1970
Wikipedia
[muokkaa] Tapahtumia
[muokkaa] Tammikuu
- 1. tammikuuta – Keravan kauppala muuttui kaupungiksi. Hinnerjoen ja Honkilahden kunnat liitettiin Euran kuntaan. Iisalmen mlk liitettiin Iisalmen kaupunkiin.
- 1. tammikuuta − Tasavallan presidentti Urho Kekkonen nosti uudenvuodenpuheessaan Suomen tärkeimmäksi haasteeksi ympäristönsuojelun ja nimesi alkaneen vuoden teemaksi Pohjolan luonto − Pohjolan tulevaisuus.
- 1. tammikuuta – Tietokoneiden UNIX-ajan lähtöpiste.
- 5. tammikuuta − Espanjalainen matkustajakone syöksyi metsään miltei heti noustuaan Arlandan lentokentältä. Viisi henkilöä, joista yksi oli suomalainen lentoemäntä, sai surmansa. Onnettomuushetkellä vallitsi 28 asteen pakkanen ja sakea sumu.
- 15. tammikuuta – Biafran tasavallan sotilasjohto antautui ja maa liitettiin takaisin Nigeriaan.
- 15. tammikuuta – Muammar Gaddafista tuli Libyan johtaja.
- 16. tammikuuta – Kansainvälinen tarkkailijaryhmä ilmoitti, ettei se ollut todennut Biafran alueella merkkejä kansanmurhasta. Paavi Paavali VI oli vedonnut Nigerian johtajiin kansanmurhan estämiseksi Biafrassa.
- 26. tammikuuta – Länsisaksalainen lääketehdas tarjosi sadan miljoonan markan korvauksia talidomidia sisältäneen lääkkeen vaikutuksesta epämuodostuneina syntyneille lapsille, mikäli oikeudenkäynti yhtiötä vastaan keskeytettäisiin. Oikeudenkäynti oli alkanut toukokuussa 1968.
- 27. tammikuuta – Helsingin hovioikeudessa alkoi oikeudenkäynti kenraali Yrjö Keinosta vastaan ns. kellarijutun vuoksi.
[muokkaa] Helmikuu
- 3. helmikuuta − Japani liittyi ydinsulkusopimukseen.
- 6. helmikuuta – Hallitus antoi eduskunnalle esityksen teurastuspalkkioiden maksamisesta lypsylehmistä maidontuotannon vähentämiseksi.
- 13. helmikuuta – Black Sabbathin ensimmäinen albumi Black Sabbath julkaistiin.
- 20. helmikuuta − Eduskunnan sivistysvaliokunta hyväksyi alustavasti mies ja ääni -periaatteen korkeakoulujen hallintoon. Opetusministeri Johannes Virolaisen ajama hanke kuitenkin raukesi periaatetta vastustaneiden kansanedustajien jarrutuksen vuoksi ennen eduskuntavaaleja.
- 28. helmikuuta − Turun yliopisto vietti 50-vuotisjuhlansa.
[muokkaa] Maaliskuu
- 1. maaliskuuta – Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö jaettiin kahtia liikenneministeriöksi ja työvoimaministeriöksi.
- 5. maaliskuuta – Ydinsulkusopimus astui voimaan.
- 7. maaliskuuta – Meksikossa ja USA:n itärannikolla oli täydellinen auringonpimennys.
- 16. maaliskuuta – Suomessa käytiin eduskuntavaalit, joiden suurimmaksi voittajaksi nousi Veikko Vennamon johtama Suomen Maaseudun Puolue 17 lisäpaikalla. Myös Kokoomus lisäsi paikkalukuaan 11:llä. Niin sanotut kansanrintamapuolueet kokivat tappion; TPSL putosi eduskunnasta.
- 18. maaliskuuta – Kenraali Lon Nol syöksi vallasta Norodom Sihanoukin Kambodžassa.
