Kerava

Wikipedia

Kerava Kervo
vaakuna	sijainti
www.kerava.fi
Sijainti	60°24′10″N, 25°06′00″E
Lääni	Etelä-Suomen lääni
Maakunta	Uudenmaan maakunta
Seutukunta	Helsingin seutukunta
Perustettu	1970
Kokonaispinta-ala	30,79 km² 346:nneksi suurin 2009 [1]
– maa	30,62 km²
– sisävesi	0,17 km²
Väkiluku	33 630 31:nneksi suurin 31.3.2009 [2]
– väestötiheys	1 098 as/km² (31.3.2009)
Demografiatiedot	2008 [3]
– 0–14-v.	17,7 %
– 15–64-v.	70,3 %
– yli 64-v.	12 %
Äidinkieli	2008 [4]
– suomenkielisiä	94,8 %
– ruotsinkielisiä	1,1 %
– muut	4,1 %
Kunnallisvero	18 % 384:nneksi suurin 2009 [5]
Työttömyysaste	3,7% %
Kaupunginjohtaja	Rolf Paqvalin
Kaupunginvaltuusto	52 paikkaa
• SDP  • Kok.  • Vihr.  • Kesk.  • Vas.  • KD  • RKP	16 15 8 5 4 2 1

Kerava (ruots. Kervo) on Suomen keskikokoinen kaupunki Etelä-Suomen läänissä Keski-Uudellamaalla. Väkiluvultaan se on Suomen 31. suurin kunta ja pinta-alaltaan viidenneksi pienin; Keravan väestötiheys onkin maan kunnista kolmanneksi suurin Helsingin ja Kauniaisten jälkeen.

Sisällysluettelo 1 Maantiede 2 Historia 3 Palvelut ja elinkeino 4 Liikenne 5 Merkittäviä tapahtumia 6 Nähtävyyksiä 7 Päätöksenteko 8 Muuta 9 Lähteet 10 Aiheesta muualla

[muokkaa] Maantiede

Kerava sijaitsee Etelä-Suomen läänissä, Uudenmaan maakunnassa, pääkaupunkiseudun pohjoispuolella Helsingistä 27 kilometriä pohjoiseen. Kerava kuuluu pääkaupunkiseudun kehyskuntiin. Kaupungin läpi kulkee päärata ja Helsinki-Lahti rautatie, Lahdentie sekä Keravanjoki, Vantaanjoen sivujoki. Rajanaapurit ovat etelässä Vantaa, lännessä Tuusula ja idässä Sipoo. Kerava muodostaa lähes yhtenäisen taajama-alueen, joka voidaan karkeasti jakaa keskustaan sekä Savioon etelässä ja Ahjoon idässä. Keravan keskustaa ympäröivät useat säteittäiset kadut ja keskustan halki radan ali kulkee Suomen pisin kävelykatu (850 m).

[muokkaa] Historia

Keravan alueella tiedetään olleen ihmisiä jo noin 7000 eaa., jolloin se oli vielä muinaisen Ancylusjärven rannikkoa. Ihmiset saivat elantonsa metsästyksestä, ja he liikkuivat paljon vuoden mittaan. Lapilan Pisinmäeltä on löytynyt Keski-Uudenmaan merkittävin kivikautinen jäännös, kolmetoista nuolenkärkeä, jotka ovat peräisin ajalta 6300–5500 eaa. Keskiajalle asti Kerava oli erämaata, kunnes Keravanjoen varteen syntyi kaksi kylää, Ylikerava ja Alikerava. Ensimmäiset merkit vakiintuneesta kyläasutuksesta ovat peräisin 1440-luvulta. 1500-luvun puolessavälissä alueen asukasluku oli noin 160. Tuolloin Kerava kuului Sipoon hallintopiiriin. Kerava liitettiin Tuusulaan, kun Tuusulan seurakunta perustettiin vuonna 1643. Vuonna 1862 avattiin Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rautatie, joka toi maatalousvaltaiselle Keravalle nopeasti teollisuutta. Sinne perustettiin muun muassa tiilitehtaita, sekä sementti-, kaakeli- ja rakettitehdas. Rautatieaseman ympärille kehittyi taajama keskustaksi tulevalle kaupungille. Vuonna 1908 perustettiin Keravan puusepäntehdas, ja puuteollisuudesta tuli tärkeä tekijä kaupungin kehityksessä. Ahti Hammarin suunnittelemassa vaakunassa esiintyy puusepän tekemä liitos, sinkkaus.

Vuonna 1924 Kerava erotettiin Tuusulasta omaksi kauppalakseen. Tällöin sen asukasluku oli noin 3 000. Alkujaan siihen kuului myös osa Korson alueesta, ja Korson rautatieasemakin sijaitsi kauppalan alueella. Vuonna 1955 lähtien koko Korso kuitenkin liitettiin silloiseen Helsingin maalaiskuntaan.

