1945

Wikipedia

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku  1900-luku  2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku  1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku  2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900  1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000  2001 2002

[muokkaa] Tapahtumia

[muokkaa] Tammikuu - maaliskuu

• 5. tammikuuta – Neuvostoliitto tunnusti Puolan uuden neuvostomielisen hallituksen.
• 10. tammikuuta – Valvontakomission varapuheenjohtaja Grigori Savonenkov ilmoitti, että Neuvostoliiton vaatimus jatkosodan aikana Suomeen siirtyneiden inkeriläisten palauttamisesta koski myös lapsia. Useita inkeriläislapsia oli ehditty ottaa kasvateiksi suomalaisiin perheisiin.
• 17. tammikuuta – Neuvostoliitto valloitti Varsovan.
• 17. tammikuuta – Ruotsalainen diplomaatti Raoul Wallenberg jäi neuvostojoukkojen vangiksi Budapestissa ja katosi jäljettömiin.
• 20. tammikuuta – Valvontakomissio määräsi Reserviupseerikoulun toiminnan keskeytettäväksi. Koulussa oli meneillään 61. kurssi ja se toimi tilapäisesti Niinisalossa.
• 23. tammikuuta – "Kuutoset" tekivät eduskuntakyselyn suomalaisista sotarikollisista.
• 25. tammikuuta – Hallitus lakkautti Suomen Aseveljien Liiton. Porvarilliset puolueet ja SDP paheksuivat toimenpidettä kovin sanoin.
• 27. tammikuuta – Puna-armeija saapui Auschwitziin ja Birkenauhun Puolassa ja löysi keskitysleirit. Leirien johtajat ja vartijat vangittiin.
• 27. tammikuuta − Puna-armeijan kuoro saapui perustajansa Aleksandr Aleksandrovin johdolla ensimmäiselle vierailulleen Suomeen ja piti konsertin Kansallisteatterissa.
• 30. tammikuuta – Wilhelm Gustloff upposi Itämerellä saatuaan kolme torpedon osumaa Neuvostoliiton sukellusveneen S-13 ampumana; 9 300 pakolaista hukkui.
• 31. tammikuuta – Pääministeri J. K. Paasikivi kehotti Suomen sodanaikaisia johtavia poliitikkoja siirtymään syrjään poliittisesta toiminnasta, jotta Neuvostoliitto ja Iso-Britannia saataisiin vakuuttuneiksi siitä, että Suomi oli hylännyt sotapolitiikan.
• 4.–11. helmikuuta – Presidentti Roosevelt, pääministeri Winston Churchill ja Josif Stalin tapasivat Jaltan konferenssissa.
• 5. helmikuuta – Suomen hallitus asetti tohtori Eirik Hornborgin johtaman komitean tutkimaan Suomen sodanaikaisen poliittisen johdon virkatoimia.
• 6. helmikuuta – Väinö Tanner erosi eduskunnasta sen jälkeen, kun oli julkistettu nimilista henkilöistä, jotka eivät saaneet asettua kansanedustajaehdokkaiksi tulevissa vaaleissa.
• 10. helmikuuta – S-13 upotti Pillausta lähteneen SS General von Steubenin, 4 500 hukkui.
• 13. helmikuuta – Neuvostoliitto sai viimein vallatuksi Budapestin.
• 13./14. ja 14./15. helmikuuta – Kahden yön rajut Dresdenin pommitukset alkoivat. "Elben Firenzeksi" kutsuttu kaupungin arvokas keskusta siirtyi historiaan.
• 16. helmikuuta – Yhdysvaltalaisjoukot nousivat maihin Corregidorilla Filippiineillä.
• 19. helmikuuta – Iwo Jiman taistelu: 30 000 Yhdysvaltain merijalkaväen sotilasta nousi maihin Iwo Jimalla.
• 21. helmikuuta – Teatterinjohtaja Mia Backman sai ensimmäisen Pro Finlandia -palkinnon.
• 22. helmikuuta – SKP:n puoluetoimikunta vaati Valpon lakkauttamista.
• 23. helmikuuta – Yhdysvallat valtasi Filippiinien pääkaupungin Manilan.
• 24. helmikuuta – Ahmed Maher pašša, Egyptin päämies, surmattiin parlamentissa.
• 1. maaliskuuta – Anne Frank, natsien tunnetuin uhri, kuoli Bergen-Belsenissä.
• 3. maaliskuuta – Suomi julisti sodan Akselivalloille, taisteltuaan saksalaisia vastaan jo edellissyksystä lähtien.
• 6. maaliskuuta – Romaniassa perustettiin kommunistivetoinen hallitus.
• 7. maaliskuuta – Yhdysvaltalaisjoukot saivat haltuunsa sillan Reinin yli Remagenissa ja aloittivat joen ylityksen.
• 9.–10. maaliskuuta – USAF hyökkäsi Tokioon palopommein, 100 000 asukasta sai surmansa.