- 20. maaliskuuta − Kirjailija ja kriitikko Tuomas Anhava, elokuvaohjaaja Risto Jarva ja keramiikkataiteilija Kyllikki Salmenhaara nimitettiin Suomen ensimmäisiksi taiteilijaprofessoreiksi.
[muokkaa] Huhtikuu
- 3. huhtikuuta − Uusi eduskunta kokoontui. Puhemieheksi valittiin SDP:n Rafael Paasio, ensimmäiseksi varapuhemieheksi Keskustapuolueen Johannes Virolainen ja toiseksi varapuhemieheksi Kokoomuksen Olavi Lähteenmäki.
- 10. huhtikuuta – Paul McCartney ilmoitti The Beatlesin hajoamisesta.
- 11. huhtikuuta – Yhdysvaltain huono-onnisen Apollo 13 -avaruuslennon matkaan lähtö.
- 22. huhtikuuta – Eri puolilla maailmaa vietettiin monin juhlallisuuksin Leninin syntymän satavuotispäivää.
- 24. huhtikuuta – Kiina laukaisi ensimmäisen satelliittinsa.
- 29. huhtikuuta – Vietnamin sota: Yhdysvallat hyökkäsi Kambodžaan Vietkong-sissien perässä.
[muokkaa] Toukokuu
- 4. toukokuuta – Yhdysvalloissa Kent State Universityssa neljä opiskelijaa kuoli kansalliskaartin sotilaiden avattua tulen Kambodžan sotaa vastustaneeseen mielenosoitukseen. Tästä tuli 1960-luvun hippikauden symbolinen loppu.[1]
- 8. toukokuuta – Hallitus antoi eduskunnalle esityksen rikoslain muuttamiseksi siten, että rotusyrjinnästä tulisi rangaistava teko.
- 14. toukokuuta – Teuvo Auran virkamieshallitus aloitti toimintansa.
- 15. toukokuuta − Etelä-Afrikka erotettiin Kansainvälisestä olympiakomiteasta sen harjoittaman rotuerottelun vuoksi.
- 23. toukokuuta − Reserviupseerikoulun 50-vuotisjuhlia vietettiin Haminassa.
- 26. toukokuuta – Neuvostoliiton Tupolev Tu-144 ylitti ensimmäisenä siviilikoneena 2 machin rajan.
- 30. toukokuuta − Toimistopäällikkö Uuno Nokelainen valittiin TPSL:n uudeksi puheenjohtajaksi.
[muokkaa] Kesäkuu
- 6. kesäkuuta – Keskustapuolueen puheenjohtaja Johannes Virolainen valittiin Mikkelissä pidetyssä puoluekokouksessa uudelleen tehtäväänsä, vaikka hän joutuikin puolueen eduskuntavaaleissa kärsimän tappion vuoksi kovaan ryöpytykseen.
- 12. kesäkuuta − Aleksanterinkatu Helsingin keskustassa muutettiin kokeiluluonteisesti kävelykaduksi. Kokeilua pidettiin kuitenkin ongelmallisena, koska kadulla oli sallittu raitiovaunuliikenne samoin kuin poikkikatujen autoliikennekin.
- 18. kesäkuuta – Britannian parlamenttivaaleissa konservatiivit saivat yllätysvoiton ja Edward Heathista tuli pääministeri.
- 22. kesäkuuta – Iranin šaahi Muhammad Reza Pahlavi saapui puolisoineen viisipäiväiselle valtiovierailulle Suomeen. Helsingissä järjestettiin useita šaahia vastustaneita mielenosoituksia, joiden yhteydessä poliisi pidätti noin 40 henkilöä.
- 24. kesäkuuta – Aleksei Beljakov nimitettiin Neuvostoliiton uudeksi Suomen-suurlähettilääksi Andrei Kovalevin tilalle.
- 28. kesäkuuta – USA:n joukot vetäytyivät Kamputseasta massiivisten sodan vastaisten protestien jälkeen.
