Hartola

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Hartola
Hartola.vaakuna.svg Hartola.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.hartola.fi
Sijainti 61°34′45″N, 026°01′15″EKoordinaatit: 61°34′45″N, 026°01′15″E
Maakunta Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta Lahden seutukunta
Perustettu 1784
Kokonaispinta-ala 675,38 km²
181:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 542,95 km²
– sisävesi 132,43 km²
Väkiluku 3 084
235:nneksi suurin 30.9.2014 [2]
– väestötiheys 5,68 as/km² (30.9.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 11,0 %
– 15–64-v. 59,7 %
– yli 64-v. 29,4 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 98,3 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,6 %
Kunnallisvero 21,50 %
22:nneksi suurin 2014 [4]
Kunnanjohtaja Merja Olenius[5]
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2012–2016[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • PS

8
6
4
3
Tämä uhrikivenä tunnettu kuppikivi on eräs Hartolan kiinteistä muinaisjäännöksistä

Hartola (aik. ruots. Gustav Adolfs) on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa, tarkemmin Itä-Hämeessä. Hartolan naapurikuntia ovat Heinola, Joutsa, Luhanka, Pertunmaa ja Sysmä. Lähimmät kaupungit ovat Heinola, Lahti, Jyväskylä ja Mikkeli. Hartola kuului aiemmin Mikkelin lääniin naapureidensa Sysmän ja Heinolan ohella.

Kunnassa asuu 3 084 ihmistä (30.9.2014).[2] ja sen pinta-ala on 675,38 km², josta 132,43 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 5,68 asukasta/km².

Hartola esiintyy leikillisesti Suomen ainoana kuningaskuntana. Ruotsin kuningas Kustaa III julisti Hartolan itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 31. elokuuta 1784. Hän nimesi pitäjän kruununprinssin mukaan Kustaa Adolfin pitäjäksi. Kunta "julistautui" kuningaskunnaksi 1987 valtuustopäätöksellä ja otti käyttöön statuksensa Kustaa Adolfin muistoksi.

Hartolassa järjestetään joka syyskuun ensimmäinen lauantai Suomen suurimmat yksipäiväiset maalaismarkkinat, joihin osallistuu satoja kauppiaita ja kymmeniätuhansia markkinakävijöitä. Hartolassa järjestettiin vapaa-ajan asumisen eli kesämökkeilyn loma-asuntomessut kesällä 2004. Hartola on tunnettu myös kirjailija Maila Talvion synnyinpaikkana.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hartolan alkuperä on Koskipää-nimisessä Sysmän kappelissa, joka oli olemassa viimeistään vuonna 1540. Kappelin nimeksi tuli Hartola vuonna 1739. Hartolasta tuli itsenäinen seurakunta 1784. Hartolasta on eronnut Joutsa ja Leivonmäki.[7]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hartola sijaitsee valtatien 4 (E75) varrella. Hartolasta lähtee myös seututie 413 Sysmään ja seututie 423 Pertunmaalle.

Matkahuolto Oy:n toimipiste sijaitsee valtatie 4:n, seututie 413:n ja yhdystie 4231:n risteyksessä Neste Oil -yhtiön Jari-Pekka-liikenneaseman yhteydessä. Etäisyyttä kirkonkylän keskustaan kertyy noin 500 metriä. Pikavuoroilla Hartolasta pääsee ilman autonvaihtoa Helsinkiin, Lahteen, Jyväskylään, Ouluun, Rovaniemelle, Kouvolaan, Kotkaan ja Pieksämäelle. Vakiovuoroilla pääsee kirkonkylän kautta Sysmään, Asikkalaan, Joutsaan ja Heinolaan.

Hartolan lähin rautatieasema sijaitsee noin 62 kilometrin etäisyydellä Mäntyharjulla.

Lähimmälle lentoasemalle kertyy Hartolasta etäisyyttä noin 105 kilometriä Jyväskylään, ja Helsinki-Vantaan lentoasemalle on matkaa noin 170 kilometriä. Mikkelin lentoasema, jonne ei ole säännöllistä matkustajaliikennettä, sijaitsee noin 90 kilometrin etäisyydellä.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hartolan kunnassa on yhteensä kolme oppilaitosta. Hartolan yhtenäiskoulu tarjoaa opetusta kahdessa kiinteistössään alakoululaisille (1-5 luokat) ja yläkoululaisille (6-9 luokat). Kansalaisopiston kursseja sekä lukio opetusta Hartolassa tarjoaa Itä-Hämeen opisto.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hangastaipale sijaitsee Hartolan luoteispuolella.
  • Koitti on postinumeroalue ja kylä Hartolan kaakkoispuolella.
  • Kuivajärvi sijaitsee Koitin ja Salajärven kylien välissä, Hartolan kunnan kaakkoisosassa.
  • Murakka sijaitsee Hartolan keskustan kaakkoispuolella. Kylän lähistöltä on hyvä yhteys kirkasvetiseen Jääsjärveen jonka lähialueella on useita kesäasuntoja.
  • Nokka sijaitsee Hartolan koillisosassa.
  • Putkijärvi on kylä jonka pohjoispuolella, Vuorenkylässä sijaitsee hiihtokeskus Purnuvuori.
  • Siltasuo sijaitsee noin kahdeksan kilometriä Hartolan keskustasta luoteeseen.
  • Vuorenkylä on Päijät-Hämeen pohjoisin kylä.
  • Kumun kylä sijaitsee Pohjolan kylästä itään, tai Koitista etelään.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys vuodesta 1860 lähtien.

Hartolan väestönkehitys 1860–2010
Vuosi Asukkaita
1860
  
7 024
1900
  
7 810
1930
  
6 260
1964
  
6 307
1980
  
4 588
1990
  
4 352
2000
  
3 837
2010
  
3 355
Lähde: 1980–2010 Tilastokeskus;[8]1860–1964 Historian Suursanakirja.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.9.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 11.10.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 26.11.2013. Verohallinto. Viitattu 23.9.2014.
  5. Henkilöstöluettelo 10.11.2012. Hartolan kunta. Viitattu 4.11.2012.
  6. Tulos puolueittain - Hartola 1.11.2012. Oikeusministeriö. Viitattu 4.11.2012.
  7. a b Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  8. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]