• 15. maaliskuuta – Pääministeri J. K. Paasikivi piti radiopuheen, jossa hän toivoi valittavaksi "uusia kasvoja" eduskuntaan tulevissa vaaleissa.
• 17. maaliskuuta – Japanin Kobeen hyökättiin 331:llä B-29-pommittajalla, yli 8 000 kuoli.
• 17.-18. maaliskuuta – Suomessa järjestettiin ensimmäiset sodanjälkeiset eduskuntavaalit. Äänioikeusikäraja laskettiin 21 vuoteen. Vaalit merkitsivät perusteellista muutosta Suomen poliittisiin oloihin.
• 18. maaliskuuta – 1 250 pommikoneen hyökkäys Berliiniin.
• 19. maaliskuuta – Adolf Hitler määräsi kaikki Saksan teollisuuden, sotilasrakennelmat, kuljetuslaitokset ja viestinnän tuhottavaksi.
• 19. maaliskuuta – Japanin pommikoneet saivat osuman lentotukialus USS Frankliniin, surmaten 800 miehistöstä.
• 21. maaliskuuta – Brittijoukot valtasivat Mandalayn Burmassa.
• 22. maaliskuuta – Arabiliitto perustettiin Kairossa.
• 30. maaliskuuta – Neuvostojoukot etenivät Itävaltaan.

