Mäntsälä

Wikipedia

Mäntsälä
vaakuna	sijainti
www.mantsala.fi
Sijainti	60°38′10″N, 25°19′10″E
Lääni	Etelä-Suomen lääni
Maakunta	Uudenmaan maakunta
Seutukunta	Helsingin seutukunta
Perustettu	1585
Kokonaispinta-ala	596,17 km² 199:nneksi suurin 2009 [1]
– maa	580,94 km²
– sisävesi	15,23 km²
Väkiluku	19 457 58:nneksi suurin 31.3.2009 [2]
– väestötiheys	33,49 as/km² (31.3.2009)
Demografiatiedot	2008 [3]
– 0–14-v.	22,4 %
– 15–64-v.	64,5 %
– yli 64-v.	13,1 %
Äidinkieli	2008 [4]
– suomenkielisiä	97,8 %
– ruotsinkielisiä	0,8 %
– muut	1,3 %
Kunnallisvero	19,5 % 129:nneksi suurin 2009 [5]
Kunnanjohtaja	Esko Kairesalo

Mäntsälä on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunta on yksikielinen ja kunnan tunnus on hirvivaakuna.

Mäntsälän naapurikuntia ovat Askola, Hausjärvi, Hyvinkää, Järvenpää, Tuusula, Kärkölä, Orimattila, Pornainen, Pukkila ja Sipoo.

Sisällysluettelo 1 Maantiede 1.1 Välimatkat 1.2 Liikenne 2 Historia 2.1 Väkiluvun kehitys 3 Hallinto 4 Kulttuuri 4.1 Ystävyyskuntatoiminta 5 Tunnettuja mäntsäläläisiä 6 Lähteet 7 Aiheesta muualla

[muokkaa] Maantiede

Mäntsälä sijaitsee noin 60 kilometriä Helsingistä pohjoiseen Nelostien ja Hanko–Porvoo -tien risteyksessä.

Kunta muodostuu 17 kyläkeskuksesta

Arola Hautjärvi Herman Onkimaa Hirvihaara

Kaukalampi Levanto Maitoinen Mäntsälän kirkonkylä

Nikinoja Mattila Numminen Ohkola Olkinen

Saari Sulkava Sälinkää Sääksjärvi

Mäntsälän keskusta-alueen halki virtaa Mäntsälänjoki (Mustijoki), joka laskee Suomenlahteen Porvoon Kilpilahdessa.

Mäntsälässä on useita pieniä järviä:

• Huntti
• Isojärvi
• Keravanjärvi
• Kilpijärvi
• Sahajärvi
• Sääksjärvi
• Vuotava
• Piva

[muokkaa] Välimatkat

• Helsinki 57 km
• Lahti 44 km
• Porvoo 39 km
• Hyvinkää 26 km
• Järvenpää 22 km
• Pornainen 22 km

[muokkaa] Liikenne

Mäntsälään valmistui Kerava–Lahti-oikoradan rautatieasema syksyllä 2006. Siellä pysähtyvät Helsingin ja Lahden välillä liikennöivät taajamajunat. Myös Helsingin ja Itä-Suomen väliset kaukojunat kulkevat nykyisin Mäntsälän kautta, mutta eivät pysähdy siellä.

Mäntsälän kautta kulkee myös valtatie 4, joka eteläosa Helsingistä Lahden kautta Heinolaan saakka on rakennettu moottoritieksi. Sen vierellä on entinen valtatie, joka kulkee suoraan Mäntsälän kirkonkylän kautta ja on nykyisin seututie 140. Juuri kirkonkylän eteläpuolella nämä leikkaavat kehämäisen, Porvoosta Hyvinkään ja Lohjan kautta Hankoon johtavan tien, jonka osuus Porvoosta Mäntsälään on kantatie 55, Mäntsälästä Hankoon valtatie 25.

