Böömin kuningaskunta oli keskiajalla ollut keskeinen osa Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa, kun taas nykyisen Slovakian alue ja Karpatorutenia olivat kuuluneet Unkarin kuningaskuntaan. 1500-luvulla molemmista kuningaskunnista tuli Habsburgien valtakunnan osia. Kun Unkari sai vuonna 1867 tämän valtakunnan sisällä autonomisen aseman, Slovakia ja Karpatorutenia jäivät Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian unkarilaiselle puolelle, kun taas Böömin, Määrin ja Sleesian asioista päätettiin Wienissä.

Böömi, Määri ja Sleesia olivat 1900-luvun alussa Itävalta-Unkarin taloudellisesti kehittyneimpiä alueita. Kansallisuuksien väliset suhteet olivat kuitenkin jännittyneet. Alueen asukkaiden enemmistö oli tšekkejä, jotka vaativat laajempaa itsehallintoa tai jopa itsenäisyyttä, mutta etenkin Böömissä oli myös runsas saksalaisväestö sekä vuoristoisilla reuna-alueilla että Prahassa ja muissa suurissa kaupungeissa. Slovakkien ja ruteenien asuinalueet olivat puolestaan paljon köyhempiä ja kehittymättömämpiä.

Vuonna 1918 ensimmäisen maailmansodan jälkiselvittelyissä hajoavasta Itävalta-Unkarista itsenäistyi Tšekkoslovakian tasavalta. Läheiset kielisukulaiset tšekit ja slovakit hakivat yhteisestä valtiosta suojaa suurempia naapurikansoja saksalaisia ja unkarilaisia vastaan (sekä Itävalta että Unkari vastustivat kiivaasti aluemenetyksiä uudelle slaavivaltiolle). Valtion virallisiksi kieliksi tulivat tšekki ja slovakki. Valtioon jäivät kuitenkin erittäin suuret saksalais- ja unkarilaisvähemmistöt, mikä aiheutti vakavia kiistoja eri kansallisuuksien välillä.

[muokkaa] Tšekko-Slovakia 1938-1939

Natsi-Saksa taivutteli 1938 länsivallat myöntymään Tšekkoslovakian saksalaisvähemmistön asuttamien sudeettialueiden miehitykseen (ns. Münchenin sopimus). Samalla Unkari miehitti Etelä-Slovakian sekä eteläosan Karpatoruteniasta ja Puola pienempiä kiisteltyjä raja-alueita. Muu Slovakia ja Karpatorutenia saivat itsehallinnon. Valtion nimi muutettiin muotoon Tšekko-Slovakia.^lähde?

[muokkaa] Böömin ja Määrin protektoraatti ja Slovakian tasavalta 1939-1945

Sopimuksen yhteydessä Hitler vakuutti, että tämän jälkeen Saksalla ei olisi enää mitään muita aluevaatimuksia. Kuitenkin jo seuraavan vuoden maaliskuussa Saksa miehitti maan tšekkiläisen osan ja liitti sen suoraan omaan hallintoonsa Böömin ja Määrin valtakunnanprotektoraattina. Slovakia puolestaan julistautui Saksan vaatimuksesta itsenäiseksi, mutta oli käytännössä Saksan ylivallan alainen nukkevaltio.

Toisen maailmansodan lopulla 1945 pääasiassa neuvostoliittolaiset joukot vapauttivat tasavallan natsimiehityksestä. Myös sudeettialueet liitettiin takaisin Tšekkoslovakiaan, ja niiden koko saksalaisväestö karkotettiin maasta. Sitä vastoin maan entinen itäisin osa Karpatorutenia joutui Neuvostoliitolle ja liitettiin Ukrainan sosialistiseen neuvostotasavaltaan.

[muokkaa] Tšekkoslovakia 1945-1990

Kommunistit kaappasivat lyhyen demokraattisen vaiheen jälkeen vallan 1948 ja liittivät maan tiiviisti Neuvostoliiton johtamaan itäblokkiin. Maa liittyi SEViin ja Varsovan liittoon. Maassa kuitenkin kyti ajatus suuremmasta itsenäisyydestä. Vuonna 1968 Tšekkoslovakian kommunistisessa puolueessa pääsi valtaan vapaamielisempiä henkilöitä. Puoluejohtaja Alexander Dubčekin Prahan keväänä tunnetut uudistukset "ihmiskasvoisen sosialismin" rakentamiseksi koettiin Neuvostoliitossa ja muissa liittolaismaissa uhkana. Niinpä Varsovan liiton maat (lukuun ottamatta Romaniaa) miehittivät 21. elokuuta Tšekkoslovakian, ja valtaan asetettiin Neuvostoliitolle myötämielisempi hallitus. Miehitys tunnetaan nimellä Tšekkoslovakian kriisi.