[muokkaa] Heinäkuu
- 15. heinäkuuta – Ahti Karjalaisen II hallitus aloitti toimintansa.
- 20. heinäkuuta – Suomen keski- ja pohjoisosassa oli poikkeuksellisen lämmintä ja varsinkin Pohjanmaalla oli voimakkaita ukonilmoja.
- 20. heinäkuuta – Suomen ja Neuvostoliiton ulkoministerit Väinö Leskinen ja Andrei Gromyko allekirjoittivat Moskovassa YYA-sopimuksen jatkamispöytäkirjan, jolla sopimuksen voimassaoloa pidennettiin vuoteen 1990.
- 21. heinäkuuta – Assuanin pato valmistui Egyptissä.
[muokkaa] Elokuu
- 1. elokuuta – Rotusyrjinnästä tuli Suomessa rikoslain muutoksen perusteella rangaistava teko.
- 12. elokuuta – Länsi-Saksan liittokansleri Willy Brandt ja Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin allekirjoittivat Moskovassa maiden välisen hyökkäämättömyyssopimuksen.
- 21. elokuuta – Suomen ensimmäinen kansainvälinen rockfestivaali Ruisrock alkoi Turun Ruissalossa.
- 30. elokuuta − Opetusministeri Jaakko Itälä paljasti vuoden 1918 kansalaissodan valtakunnallisen muistomerkin Eläintarhan puistossa Helsingissä. Crescendo-nimisen muistomerkin oli veistänyt Taisto Martiskainen.
- 31. elokuuta − Helsingin ja Helsingin mlk:n Hiekkaharjun välisen rataosan sähköistys valmistui.
[muokkaa] Syyskuu
- 1. syyskuuta – Murhayritys Jordanian kuningas Husseinia vastaan.
- 2. syyskuuta – Helsingin raastuvanoikeudessa alkoi oikeudenkäynti taiteilija Harro Koskista vastaan hänen kahden teoksensa vuoksi. Koskista syytettiin Sikavaakunan osalta Suomen valtakunnan häpäisemisestä ja Sikamessiaan osalta jumalanpilkasta. Syytteeseen asetettiin myös Nuorten taiteilijoiden näyttelyn nelihenkinen raati.
- 3. syyskuuta – Tasavallan presidentti Urho Kekkonen täytti 70 vuotta.
- 3.–6. syyskuuta – Israelin armeija taisteli palestiinalaississejä vastaan Etelä-Libanonissa.
- 6. syyskuuta – Palestiinan vapautuksen kansanrintama kaappasi neljä lentokonetta. Kaksi koneista lennätettiin Jordanian aavikolle ja yksi jäi Kairoon. Yksi kaappauksista epäonnistui ja sen johtaja Leila Khaled pidätettiin Heathrow'lla. Vaatiessaan Khaledin vapauttamista PFLP kaappasi vielä yhden Bombaysta Beirutiin lentäneen koneen. Britannia aloitti salaiset neuvottelut. Koneet räjäytettiin panttivankien vapauttamisen jälkeen 12. syyskuuta. Leila Khaled vaihdettiin kuuden muun palestiinalaistaistelijan kanssa panttivankeihin 30. syyskuuta.[2]
- 17. syyskuuta – Palestiinalaississit ja Jordanian hallituksen joukot taistelivat Ammanissa.
- 20. syyskuuta – Syyrian panssarit ylittivät Jordanian rajan.
- 20. syyskuuta – Neuvostoliiton Luna 20 -luotain laskeutui Kuuhun. Se palasi näytteiden kanssa Maahan 24. syyskuuta.
- 27. syyskuuta – Palestiinalaiset ja Jordania solmivat rauhasopimuksen.
- 28. syyskuuta – Gamal Abdal Nasser kuoli ja Anwar Sadatista tuli väliaikainen Egyptin presidentti.
