Jugoslavia

Wikipedia

Jugoslavia (serbokroatiaksi ja makedoniaksi Југославија, Jugoslavija myös sloveeniksi ), sananmukaisesti Eteläslavia oli usean vuosina 1918–2003 olemassa olleen valtion nimi. Nämä valtiot sijaitsivat Etelä-Euroopassa. Ne edustivat erilaisia hallintojärjestelmiä vaihtelevine valtiorajoineen.

Nk. ensimmäinen Jugoslavia (1918–1941/1944) oli viimeiseltä nimeltään Jugoslavian kuningaskunta. Nk. toinen Jugoslavia (1943/1945–1991/1992) tunnettiin loppuaikanaan nimityksellä Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta. Tämän lisäksi oli olemassa pinta-alaltaan aiempia huomattavasti pienempi Jugoslavian liittotasavalta (1992–2003).

Sisällysluettelo 1 Valtiollinen kehitys 2 Maantiede 3 Väestö 4 Talous 5 Turismi 6 Tiede ja koulutus 7 Kulttuuri 7.1 Urheilu

[muokkaa] Valtiollinen kehitys

Monarkistisen ja sosialistisen Jugoslavian valtion välillä oli juridinen jatkuvuus. Vuonna 1992 perustettu kolmas Jugoslavia (liittotasavalta) oli Yhdistyneiden kansakuntien mukaan vain yksi toisen Jugoslavian seuraajista. Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta hajosi viideksi itsenäiseksi valtioksi: Slovenia, Kroatia, Makedonia, Bosnia-Hertsegovina ja Jugoslavian liittotasavalta.

[muokkaa] Maantiede

Vuosien 1954 ja 1991 välillä Jugoslavian pinta-ala oli 255 804 km². Se koostui kuudesta osavaltiosta: Slovenia, Kroatia, Bosnia-Hertsegovina, Serbia, Montenegro ja Makedonia. Näiden lisäksi oli kaksi Serbiaan kuuluvaa maakuntaa, Kosovo ja Vojvodina. Maa rajoittui Italiaan, Itävaltaan, Unkariin, Romaniaan, Bulgariaan, Kreikkaan sekä Albaniaan, ja sillä oli pitkä rantaviiva Adrianmerellä ja lukuisia saaria.

Maan koillisosa oli suhteellinen tasaista, loput maasta taas vuoristoista. Korkein kohta oli Triglav (2864 m, Itä-Alpeilla Jesenicen kaupungin lähellä), toiseksi korkein taas oli Golem korab (2753 m, Korabissa, Albanian rajalla Gostivarista länteen) ja kolmanneksi korkein oli Titov Vrv (2747 m, Šar Planinassa Tetovon lähellä).

Albanian vastaisella rajalla oli kolme suurta järveä: Shkodër, Ohrid ja Prespa. Tonava-joki virtasi Jugoslavian koillisosan läpi ja muodosti osan Romanian vastaisesta rajasta. Tärkeitä Tonavan sivujokia olivat Drau (Drava), Save (Sava) ja Morava.

[muokkaa] Väestö

Jugoslaviassa oli vuonna 1991 noin 23,5 miljoonaa asukasta. Maassa oli 19 yli sadan tuhannen asukkaan kaupunkia. Suurimmat kaupungit olivat Belgrad (1 168 000 asukasta) ja Zagreb (706 800 asukasta), joiden jälkeen seurasivat Sarajevo, Skopje ja Ljubljana.

[muokkaa] Talous

Monarkistisen Jugoslavian talousjärjestelmä oli kapitalistinen. Sosialistisen Jugoslavian talous taas oli aluksi Neuvostoliiton esikuvan mukainen^lähde? ja 1950-luvulta lähtien ”työläisten itsehallinto”. Jugoslavian rahayksikkönä oli Jugoslavian dinaari. Laivateollisuus oli merkittävä ala Kroatialle.

[muokkaa] Turismi

Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta oli 1960-luvun ja vuoden 1990 välillä yksi Euroopan suosituimmista kesäturistien matkakohteista. Miljoonat turistit viettivät lomaa Adrianmeren rannikolla ja saarilla. Käydyin osavaltio oli Kroatia. Talviturismi keskittyi Alpeille, Kranjska Goraan ja Sarajevoon, jossa pidettiin vuoden 1984 talviolympialaiset.

[muokkaa] Tiede ja koulutus

Jugoslavian merkittävimmät yliopistot olivat Zagrebin yliopisto ja Belgradin yliopisto.

Yliopistojen lisäksi oli useita ammattikorkeakouluja. Ljubljanan, Zagrebin ja Prištinan kaupungeissa oli taideakatemioita. Muita taide- ja musiikkikorkeakouluja oli muun muassa Novi Sadissa ja Dubrovnikissa.

Jugoslavian kenties kuuluisin tiedemies on Nikola Tesla.

[muokkaa] Kulttuuri

Jugoslavian tunnetuin kirjailija oli Ivo Andrić (1892–1975), joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1961. Muita nimekkäitä kirjailijoita olivat Mehmed Meša Selimović (1910–1982), Miroslav Krleža (1893–1981) ja Aleksandar Tišma (1924–2003).

Ennen vuotta 1945 Jugoslaviassa tehtiin vain vähän elokuvia. 1950-luvulla maassa suosittiin italialaiseen uusrealismiin pohjautuvaa tyylliä, jonka tilalle tuli Novi Film -tyylisuunta. 1980-luvulla Emir Kusturican ohjaamat elokuvat menestyivät kansainvälisesti.

Jugoslaviassa toimi joitakin naivistisen kuvataiteen merkittävimpiä edustajia (muun muassa Ivan Generalić). Lukemattomien historiallisten muistomerkkien lisäksi maassa oli myös modernia arkkitehtuuria. Jugoslaviassa Zagrebissa järjestettiin Eurovision laulukilpailu vuonna 1990.

[muokkaa] Urheilu

Jugoslavia järjesti jalkapallon vuoden 1976 Euroopan-mestaruuskisat. Vuoden 1984 talviolympialaiset taas pidettiin Sarajevossa.

Kuuluisia urheilijoita olivat muun muassa:

• Dragan Džajić
• Miroslav Cerar
• Ivica Osim
• Đurđica Bjedov
• Bora Milutinović
• Darko Pančev
• Krešimir Ćosić
• Stjepan Bobek
• Mirza Delibašić
• Matija Ljubek
• Predrag Mijatović
• Slobodan Živojinović
• Monica Seles