Linja-autojen kaukoliikenteessä noin 25 % Helsingin ja Lahden välisistä pikavuoroista pysähtyy Mäntsälässä. Osuus oli merkittävästi suurempi ennen Koiviston Auton reittiuudistusta, joka tuli voimaan 2. kesäkuuta 2008 alkaen. ^[6] Muutoksen jälkeen Mäntsälässä pysähtyy pääasiassa Savonlinjan pikavuoroja. Toisaalta Koiviston Auto lisäsi vakiovuoroja, jotka kulkevat Helsinki–Mäntsälä -osuuden moottoritietä ja liikennöivät Lahti–Mäntsälä -osuuden seututie 140:n reittiä Orimattilan Luhtikylän kautta. Uudistus karsi samalla lähes kaikki Mäntsälän suorat lentokenttävuorot. Tarjolla säilyi yhteyksiä, joihin sisältyy vaihto Keravan eteläisessä liittymässä. Lisäksi lentoasemalta Mäntsälään kulkee yöaikaan suoria vuoroja maanantaista lauantaihin kaksi kappaletta ja sunnuntaisin yksi kappale.

Mäntsälän ja Helsingin sekä Mäntsälän ja Lahden välillä liikennöi pikavuoroja päivittäin noin 10 kappaletta suuntaa kohden. Vakiovuoroja kulkee Mäntsälän ja Helsingin välillä noin 40 kappaletta suuntaa kohden maanantaista perjantaihin. Lauantaisin ja sunnuntaisin määrä on noin 10 kappaletta. Suurin osa Mäntsälän ja Helsingin välisistä vakiovuoroista ajetaan Järvenpään ja Tuusulan Hyrylän kautta.

Suoria vakiovuoroja kulkee Mäntsälästä lisäksi Hyvinkäälle, Riihimäelle, Porvooseen, Orimattilaan, Pukkilaan, Sipooseen, Hausjärven Oittiin ja Kärkölän Järvelään.

Pikavuoroilla pääsee Mäntsälästä ilman autonvaihtoa myös Jyväskylään, Pieksämäelle, Savon maakuntakeskuksiin ja Joensuuhun sekä yhdellä vuorolla Oulusta.

Mäntsälässä oli 2006–2008 kokeiluvaiheessa oleva palveluliikenne Kimpsu, jonka kyytiin pääsi linja-autoasemalta, rautatieasemalta, terveysasemalta sekä pysäkeiltä. Kyläkeskusten ja kirkonkylän välinen liikenne on yleisesti ottaen toiminut hyvin.

Nykyinen Mäntsälän linja-autoasema on valmistunut vuonna 1962.

[muokkaa] Historia

Mäntsälää ei varsinaisesti ole perustettu,^lähde? vaan perustamisvuotena pidetään yleisesti vuotta 1585, jolloin pitäjään rakennettiin ensimmäinen kirkko.

Nykyinen kirkko on pitäjän kolmas tai neljäs, varmuutta ei ole. Nykyinen kirkko on valmistunut vuonna 1866, mutta sen piti valmistua jo aiemmin. Krimin sota vaikutti myös Mäntsälään: kirkonrakennusvarat menivät sotatoimiin. Kaikki kirkot ovat sijainneet lähes täsmälleen samalla paikalla Kirkonmäellä.

Ensimmäinen kansakoulu perustettiin vuonna 1870 kirkkoherra Abraham Ehnroosin testamentin turvin. Ehnroosin ansiosta kansankirjasto perustettiin jo vuonna 1840. Oppikoulu perustettiin vasta 1945 ja lukio 1954, siihen saakka käytiin Porvoossa, Järvenpäässä ja Helsingissä.

Mäntsälän ensimmäinen kunnantalo (pitäjäntupa) rakennettiin Kirkonmäelle vuonna 1854, ja rakennus on edelleen olemassa. Tällä hetkellä siinä toimii kotiseutumuseo, mutta se on toiminut myös ruumishuoneena, koulun keittolana ja opetustilana sekä asuntolana. Rakennus on pahasti rapistumaan päin, ja museokin on avoinna vain tilauksesta.

Toinen kunnantalo valmistui niin ikään Kirkonmäelle vuonna 1935. Rakennus toimi tehtävässään nykyisen kunnantalon valmistumiseen (1992) saakka. Tällä hetkellä rakennuksessa toimii kansalaisopisto.