- 29. syyskuuta – Punainen armeijakunta ryösti kolme pankkia Berliinissä ja sai saaliiksi yli 200 000 DM.
[muokkaa] Lokakuu
- 1. lokakuuta – Eduskunnan oikeusasiamies Risto Leskinen nimitettiin uudeksi oikeuskansleriksi. Edellinen oikeuskansleri Jaakko Enäjärvi siirtyi eläkkeelle.
- 3.-4. lokakuuta – Hattulan ja Tyrvännön sekä Juankosken, Muuruveden ja Säyneisten kunnissa järjestettiin tulevien kuntaliitosten vuoksi ylimääräiset kunnallisvaalit.
- 4. lokakuuta – Sosialisti Salvador Allende vannoi virkavalansa Chilen presidenttinä.
- 7. lokakuuta – Helsingin raastuvanoikeus hylkäsi taiteilija Harro Koskista ja Nuorten taiteilijoiden näyttelyn raatia vastaan nostetun syytteen Suomen valtakunnan häpäisemisestä. Sikamessiaan osalta juttu siirrettiin Helsingin hovioikeuden käsiteltäväksi.
- 8. lokakuuta – Neuvostoliiton Aleksandr Solženitsyn sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Neuvostohallitus neuvoi häntä kieltäytymään; hänen otettuaan myöhemmin palkinnon vastaan Solženitsyn leimattiin kansanviholliseksi.
- 9. lokakuuta – Kambodža julistettiin Khmer-tasavallaksi.
- 10. lokakuuta – Fidži itsenäistyi.
- 17. lokakuuta – Anwar Sadat astui virkaansa Egyptin presidenttinä saatuaan 90 %:n äänisaaliin.
- 19. lokakuuta – Yleisradion ohjelmaneuvosto päätti lopettaa toimittaja Päivi Istalan radio-ohjelman Ristivetoa katsottuaan sen yksipuoliseksi ja asenteelliseksi.
- 21. lokakuuta – Tanskan kuningas Fredrik IX vihki käyttöön Vähä-Beltin ylittävän, 1,7 kilometriä pitkän riippusillan.
- 24. lokakuuta – Yhdistyneet Kansakunnat täytti 25 vuotta. Juhlapäivää vietettiin ympäri maailman. Yleiskokous piti juhlaistunnon, jossa Suomea edustivat presidentti Urho Kekkonen ja ulkoministeri Väinö Leskinen. Pääsihteeri U Thant syytti istunnossa pitämässään puheessa jäsenmaita itsekkyydestä.
[muokkaa] Marraskuu
- 1. marraskuuta – 144 nuorta sai surmansa tanssiravintolan palossa St. Laurent du Pontin kaupungissa Ranskassa.
- 8. marraskuuta – Egypti, Sudan ja Libya julistivat aikeensa muodostaa liittovaltio.
- 13. marraskuuta – Trooppinen hirmumyrsky, Bholan sykloni surmasi 250 000 ihmistä entisessä Itä-Pakistanissa, nykyisessä Bangladeshissa.
- 13. marraskuuta – Sotilasvallankaappaus Syyriassa, Hafez al-Assad nousi valtaan.
- 13. marraskuuta – Charles de Gaullen hautajaiset olivat kansainvälinen merkkitapahtuma. Niihin osallistuivat muiden muassa Ranskan presidentti Pompidou, Yhdysvaltain presidentti Nixon, Walesin prinssi Charles, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Edward Heath, Intian pääministeri Indira Gandhi ja Iranin šaahi.
- 17. marraskuuta – Neuvostoliiton kauko-ohjattava Lunahod 1 laskeutui Luna 17 -aluksesta Kuun Mare Imbriumiin.
- 26. marraskuuta – Itä-Pakistanin johtaja šeikki Mujibur Rahman syytti keskushallitusta katastrofiavun laiminlyönnistä.
- 27. marraskuuta – Presidentti J. K. Paasikiven syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta.
