Padasjoki

Padasjoki
vaakuna	sijainti
www.padasjoki.fi
Sijainti	61°21′00″N, 25°16′30″E
Maakunta	Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta	Lahden seutukunta
Perustettu	1442 Sysmästä (pitäjä) 1865 (kunta)
Kokonaispinta-ala	729,87 km² 164:nneksi suurin 2013
– maa	523,18 km²
– sisävesi	206,69 km²
Väkiluku	3 329 227:nneksi suurin 31.1.2013
– väestötiheys	6,36 as/km² (31.1.2013)
Ikäjakauma	2011
– 0–14-v.	12,7 %
– 15–64-v.	57,1 %
– yli 64-v.	30,2 %
Äidinkieli	2011
– suomenkielisiä	98,3 %
– ruotsinkielisiä	0,4 %
– muut	1,3 %
Kunnallisvero	20,00 % 147:nneksi suurin 2013
Kunnanjohtaja	Heikki Jaakkola

Padasjoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Uuno Pulkkilan Padasjoen historian mukaan Padasjoen hallintopitäjästä on ensimmäinen varma tieto vuodelta 1442. Saman teoksen mukaan Padasjoen seurakunnan itsenäistymisestä ei ole varmaa tietoa, mutta varhaisin tieto on vuodelta 1465, ja Akianderin todetaan maininneen sen olleen itsenäinen seurakunta ainakin jo vuonna 1497. Pappilan maa-alueiden omistusta koskevan Kansallisarkistossa säilytettävän asiakirjan (VA bb 18 ss. 139-140) perusteella Pulkkila pitää vuotta 1471 yhtenä mahdollisena Padasjoen seurakunnan perustamisvuotena. Padasjoki on ollut emäpitäjä, johon naapurikunnat (viimeiseksi Kuhmoinen 1800-luvulle asti) ovat kuuluneet.

Padasjoen historian mukaan vanhin Padasjokea koskeva oikeuden pöytäkirja on vuodelta 1438. Tuolloin määriteltiin Erik Akselinpojan johdolla Maakesken kylän rajat sekä suhteessa nykyisen Padasjoen Nyystölän kylään että nykyisen Asikkalan Iso-Äiniön kylään. Vuonna 1442 Henrik Gårdshagen antoi tuomion nykyisen Padasjoen Toritun kylän ja nykyisen Kuhmoisten Harmoisten kylän rajariidasta.

Padasjoen nykyisiä naapurikuntia ovat Asikkala, Hämeenlinna, Kangasala, Kuhmoinen, Pälkäne ja Sysmä. Ennen kuntaliitoksia sen naapurikuntia olivat Kuhmalahti eli entinen Pento, Lammi ja Luopioinen.

Pata ja joki ovat Padasjoen kunnan vaakunassa perustuen ajatukseen, että padat ovat kirkon ohi virtaavan Padasjoen pyörteitä. Toinen teoria kunnan nimestä nojaa saamelaissanaan palas 'polku', koska joki on ollut tärkeä vesitie jo ennen hämäläisten leviämistä. Padasjoen murteessa nimittäin käytettiin 1900-luvun loppupuolelle saakka l-äännettä paikoissa, joissa kirjakielessä on d, esim. "Älä velä meilän seläm mäläst' köylest', ei meilän seläm mälät köylet pilä."

Kunta rajautuu itäisellä neljästä sivustaan Päijänteeseen. Padasjoen alueella sijaitsee Päijänteen kansallispuisto sekä suurin Päijänteen saarista, Virmailansaari.

Padasjoella on useita satoja järviä, jotka laskevat kahteen eri vesistöön: Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöihin. Vesijako laskee näihin molempiin. Maastossa näkyvät hyvin jääkauden vaikutukset luontoon: paikkakunnalla on paljon harjuja ja harjusaaria (kuten Kelvenne) sekä jääkauden niihin jättämiä muodostumia kuten suppia ja irtolohkareita.

Kunnan keskustaajama poikkeaa merkittävästi mallista, jossa peruspalvelut sijaitsevat yhdellä pääkadulla. Padasjoen keskusta on kolmiomainen alue, jossa sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä toisistaan linja-autoaseman alue, kirkon ja terveyskeskuksen alue sekä Kauppatien liikekeskus. Merkittäviä kaupan palveluita sijoittuu myös Taulun kylään ja kesäisin Laivarantaan. Molempiin on Padasjoen linja-autoasemalta noin kaksi kilometriä matkaa. Kunnan keskustaajaman maisemaan kuuluu harjuja, kirkon länsipuolinen lampi ja lammen Päijänteeseen yhdistävä joki.

