Orimattila
|
|
|
|---|---|
|
sijainti |
|
| www.orimattila.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Päijät-Hämeen maakunta |
| Seutukunta | Lahden seutukunta |
| Perustettu | 1636 |
| – kaupungiksi | 1992 |
| Kuntaliitokset | Artjärvi (2011) |
| Kokonaispinta-ala | 814,21 km² 142:nneksi suurin 2013 [1] |
| – maa | 785,35 km² |
| – sisävesi | 28,86 km² |
| Väkiluku | 16 268 71:nneksi suurin 31.1.2013 [2] |
| – väestötiheys | 20,71 as/km² (31.1.2013) |
| Ikäjakauma | 2011 [3] |
| – 0–14-v. | 17,7 % |
| – 15–64-v. | 62,8 % |
| – yli 64-v. | 19,6 % |
| Äidinkieli | 2011 [3] |
| – suomenkielisiä | 97,7 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,6 % |
| – muut | 1,8 % |
| Kunnallisvero | 19,75 % 193:nneksi suurin 2013 [4] |
| Kaupunginjohtaja | Osmo Pieski |
Orimattila on Suomen kaupunki (vuodesta 1992), joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Lahden kaupungin eteläosan kasvuun liittyy Orimattilan kaupungin pohjoinen kylä, Pennala, jossa on uudehkoa teollisuutta ja logistiikkapalveluita. Orimattilan naapurikuntia ovat Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Lapinjärvi, Myrskylä, Mäntsälä, Nastola ja Pukkila.
Sisällysluettelo |
Historia [muokkaa]
| Vuosi | Asukasluku |
|---|---|
| 1980 | 15 184 |
| 1981 | 15 180 |
| 1982 | 15 140 |
| 1983 | 15 197 |
| 1984 | 15 286 |
| 1985 | 15 246 |
| 1986 | 15 232 |
| 1987 | 15 245 |
| 1988 | 15 403 |
| 1989 | 15 596 |
| 1990 | 15 805 |
| 1991 | 15 976 |
| 1992 | 16 125 |
| 1993 | 16 087 |
| 1994 | 15 976 |
| 1995 | 15 909 |
| 1996 | 15 796 |
| 1997 | 15 841 |
| 1998 | 15 735 |
| 1999 | 15 658 |
| 2000 | 15 629 |
| 2001 | 15 772 |
| 2002 | 15 872 |
| 2003 | 15 903 |
| 2004 | 15 948 |
| 2005 | 16 154 |
| 2006 | 16 205 |
| 2007 | 16 205 |
| 2008 | 16 276 |
| 2009 | |
| 2010 | 16 350 |
| 2011 |
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Suomen vanhin tunnettu asutus on löydetty Orimattilasta.[6] Orimattilan pitäjän historia alkaa Orimattilan seurakunnan perustamisesta 1636, jolloin se erotettiin itsenäiseksi Hollolan seurakunnasta.
Hallinnollisesti Orimattilan seurakunta ja Hollolan seurakunta olivat tilapäisesti yhtä isovihan aikana suuren Pohjan sodan aiheutettua Suomen venäläismiehityksen. Tuolloin Orimattilan kirkkoherra Anders Herkepaeus määrättiin keräämään verot myös Hollolasta kirkkoherra Gustaf Bernerin paettua Ruotsiin 1714.lähde?
Pitäjänhallinto korvattiin Suomessa kunnallishallinnolla Suomen suuriruhtinaan asetuksella 1865. Tätä ennen oli kuntien itsenäistämistä seurakunnista pohdittu 1860-luvun alkupuolella vuosia. Orimattilan kunta on vuoden 1865 kunnallisasetuksella Orimattilan seurakunnasta erotettu paikallishallinnon yksikkö. Jatkosodassa menetetystä Kirvusta asutettiin paljon siirtokarjalaisia Orimattilaan.