1940–1960-luvuilla rakennettiin Sompion kaupunginosaan pientaloja ja matalia kerrostaloja sekä Kalevaan pientaloja kasvavan väestön tarpeisiin. 1960-luvun lopun ja 1970-luvun huippuaikoina väestö lähes kaksinkertaistui maaltamuuton ja hyvien liikenneyhteyksien myötä, ja uusia lähiöitä syntyi Kurkelaan, Kiltaan ja Untolaan. Kerava sai kaupunginoikeudet vuonna 1970. 1980-luvulla rakennettiin Ilmarisen ja Pihkaniityn pientaloalueet ja keskustaan lisää kerrostaloja. Kerava on yhä pääkaupunkiseudun vanavedessä kasvava kaupunki. Sen väestönkasvu vuoden 2003 aikana oli 1,5 prosenttia. Tällä hetkellä uudisrakentamista suunnitellaan tai tehdään muun muassa Kurkelaan, Kytömaan pientaloalueelle, Ahjoon, Sompioon ja Myllylaaksoon.

[muokkaa] Palvelut ja elinkeino

Keravalla on 12 peruskoulua, 2 lukiota jotka kohta tullaan yhdistämään yhdeksi (joista yksi aikuislukio), kaksi ammattikoulua ja Laurea-ammattikorkeakoulu. Yhdistysten ylläpitäminä toimivat lisäksi kuvataidekoulu, musiikkiopisto, tanssiopisto ja kristillinen koulu. Kaupungissa on uimahalli, maauimala ja jäähalli sekä vankila. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos ja Savion VPK toimii Keravalla. Kaupungissa on terveyskeskus; lähin sairaala on Peijaksen sairaala Vantaalla, jonne on Keravalta yhteys K-junalla ja linja-autolla numero 873. Keravan uudistunut kaupunginkirjasto avattiin 1. syyskuuta 2003. Keravalle avattiin 2007-vuoden marraskuussa Citymarket kauppakeskus, joka on tällä hetkellä Keravan suurin ostospaikka Prisman edellä.

Kerava on merkittävä teollisuuskaupunki. Tärkeimmät teollisuusalueet sijaitsevat radan tuntumassa sen itäpuolella. Kaupungissa valmistetaan muun muassa elintarvikkeita, tekstiilejä, metallituotteita ja huonekaluja. Lisäksi siellä on monipuolista pienteollisuutta. Keravan suurimmat työnantajat kaupungin jälkeen ovat Sinebrychoff, Tuko Logistics, Metos, Ifolor ja Keravan vankila (perustettu 1927).

[muokkaa] Liikenne

Liikenneyhteydet ovat Keravalla monipuoliset. Kaupunki profiloituu mielellään kevyen liikenteen mallikaupungiksi, mistä se onkin saanut tunnustuksia. Kaupungissa on laajat pyörätiet, jotka aurataan talvisin autoteiden tapaan. Pyörätelineitä on kattavasti ja asukkaita kannustetaan tulemaan junalle pyörällä. Tiiviisti rakennetun keskustan kävelykatu on autoilta kielletty ja sen varrella sijaitsee pääosa kaupungin palvelutarjonnasta. Keskustassa on myös tiukasti säännelty parkkipaikkapolitiikka autoilun vähentämiseksi.

Kävelykatukokonaisuus sai Vuoden ympäristorakenne -palkinnon 1996. Sen suunnitteleminen aloitettiin jo 1962 käydyssä arkkitehtikilpailussa, jossa syntyi idea ydinkeskustan ympäröimiseksi kehätiellä. Rakentaminen aloitettiin 1980-luvun alussa, kun keskustan läpi kulkenut Tuusulantie muutettiin pysäköinti- ja huoltomuutosten jälkeen autottomaksi Kauppakaareksi. Kävelykatu valmistui itäisen osan myötä 1995, mutta se on edelleen kehittämisen kohteena.

Rautatieasemia on kaksi, Kerava ja Savio, joita palvelevat pääkaupunkiseudun lähijunat. Syksyllä 2004 valmistunut Keravan kaupunkirata ja sen myötä käyttöönotettu neljäs raide tarjoavat entistä tiheämmät junavuorot Helsinkiin (hitaampi K-juna kuusi kertaa tunnissa Helsinkiin ruuhka-aikoina ja nopeammat H-, R- ja Z-junat kukin kerran tunnissa suuntaansa). Keravalta on rautatieyhteys myös Porvooseen, mutta rata ei ole ollut säännöllisen henkilöliikenteen käytössä vuoden 1981 jälkeen, mutta Kilipilahteen Nesteen jalostamolle on päivittäistä tavaraliikennettä. Radalle suunnitellaan 20 vuoden aikajänteellä henkilöliikennettä Sipoon Nikkilään, jolloin juna pysähtyisi ainakin Ahjossa.

