Mäntsälä

Wikipedia

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Mäntsälä

vaakuna	sijainti
www.mantsala.fi
Sijainti	60°38′10″N, 25°19′10″E
Lääni	Etelä-Suomen lääni
Maakunta	Uudenmaan maakunta
Seutukunta	Helsingin seutukunta
Perustettu	1585
Pinta-ala	596,17 km² 197. suurin 1.1.2008 ^[1]
– maa	580,95 km²
– sisävesi	15,22 km²
Väkiluku	19 113 58. suurin 30.4.2008 ^[2]
– väestötiheys	32,9 as/km² (30.4.2008)
Kunnallisvero	19,50 % (2008) ^[3]
Kunnanjohtaja	Esko Kairesalo

Mäntsälä on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunta on yksikielinen ja kunnan tunnus on hirvivaakuna.

Mäntsälän naapurikuntia ovat Askola, Hausjärvi, Hyvinkää, Järvenpää, Tuusula, Kärkölä, Orimattila, Pornainen ja Pukkila.

Sisällysluettelo

1 Maantiede
- 1.1 Välimatkat
- 1.2 Liikenne
2 Historia
- 2.1 Väkiluvun kehitys
3 Hallinto
4 Kulttuuri
- 4.1 Ystävyyskuntatoiminta
5 Tunnettuja mäntsäläläisiä
6 Lähteet
7 Aiheesta muualla

[muokkaa] Maantiede

Mäntsälä sijaitsee n. 60 km Helsingistä pohjoiseen Nelostien ja Hanko-Porvoo -tien risteyksessä.

Kunta muodostuu 17:sta kyläkeskuksesta

Mäntsälän keskusta-alueen halki virtaa Mäntsälänjoki (Mustijoki), joka laskee Suomenlahteen Porvoon Kilpilahdessa.

Mäntsälässä on useita pieniä järviä:

[muokkaa] Välimatkat

Helsinki 57 km
Lahti 44 km
Porvoo 39 km
Hyvinkää 26 km
Järvenpää 22 km
Pornainen 22 km

[muokkaa] Liikenne

Mäntsälässä on kokeiluvaiheessa oleva palveluliikenne Kimpsu, jonka kyytiin pääsee linja-autoasemalta, rautatieasemalta, terveysasemalta sekä pysäkeiltä. Kyläkeskusten ja kirkonkylän välinen liikenne on yleisesti ottaen toiminut hyvin. Kaukoliikenteessä lähes poikkeuksetta kaikki Helsingistä Lahden suuntaan kulkevat linja-autot pysähtyvät myös Mäntsälässä. Nykyinen linja-autoasema on valmistunut vuonna 1962.

Julkinen poikittaisliikenne Hanko–Hyvinkää -tietä pitkin on olematonta.

Mäntsälään valmistui Kerava–Lahti-oikoradan rautatieasema syksyllä 2006.

[muokkaa] Historia

Mäntsälän kirkko, etualalla sankarihaudat.

Mäntsälää ei varsinaisesti ole perustettu, vaan perustamisvuotena pidetään yleisesti vuotta 1585, jolloin pitäjään rakennettiin ensimmäinen kirkko.

Nykyinen kirkko on pitäjän kolmas tai neljäs, varmuutta ei ole. Nykyinen kirkko on valmistunut vuonna 1866, mutta sen piti valmistua jo aiemmin. Krimin sota vaikutti myös Mäntsälään: kirkonrakennusvarat menivät sotatoimiin. Kaikki kirkot ovat sijainneet lähes täsmälleen samalla paikalla Kirkonmäellä.

Ensimmäinen kansakoulu perustettiin vuonna 1870 kirkkoherra Abraham Ehnroosin testamentin turvin. Ehnroosin ansiosta kansankirjasto perustettiin jo vuonna 1840 Oppikoulu perustettiin vasta 1945 ja lukio 1954, siihen saakka käytiin Porvoossa, Järvenpäässä ja Helsingissä.