Orimattilan kunta nimettiin Orimattilan kaupungiksi 1992. Orimattila päätti vuonna 2009, että se ei osallistu Päijät-Hämeessä käytäviin kahdeksan kunnan välisiin kuntaliitosneuvotteluihin, vaan se jatkaa itsenäisenä kuntana.lähde? Orimattilan kaupunginvaltuusto ja Artjärven kunnanvaltuusto hyväksyivät yksimielisesti Orimattilan ja Artjärven kuntaliitoksen 22.3.2010. Kuntaliitos astui voimaan 1.1.2011.[7]
Kylät [muokkaa]
Orimattilan kirkonkylä muodostaa Orimattilan kuntakeskuksen, jossa sijaitsevat kaupungintalo sekä tavaratalot. Keskustassa sijaitsee Orimattilan kirkonmäki, joka vuonna 1993 määriteltiin valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi ja on mukana myös saman inventoinnin päivitetyssä versiossa vuodelta 2009.[8][9]
Muut Orimattilan kylät ovat Heinämaa, Henna, Karkkula, Keituri, Kuivanto, Leitsamaa, Luhtikylä, Mallusjoki, Niemi (Niemenkylä), Niinikoski, Pakaa, Pennala, Ruha, Sammalisto, Terriniemi, Tuorakka, Tönnö, Viljamaa, Viljaniemi ja Virenoja.[10] Lisäksi Orimattilan kyliin voidaan lukea Tietävälä, joka sijaitsi alun perin Kirvussa ja jonka siirtokarjalaiset perustivat uudestaan Orimattilaan.[11]
Orimattilan suuren pinta-alan ja hajanaisuuden vuoksi kylistä muodostui monien palveluiden suhteen melko omavaraisia. Vielä 1860-luvulla ei Orimattilassa kannatettu laajasti kansakoulujen perustamista. Kansakoulujen puolesta puhujaksi ryhtyi kirkkoherra Johan Granholm. Marraskuussa 1867 aloitti Kuivannon kansakoulu yksityisissä tiloissa, Herman Koskisen omistamassa Rahjalan talossa. Vuoteen 1975 mennessä oli Orimattilaan perustettu 24 koulua: Koskusen kansakoulu Kuivannolle (1867-1965), Orimattilan kirkonkylän koulu (1868-1975), Järvikunnan koulu (1868-1902) Vähä-Mallusjoelle, Luhtikylän koulu (1869), Heinämaan koulu (1871), Pakaan koulu (1883), Viljaniemen koulu (1876), Niinikosken koulu (1883), Kuivannon koulu (1891), Pennalan koulu (1896), Kaitalan koulu (1900-1965), Iso-Mallusjoen koulu (1900), Renkomäen koulu (1901), Karkkulan koulu (1901), Tönnön koulu (1906), Virenojan koulu (1911), Henna-Keturin koulu (1919-1971), Riihoja (1924-1967), Ruhan koulu (1925-1971), Montarin koulu (1929-1965), Huhdanojan koulu (1930-1965), Viljamaan koulu (1950-1975), Terriniemen koulu (1958-1965) ja Tietävälän koulu (1959). Kouluverkossa on tapahtunut muutoksia. Orimattilan kirkonkylän koulu ja Viljamaan koulu yhdistyivät Orimattilan keskuskouluksi 1975. Terrinimen koulun nimi lakkasi olemasta 1971, kun Karkkulan koulu siirtyi sen rakennuksiin. Lahden kaupungin 1956 saaman osakuntaliitoksen myötä Renkomäki ja Renkomäen koulu siirtyivät osaksi Lahden kaupunkia. Aluksi kansakoulut toimivat kylien piirikansakouluina. Vasta 1920 ne yhdistettiin hallinnollisesti Orimattilan kunnan kouluhallinnoksi. Orimattilan kirkonkylän kansakoululle rakennettiin 1932 uusi rakennus Orimattilan yhteiskoulun viereiselle tontille siksi, että asukasluvun lisäännyttyä ei entinen ollut enää riittävän suuri.
