Kärkölä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Suomen kunnasta. Nummi-Pusulassa on myös Kärkölä-niminen kylä.
Kärkölä
Kärkölä.vaakuna.svg Kärkölä.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.karkola.fi
Sijainti 60°52′05″N, 025°16′40″EKoordinaatit: 60°52′05″N, 025°16′40″E
Maakunta Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta Lahden seutukunta
Perustettu 1865
Kokonaispinta-ala 259,31 km²
273:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 256,47 km²
– sisävesi 2,84 km²
Väkiluku 4 660
191:nneksi suurin 30.9.2014 [2]
– väestötiheys 18,17 as/km² (30.9.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 15,6 %
– 15–64-v. 63,7 %
– yli 64-v. 20,7 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 96,6 %
ruotsinkielisiä 0,4 %
– muut 3,0 %
Kunnallisvero 21,00 %
58:nneksi suurin 2014 [4]
Kunnanjohtaja Seppo Huldén
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2013–2016[5]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • PS
 • Vas.

9
7
7
3
1

Kärkölä on Suomen kunta joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Kunnassa asuu 4 660 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 259,31 km2, josta 2,84 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 18,17 asukasta/km2.

Kärkölän naapurikuntia ovat Hausjärvi, Hollola, Hämeenkoski, Hämeenlinna, Mäntsälä ja Orimattila.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Kärkölän väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
5 051
1985
  
5 164
1990
  
5 343
1995
  
5 279
2000
  
5 048
2005
  
4 974
2010
  
4 882
Lähde: Tilastokeskus.[6]

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvelä, Nummenkulma, Hevonoja, Hongisto, Hähkäniemi, Iso-Sattiala, Karvala, Kirkonkylä, Lappila, Maavehmaa, Marttila, Uusikylä, Vähä-Sattiala

Luonnonsuojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kärkölässä on yksi Natura 2000 -luonnonsuojelualue, Koivumäki-Luutasuon alue, josta osa kuuluu Mäntsälään.

Vuonna 1987 Kärkölä nousi julkisuuteen kun pohjavedestä löytyi puun sinistymisen estoaineina käytettyjä kloorifenoleita. Pilaantunut vedenottamo suljettiin välittömästi ja pohjavesi kunnan vesijohtoverkostoon ryhdyttiin johtamaan puhtailta vedenottamoilta. Pilaantunutta vedenottamoa ei ole otettu uudelleen käyttöön.

Liikunta ja urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kärkölässä on kymmeniä urheilupaikkoja muun muassa ulkoilu-, retkeily- ja latureittejä, urheilu- ja pallokenttiä, jääkiekkokaukaloita, suunnistusalueita, liikuntasaleja, kuntosaleja, uimarantoja, uimahalli, motocrossrata, ampumarata, ampumahiihtostadion ja hyppyrimäki. Kunnassa toimii useita aktiivisia urheiluseuroja kuten Teurojoen Latu, Järvelän Jäppärä, Kärkölän kisaveikot, Järvelän Jänne ja Kärkölän Riemukaari ry.

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peruspalvelut ovat saatavissa Järvelästä. Lahden palvelut ovat noin 30 km:n etäisyydellä kunnan keskustasta. Järvelän julkisia palveluja ovat muun muassa posti, kunnanvirasto, koulut, kirjasto, terveysasema, päiväkoti, vanhustentalo, nuorisotalo, uimahalli ja seurakuntakeskus. Lavanmäen alueella on työväentalo/tanssilava. Yksityisiä palveluja ovat muun muassa päivittäistavarakaupat ja erikoisliikkeet, baarit, pankki ja matkahuolto. Kantatien varressa sijaitsee muun muassa palvaamo, kahvila, huoltoasema ja rautakauppa. Kirkonkylässä on koulu, kirkko, lounasravintola Tähkä, vanhainkoti, seurantalo, jonka yhteydessä on kahvila ja kokoontumistila. Lappilassa on seurantalo ja työväentalo. Marttilassa on kokoontumispaikkana toimiva Marttilan Majakka.

Työpaikat ja elinkeinotoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kärkölän suurimmat työllistäjät ovat mekaanisen puunjalostuksen alalla toimiva Koskisen Oy, Wienerberger Oy:n tiilitehdas Lappilassa sekä Kärkölän kunta. Lisäksi muun muassa Sampolan, Kivisojan ja Järvelän teollisuusalueilla toimii useita pienempiä teollisuusyrityksiä. Työpaikkaomavaraisuus on noin 104 prosenttia. Työssä olevasta työvoimasta työskentelee alkutuotannossa noin 10 prosenttia, jalostuksessa 48 prosenttia ja palveluissa 42 prosenttia.

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki Riihimäki–Lahti-välin taajamajunat pysähtyvät Järvelässä ja Lappilassa. Taajamajunia kulkee kello 5–23 välisenä aikana 18 junaa kumpaankin suuntaan. Matka-aika Järvelästä junalla Lahteen 17 minuuttia ja Riihimäelle 23 minuuttia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.9.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 11.10.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 26.11.2013. Verohallinto. Viitattu 23.9.2014.
  5. Kuntavaalit 2012 tulospalvelu 6.11.2012. Yle. Viitattu 4.12.2013.
  6. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.