Mäntsälän ensimmäinen kunnantalo (pitäjäntupa) rakennettiin Kirkonmäelle vuonna 1854, ja rakennus on edelleen olemassa. Tällä hetkellä siinä toimii kotiseutumuseo, mutta se on toiminut myös ruumishuoneena, koulun keittolana ja opetustilana sekä asuntolana. Rakennus on pahasti rapistumaan päin, ja museokin on avoinna vain tilauksesta.

Toinen kunnantalo valmistui niin ikään Kirkonmäelle vuonna 1935. Rakennus toimi tehtävässään nykyisen kunnantalon valmistumiseen (1992) saakka. Tällä hetkellä rakennuksessa toimii kansalaisopisto.

Mäntsälässä on yhteensä 15 kartanoa, joista 4 on avoinna yleisölle, loput ovat yksityiskoteja. Venäjän keisari Aleksanteri I vieraili keskustassa sijaitsevassa Mäntsälän kartanossa Ulla Möllersvärdin vieraana vuonna 1809. Kartanot ovat syntyneet 1600-luvulla aatelisten läänityksinä. Perinteisesti maat ovat kuuluneet kartanoille. Torppia oli Mäntsälässä runsaasti, ja vuoden 1918 torpparilaki mahdollisti torppareiden lunastaa maat itselleen. Kartanot olivat silti vielä 1920-luvulla merkittävä maanomistaja pitäjässä.

Mäntsälä tunnetaan erityisesti Mäntsälän kapinasta. Helmikuussa 1932 noin 400 Lapuanliikeen suojeluskuntalaista keskeytti SDP:n puhetilaisuuden Ohkolan työväentalolla ammuskelemalla. Muutaman päivän sisällä Mäntsälän suojeluskuntatalolle (nyk. seurojentalo) saapui Lapuan liikkeen johtoa ja aseistettuja suojeluskuntalaisia joka puolelta maata. Tilanne kiristyi, armeijan yksiköitä valmisteltiin tilanteen mahdollisen eskaloitumisen varalta. Maan silloinen hallitus määräsi Lapuan liikkeen johdon pidätetyksi ja presidentti Svinhufvudin radiossa 2. maaliskuuta pitämän puheen jälkeen tilanne vähitellen rauhoittui. Presidentti lupasi puheessaan, että vain johtoa rangaistaisiin ja että rivimiehet voisivat lähteä kotiin. Muutamaa päivää myöhemmin Lapuan liikkeen johto antautui, ja itse Lapuan liike lakkautettiin myöhemmin kevättalvella.

Toinen maailmansota toi Mäntsälään noin 2000 siirtokarjalaista. Heitä saapui pääosin Kirvusta ja Koivistosta. Kartanoilta lohkottiin jälleen maita siirtolaisten asuttamiseksi, jolloin kartanoiden maa-alat vähenivät merkittävästi. Vuonna 1985 perustettiin kunnan keskustaan kirkon viereen Kirvun pitäjämuseo.

Mäntsälän keskustaa; keskustie ja vasemmalla tori.

Mäntsälästä puhuttaessa yleensä Mäntsälän kapinan jälkeen ensimmäiseksi nousee mieleen Kake Singersin hitti "Mäntsälä mielessäin" vuodelta 1979. Tiettävästi kappale on saanut alkunsa valtavista liikenneruuhkista. Tuolloin nelostie kulki suoraan Mäntsälän kirkonkylän keskustan läpi ja aiheutti ruuhkaa liikenteelle pääkaupunkiseudulta pohjoiseen. Myöhemmin ohitustie ja nykyisin moottoritie ovat siirtäneet liikenneruuhkat Lahden ja Heinolan välille.

Mäntsälässä järjestettiin asuntomessut vuonna 1992, nykyisin aluetta laajennetaan ja aivan alueen viereen valmistui rautateiden henkilöasema vuonna 2006. Kunnasta kulkee ruuhka-aikana tunneittain paikallisjunia Helsinkiin ja matka kestää 38 minuuttia.