[muokkaa] Huhtikuu - kesäkuu

• 1. huhtikuuta – Yhdysvaltalaisjoukot nousivat maihin Okinawalla.
• 5. huhtikuuta – Neuvostoliitto sanoi irti Japanin kanssa solmimansa hyökkäämättömyyssopimuksen.
• 6. huhtikuuta – SDP:n Karl-August Fagerholm valittiin eduskunnan puhemieheksi.
• 7. huhtikuuta – Japanin taistelulaiva Yamato upotettiin 300 km pohjoiseen Okinawalta sen ollessa matkalla itsemurhahyökkäykseen.
• 11. huhtikuuta – Yhdysvaltalaisjoukot vapauttivat Buchenwaldin keskitysleirin.
• 12. huhtikuuta – Yhdysvaltain presidentti Franklin Delano Roosevelt kuoli virassaan, hänen tilalleen astui varapresidentti Harry S. Truman.
• 13. huhtikuuta – Neuvostojoukot valtasivat Wienin.
• 13. huhtikuuta – Kolme suurinta puoluetta, SDP, SKDL ja Maalaisliitto, antoivat yhteistoimintajulistuksen eli "kolmen suuren sopimuksen", jossa tuomittiin sotapolitiikka ja fasismi.
• 16. huhtikuuta – Neuvostoliiton L-3 torpedoi pakolaisia kuljettaneen Goya-rahtialuksen Gdanskinlahdella. 7 000 ihmistä hukkui.
• 20. huhtikuuta – Sisäministeri Yrjö Leino sai valvontakomissiolta määräyksen pidättää 20 komission nimeämää henkilöä ja luovuttaa heidät komissiolle. Henkilöt pidätettiin kotoaan seuraavana yönä ja heidät kuljetettiin Leinon tietämättä aamuyöllä lentokoneella Neuvostoliittoon.
• 22. huhtikuuta – Keskeisiin natsijohtajiin kuulunut Heinrich Himmler tappoi itsensä syanidilla.
• 23. huhtikuuta – Valtiollisen poliisin päällikkönä jatkosodan aikana toiminut Arno Anthoni pidätettiin ja asetettiin turvasäilöön.
• 25. huhtikuuta – Yhdistyneiden kansakuntien perustamisneuvottelut San Franciscossa.
• 25. huhtikuuta – Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton armeijat kohtasivat Elbellä jakaen Saksan kahtia.
• 27. huhtikuuta – Lapin sota päättyi, kun viimeiset saksalaiset joukot poistuivat Suomen alueelta. Tapahtuman vuosipäivänä vietetään kansallista veteraanipäivää.
• 27. huhtikuuta – Yhdysvaltalaiset joukot vapauttivat Dachaun ja neuvostojoukot Ravensbrückin keskitysleirin. Leireissä oli surmattu vankeja viimeiseen asti.
• 28. huhtikuuta – Italialaiset partisaanit teloittivat diktaattori Benito Mussolinin ja hänen rakastajattarensa Clara Petaccin.
• 28. huhtikuuta – Kenraali Siilasvuo ilmoitti Lapin sotatoimien päättyneen.
• 29. huhtikuuta – Italiassa olleet Saksan sotajoukot antautuivat.
• 30. huhtikuuta – Adolf Hitler ja hänen vaimonsa Eva Braun tekivät itsemurhan Berliinissä Führerbunkerissa. Karl Dönitz seurasi Hitleriä valtakunnanpresidenttinä ja Joseph Goebbels valtakunnankanslerina.
• 1. toukokuuta – Goebbels ja hänen vaimonsa Magda tekivät itsemurhan surmattuaan kuusi lastaan. Dönitz nimitti kreivi Lutz Schwerin von Krosigkin valtakunnankansleriksi.
• 2. toukokuuta – Neuvostoliitto ilmoitti Berliinin valtauksesta. Punalippu nostettiin valtiopäivätalon katolle.
• 2. toukokuuta – Jugoslavian armeija ja sloveenit valtasivat Triesten.
