Tšekkoslovakia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Československo
Tšekkoslovakia
19181992
Tšekkoslovakian lippu.   Tšekkoslovakian vaakuna.
Tšekkoslovakian sijainti kartalla.
presidentti Tomáš Masaryk 1918-1935 (ensimmäinen)
Václav Havel (1989-1992) (viimeinen)
Pääkaupunki Praha
Pinta-ala 140 446 km² (1921)
127 900 km² (1993)
Väkiluku
 –väestötiheys
13 607 385
96,9 /km² / km²
Historia
 –Itsenäistyi
 –miehitys
 –Vapautus
 –Lakkautettu

29. maaliskuuta, 1809
1939
1945
31. joulukuuta, 1992
Virallinen kieli tšekki,slovakki
Valuutta Tšekkoslovakian koruna
Edeltäjä(t) Itävalta-Unkarin lippu Itävalta-Unkari
Seuraaja(t) Slovakian lippu Slovakia
Tšekin lippu Tšekki
Motto Totuus voittaa
(Pravda vítězí/Pravda víťazí (19181989);
Veritas Vincit (19891992)
Kansallislaulu ''Kde domov můj + Nad Tatrou sa blýska

Tšekkoslovakia (tšekiksi ja aiemmin myös slovakiksi Československo; vuodesta 1990 slovakinkielinen kirjoitusasu on ollut Česko-Slovensko) oli valtio Keski-Euroopassa. Valtio perustettiin vuonna 1918 ensimmäisen maailmansodan jälkiselvittelyissä, jolloin se itsenäistyi hajoavasta Itävalta-Unkarista. Sotien välisenä aikana Tšekkoslovakia oli Euroopan vauraimpia ja demokraattisimpia maita. Natsi-Saksa hajotti maan 1938–1939 ja piti sille kuuluneita alueita vallassaan toisen maailmansodan aikana. Sodan lopussa Tšekkoslovakia muodostettiin uudestaan. Kommunistit kaappasivat vallan 1948 ja liittivät maan sosialistiseen leiriin. Kommunistivalta sortui vuonna 1989 ja vuodenvaihteessa 19921993 Tšekkoslovakia jakautui rauhanomaisesti Tšekin ja Slovakian valtioiksi.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tšekkoslovakia 1918–1938[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tšekkoslovakia 1928-1938

Kun Tšekkoslovakian tasavalta perustettiin 1918 (myös Tšekko–Slovakia 1918-1920[2]) siihen liitettiin kaksi historialtaan hyvin erilaista aluetta: toisaalta historiallisesti Böömin kuningaskunnan yhteyteen kuuluneet maat (joita olivat Böömin lisäksi Määri ja osa Sleesiaa), toisaalta Slovakia ja Karpatorutenia. Böömin kuningaskunta oli keskiajalla ollut keskeinen osa Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa, kun taas nykyisen Slovakian alue ja Karpatorutenia olivat kuuluneet Unkarin kuningaskuntaan. 1500-luvulla molemmista kuningaskunnista tuli Habsburgien valtakunnan osia. Kun Unkari sai vuonna 1867 tämän valtakunnan sisällä autonomisen aseman, Slovakia ja Karpatorutenia jäivät Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian unkarilaiselle puolelle, kun taas Böömin, Määrin ja Sleesian asioista päätettiin Wienissä.

Böömi, Määri ja Sleesia olivat 1900-luvun alussa Itävalta-Unkarin taloudellisesti kehittyneimpiä alueita. Kansallisuuksien väliset suhteet olivat kuitenkin jännittyneet. Alueen asukkaiden enemmistö oli tšekkejä, jotka vaativat laajempaa itsehallintoa tai jopa itsenäisyyttä, mutta etenkin Böömissä oli myös runsas saksalaisväestö sekä vuoristoisilla reuna-alueilla että Prahassa ja muissa suurissa kaupungeissa. Slovakkien ja ruteenien asuinalueet olivat puolestaan paljon köyhempiä ja kehittymättömämpiä.

Vuonna 1918 ensimmäisen maailmansodan jälkiselvittelyissä hajoavasta Itävalta-Unkarista itsenäistyi Tšekkoslovakian tasavalta. Läheiset kielisukulaiset tšekit ja slovakit hakivat yhteisestä valtiosta suojaa suurempia naapurikansoja saksalaisia ja unkarilaisia vastaan (sekä Itävalta että Unkari vastustivat kiivaasti aluemenetyksiä uudelle slaavivaltiolle). Valtion virallisiksi kieliksi tulivat tšekki ja slovakki. Valtioon jäivät kuitenkin erittäin suuret saksalais- ja unkarilaisvähemmistöt, mikä aiheutti vakavia kiistoja eri kansallisuuksien välillä.