Miehityksen jälkeen enimmät Prahan kevään aikana toteutetut uudistukset peruutettiin ja alkoi niin sanottu olosuhteiden normalisoinnin kausi. Vuoden 1969 alussa kuitenkin toteutettiin jo aiemmin aloitettu hanke maan muuttamisesta liittovaltioksi, jonka osavaltioita olivat Tšekki ja Slovakia.

[muokkaa] Tšekin ja Slovakian liittotasavalta 1990-1992

Kommunistivalta sortui laajojen mielenosoitusten jälkeen rauhanomaisesti loppuvuonna 1989 (ns. samettivallankumous). Vuonna 1990 valtion viralliseksi nimeksi tuli Tšekin ja Slovakian liittotasavalta. Liittovaltio pysyi koossa vain vuoden 1992 loppuun; 1.1.1993 se jakaantui ns. samettierossa Tšekiksi ja Slovakiaksi. Maassa oli ennen hajoamista noin 15,5 miljoonaa asukasta.^[2]

[muokkaa] Tšekin ja Slovakian tasavallat 1993

Tšekkoslovakian virallinen seuraajavaltio on Tšekki, jolla on käytössään muun muassa sama lippu.

[muokkaa] Tšekkoslovakian presidentit

• Tomáš Masaryk: 14. marraskuuta 1918 – 14. joulukuuta 1935
• Milan Hodža (toimessa): 14. – 18. joulukuuta 1935
• Edvard Beneš: 18. joulukuuta 1935 – 5. lokakuuta 1938
• Jan Syrový (toimessa): 5. lokakuuta – 30. marraskuuta 1938
• Emil Hácha: 30. marraskuuta 1938 – 15. maaliskuuta 1939
• Edvard Beneš: 4. huhtikuuta 1945 – 7. kesäkuuta 1948
  • maanpaossa, 21. heinäkuuta 1940 – 2. huhtikuuta 1945
• Klement Gottwald: 14. kesäkuuta 1948 – 14. maaliskuuta 1953
• Antonín Zápotocký: 21. maaliskuuta 1953 – 13. marraskuuta 1957
• Viliam Široký (toimessa): 13 – 19. marraskuuta 1957
• Antonín Novotný: 19. marraskuuta 1957 – 22. maaliskuuta 1968
• Jozef Lenárt (toimessa): 22 – 30. maaliskuuta 1968
• Ludvík Svoboda: 30. maaliskuuta 1968 – 28. toukokuuta 1975
• Gustáv Husák: 29. toukokuuta 1975 – 10. joulukuuta 1989
• Marián Čalfa (toimessa): 10 – 29. joulukuuta 1989
• Václav Havel: 29. joulukuuta 1989 – 20. heinäkuuta 1992
• Jan Stráský (toimessa): 20. heinäkuuta – 31. joulukuuta 1992

[muokkaa] Pääministerit

• Karel Kramář: 14. marraskuuta 1918 – 8. heinäkuuta 1919
• Vlastimil Tusar: 8. heinäkuuta 1919 – 15. syyskuuta 1920
• Jan Černý: 15. syyskuuta 1920 – 26. syyskuuta 1921
• Edvard Beneš: 26. syyskuuta 1921 – 7. lokakuuta 1922
• Antonín Švehla: 7. lokakuuta 1922 – 18. maaliskuuta 1926
• Jan Černý: 18. maaliskuuta – 12. lokakuuta 1926
• Antonín Švehla: 12. lokakuuta 1926 – 1. helmikuuta 1929
• František Udržal: 1. helmikuuta 1929 – 24. lokakuuta 1932
• Jan Malypetr: 29. lokakuuta 1932 – 5. marraskuuta 1935
• Milan Hodža: 5. marraskuuta 1935 – 22. syyskuuta 1938
• Jan Syrový: 22. syyskuuta – 1. joulukuuta 1938
• Rudolf Beran: 1. joulukuuta 1938 – 15. maaliskuuta 1939
• Ján Šrámek: 21. heinäkuuta 1940 – 5. huhtikuuta 1945, maanpakolaishallitus
• Zdeněk Fierlinger: 5. huhtikuuta 1945 – 2. heinäkuuta 1946
• Klement Gottwald: 2. heinäkuuta 1946 – 15. kesäkuuta 1948
• Antonín Zápotocký: 15. kesäkuuta 1948 – 14. maaliskuuta 1953
• Viliam Široký: 21. maaliskuuta 1953 – 19. syyskuuta 1963
• Jozef Lenárt: 20. syyskuuta 1963 – 8. huhtikuuta 1968
• Oldřich Černík: 8. huhtikuuta 1968 – 28. tammikuuta 1970
• Lubomír Štrougal: 28. tammikuuta 1970 – 12. lokakuuta 1988
• Ladislav Adamec: 12. lokakuuta 1988 – 7. joulukuuta 1989
• Marián Čalfa: 7. joulukuuta 1989 – 2. heinäkuuta 1992 (toimessa 10. joulukuuta 1989 asti)
• Jan Stráský: 2. heinäkuuta – 31. joulukuuta 1992

