Jugoslavia
Sivulta puuttuu    Monarkistisen ja sosialistisen Jugoslavian sekä Jugoslavian liitto- |
Jugoslavia (serbokroatiaksi ja makedoniaksi Југославија, Jugoslavija myös sloveeniksi), sananmukaisesti Eteläslavia oli kolmen vuosina 1918–2003 olemassa olleen valtion nimi. Nämä valtiot sijaitsivat Etelä-Euroopassa. Ne edustivat erilaisia hallintojärjestelmiä vaihtelevine valtiorajoineen.
Järjestyksessään ensimmäinen Jugoslavia syntyi ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja se oli olemassa aikajaksolla 1918–1941,[1] muodollisesti vuoteen 1943. Se oli ensin Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunta ja vuodesta 1929 Jugoslavian kuningaskunta. Toinen Jugoslavia (muod. vuodesta 1943, 1945–1992) tunnettiin ensin nimellä Demokraattinen federatiivinen Jugoslavia, 1946-1963 Jugoslavian federatiivinen kansantasavalta ja vuodesta 1963 Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta. Kolmas Jugoslavia oli Jugoslavian liittotasavalta (1992–2003), kunnes muuttui valtioliitoksi nimeltään Serbia ja Montenegro.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Valtiollinen kehitys
Monarkistisen Jugoslavian seuraajavaltio oli sosialistinen Jugoslavia. Sen sijaan Jugoslavian liittotasavalta oli Yhdistyneiden kansakuntien mukaan vain yksi sosialistisen Jugoslavian seuraajista muiden ollessa Slovenia, Kroatia, Makedonia sekä Bosnia ja Hertsegovina eikä näin ollen voinut periä sosialistisen Jugoslavian paikkaa YK:ssa.
[muokkaa] Jugoslavian hajoaminen
-
Pääartikkeli: Jugoslavian hajoamissodat
[muokkaa] Maantiede
 1. ja 2. Jugoslavian sijainti |
Jugoslavian pinta-ala oli laajimmillaan 255 804 km² (käyt. v:sta 1954, muod. v:sta 1977 v:een 1991). Se koostui kuudesta sosialistisesta tasavallasta: Bosnia-Hertsegovina, Kroatia, Makedonia, Montenegro, Serbia ja Slovenia. Näiden lisäksi oli kaksi Serbiaan kuuluvaa autonomista maakuntaa, Kosovo ja Vojvodina. Maa rajoittui Italiaan, Itävaltaan, Unkariin, Romaniaan, Bulgariaan, Kreikkaan ja Albaniaan. Jugoslavialla oli pitkä rantaviiva Adrianmerellä ja lukuisia saaria.
Maan koillisosa oli suhteellinen tasaista, loput maasta taas vuoristoista. Korkein kohta oli Triglav (2864 m, Itä-Alpeilla Jesenicen kaupungin lähellä), toiseksi korkein taas oli Golem korab (2753 m, Korabissa, Albanian rajalla Gostivarista länteen) ja kolmanneksi korkein oli Titov Vrv (2747 m, Šar Planinassa Tetovon lähellä).
Albanian vastaisella rajalla oli kolme suurta järveä: Skutarijärvi, Ohrid ja Prespa. Tonava-joki virtasi Jugoslavian koillisosan läpi ja muodosti osan Romanian vastaisesta rajasta. Tärkeitä Tonavan sivujokia olivat Drava, Sava ja Morava.