• 3. toukokuuta – RAF upotti keskitysleirivankeja kuljettaneet Cap Arconan, Thielbeken ja sairaalaiva Deutschland IV:n Lyypekinlahdessa. 10 000 ihmistä sai surmansa. SS ampui selviytyneet vangit.
• 3. toukokuuta – Tiedemies Wernher von Braun ja hänen 120 hengen tutkimusryhmänsä antautui yhdysvaltalaisjoukoille. He saattoivat myöhemmin alkuun Yhdysvaltain avaruusohjelman.
• 4. toukokuuta – Viimeiset Tanskassa olleet saksalaiset sotilaat antautuivat.
• 5. toukokuuta – Kanadalaisjoukot vapauttivat Amsterdamin.
• 5. toukokuuta – Suomen eduskunta hyväksyi maanhankintalain, jonka piiriin tulivat siirtoväen lisäksi sotainvalidit, sotalesket ja -orvot sekä rintamamiehet.
• 7. toukokuuta – Kenraali Alfred Jodl allekirjoitti Saksan ehdottoman antautumisen Reimsissä, Ranskassa. Sopimus tuli voimaan seuraavana päivänä. Liittoutuneet julistivat Saksan kansallissosialistisen puolueen rikolliseksi järjestöksi ja määräsivät sen välittömästi lakkautettavaksi.
• 8.–29. toukokuuta – Ranskalaisjoukot ja vapautetut italialaiset sotilaat kukistivat kapinan Algeriassa.
• 8. toukokuuta – Saksan antautumissopimus tuli voimaan länsirintamalla, idässä päivää myöhemmin. Tapauksen muistoksi vietetään monissa maissa 8. tai 9. toukokuuta voitonpäivää.
• 8. toukokuuta – Viimeiset Norjassa olleet saksalaiset sotilaat poistuivat maasta.
• 9. toukokuuta – Yhdysvaltalaiset pidättivät Hermann Göringin, Norjassa pidätettiin Vidkun Quisling. Quislingin Nasjonal Samling -puolue hajotettiin.
• 9. toukokuuta – Neuvostojoukot valtasivat Prahan.
• 9. toukokuuta – Kenraali Alexander Löhr, armeijaryhmä E:n komentaja, allekirjoitti saksalaisten miehitysjoukkojen antautumisen Sloveniassa.
• 15. toukokuuta – Toisen maailmansodan viimeiset taistelut Euroopassa Poljanassa lähellä Slovenj Gradecia, Sloveniassa.
• 19. toukokuuta – SKP:n Aimo Aaltonen nimitettiin Valpon apulaispäälliköksi. Valpoa alettiin "puhdistaa".
• 23. toukokuuta – Britit pidättivät Karl Dönitzin ja Lutz Schwerin von Krosigkin Flensburgissa. He olivat viimeiset saksalaisjohtajat ennen vuotta 1949.
• 30. toukokuuta – Iranin hallitus vaati neuvosto- ja brittijoukkoja vetäytymään maasta.
• 1. kesäkuuta – Britit valtasivat Libanonin ja Syyrian.
• 6. kesäkuuta – Norjan kuningas Haakon VII palasi maanpaosta Lontoosta.
• 10. kesäkuuta – Valtiollinen poliisi pidätti asekätkentää johtaneet eversti Valo Nihtilän ja everstiluutnantti Usko Haahden.
• 21. kesäkuuta – Okinawan taistelu päättyi.
• 25. kesäkuuta – Sosialidemokraatti Einar Gerhardsen muodosti Norjan uuden hallituksen.
• 26. kesäkuuta – YK:n peruskirja allekirjoitettiin.
• 29. kesäkuuta – SKDL teki kansanedustaja Hertta Kuusisen johdolla eduskuntakyselyn sotasyyllisyysasiasta. Pääsyyllisiksi nimettiin Risto Ryti, Edwin Linkomies, Jukka Rangell, Väinö Tanner ja Toivo Kivimäki.
• 29. kesäkuuta – Risto Ryti ja Jukka Rangell erosivat viroistaan Suomen Pankissa.
• 30. kesäkuuta – Kenraali Aksel Airo pidätettiin syytettynä osallisuudesta asekätkentään. Hän oli vangittuna lähes kolme vuotta.