Tšekko-Slovakia 1938–1939[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Natsi-Saksa taivutteli 1938 länsivallat myöntymään Tšekkoslovakian saksalaisvähemmistön asuttamien sudeettialueiden miehitykseen (ns. Münchenin sopimus). Samalla Unkari miehitti Etelä-Slovakian sekä eteläosan Karpatoruteniasta ja Puola pienempiä kiisteltyjä raja-alueita. Muu Slovakia ja Karpatorutenia saivat itsehallinnon. Valtion nimi muutettiin muotoon Tšekko-Slovakia.lähde?

Tšekko-Slovakia (Česko-Slovensko) oli valtio vuoden 1938 jälkeen kun Münchenin sopimuksella Saksa, Iso-Britannia, Ranska ja Italia sopivat valtakunnankansleri Adolf Hitlerin, pääministeri Neville Chamberlainin, pääministeri Édouard Daladierin ja pääministeri Benito Mussolinin kesken, että saksankieliset, eteläsaksalaiset sudeettialueet luovutetaan Saksalle. Tämän jälkeen jäljelle jääneessä Tšekkoslovakian osissa muodostui maan hallintoa dominoineille tšekeille maan sisäisesti koossa pitämiseksi tarve osoittaa yhteistyöhalua muidenkin kuin saksalaisten osalta.

Böömin ja Määrin protektoraatti ja Slovakian tasavalta 1939–1945[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sopimuksen yhteydessä Hitler vakuutti, että tämän jälkeen Saksalla ei olisi enää mitään muita aluevaatimuksia. Kuitenkin jo seuraavan vuoden maaliskuussa Saksa miehitti maan tšekkiläisen osan ja liitti sen suoraan omaan hallintoonsa Böömin ja Määrin valtakunnanprotektoraattina. Slovakia puolestaan julistautui Saksan vaatimuksesta itsenäiseksi, mutta oli käytännössä Saksan ylivallan alainen nukkevaltio. Myös maan itäisin osa, Karpato-Ukraina, yritti maaliskuussa 1939 itsenäistyä, mutta joutui nopeasti Unkarin valloittamaksi.

Toisen maailmansodan lopulla 1945 pääasiassa neuvostoliittolaiset joukot vapauttivat tasavallan saksalaisten miehityksestä. Myös sudeettialueet liitettiin takaisin Tšekkoslovakiaan, ja niiden koko saksalaisväestö (3 miljoonaa) karkotettiin maasta ja arviolta 30 000 teloitettiin.[3] Sitä vastoin maan entinen itäisin osa Karpatorutenia joutui Neuvostoliitolle ja liitettiin Ukrainan sosialistiseen neuvostotasavaltaan.

Tšekkoslovakia 1945–1990[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tšekkoslovakia 1969-1990

Kommunistit tekivät vallankaappauksen lyhyen demokraattisen vaiheen jälkeen 1948 ja liittivät maan kansandemokratiana Neuvostoliiton johtamaan itäblokkiin. Maa liittyi SEV:iin ja Varsovan liittoon. Maassa kuitenkin kyti ajatus suuremmasta itsenäisyydestä. Vuonna 1968 Tšekkoslovakian kommunistisessa puolueessa pääsi valtaan vapaamielisempiä henkilöitä. Puoluejohtaja Alexander Dubčekin Prahan keväänä tunnetut uudistukset ”ihmiskasvoisen sosialismin” rakentamiseksi koettiin Neuvostoliitossa ja muissa liittolaismaissa uhkana. Niinpä Varsovan liiton maat (lukuun ottamatta Romaniaa) miehittivät 21. elokuuta Tšekkoslovakian, ja valtaan asetettiin Neuvostoliitolle myötämielisempi hallitus. Miehitys tunnetaan nimellä Tšekkoslovakian kriisi.

Miehityksen jälkeen enimmät Prahan kevään aikana toteutetut uudistukset peruutettiin ja alkoi niin sanottu olosuhteiden normalisoinnin kausi. Vuoden 1969 alussa kuitenkin toteutettiin jo aiemmin aloitettu hanke maan muuttamisesta liittovaltioksi, jonka osavaltioita olivat Tšekki ja Slovakia.