[muokkaa] Joulukuu
- 1. joulukuuta – Avioeron salliva laki vahvistettiin Italian parlamentissa.
- 7. joulukuuta – YK:n yleiskokous tuki Etelä-Afrikan boikottia apartheidin vuoksi.
- 13. joulukuuta – Puolan hallitus ilmoitti ruoan hinnan korotuksista, mistä seurasi mellakoita ja ryöstelyä.
- 15. joulukuuta – Venus 7 -luotain laskeutui Venukseen.
- 15. joulukuuta – Puolan ruoan hinnan korotuksista alkaneet levottomuudet laajenivat: poliisi ja armeija ottivat verisesti yhteen mellakoitsijoiden kanssa.
- 16. joulukuuta – Etiopian hallitus julisti hätätilan Eritrean maakunnassa Eritrean vapautusarmeijan toimien vuoksi.
- 17.–22. joulukuuta – Puolassa oli voimassa sotatilalaki.
- 20. joulukuuta – Puolan kommunistisen puolueen pääsihteeri Wladyslaw Gomulka erosi virastaan. Hänen tilalleen nimitettiin puolueen politbyroon jäsen Edward Gierek.
- 22. joulukuuta – Treblinkan ja Sobiborin keskitysleirien entinen komentaja Franz Stangl tuomittiin Düsseldorfissa elinkautiseen vankeuteen 400 000 juutalaisen murhasta toisen maailmansodan aikana.
- 26. joulukuuta – Maarianhaminalainen säiliöalus Ragny katkesi kovassa myrskyssä Pohjois-Atlantilla. Yhdysvaltain rannikkovartiosto onnistui pelastamaan 31 miestä laivan peräosasta, mutta etuosaan jääneet kuusi miestä hukkuivat.
- 28. joulukuuta – Kolme baskiterroristia tuomittiin kuolemaan Espanjassa, muut 12–62 vuoden vankeuteen. Viscayassa 15 000 ihmistä lakkoili kuolemantuomioita vastaan. Franco muutti kuolemantuomiot 30. joulukuuta 30 vuoden vankeustuomioiksi.
- 31. joulukuuta – The Beatles hajosi.
- 31. joulukuuta – Alkon myymälöissä luovuttiin ns. viinakortin käytöstä.
[muokkaa] Tuntematon päivämäärä
- maaliskuu – Richard Nixon määräsi Hồ Chí Minhin huoltotien pommittamisesta Laosissa ja lähetti seuraavassa kuussa joukot Kambodžaan hyökkäämään "kommunistien tukikohtia" vastaan.
- Aku Ankan taskukirja alkoi ilmestyä.
- Ahvenanmaa ja Färsaaret liittyivät Pohjoismaiden neuvoston jäseniksi.