[muokkaa] Heinäkuu - syyskuu

• 1. heinäkuuta – Saksa jaettiin miehitysjoukkojen kesken.
• 4. heinäkuuta – Sisäministeri Yrjö Leino teki eduskunnalle selkoa juuri paljastuneesta asekätkentäjutusta.
• 5. heinäkuuta – Filippiinit ilmoitettiin vapautetuksi.
• 9. heinäkuuta – Kokkola-Kerimäki-linjalla sattui täydellinen auringonpimennys.
• 12. heinäkuuta – Tohtori Eirik Hornborgin johtama komitea sai valmiiksi mietintönsä Suomen sodanaikaisen poliittisen johdon toimien lainmukaisuudesta. Mietintö salattiin julkisuudelta valvontakomission vaatimuksesta.
• 16. heinäkuuta – Ensimmäinen atomipommikoe "Trinity": 6 kg plutoniumia sai aikaan 19 kilotonnin räjähdyksen.
• 17. heinäkuuta – Potsdamin konferenssi, viimeinen kolmen suurvallan johtajien tapaaminen.
• 21. heinäkuuta – Harry S. Truman hyväksyi atomipommin käytön Japania vastaan.
• 23. heinäkuuta – Vichyn Ranskan johtaja marsalkka Philippe Pétain vietiin oikeuteen maanpetoksesta.
• 26. heinäkuuta – Winston Churchill erosi pääministerin virasta konservatiivipuolueen kärsittyä vaalitappion. Clement Attleesta tuli uusi pääministeri.
• 30. heinäkuuta – Japanilainen sukellusvene I-58 torpedoi salaisesta tehtävästä palanneen USS Indianapolisin, 900 hengissä selviytynyttä jäi neljäksi päiväksi veden varaan. Yli 600 heistä jäi haiden saaliiksi ennen pelastumista.
• 31. heinäkuuta – Vichyn Ranskan Pierre Laval antautui liittoutuneille Itävallassa.
• 2. elokuuta – Suomi ja Iso-Britannia solmivat kauppasopimuksen ja hieman myöhemmin diplomaattisuhteet. SAK:n entinen puheenjohtaja Eero Wuori nimitettiin Suomen Lontoon-suurlähettilääksi.
• 6. elokuuta – Hiroshima tuhottiin Enola Gay -nimisestä B-29-pommittajasta pudotetulla Little Boy -ydinpommilla kello 08:16 paikallista aikaa.
• 8. elokuuta – Neuvostoliitto julisti sodan Japanille liittoutuneiden sopimuksen mukaisesti ja aloitti hyökkäyksen Mantšuriassa.
• 8. elokuuta – Liittoutuneiden kokouksessa Lontoossa solmittiin sopimus, jossa määriteltiin käsitteet rikos rauhaa vastaan ja sotarikos. Sopimus tehtiin Natsi-Saksan ja Japanin johtoa vastaan käytäviä oikeudenkäyntejä varten ja sitä sovellettiin myös Suomen sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä.
• 9. elokuuta – Nagasaki tuhottiin 22 kt Fat Man -ydinpommilla kello 11:02. 60 000–80 000 ihmistä kuoli heti.
• 14. elokuuta – Japani hyväksyi antautumisehdot. Toinen maailmansota päättyi.
• 14. elokuuta – Marsalkka Philippe Pétain tuomittiin kuolemaan, mutta kenraali Charles de Gaulle muutti tuomion Pétainin korkean iän ja ensimmäisen maailmansodan aikaisten ansioiden vuoksi elinkautiseksi vankeudeksi 17. elokuuta.
• 15. elokuuta – Keisari Hirohito ilmoitti antautumisesta kello 12:00 radiossa. VJ-päivä (Victory over Japan Day) Yhdysvalloissa.
• 17. elokuuta – Indonesialaiset nationalistit Sukarno ja Mohammed Hatta julistivat Indonesian tasavallan perustetuksi. Hollantilaiset siirtomaaviranomaiset eivät kuitenkaan tätä hyväksyneet.
• 19. elokuuta – Ho Tši Minhin johtama Viet Minh otti vallan Hanoissa.
• 22. elokuuta – Valvontakomission puheenjohtaja kenraalieversti Andrei Ždanov kävi pääministeri J.K. Paasikiven luona kiirehtimässä sotasyyllisyyskysymyksen käsittelyä. Ždanov palasi asiaan useita kertoja myöhemminkin ennen oikeudenkäynnin alkua.
• 22. elokuuta – Lakiesitys sotaan syyllisten rankaisemisesta annettiin eduskunnalle.
• 24. elokuuta 1945 Suomessa syntyi 495 lasta, joka on yhden vuorokauden syntyvyyden suomenennätys.
• 2. syyskuuta – Kenraali Douglas MacArthur ja amiraali Chester Nimitz hyväksyivät Japaniin virallisen antautumisen USS Missourilla Tokionlahdella.
• 2. syyskuuta – Ho Tši Minh muotoili Vietnamin itsenäisyysjulistuksen.
• 4. syyskuuta – Japanilaiset joukot antautuvat Wake Islandlla.
• 8. syyskuuta – Yhdysvallat miehitti Etelä-, Neuvostoliitto Pohjois-Korean.
• 10. syyskuuta – Norjan syrjäytetty valtionpäämies Vidkun Quisling tuomittiin maanpetoksesta kuolemaan. Tämä merkitsi poikkeamista Norjan rikoslaista, sillä kuolemanrangaistus oli kielletty Norjassa vuonna 1905.
• 11. syyskuuta – Suomen eduskunta hyväksyi äänin 129−11 ns. sotasyyllisyyslain. Tasavallan presidentin tehtäviä hoitanut pääministeri J. K. Paasikivi vahvisti lain seuraavana päivänä.

