Hartola

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hartola
Gustav Adolfs

vaakuna

sijainti

www.hartola.fi
Sijainti 61°34′45″N, 26°01′15″E
Lääni Etelä-Suomen lääni
Maakunta Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta Heinolan seutukunta
Perustettu 1784 Sysmästä
Kokonaispinta-ala 675,43 km²
183:nneksi suurin 2009 [1]
– maa 543,45 km²
– sisävesi 131,98 km²
Väkiluku 3 454
239:nneksi suurin 31.3.2009 [2]
väestötiheys 6,36 as/km² (31.3.2009)
Demografiatiedot 2008 [3]
– 0–14-v. 12,8 %
– 15–64-v. 60,9 %
– yli 64-v. 26,3 %
Äidinkieli 2008 [4]
suomenkielisiä 98,8 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,1 %
Kunnallisvero 20,5 %
13:nneksi suurin 2009 [5]
Kunnanjohtaja Raija Peltonen
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2004 - 2008[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • Vihr.
 • Vas.
 • KD

8
6
4
1
1
1
Tämä uhrikivenä tunnettu kuppikivi on eräs Hartolan kiinteistä muinaisjäännöksistä

Hartola (ruots. Gustav Adolfs) on Suomen kunta joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa, tarkemmin Itä-Hämeessä, Etelä-Suomen läänissä. Hartolan naapurikuntia ovat Heinola, Joutsa, Luhanka, Pertunmaa ja Sysmä. Lähimmät kaupungit ovat Heinola, Lahti, Jyväskylä ja Mikkeli. Hartola kuului aiemmin Mikkelin lääniin naapureidensa Sysmän ja Heinolan ohella.

Hartolan kirkko (Josef Stenbäck, 1913)

Kunnassa asuu 3 454 ihmistä (31.3.2009).[2] ja sen pinta-ala on 675,43 km² josta 131,98 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 6,36 asukasta/km².

Hartola esiintyy leikillisesti Suomen ainoana kuningaskuntana. Ruotsin kuningas Kustaa III julisti Hartolan itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 31.8.1784. Hän nimesi pitäjän kruununprinssin mukaan Kustaa Adolfin pitäjäksi. Kunta otti käyttöön statuksensa Kustaa Adolfin muistoksi kunnanvaltuuston päätöksellä vuonna 1987.

Hartolassa järjestetään joka syyskuun ensimmäinen lauantai Suomen suurimmat yksipäiväiset maalaismarkkinat, joihin osallistuu satoja kauppiaita ja kymmeniätuhansia markkinakävijöitä. Hartolassa järjestettiin vapaa-ajan asumisen eli kesämökkeilyn loma-asuntomessut kesällä 2004.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Liikenne

Hartola sijaitsee valtatien 4 (E75) varrella. Kesällä 2007 on aloitettu Lusi–Vaajakoski-tieosuuden parantaminen Lusi–Hartola-osuudelta, ja tietyön on ennakoitu päättyvän syksyllä 2009. Hartola–Toivakka-osuuden rakentaminen aloitetaan syksyllä 2009.

Hartolasta lähtee myös seututie 413 Sysmään ja seututie 423 Pertunmaalle.

Matkahuolto Oy:n toimipiste sijaitsee valtatie 4:n, seututie 413:n ja yhdystie 4231:n risteyksessä Neste Oil -yhtiön Jari-Pekka -liikenneaseman yhteydessä. Etäisyyttä kirkonkylän keskustaan kertyy noin 500 metriä. Pikavuoroilla Hartolasta pääsee ilman autonvaihtoa Helsinkiin, Lahteen, Jyväskylään, Ouluun, Rovaniemelle, Kouvolaan, Kotkaan ja Pieksämäelle. Vakiovuoroilla pääsee kirkonkylän kautta Sysmään, Asikkalaan, Joutsaan ja Heinolaan.

Hartolan lähin rautatieasema sijaitsee noin 62 kilometrin etäisyydellä Mäntyharjulla.

Lähimmälle lentoasemalle kertyy Hartolasta etäisyyttä noin 105 kilometriä Jyväskylään, ja Vantaalle on matkaa noin 170 kilometriä. Mikkelin lentoasema ilman säännöllistä matkustajaliikennettä sijaitsee noin 90 kilometrin etäisyydellä.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Viitteet

  1. 1,0 1,1 Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 11.4.2009.
  2. 2,0 2,1 Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.3.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.4.2009.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 28.4.2009.
  4. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus. Viitattu 11.4.2009.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2009 1.12.2008. Verohallinto. Viitattu 11.4.2009.
  6. Helsingin sanomat: Kunnallisvaalit 2004 tulospalvelu 2.1.2008. Helsingin sanomat. Viitattu 2. tammikuuta 2008.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hartola.
Henkilökohtaiset työkalut