Saint-Germainin rauha

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Itävalta-Unkarin paloittelu vuonna 1919

Saint-Germainin sopimus oli ensimmäisen maailmansodan päätteeksi Itävallan ja ympärysvaltojen välillä solmittu sopimus, johon kirjattiin Habsburgien valtakunnan hajoaminen.[1]

Vielä ennen ensimmäistä maailmansotaa Itävalta ja Unkari olivat kaksoismonarkia, jossa Habsburgien suku hallitsi. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1919 tehtiin Itävallan kanssa Saint-Germainin sopimus, kun puolestaan Unkarin kanssa sovittiin Trianonin sopimus vuonna 1920.

Ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheilla häviön lähetessä Habsburgien valtakunta hajosi moniksi pieniksi valtioiksi ja Itävalta-Unkarin lukuisat eri kansallisuudet julistivat itsensä itsenäisiksi valtioiksi. Tilanne oli kaoottinen, joten Saint-Germainin ja Trianonin sopimukset tarkoitettiin myös selventämään tilannetta.

Saint-Germainin sopimuksen seurauksena Itävalta menetti Böömin ja Määrin vauraat alueet nuorelle Tšekkoslovakialle. Näillä alueilla asui kymmenen miljoonan ihmistä. Serbialle luovutettiin myös Itävallan alueita: Dalmatia, Bosnia ja Hertsegovina, jotka nyt yhdessä Montenegron kanssa muodostivat Jugoslavian. Romanialle luovutettiin Bukovina, ja uudelleenpystytetylle Puolalle Galitsia. Itävallan menetykset Italialle olivat myös huomattavat: Etelä-Tiroli, Trento, Istria ja Trieste kuuluivat tästä lähin Italian valtioon.

Sopimus oli raskas Itävallalle. Asukasluku putosi 52 miljoonasta 6,5 miljoonaan. Suurin osa teollisista keskuksista oli nyt osa Puolaa ja Tšekkoslovakiaa Itävallan sijasta. Tämä aiheutti todella vakavia taloudellisia ongelmia Itävallalle, ja se joutui anomaan huomattavia lainoja Kansainliitolta selvitäkseen.

Itävallasta tuli Saint-Germainin rauhansopimuksen myötä sisämaavaltio Alpeilla, johon jäivät vain entisen keisarikunnan saksankieliset alueet (Kärntenin maakuntaan jäi tosin pienehkö sloveenivähemmistö). Tynkä-Itävallan ei sallittu käyttää itsestään nimitystä Saksalainen Itävalta (Deutschösterreich), ja sopimus kielsi myös liittymisen Saksaan, vaikka suuri enemmistö itävaltalaisista sitä kannattikin. Itävallan armeija rajoitettiin 30 000 mieheen, ja Itävallalle määrättiin maksettavaksi sotakorvaukset.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Treaty of Saint-Germain, (1919) Encyclopedia Britannica
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.