[muokkaa] Lokakuu - joulukuu

• 9. lokakuuta – Ranskan sodanaikaisen Vichyn hallituksen pääministeri Pierre Laval tuomittiin kiivaassa oikeudenkäynnissä kuolemaan.
• 16. lokakuuta – Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) piti ensimmäisen kokouksensa Quebecissä Kanadassa.
• 17. lokakuuta – Eversti Juan Perón kaappasi vallan Argentiinassa.
• 21. lokakuuta – Naiset saivat äänioikeuden Ranskassa.
• 24. lokakuuta – Yhdistyneet Kansakunnat perustettiin viiden turvallisuusneuvoston jäsenmaan ja enemmistön 46:sta muusta peruskirjan allekirjoittajasta ratifioitua sen peruskirjan.
• 29. lokakuuta – Kenraalit Góies Monteiro ja Eurico Dutra syrjäyttivät Brasilian presidentti Getúlio Vargasin.
• 3. marraskuuta – Valvontakomission puheenjohtaja Andrei Ždanov ilmoitti pääministeri J. K. Paasikivelle, ettei marsalkka Mannerheim voinut matkustaa ulkomaille.
• 6. marraskuuta – Suomen hallitus päätti, että entinen presidentti Risto Ryti, entiset pääministerit Edwin Linkomies ja Jukka Rangell, entiset ministerit Antti Kukkonen, Henrik Ramsay, Tyko Reinikka ja Väinö Tanner sekä Suomen entinen Berliinin-lähettiläs Toivo Kivimäki oli asetettava erityisessä sotasyyllisyysoikeudessa syytteeseen "virka-aseman väärinkäyttämisestä valtakunnan vahingoksi". Kaikki kahdeksan pidätettiin seuraavan vuorokauden aikana.
• 13. marraskuuta – Kenraali ja sotasankari Charles de Gaulle valittiin Ranskan presidentiksi.
• 15. marraskuuta – Sotasyyllisyysoikeudenkäynnin ensimmäinen istunto pidettiin Helsingin Säätytalossa.
• 15. marraskuuta – Tukholman Karoliininen instituutti ilmoitti myöntäneensä Nobelin kemianpalkinnon professori A. I. Virtaselle.
• 17. marraskuuta − Sotasyyllisyysoikeus vapautti vankilasta Toivo Kivimäen, Antti Kukkosen, Tyko Reinikan ja Väinö Tannerin.
• 20. marraskuuta – Nürnbergin oikeudenkäynti 24 natsijohtajaa vastaan alkoi.
• 29. marraskuuta – Jugoslavian kansantasavalta julistettiin perustetuksi. Tito nimettiin presidentiksi.
• 1. joulukuuta – Sotasyyllisyystuomioistuimen puheenjohtaja, Korkeimman oikeuden presidentti Hjalmar Neovius sai terveyssyiden vuoksi pyytämänsä eron tehtävästään. Hänen tilalleen valittiin oikeusneuvos Oskar Möller.
• 11. joulukuuta – Kirjailija Mika Waltarin pääteos, laaja romaani Sinuhe egyptiläinen, ilmestyi.
• 20. joulukuuta – Suomessa säädettiin etunimilaki, jonka mukaan jokaisella suomalaisella tulee olla vähintään yksi ja enintään kolme etunimeä.
• 20. joulukuuta − Sotasyyllisyysoikeuden vankilasta vapauttamat Toivo Kivimäki, Tyko Reinikka ja Väinö Tanner vangittiin uudelleen.
• 21. joulukuuta − Eduskunta päätti pidentää tasavallan suojelulain voimassaoloa vuoden 1946 loppuun saakka.
• 27. joulukuuta – Terrori-iskuja brittien sotilastukikohtiin Palestiinassa.
• 27. joulukuuta – Maailmanpankki (IBRD) ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) perustettiin.

[muokkaa] Tuntematon päivämäärä

• Marraskuu – Ensimmäinen yleiskäyttöinen elektroninen tietokone, ENIAC (Electronic Numerical Integrator Analyzer and Computer), valmistui.
• Joulukuu – Nag Hammadin kirjasto löytyi.