[muokkaa] Syntyneitä
[muokkaa] Tammikuu-maaliskuu
- 19. tammikuuta – Iiro Rantala, suomalainen muusikko
- 10. helmikuuta – Sanna Saarijärvi, suomalainen näyttelijä
- 15. helmikuuta – Jouni Hynynen, suomalainen muusikko
- 26. helmikuuta – Linda Lampenius ("Linda Brava"), suomalainen viulisti
- 5. maaliskuuta – John Frusciante, yhdysvaltalainen kitaristi ("Red Hot Chili Peppers")
- 24. maaliskuuta – Lara Flynn Boyle, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 27. maaliskuuta – Mariah Carey, yhdysvaltalainen laulaja
- 28. maaliskuuta – Vince Vaughn, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 29. maaliskuuta – Santeri Kannisto, suomalainen vaikuttaja
[muokkaa] Huhtikuu-kesäkuu
- 28. huhtikuuta – Elina Salovaara, suomalainen näyttelijä
- 29. huhtikuuta – Andre Agassi, yhdysvaltalainen tennistähti
- 29. huhtikuuta – Uma Thurman, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 8. toukokuuta – Marko Asell, suomalainen painija ja kansanedustaja
- 22. toukokuuta – Naomi Campbell, brittiläinen malli
- 25. toukokuuta – Neil Marshall, brittiläinen elokuvaohjaaja
- 21. kesäkuuta – Pasi Ristolainen, suomalainen basisti ("Dreamtale")
- 25. kesäkuuta – Roope Latvala, suomalainen kitaristi
[muokkaa] Heinäkuu-syyskuu
- 3. heinäkuuta – Teemu Selänne, suomalainen jääkiekkoilija
- 27. heinäkuuta – Jennifer Lopez ("J. Lo"), yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
- 6. elokuuta – M. Night Shyamalan, intialainen käsikirjoittaja ja ohjaaja
- 13. elokuuta – Alan Shearer, englantilainen jalkapalloilija
- 15. elokuuta – Chris Byrd, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä
- 21. elokuuta – Samuli Putro, suomalainen muusikko ("Zen Cafe")
- 22. elokuuta – Ricco Groß, saksalainen ampumahiihtäjä (moninkertainen olympiavoittaja)
- 22. elokuuta – Tanja Karpela (o.s. Vienonen, ent. Karpela, ent. Saarela), suomalainen malli, poliitikko ja ministeri
- 23. elokuuta – River Jude Bottom ("River Phoenix"), yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1993)
- 25. elokuuta – Claudia Schiffer, saksalainen malli
- 1. syyskuuta – Hiroya Saitō, japanilainen mäkihyppääjä
- 15. syyskuuta – Jukka Jokikokko, suomalainen muusikko
- 8. lokakuuta – Matt Damon, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä ja käsikirjoittaja
- 9. lokakuuta – Annika Sörenstam, ruotsalainen golf-pelaaja
- 15. lokakuuta – Pernilla Wiberg, ruotsalainen alppihiihtäjä (olympiavoittaja)
- 19. lokakuuta – Pertti Salovaara, suomalainen toimittaja ja kansanedustaja
- 24. lokakuuta – Jarkko Martikainen, suomalainen muusikko ("YUP")
- 26. lokakuuta – Satu Mäkelä-Nummela, suomalainen trap-ampuja (olympiavoittaja)
- 5. marraskuuta – Mario Reiter, itävaltalainen alppihiihtäjä (olympiavoittaja)
- 12. marraskuuta – Tonya Harding, yhdysvaltalainen taitoluistelija
- 15. marraskuuta – Uschi Disl, saksalainen ampumahiihtäjä (olympiavoittaja)
- 29. marraskuuta – Ylenia Carrisi, italialainen televisiojuontaja (katosi 1994)
- 15. joulukuuta – Michael Shanks, kanadalainen näyttelijä
- 25. joulukuuta – Chioma Ajunwa, nigerialainen yleisurheilija (olympiavoittaja)
[muokkaa] Kuolleita
[muokkaa] Tammikuu-maaliskuu
- 5. tammikuuta – Max Born, vuoden 1954 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko
- 17. tammikuuta – Anna-Liisa Heinonen, suomalainen laulaja ("Metro-tytöt")
- 13. helmikuuta – Pekka Vanninen, suomalainen hiihtäjä
- 17. helmikuuta – Samuel Josef Agnon, vuoden 1966 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut israelilainen kirjailija