Padasjoen halki kulkee Lahden ja Jämsän välinen valtatie 24 (entinen valtatie 4), josta erkanee Taulun kylässä Hämeenlinnaan vievä kantatie 53. Kantatie 53 seuraa vanhaa valtatie 4:n reittiä. Alun perin 1938 käyttöön otetun numeroinnin mukainen "nelostie" kulki Helsingistä Hyvinkään, Padasjoen, Jämsän, Jyväskylän, Oulun, Kemin, Rovaniemen ja Ivalon kautta Petsamoon.

Historiaa

Padasjoella on asuttu kivikaudelta asti ja paikkakunnalla sijaitsee myös linnavuoria. Maakeskenlahdelta on ammoisista ajoista kaivettu järvimalmia.

Paikkakunnalla on taisteltu eräät nuijasodan verisimmistä taisteluista ja se oli vuoden 1918 sodan punaisten ja valkoisten rintamalinjojen rajapitäjä, jonka asukkaat kärsivät paljon. Nyystölän kylässä käytiin yksi nuijasodan ratkaisevista taisteluista, ja romantisoidun perimätiedon mukaan taistelutantereena olleen pellon ojat täyttyivät verestä. Kapinoinnin seurauksena^lähde? talonpoikien maita jaettiin kartanoiksi, joita paikkakunnalla on lukuisia. Juhana III antoi lahjoituskirjalla 21.11.1569 Nyystelän rälssin lahjoitukseksi Iivari Maununpoika Särkilahdelle. Nyystelän tilukset olivat jo Olavi Niilonpoika Tavastin läänityksenä.

Padasjoen perinneruokiin kuuluu perunavelli (keitto) ja suolakala, jota syödään ruis-reikäleivän kera. Perinteisesti ruokajuomana on sahti, jota paikkakunnalla tehdään edelleen.

Padasjoen herraskartanot

• Alhon kartano, Torittu
• Ansio, Kasiniemi
• Kellosalmen kartano, Kellosalmi
• Saksalan kartano, Jokioinen
• Verhon kartano, Nyystölä

Säterit

• Hokka, Vesijako
• Skyttä, Vesijako

Seurakunnan virkatalot

• Pappila, Jokioinen
• Kekkala, Maakeski

Valtionvirkatalot

• Anttila, Maakeski [1]
• Brusila, Jokioinen
• Kartano, Osoila

Tunnettuja padasjokelaisia

• Adolf Ivar Arwidsson (1791–1858), kirjailija, poliittinen vaikuttaja
• Albert Theodor Böök (1858–1943), kirjailija ja opettaja
• Carl-Erik Creutz (1911–2000), radiokuuluttaja
• Timo Hännikäinen (s. 1979), kirjailija
• Juuso Pykälistö (s. 1975), rallikuljettaja
• Pirjoliisa Tuominen (s. 1969), kirjailija.

Väestönkehitys

Padasjoen asukasluku pienenee. Vielä 1990-luvulla siellä asui yli 4 000 henkeä, vuonna 2007 3 553. Toisaalta paikkakunnalla on yli 6 000 vapaa-ajan asuntoa. Seurauksena kartanoasutuksesta pieni osa väestöstä on puhunut äidinkielenään ruotsia 1900-luvun lopulle saakka.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Padasjoen väestönkehitys 1980–2010
Vuosi			Asukkaita
1980			4 613
1985			4 509
1990			4 400
1995			4 178
2000			3 879
2005			3 639
2010			3 423
Lähde: Tilastokeskus.

Tapahtumia

Helmikuussa hiihdetään Päijänteen jäällä myrskylyhtyjen valossa jo perinteeksi muodostunut 7,5 kilometrin pituinen retkihiihtotapahtuma Päijänteen kuutamohiihto. Tapahtumassa on myös kilpasarjat naisille sekä miehille. Maaliskuussa järjestetään Päijänteen postihiihto, jossa reittivaihtoehtoja on kuudesta aina 28 kilometriin. Kummankin tapahtuman lähtöpaikkana on Laivaranta.