[muokkaa] Väestö
 Jugoslavian väestökehitys |
Jugoslavian kansallinen koostumus[2]
| kansallisuus | 1921 | 1948 | 1953 | 1961 | 1971 | 1981 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| serbi | 8 911 509 74,7 % ei tunnustettu kroaatteja, bosniakkeja, makedoneja ja montenegrolaisia kansallisuuksiksi) |
6 547 117 41,5 % |
7 065 923 41,7 % |
7 806 152 42,1 % |
8 143 246 39,7 % |
8 140 507 36,6 % |
| kroaatti | 3 784 353 24,0 % |
3 975 550 23,5 % |
4 293 809 23,1 % |
4 526 782 22,1 % |
4 428 043 19,8 % |
|
| bosniakki | 808 921 5,1 % |
998 698 5,9 % |
972 960 5,2 % |
1 729 932 8,4 % |
1 999 890 8,9 % |
|
| makedoni | 810 126 5,1 % |
893 247 5,3 % |
1 045 516 5,6 % |
1 194 784 5,8 % |
1 341 598 6,0 % |
|
| montenegrolainen | 425 703 2,7 % |
466 093 2,8 % |
513 832 2,8 % |
508 843 2,5 % |
579 043 2,6 % |
|
| sloveeni | 1 019 997 8,5 % |
1 415 432 9,0 % |
1 487 100 8,8 % |
1 589 211 8,6 % |
1 678 032 8,2 % |
1 753 571 7,8 % |
| jugoslaavi | - | - | 317 124 1,7 % |
273 077 1,3 % |
1 219 024 5,4 % |
|
| albaani | 439 657 3,8 % |
750 431 4,8 % |
754 245 4,5 % |
914 733 4,9 % |
1 309 523 6,4 % |
1 730 878 7,7 % |
| saksalainen | 505 790 4,2 % |
55 337 0,4 % |
60 536 0,4 % |
20 015 0,1 % |
12 785 0,0 % |
8 712 0,0 % |
| unkarilainen | 467 658 3,9 % |
496 492 3,2 % |
502 175 3,0 % |
504 369 2,7 % |
477 374 2,3 % |
426 867 1,9 % |
| romanialainen | 231 068 1,9 % |
64 095 0,4 % |
60 364 0,4 % |
60 862 0,3 % |
58 570 0,3 % |
54 955 0,2 % |
| turkkilainen | 150 322 1,3 % |
97 954 0,6 % |
259 535 1,5 % |
182 964 1,0 % |
127 920 0,6 % |
101 291 0,5 % |
| slovakki | 115 322 1,3 % (tšekkoslovakit) |
83 626 0,5 % |
84 999 0,5 % |
86 433 0,5 % |
83 656 0,4 % |
80 334 0,4 % |
| tšekki | 39 015 0,2 % |
34 517 0,2 % |
30 331 0,2 % |
24 620 0,1 % |
19 624 0,1 % |
|
| romani |
ei tunnustettu romaneja kansallisuudeksi) |
72 736 0,5 % |
84 713 0,5 % |
31 674 0,2 % |
78 485 0,4 % |
168 197 0,7 % |
| muut | 143 384 1,2 % |
320 760 2,0 % |
208 608 1,2 % |
179 306 1,0 % |
295 343 1,4 % |
375 051 1,7 % |
| yhteensä | 11 984 910 | 15 772 098 | 16 936 573 | 18 549 291 | 20 522 972 | 22 427 585 |
Jugoslaviassa oli vuonna 1991 noin 23,5 miljoonaa asukasta. Maassa oli 19 yli sadan tuhannen asukkaan kaupunkia. Suurimmat kaupungit olivat Belgrad (1 168 000 asukasta) ja Zagreb (706 800 asukasta), joiden jälkeen seurasivat Sarajevo, Skopje ja Ljubljana.
[muokkaa] Talous
Monarkistisen Jugoslavian talousjärjestelmä oli markkinatalous.
Sosialistisen Jugoslavian talous oli "markkinasosialistinen", joka poikkesi merkittäväsi sekä Neuvostoliiton että länsimaiden talousjärjestelmistä. Tehtaat olivat työntekijöiden muodostamien yhteisöjen valvonnassa ja käyttivät voittonsa omiin tarpeisiinsa ja maksoivat veroja valtiolle. Yritykset myös kilpailivat markkinoilla.[3]
Jugoslavian rahayksikkönä oli Jugoslavian dinaari. Laivateollisuus oli merkittävä ala Kroatiassa.