[muokkaa] Syntyneitä

• 1. tammikuuta − Jacques Bernard Ickx ("Jacky Ickx"), belgialainen kilpa-autoilija
• 4. tammikuuta – Vesa-Matti Loiri, suomalainen näyttelijä ja laulaja
• 4. tammikuuta – Richard R. Schrock, vuoden 2005 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti
• 10. tammikuuta – Rod Stewart, brittiläinen laulaja
• 29. tammikuuta – Tom Selleck, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 2. helmikuuta – Ilkka Sysimetsä ("Frederik"), suomalainen iskelmälaulaja
• 4. helmikuuta – Merete Mazzarella, suomalainen kirjailija ja kirjallisuudentutkija
• 6. helmikuuta – Bob Marley, jamaikalainen muusikko (k. 1981)
• 9. helmikuuta – Georg Dolivo, suomalainen laulaja ("Kivikasvot") ja kulttuurijohtaja
• 9. helmikuuta – Mia Farrow, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 14. helmikuuta – Hans Adam II, Liechtensteinin ruhtinas
• 15. helmikuuta – Martti Vesala ("Edward Vesala"), suomalainen jazzmuusikko (k. 1999)
• 20. helmikuuta – Martti Lindqvist, suomalainen teologi ja kirjailija (k. 2004)
• 28. helmikuuta – Jani Uhlenius, suomalainen viihdemuusikko, -säveltäjä ja -kapellimestari
• 21. maaliskuuta – Bjarne Kallis, suomalainen poliitikko
• 30. maaliskuuta – Eric Clapton, brittiläinen kitaristi
• 25. huhtikuuta – Björn Ulvaeus, ruotsalainen muusikko ("ABBA")
• 1. toukokuuta – Rita Coolidge, yhdysvaltalainen pop-laulaja
• 24. toukokuuta – Priscilla Presley, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 28. toukokuuta – John Fogerty, yhdysvaltalainen laulaja ja lauluntekijä
• 31. toukokuuta – Rainer Werner Fassbinder, saksalainen elokuvaohjaaja (k. 1982)
• 3. kesäkuuta – Allan Isberg ("Markus Allan"), suomalainen laulaja
• 3. kesäkuuta – Kristiina Halkola, suomalainen näyttelijä ja poliitikko
• 6. kesäkuuta – Gabor Sarközy ("Sasha Gabor"), norjalainen aikuisviihdetaiteilija (k. 2008)
• 19. kesäkuuta – Radovan Karadžić, serbialainen poliitikko ja sotarikoksista epäilty
• 19. kesäkuuta – Aung San Suu Kyi, vuoden 1991 Nobelin rauhanpalkinnon saanut myanmarilainen runoilija ja aktivisti
• 1. heinäkuuta – Debbie Harry, yhdysvaltalainen rock-laulaja ("Blondie")
• 6. heinäkuuta – Heikki Mikkola, suomalainen moottoripyöräilijä (motocrossin maailmanmestari)
• 7. heinäkuuta – Matti Salminen, suomalainen laulaja
• 9. heinäkuuta – Dean Koontz, yhdysvaltalainen kauhukirjailija
• 15. heinäkuuta – Matti Wuori, suomalainen asianajaja (k. 2005)
• 26. heinäkuuta – Yelena Vasilievna Mironova ("Helen Mirren"), brittiläinen näyttelijä
• 28. heinäkuuta – Jim Davis, yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä (Karvinen)
• 17. elokuuta – Katri Helena Kalaoja, suomalainen laulaja
• 17. elokuuta – Inga Sulin-Ahola ("Inga Sulin"), suomalainen laulaja ja näyttelijä
• 19. elokuuta – Ian Gillan, englantilainen laulaja ("Deep Purple")
• 24. elokuuta – Harro Koskinen, suomalainen kuvataiteilija
• 27. elokuuta – Panu Rajala, suomalainen kirjailija ja kirjallisuudentutkija
• 31. elokuuta – George Ivan Morrison ("Van Morrison"), irlantilainen rock-muusikko
• 31. elokuuta – Itzhak Perlman, israelilais-yhdysvaltalainen viuluisti ja kapellimestari
• 2. syyskuuta – Liisa Jaakonsaari, suomalainen toimittaja ja poliitikko
• 3. syyskuuta – Asko Sarkola, suomalainen professori, teatterinjohtaja ja näyttelijä
• 8. syyskuuta – Jose Feliciano, puertoricolainen laulaja
• 13. syyskuuta – Raimo Sailas, suomalainen valtiosihteeri
• 17. syyskuuta – Agneta Elisabeth Lindqvist ("Anki Lindqvist"), suomalainen muusikko ("Cumulus") (k. 2007)
• 14. lokakuuta – Daan Jippes, alankomaalainen sarjakuvataiteilija
• 15. lokakuuta – Jaakko Kytömaa, suomalainen näyttelijä
• 20. lokakuuta – Markku Into, suomalainen runoilija
• 25. lokakuuta – Toni Edelmann, suomalainen säveltäjä
• 27. lokakuuta – Luís Inácio Lula da Silva, Brasilian presidentti
• 28. lokakuuta – Ritva Lehto, suomalainen missi (k. 1971)
• 30. lokakuuta – Henry Winkler, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 3. marraskuuta – Gerd Müller, saksalainen jalkapalloilija
• 21. marraskuuta – Kalervo Kummola, suomalainen jääkiekkovaikuttaja ja kansanedustaja
• 21. marraskuuta – Goldie Hawn, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 1. joulukuuta – Bette Midler, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
• 7. joulukuuta – Marion Rung, suomalainen laulaja
• 9. joulukuuta – Heikki Turunen, suomalainen kirjailija
• 10. joulukuuta – Taisto Lundberg ("Taisto Tammi"), suomalainen iskelmälaulaja (k. 1979)
• 11. joulukuuta – Jarno Saarinen, suomalainen moottoripyöräilijä (k. 1973)
• 20. joulukuuta – Peter George John Criscuola ("Peter Criss"), yhdysvaltalainen rumpali ("KISS")
• 23. joulukuuta – Matti Ahde, suomalainen poliitikko
• 24. joulukuuta – Ian Fraser Kilmister ("Lemmy Kilmister"), brittiläinen muusikko
• 26. joulukuuta – Kirsti Simonsuuri, suomalainen kirjailija ja kirjallisuudentutkija