Kesällä 2003 Mäntsälän keskusta-aluetta kehitettiin ja remontoitiin. Vanha keskustie muutettiin hidaskaduksi ja jalankulkijoiden tarpeet otettiin paremmin huomioon. Keskustan muutokset herättivät paljon keskustelua kuntalaisten piirissä, mutta yleinen mielipide tuntuu kääntyneen positiiviseksi toteutuneiden muutosten osalta.

Mäntsälän väkiluvun kehitys 1898 — 2005.

[muokkaa] Väkiluvun kehitys

Mäntsälän väkiluku on pysynyt melko tasaisena vuosikymmenien ajan, mutta moottoritien valmistuminen Järvenpäähän saakka 1970-luvun puolivälissä ja moottoritien jatko Lahteen vuonna 1999 ovat tuoneet kuntaan uusia asukkaita pääkaupunkiseudulta. 2000-luvun puolivälissä kunnan väkiluvun kasvussa keskeinen tekijä oli Lahden oikorata. Monet muuttivat Mäntsälään pääsyynään kuntaan vuoden 2006 syyskuussa avattu rautatieseisake, jolta oli luvassa nopea työmatkayhteys Helsinkiin.

1749: 1 492 (vahvistamaton)
1898: 7 972 (vahvistamaton)
1920: 7 666
1930: 7 844
1940: 7 739
1950: 11 072
1960: 10 932
1970: 10 166
1980: 11 267
1990: 14 793
2000: 16 628
2005: 18 226
2007: 18 980

[muokkaa] Hallinto

Kunnanhallituksessa on 9 jäsentä. Puheenjohtajana toimii Tuire Mikkonen.

Mäntsälän kunnanjohtajana toimii Esko Kairesalo. Hänen toimenkuvaansa kuuluu johtajasopimuksen perusteella mm. kunnan virkamiesorganisaation johtaminen, taloudenhoito ja kunnanhallituksen asioiden esittely.

Kunnanvaltuustossa on yhteensä 43 jäsentä. Puheenjohtajana toimii Jarmo Keskinen (2005–2008).

Kunnanvaltuuston voimasuhteet vuoden 2004 kunnallisvaalien jälkeen ovat seuraavat:

Keskusta 16 (-1 paikka vuoden 2000 kunnallisvaaleihin verrattuna)
Kokoomus 12 (+1)
SDP 11 (-1)
Vasemmistoliitto 2 (ei muutosta)
Kristillisdemokraatit 1 (ei muutosta)
Vihreä Liitto 1 (+1)

[muokkaa] Kulttuuri

[muokkaa] Ystävyyskuntatoiminta

Mäntsälän kunnalla on yksi ystävyyskunta, Varan kunta Etelä-Ruotsissa. Vara on samankokoinen ja samankaltainen kunta kuin Mäntsäläkin.
Alikartano eli Frugård sjaitsee Nummisen kylässä 10 km Mäntsälän keskustasta ja se oli Nordenskiöld suvun omistukessa vuodesta 1709 vuoteen 1912. Vuonna 1983 siitä tuli museoviraston alainen museo [17].

[muokkaa] Tunnettuja mäntsäläläisiä

Adolf Erik Nordenskiöld (1832–1901), tutkimusmatkailija ja koillisväylän löytäjä, asui lapsuudensa Mäntsälässä. Kotikartano on nyttemmin museo [18].
Väinö Nuorteva (1889–1967) eli "Olli", Uuden Suomen pakinoitsija.
A. Aimo (1911–1963), iskelmälaulaja ja Dallapé-orkesterin solisti.
Elisabeth Rehn (1935–), RKP:n poliitikko ja Suomen ensimmäinen naispuolustusministeri
Timo T.A. Mikkonen (1947–), talk show -juontaja.
Heikki Varja(1918-1986), kuvanveistäjä
Jussi Sydänmaa (1972–) eli "Amen", Lordi-yhtyeen kitaristi.