Tšekin ja Slovakian liittotasavalta 1990–1992[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kommunistivalta sortui laajojen mielenosoitusten jälkeen rauhanomaisesti loppuvuonna 1989 (ns. samettivallankumous). Vuonna 1990 valtion viralliseksi nimeksi tuli Tšekin ja Slovakian liittotasavalta. Liittovaltio pysyi koossa vain vuoden 1992 loppuun; 1. tammikuuta 1993 se jakaantui ns. samettierossa Tšekiksi ja Slovakiaksi. Maassa oli ennen hajoamista noin 15,5 miljoonaa asukasta.[4]

Tšekin ja Slovakian tasavallat 1993–[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sen enempää Tšekki kuin Slovakiakaan ei hakenut yksinomaisen seuraajavaltion asemaa (toisin kuin esimerkiksi Montenegron ja Serbian muodostama tynkä-Jugoslavia sosialistisen federatiivisen Jugoslavian hajotessa). Molemmat valtiot ilmoittivat kuitenkin noudattavansa Tšekkoslovakian kansainvälisoikeudellisia sitoomuksia.

Pääministerit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tšekkoslovakian kommunistipuolueen johtajat 1945–1989[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tšekkoslovakian väestö kielen mukaan vuonna 1930.

Tšekkoslovakian kansallinen koostumus 1921–1980[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

kansallisuus 1921 1930 1950 1961 1970 1980
tšekit 6 831 120
51,1 %
7 406 493
55,4 %
8 383 923
67,9 %
9 069 222
67,9 %
9 318 019
64,9 %
9 791 122
64,1 %
slovakit 1 967 870
14,7 %
2 282 277
17,1 %
3 240 549
26,3 %
3 836 213
26,3 %
4 199 902
29,3 %
4 676 378
30,6 %
ukrainalaiset 461 849
3,5 %
549 169
4,1 %
67 615
0,6 %
54 984
0,4 %
48 754
0,3 %
47 121
0,3 %
venäläiset yhdessä
ukrainalaisten kanssa
yhdessä
ukrainalaisten kanssa
yhdessä
ukrainalaisten kanssa
yhdessä
ukrainalaisten kanssa
9 897
0,1 %
7 461
0,1 %
puolalaiset 75.853
0,6 %
81 737
0,6 %
72 624
0,6 %
67 552
0,5 %
65 132
0,5 %
68 176
0,4 %
unkarilaiset 745 431
5,6 %
691 923
5,2 %
367 733
3,0 %
533 934
3,9 %
570 478
4,0 %
579 166
3,8 %
saksalaiset 3 123 568
23,4 %
3 231 688
24,2 %
165 117
1,3 %
140 402
1,0 %
85 663
0,6 %
61 129
0,4 %
juutalaiset 180 855
1,4 %
186 642
1,4 %
- - - -
muut 25 871
0,2 %
49 636
0,4 %
40 889
0,3 %
43 270
0,3 %
47 142
0,3 %
52 542
0,3 %
yhteensä 13 374 354 14 479 565 12 388 450 13 745 577 14 344 987 15 283 095

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tšekkoslovakian jalkapallomaajoukkue oli aikoinaan Euroopan huipputason joukkueita. Se voitti EM-kultaa 1976 Jugoslaviassa ja -pronssia 1980 Italiassa. MM-lopputurnauksessa se pelasi kahdeksan kertaa ja saavutti hopeaa 1934 ja 1962.

Tenniksessä tšekkoslovakialaisia maailman huippuja olivat Ivan Lendl, Miloslav Mečíř ja Martina Navrátilová. Yleisurheilussa arvokisamenestyjiä olivat muiden muassa juoksijat Emil Zátopek ja Jarmila Kratochvílová sekä keihäänheittäjät Dana Zátopková ja Jan Železný.

Tšekkoslovakia saavutti menestystä myös talviurheilun saralla. Jääkiekossa maa voitti useita mitaleita olympialaisissa ja MM-kilpailuissa. Sittemmin molemmat seuraajavaltiot ovat jatkaneet jääkiekossa maailman huipputasolla, Tšekki on voittanut yhden olympiakullan ja kuusi maailmanmestaruutta, Slovakia yhden maailmanmestaruuden. Mäkihypyssä olympiakultaa voitti Jiří Raška 1960-luvulla.

Merkittävimmät luonnonvarat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkittävimmät vientituotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eastern Europe: an introduction to the people, lands, and culture, Richard C. Frucht

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Czechoslovakia 1918–1992 in dates Radio Praha. Viitattu 9.11.2007.
  2. Czechoslovakia or Czecho-Slovakia. University of Pittsburgh. Viitattu 2010-04-09. Englanti
  3. Filmi näyttää saksalaissiviilien teloituksen. Tieteen Kuvalehti Historia, 2010, nro 14, s. 7. Bonnier. ISSN 0806-5209.
  4. Spelling socitey 1988