[muokkaa] Turismi
Sosialistinen Jugoslavia oli 1960-luvulta 1980-luvun lopulle yksi Euroopan suosituimmista kesäturistien matkakohteista. Miljoonat turistit viettivät lomaa Adrianmeren rannikolla ja saarilla. Käydyin osavaltio oli Kroatia. Talviturismi keskittyi Alpeille Kranjska Goraan sekä Sarajevoon, jossa pidettiin talviolympialaiset 1984.
[muokkaa] Tiede ja koulutus
Jugoslavian merkittävimmät yliopistot olivat Belgradin yliopisto ja Zagrebin yliopisto.
Yliopistojen lisäksi oli useita ammattikorkeakouluja. Zagrebin, Ljubljanan ja Pristinan kaupungeissa oli taideakatemioita. Muita taide- ja musiikkikorkeakouluja oli muun muassa Novi Sadissa ja Dubrovnikissa.
[muokkaa] Kulttuuri
Jugoslavian viralliset kielet olivat toisen maailmansodan jälkeen serbokroaatti, sloveeni ja makedoni. Serbokroaatti jakautui sosialistisen Jugoslavian ja Jugoslavian liittotasavallan hajoamisten myötä kroaatiksi, serbiaksi, bosniaksi ja montenegroksi. Serbeille ja kroaateille oli pyritty luomaan yhtenäinen kirjakieli jo 1800-luvun puolivälissä. Vielä ensimmäisen maailmansodan jälkeen Jugoslaviaa perustettaessa myös slovenia luettiin samaan murrejatkumoon, jolloin puhuttiin serbokroaattisloveenista. Myöhemmin sloveeni luettiin omaksi kielekseen. Maan eteläosissa puhuttu makedoni taas eroaa näistä kielistä ja muistuttaa läheisesti bulgariaa.
[muokkaa] Kirjallisuus
Jugoslavian tunnetuin kirjailija oli Ivo Andrić (1892–1975), joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1961. Muita nimekkäitä kirjailijoita olivat Mehmed Meša Selimović (1910–1982), Miroslav Krleža (1893–1981) ja Aleksandar Tišma (1924–2003).
Monarkistisessa Jugoslaviassa tehtiin vain vähän elokuvia, mutta sosialistisessa Jugoslaviassa 1950-luvulla maassa suosittiin italialaiseen uusrealismiin pohjautuvaa tyylliä, jonka tilalle tuli Novi Film -tyylisuunta. 1980-luvulla Emir Kusturican ohjaamat elokuvat menestyivät kansainvälisesti.
Jugoslaviassa toimi joitakin naivistisen kuvataiteen merkittävimpiä edustajia (muun muassa Ivan Generalić). Lukemattomien historiallisten muistomerkkien lisäksi maassa oli myös modernia arkkitehtuuria. Zagrebissa järjestettiin Eurovision laulukilpailu 1990.
[muokkaa] Urheilu
Jugoslavia järjesti jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailut 1976 ja talviolympialaiset pidettiin Sarajevossa 1984.
Kuuluisia jugoslavialaisia urheilijoita:
- Dragan Džajić
- Miroslav Cerar
- Ivica Osim
- Đurđica Bjedov
- Bora Milutinović
- Darko Pančev
- Krešimir Ćosić
- Stjepan Bobek
- Mirza Delibašić
- Matija Ljubek
- Predrag Mijatović
- Slobodan Živojinović
- Monica Seles
[muokkaa] Lähteet
- ↑ John K. Cox: The history of Serbia, s. 73. Greenwood Publishing Group, 2002. ISBN 9780313312908. (englanniksi)
- ↑ História 2–3/1991, Budapest
- ↑ Library of Congress Country Studies, Yugoslavia, Socialist Self-Management; Capital Ownership and the Market
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Laitila, Teuvo: Veljeys ja epäsopu: Monikansallinen Jugoslavia teoriana ja käytäntönä. Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus: Tutkimuksia 67. Tampere: Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus, 1997. ISBN 951-706-149-8.