[muokkaa] Tšekkoslovakian kommunistipuolueen johtajat 1945–1989

• Klement Gottwald:. huhtikuuta 1945 – 14. maaliskuuta 1953
• Antonín Novotný: 14. maaliskuuta 1953 – 5. tammikuuta 1968
• Alexander Dubček: 5. tammikuuta 1968 – 17. huhtikuuta 1969
• Gustáv Husák: 17. huhtikuuta 1969 – 17. joulukuuta 1987
• Miloš Jakeš: 17. joulukuuta 1987 – 24. marraskuuta 1989
• Karel Urbánek: 24. marraskuuta – 20. joulukuuta 1989

[muokkaa] Väestö

[muokkaa] Tšekkoslovakian kansallinen koostumus 1921–1980

kansallisuus	1921	1930	1950	1961	1970	1980
tšekki	6 831 120 51,1 %	7 406 493 55,4 %	8 383 923 67,9 %	9 069 222 67,9 %	9 318 019 64,9 %	9 791 122 64,1 %
slovakki	1 967 870 14,7 %	2 282 277 17,1 %	3 240 549 26,3 %	3 836 213 26,3 %	4 199 902 29,3 %	4 676 378 30,6 %
ukrainalainen	461 849 3,5 %	549 169 4,1 %	67 615 0,6 %	54 984 0,4 %	48 754 0,3 %	47 121 0,3 %
venäläinen	yhdessä ukrainalaisten kanssa	yhdessä ukrainalaisten kanssa	yhdessä ukrainalaisten kanssa	yhdessä ukrainalaisten kanssa	9 897 0,1 %	7 461 0,1 %
puolalainen	75.853 0,6 %	81 737 0,6 %	72 624 0,6 %	67 552 0,5 %	65 132 0,5 %	68 176 0,4 %
unkarilainen	745 431 5,6 %	691 923 5,2 %	367 733 3,0 %	533 934 3,9 %	570 478 4,0 %	579 166 3,8 %
saksalainen	3 123 568 23,4 %	3 231 688 24,2 %	165 117 1,3 %	140 402 1,0 %	85 663 0,6 %	61 129 0,4 %
juutalainen	180 855 1,4 %	186 642 1,4 %	-	-	-	-
muut	25 871 0,2 %	49 636 0,4 %	40 889 0,3 %	43 270 0,3 %	47 142 0,3 %	52 542 0,3 %
yhteensä	13 374 354	14 479 565	12 388 450	13 745 577	14 344 987	15 283 095

[muokkaa] Urheilu

Tšekkoslovakian jalkapallomaajoukkue oli aikoinaan Euroopan huipputason joukkueita. Se voitti EM-kultaa 1976 Jugoslaviassa ja -pronssia 1980 Italiassa. MM-lopputurnauksessa se pelasi kahdeksan kertaa ja saavutti hopeaa 1934 ja 1962.

Tenniksessä tšekkoslovakialaisia maailman huippuja olivat Ivan Lendl, Miloslav Mečíř ja Martina Navrátilová. Yleisurheilussa arvokisamenestyjiä olivat muiden muassa juoksijat Emil Zátopek ja Jarmila Kratochvílová sekä keihäänheittäjät Dana Zátopková ja Jan Železný.

Tšekkoslovakia saavutti menestystä myös talviurheilun saralla. Jääkiekossa maa voitti useita mitaleita olympialaisissa ja MM-kilpailuissa. Sittemmin molemmat seuraajavaltiot ovat jatkaneet jääkiekossa maailman huipputasolla. Mäkihypyssä olympiakultaa voitti Jiří Raška 1960-luvulla.

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

• grafiitti
• kaoliini
• kivihiili
• ruskohiili
• ligniitti
• suola

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

• kemikaalit
• koneet
• aseet

[muokkaa] Lähteet