[muokkaa] Kuolleita

• 9. tammikuuta – Jüri Uluots, virolainen poliitikko
• 26. tammikuuta – Niilo Liakka, suomalainen kansansivistysmies ja poliitikko
• 1. helmikuuta – Johan Huizinga, alankomaalainen kulttuurihistorioitsija
• 13. helmikuuta – Ain'Elisabet Pennanen, suomalainen kirjailija
• 12. maaliskuuta – Anne Frank, saksanjuutalainen tyttö (Bergen-Belsenin keskitysleirillä)
• 26. maaliskuuta – David Lloyd George, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri
• 31. maaliskuuta – Hans Fischer, vuoden 1931 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen kemisti (s. 1881)
• 9. huhtikuuta – Wilhelm Canaris, saksalainen amiraali (sotilastiedustelupalvelu Abwehrin johtaja) (hirtettiin Flossenbürgin keskitysleirillä)
• 12. huhtikuuta – Franklin Delano Roosevelt, Yhdysvaltain presidentti (kuoli virassaan)
• 22. huhtikuuta – Käthe Kollwitz, saksalainen taidegraafikko
• 28. huhtikuuta – Benito Mussolini, Italian diktaattori (teloitettiin)
• 30. huhtikuuta – Adolf Hitler, Saksan diktaattori ja natsijohtaja (itsemurha)
• 1. toukokuuta – Joseph Goebbels, Saksan propagandaministeri (itsemurha)
• 23. toukokuuta – Heinrich Himmler, natsi-Saksan johtajia (Gestapo ja SS) (itsemurha syanidilla)
• 21. kesäkuuta – August Piponius, suomalainen maanmittari ja professori
• 2. elokuuta – Pietro Mascagni, italialainen säveltäjä
• 3. elokuuta – Rudolf Holsti, poliitikko ja pitkäaikainen ulkoministeri
• 10. elokuuta – Robert Goddard, yhdysvaltalainen tiedemies (rakettitekniikan uranuurtaja)
• 23. elokuuta – Stéphanie Clotilde Louise Herminie Marie Charlotte, Belgian kuningas Leopold II:n tytär
• 23. elokuuta – Julius Sundblom, ahvenanmaalainen lehtimies ja poliitikko
• 28. elokuuta – Franz Werfel, itävaltalais-böömiläinen proosakirjailija
• 10. syyskuuta – Väinö Raitio, suomalainen säveltäjä
• 15. syyskuuta – Anton Webern, itävaltalainen säveltäjä
• 24. syyskuuta – Johannes Wilhelm Geiger, saksalainen fyysikko
• 26. syyskuuta – Béla Bartók de Szuhafő ("Béla Bartók"), unkarilainen säveltäjä ja pianisti
• 10. lokakuuta – Venny Soldan-Brofeldt, suomalainen taidemaalari
• 15. lokakuuta – Pierre Laval, Ranskan pääministeri ja Vichyn Ranskan päämies (teloitettiin)
• 24. lokakuuta – Vidkun Quisling, miehitetyn Norjan päämies (teloitettiin)
• 16. marraskuuta – Kaarlo Theodor Sulin ("Kaarlo Sarkia"), suomalainen runoilija
• 20. marraskuuta – Francis William Aston, vuoden 1922 Nobelin kemianpalkinnon saanut englantilainen kemisti (s. 1877)
• 28. marraskuuta – Alexander Frey, suomalainen lakimies, senaattori ja pankinjohtaja
• 4. joulukuuta – Thomas Hunt Morgan, vuoden 1933 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen perinnöllisyystieteilijä ja embryologi (s. 1866)
• 20. joulukuuta – George S. Patton, yhdysvaltalainen kenraali (auto-onnettomuus)

[muokkaa] Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Wolfgang Pauli
• Nobelin kemianpalkinto: Artturi Ilmari Virtanen
• Nobelin lääketieteen palkinto: Sir Alexander Fleming, Ernst Chain ja Sir Howard Florey
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Gabriela Mistral
• Nobelin rauhanpalkinto: Cordell Hull

[muokkaa] Kirjoja

• Sinuhe egyptiläinen – Mika Waltari
• Ihmiselon ihanuus ja kurjuus – Frans Emil Sillanpää

[muokkaa] Muuta

• Elokuvavuosi 1945