Mäntsälässä on yhteensä 15 kartanoa, joista 4 on avoinna yleisölle, loput ovat yksityiskoteja. Venäjän keisari Aleksanteri I vieraili keskustassa sijaitsevassa Mäntsälän kartanossa Ulla Möllersvärdin vieraana vuonna 1809. Kartanot ovat syntyneet 1600-luvulla aatelisten läänityksinä. Perinteisesti maat ovat kuuluneet kartanoille. Torppia oli Mäntsälässä runsaasti, ja vuoden 1918 torpparilaki mahdollisti torppareiden lunastaa maat itselleen. Kartanot olivat silti vielä 1920-luvulla merkittävä maanomistaja pitäjässä.

Mäntsälä tunnetaan erityisesti Mäntsälän kapinasta. Helmikuussa 1932 noin 400 Lapuanliikeen suojeluskuntalaista keskeytti SDP:n puhetilaisuuden Ohkolan työväentalolla ammuskelemalla. Muutaman päivän sisällä Mäntsälän suojeluskuntatalolle (nyk. seurojentalo) saapui Lapuan liikkeen johtoa ja aseistettuja suojeluskuntalaisia joka puolelta maata. Tilanne kiristyi, armeijan yksiköitä valmisteltiin tilanteen mahdollisen eskaloitumisen varalta. Maan silloinen hallitus määräsi Lapuan liikkeen johdon pidätetyksi ja presidentti Svinhufvudin radiossa 2. maaliskuuta pitämän puheen jälkeen tilanne vähitellen rauhoittui. Presidentti lupasi puheessaan, että vain johtoa rangaistaisiin ja että rivimiehet voisivat lähteä kotiin. Muutamaa päivää myöhemmin Lapuan liikkeen johto antautui, ja itse Lapuan liike lakkautettiin myöhemmin kevättalvella.

Toinen maailmansota toi Mäntsälään noin 2 000 siirtokarjalaista. Heitä saapui pääosin Kirvusta ja Koivistosta. Kartanoilta lohkottiin jälleen maita siirtolaisten asuttamiseksi, jolloin kartanoiden maa-alat vähenivät merkittävästi. Vuonna 1985 perustettiin kunnan keskustaan kirkon viereen Kirvun pitäjämuseo.

Mäntsälästä puhuttaessa yleensä Mäntsälän kapinan jälkeen ensimmäiseksi nousee mieleen Kake Singersin hitti "Mäntsälä mielessäin" vuodelta 1979. Tiettävästi kappale on saanut alkunsa valtavista liikenneruuhkista. Tuolloin nelostie kulki suoraan Mäntsälän kirkonkylän keskustan läpi ja aiheutti ruuhkaa liikenteelle pääkaupunkiseudulta pohjoiseen. Myöhemmin ohitustie ja nykyisin moottoritie ovat siirtäneet liikenneruuhkat Lahden ja Heinolan välille.

Mäntsälässä järjestettiin asuntomessut vuonna 1992, nykyisin aluetta laajennetaan ja aivan alueen viereen valmistui rautateiden henkilöasema vuonna 2006. Kunnasta kulkee ruuhka-aikana tunneittain paikallisjunia Helsinkiin ja matka kestää 38 minuuttia.

Kesällä 2003 Mäntsälän keskusta-aluetta kehitettiin ja remontoitiin. Vanha keskustie muutettiin hidaskaduksi ja jalankulkijoiden tarpeet otettiin paremmin huomioon. Keskustan muutokset herättivät paljon keskustelua kuntalaisten piirissä, mutta yleinen mielipide tuntuu kääntyneen positiiviseksi toteutuneiden muutosten osalta.