Kesäisin Padasjoella järjestetään heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna paikalliseen sahtiperinteen kunniaksi sahtimarkkinat. Kesäkuun puolivälissä on Vesijaolla järjestetty jo muutamana vuonna Nakukymppi. Padasjoen laivaranta toimii jokakesäisen Päijännepurjehduksen lähtö- tai maalipaikkana vuorovuosittain Jyväskylän Säynätsalon kanssa.

Nähtävyyksiä

Evon alue, Natura-alue.

Kyliä

Ala-Porasa, Alho, Arrakoski, Auttoinen, Hirtniemi, Ilmoila, Jokioisen Saksala, Kailankulma, Kasiniemi, Kaukela, Kaurate, Kellosalmi, Keskusta, Koiravuori, Laivaranta, Maakeski, Mainiemi, Neroskulma, Nyystölä, Osoila, Pappila, Palsa, Porasa, Purola, Savikko, Seitniemi, Syrjäntaka, Romonkulma, Tarus, Taulu, Torittu, Vesijako (järvi), Virmaila, Vähäsalo

Etäisyyksiä

• Helsinki 150 km
• Hämeenlinna 65 km
• Jyväskylä 120 km
• Lahti 54 km
• Tampere 90 km

Liikenne

Padasjoki sijaitsee valtatien 24 ja kantatien 53 risteyksessä. Valtatie 24:n varrella sijaitsevat Taulun ja Arrakosken pikavuoropysäkit.

Kirkonkylällä on linja-autoasema, jota käyttävät Lahden, Hämeenlinnan ja Tampereen vakiovuorot sekä Padasjoen, Hyvinkään ja Helsingin välinen yhteys. Koiviston Auton pikavuorot ovat 2. kesäkuuta 2008 alkaen pysähtyneet kirkonkylän sijasta noin kaksi kilometriä lännempänä eli Taulun kylässä. Vakiovuoroista Taulun kautta ajetaan Padasjoen ja Lammin sekä Padasjoen ja Tampereen väliset yhteydet sekä osa kunnan sisäisistä reittivuoroista. Suorat yhteydet Padasjoelta Tampereelle on lopetettu.

Kunnassa pitää kotipaikkaa Niemisen Linjat, joka harjoittaa linja-autoliikennettä Padasjoen ja Lahden sekä Padasjoen ja Hämeenlinnan välillä. Sunnuntaisin Lahden ja Padasjoen välisiä vakiovuoroja liikennöi Kuljetusliike Rajamäki.

Lähin rautatieasema on noin 50 kilometrin päässä sijaitseva Lahden rautatieasema. Hämeenlinnan ja Jämsän rautatieasemille on matkaa kumpaankin noin 65 kilometriä ja Oriveden rautatieasemalle noin 75 kilometriä.

Tampere-Pirkkalan lentoasema sijaitsee noin 110 kilometrin päässä ja Helsinki-Vantaan lentoasema noin 145 kilometrin päässä. Lisäksi noin 35 kilometrin etäisyydellä Asikkalan Vesivehmaalla sijaitsee Lahti-Vesivehmaan lentopaikka, jonne ei kuitenkaan ole säännöllistä matkustajaliikennettä.

Kesäaikaan Padasjoelta liikennöi sisävesilaiva Vääksyyn, Sysmään, Kelventeeseen, Virmailaan ja Kuhmoisiin. Lisäksi osa Jyväskylän ja Lahden välisistä laivavuoroista pysähtyy Padasjoella.

Lähteet

• Kuntien asukasluvut kuukausittain
• Kuntatiedot
• Tietoja seurakunnista
• Uuno Pulkkila, Padasjoen historia. julk. Padasjoen kunta, 1947. (uusi p. 1984)

Aiheesta muualla

• Padasjoen kunnan kotisivut

Päijät-Hämeen maakunnan kunnat

Asikkala - Hartola - Heinola - Hollola - Hämeenkoski - Kärkölä - Lahti - Nastola - Orimattila - Padasjoki - Sysmä

Entiset kunnat Artjärvi - Heinolan mlk

Padasjoen kylät

Ala-Porasa | Alho | Arrakoski | Auttoinen | Hirtniemi | Ilmoila | Jokioisen Saksala | Kailankulma | Kasiniemi | Kaukela | Kaurate | Kellosalmi | Keskusta | Koiravuori | Laivaranta | Maakeski | Mainiemi | Neroskulma | Nyystölä | Pappila | Palsa | Porasa | Purola | Savikko | Syrjäntaka | Romonkulma | Tarus | Taulu | Torittu | Vesijako | Virmaila | Vähäsalo