- 20. helmikuuta – Bertrand Russell, vuoden 1950 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut englantilainen filosofi
- 20. helmikuuta – Emma Väänänen, suomalainen näyttelijä
- 26. helmikuuta – Ahti Lavonen, suomalainen taidemaalari
- 3. maaliskuuta – Albin Kaasinen, suomalainen kuvanveistäjä
- 31. maaliskuuta – Semjon Timošenko, neuvostoliittolainen marsalkka
[muokkaa] Huhtikuu-kesäkuu
- 11. huhtikuuta – Erle Stanley Gardner, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1889)
- 27. huhtikuuta – Ilmari Kianto, suomalainen kirjailija
- 11. toukokuuta – Mauno Oittinen, suomalainen kuvanveistäjä
- 12. toukokuuta – Nelly Sachs, vuoden 1966 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut saksalais-ruotsalainen kirjailija (s. 1899)
- 30. toukokuuta – Hans Laine, suomalainen kilpa-autoilija
- 1. kesäkuuta – Eemil Luukka, suomalainen poliitikko
- 4. kesäkuuta – Hjalmar Schacht, saksalainen pankkimies (Hitlerin Saksan rahaministeri)
- 7. kesäkuuta – E. M. Forster, brittiläinen kirjailija
- 11. kesäkuuta – Aleksandr Kerenski, Venäjän keisarikunnan pääministeri (s. 1881)
- 16. kesäkuuta – Heino Eller, virolainen säveltäjä
- 21. kesäkuuta – Piers Courage, brittiläinen Formula 1 -kuljettaja
- 21. kesäkuuta – Sukarno, Indonesian presidentti
- 22. kesäkuuta – Juhani Konkka, suomalainen kirjailija
[muokkaa] Heinäkuu-syyskuu
- 4. heinäkuuta – Matti Aulos, suomalainen näyttelijä
- 5. heinäkuuta – Eine Laine, suomalainen näyttelijä, teatteriohjaaja ja sanoittaja
- 6. heinäkuuta – Signe Hammarsten-Jansson, suomalainen taidemaalari
- 27. heinäkuuta – António de Oliveira Salazar, Portugalin pääministeri (käytännössä diktaattori)
- 28. heinäkuuta – Sir John Barbirolli, englantilainen kapellimestari
- 1. syyskuuta – Francois Mauriac, vuoden 1952 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ranskalainen kirjailija
- 5. syyskuuta – Jochen Rindt, saksalainen Formula 1 -kuljettaja
- 18. syyskuuta – James Marshall Hendrix ("Jimi Hendrix"), yhdysvaltalainen rock-muusikko (s. 1942)
- 25. syyskuuta – Erich Maria Remarque, saksalainen kirjailija (Länsirintamalta ei mitään uutta)
- 28. syyskuuta – Gamal Abdal Nasser, Egyptin johtaja
[muokkaa] Lokakuu-joulukuu
- 4. lokakuuta – Janis Joplin, yhdysvaltalainen blues- ja rocklaulaja
- 10. lokakuuta – Edouard Daladier, Ranskan pääministeri
- 27. lokakuuta – Unto Parvilahti, suomalainen liikemies ja kirjailija
- 30. lokakuuta – Ari Kurko, suomalainen painonnostaja (ammuttiin kadulle Kotkassa)
- 9. marraskuuta – Charles de Gaulle, ranskalainen kenraali ja valtiomies
- 24. marraskuuta – Yukio Mishima, japanilainen kirjailija
- 29. marraskuuta – Nina Ricci, italialais-ranskalainen muodinluoja
- 18. joulukuuta – Paavo Jännes, suomalainen näyttelijä
- 24. joulukuuta − Nikolai Švernik, Neuvostoliiton presidentti
- 28. joulukuuta – Sonny Liston, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä (maailmanmestari)
[muokkaa] Nobelin palkinnot
- Nobelin fysiikanpalkinto: Hannes Alfvén ja Louis Néel
- Nobelin kemianpalkinto: Luis Federico Leloir
- Nobelin lääketieteen palkinto: Sir Bernard Katz, Ulf von Euler ja Julius Axelrod
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Aleksandr Solženitsyn
- Nobelin rauhanpalkinto: Norman Borlaug
[muokkaa] Muuta
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Tape aired of fatal 1970 US rally BBC. Viitattu 02.05.2007.
- ↑ Black September: Tough negotiations BBC. Viitattu 02.05.2007.