[muokkaa] Väkiluvun kehitys

Mäntsälän väkiluku on pysynyt melko tasaisena vuosikymmenien ajan, mutta moottoritien valmistuminen Järvenpäähän saakka 1970-luvun puolivälissä ja moottoritien jatko Lahteen vuonna 1999 ovat tuoneet kuntaan uusia asukkaita pääkaupunkiseudulta. 2000-luvun puolivälissä kunnan väkiluvun kasvussa keskeinen tekijä oli Lahden oikorata. Monet muuttivat Mäntsälään pääsyynään kuntaan vuoden 2006 syyskuussa avattu rautatieseisake, jolta oli luvassa nopea työmatkayhteys Helsinkiin.

• 1749: 1 492 (vahvistamaton)
• 1898: 7 972 (vahvistamaton)
• 1920: 7 666
• 1930: 7 844
• 1940: 7 739
• 1950: 11 072
• 1960: 10 932
• 1970: 10 166
• 1980: 11 267
• 1990: 14 793
• 2000: 16 628
• 2005: 18 226
• 2007: 18 980

[muokkaa] Hallinto

Kunnanhallituksessa on 9 jäsentä. Puheenjohtajana toimii Veijo Peltola.

Mäntsälän kunnanjohtajana toimii Esko Kairesalo. Hänen toimenkuvaansa kuuluu johtajasopimuksen perusteella mm. kunnan virkamiesorganisaation johtaminen, taloudenhoito ja kunnanhallituksen asioiden esittely.

Kunnanvaltuustossa on yhteensä 43 jäsentä. Puheenjohtajana toimii Anna Helin (2009–2012).

Kunnanvaltuuston voimasuhteet vuoden 2008 kunnallisvaalien jälkeen ovat seuraavat:

• Keskusta 15
• Kokoomus 12
• SDP 10
• Vasemmistoliitto 2
• Vihreä Liitto 2
• Perussuomalaiset 2

[muokkaa] Kulttuuri

[muokkaa] Ystävyyskuntatoiminta

• Mäntsälän kunnalla on yksi ystävyyskunta, Varan kunta Etelä-Ruotsissa. Vara on samankokoinen ja samankaltainen kunta kuin Mäntsäläkin.
• Mäntsälässä on useita kartanoita, joista tunnetuin Alikartano eli Frugård sjaitsee Nummisen kylässä 10 km Mäntsälän keskustasta ja se oli Nordenskiöld suvun omistukessa vuodesta 1709 vuoteen 1912. Vuonna 1983 siitä tuli museoviraston alainen museo [1].

[muokkaa] Tunnettuja mäntsäläläisiä

• Adolf Erik Nordenskiöld (1832–1901), tutkimusmatkailija ja koillisväylän löytäjä, asui lapsuudensa Mäntsälässä. Kotikartano on nyttemmin museo [2].
• Oskari Ruupert Vilamo (sukunimi vuoteen 1905 Willman; 27. toukokuuta 1880, Mäntsälä – 29. syyskuuta 1952), Oli vuodesta 1919 Lemminkäisen hallituksen puheenjohtaja kuolemaansa. Oli lapsineen Lemminkäisen pääomistaja.
• Väinö Nuorteva (1889–1967) eli "Olli", Uuden Suomen pakinoitsija.
• A. Aimo (1911–1963), iskelmälaulaja ja Dallapé-orkesterin solisti.
• Elisabeth Rehn (1935–), RKP:n poliitikko ja Suomen ensimmäinen naispuolustusministeri
• Timo T.A. Mikkonen (1947–), talk show -juontaja.
• Heikki Varja(1918-1986), kuvanveistäjä
• Kusti Manninen (1976–), musiikkivideo-ohjaaja
• Katri Manninen (1975–), käsikirjoittaja-kirjailija
• Kirsti Manninen (1952–), käsikirjoittaja-kirjailija
• Jaakko Manninen (1981–), Beats and Stylesin Dj Control
• Jussi Sydänmaa (1972–) eli "Amen", Lordi-yhtyeen kitaristi.
• Markku Niinimäki (1967-), vammaisurheilija, vuoden 2008 paralympialaisten kultamitalisti (keihäs)

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Mäntsälän kunnan kotisivut
• Mäntsälän karttapalvelu
• Mäntsälän kotiseutupolut
• Tilastoarkiston vanhin dokumentti on Mäntsälän väkiluvusta vuodelta 1749.