Porvoon-radasta erkanee toinen rata Porvoon Sköldvikiin, minne on säännöllistä tavaraliikennettä öljynjalostamon tarpeisiin. Nykyään rata risteyskohdasta eteenpäin toimii museoratana, ja kesälauantaisin vanhanmalliset matkustajajunat (Dm7) kuljettavat matkustajia Keravan ja Porvoon välillä.

Keravalta on noin 15 kilometriä matkaa Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Helsingin suunnan linja-autoista Keravalle kulkevat linjat 632, 633, 637 ja 738 Helsingistä sekä liityntälinja 873 Koivukylän asemalta. Bussi 833 kulkee Hyrylästä Keravalle. Linja 850 kulkee Keravalta Sipoon nikkilään, ja työmatkalinja 853 Keravalta Nikkilän kautta Porvoon Sköldvikkiin.

Keravan kaupunki on osallistunut merkittäviltä osin kaupunkiradan rakentamiseen ja sitoutunut siihen, että valtaosa joukkoliikenteestä hoidetaan junalla. Tämä on merkinnyt sitä, että linja-auton asema on heikko ja suoria yhteyksiä Helsingin suuntaan on vähennetty. Sisäisiä bussiyhteyksiäkään ei ole erityisen paljon. Pyörä onkin usein linja-autoa nopeampi kulkuväline rautatieasemalle mentäessä. Kaupungin sisäiset linjat 5 ja 8 korvaavat kaupunkiradan rakentamisen jälkeen heikentynyttä linja-autoliikennettä, linja 8 ajetaan pikkubusseilla.

Vuoden 2006 maaliskuussa Kerava liittyi YTV-alueeseen, joka tarkoittaa sitä, että Keravalla on käytössä pääkaupunkiseudun yhteinen matkakortti. Samalla lipulla voi matkustaa junilla ja busseilla sekä Keravalla että muualla pääkaupunkiseudulla. Enää ei myöskään tarvitse tehdä päätöstä junan ja bussin kuukausikortin välillä, sillä kumpiakin voi käyttää pääkaupunkiseudulle matkustamiseen. YTV-alueeseen liittymisen jälkeen liikennetarjontaa on parannettu. Vuonna 2008 tuli uutena vaihtoehtona käyttöön Keski-Uudenmaan seutulippu, jonka kuukausikortilla on mahdollista matkustaa rajattomasti Keravalta muualle Keski-Uudellemaalle.

Teitä pitkin Keravalle pääsee joko idän puolelta Lahdenväylältä tai länsipuolelta Tuusulanväylältä. Lahden moottoritie sekä Vanha Lahdentie kulkevat Keravan läpi keskustan itäpuolelta. Kunnossapidettäviä katuja tai teitä oli kaupungissa 211 kilometriä vuonna 2004.

[muokkaa] Merkittäviä tapahtumia

• Helmimusiikki helmikuussa
• Kerava Jazz kesäkuussa
• Tekijä esiin! -kansanmusiikkitapahtuma kesäkuussa
• Valkosipulifestivaalit elokuussa
• Sirkusmarkkinat syyskuussa

[muokkaa] Nähtävyyksiä

• Kävelykeskusta tunnusomaisine katuvaloineen ja useine veistoksineen
• Sampolan alikulku (1993), jossa Alpo Jaakolan taideteos Huovintien historiaa vuosilta 900–1990
• Keravan kirkko (Ahti Korhonen 1963, lasimaalaukset Lauri Ahlgren 1980)
• Keravan taidemuseo
• Keravan museo
• muita merkittäviä rakennuksia: rautatieasema (K. Nylander 1878), vanha kaupungintalo (Hytönen & Luukkonen 1950), vesitorni (E. Lehtonen 1953), vanha kirjasto (A. Savela 1971), kauppahalli (1985), Suomen pienin kirkkorakennus Valkean Karitsan kappeli
• J. K. Paasikiven patsas (V. Leppänen 1970)
• Volmari Iso-Hollon patsas (E. Kannosto 1994)
• Antti Maasalon veistoksia, kuten Yllättävä kohtaaminen (1994), Ilon hetket (1994), Kirjokansi (1995)
• Kari Huhtamon veistoksia, kuten Rohtovehka (1978)
• Savion veistospuisto
• Tuulipurje (Helsingin teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosasto 1982)
• Aurinkomäki

[muokkaa] Päätöksenteko

Kerava kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin ja sen kaupunginvaltuustossa on 51 kaupunginvaltuutettua.

[muokkaa] Muuta

Keravalla sijaitsee Keravan vankila. Kaupunki on saanut Suomen-laajuista mainetta Vintiöt-sarjan kautta. Sarjassa seikkailivat Keravan kollit.

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 11.4.2009.
2. ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.3.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.4.2009.
3. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 28.4.2009.
4. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus. Viitattu 11.4.2009.
5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2009 1.12.2008. Verohallinto. Viitattu 11.4.2009.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Keravan kaupungin kotisivut
• Keravan seurakunnan kotisivut
• Virtuaalikerava
• Kerava.info, luettelo keravalaisista järjestöistä
• City-lehden artikkeli Keravasta