1.1.2011 tapahtuneen kuntaliitoksen myötä Artjärven kylistä tuli Orimattilan kyliä. Kuntaliitoksen myötä tulleet kylät on: Artjärvi, Hietana, Kinttula, Ratula, Salmela, Hiitelä ja Villikkala.
Mallusjoki, Niinikoski ja Villikkala ovat saaneet Päijät-Hämeen vuoden kylän nimitykset.
Elinkeinoelämä [muokkaa]
Tekstiiliteollisuudella on ollut Orimattilassa pitkät perinteet: villan värjäys alkoi 1800-luvulla, ja 1950-luvulla Villatehdas työllisti noin 600 henkeä. Edelleen kaupungissa toimii 1940-luvulla toimintansa aloittanut Finnkarelia Virke.[12] Myös metallialan yritys Orima on toiminut Orimattilassa yli 60 vuoden ajan.[13]
Luonnonsuojelu [muokkaa]
Orimattilan Natura 2000 -luonnonsuojelualueet ovat Mallusjoen vanha metsä ja Mieliäissuo.
Kulttuuri [muokkaa]
Orimattilassa toimii Orimattilan teatteriystävien hoitama Orimattilan teatteri. Kattojärjestönä toimiva Orimattilan teatteriystävät hoitaa Orimattilan Kesäteattereiden pyörittämisen ja muun siihen liittyvän oheistoiminnan.
Nähtävyyksiä [muokkaa]
Orimattilan kehräämö, kotieläinpuisto, kotiseutumuseo, pullomuseo, taidemuseo, teatteri, kirkko, Soile Ylimäyryn taidelinna ja Villa Roosa.
Ystävyyskaupungit [muokkaa]
Orimattilan ystävyyskunnat ovat:[14]
Urheilu ja liikunta [muokkaa]
Urheiluseuroja [muokkaa]
- Heinämaan Pallo (salibandy)
- Orimattilan Badminton Club (sulkapallo)
- Orimattilan Invalidit (vammaisliikunta)
- Orimattilan Judoseura[15] (judo)
- Orimattilan Jymy (ammunta, ampumahiihto, hiihto, koripallo, kuntourheilu, lentopallo, uinti, yleisurheilu)
- Orimattilan Karate (karate)
- Orimattilan Latu (kuntoliikunta)
- Orimattilan Moottorikerho (moottoripyöräurheilu)
- Orimattilan Voimistelijat (naisvoimistelu)
- Orimattilan Pedot (jalkapallo, jääkiekko)
- Orimattilan Seudun Urheiluampujat (urheiluammunta)
- Orimattilan Ratsastajat (ratsastus)
- Orimattilan Taekwondoseura ry (taekwondo)
- Orimattilan Tennis (tennis)
- Orimattilan Toive (hiihto, moottoriurheilu, kuntourheilu, yleisurheilu)
- Orimattilan Urheiluautoilijat (autourheilu)
- Rastivarsat (suunnistus, hiihtosuunnistus, kuntourheilu)
- Vartion Ratsutilayhdistys ry (ratsastus)
Kuuluisia orimattilalaisia [muokkaa]
Sanomalehtimiehet [muokkaa]
- Eero Erkko, kansanedustaja 1907-1918, sanomalehtimies
Taiteilijat [muokkaa]
Kirjailijat ja runoilijat [muokkaa]
- Selma Anttila, kirjailija
- J. H. Erkko, runoilija
Säveltäjät ja laulajat [muokkaa]
- Kaj Chydenius, säveltäjä
- Eki Jantunen, muusikko
- Paavo Melander, säveltäjä/sanoittaja
- Annika Siltaniemi, Tenavatähti-voittaja
Kuvataiteilijat ja kuvanveistäjät [muokkaa]
- Jukka Lehtinen, kuvanveistäjä
- Pentti Papinaho, kuvanveistäjä
Ohjaajat ja näyttelijät [muokkaa]
- Aki Kaurismäki, elokuvaohjaaja
- Mika Kaurismäki, elokuvaohjaaja
Urheilijat [muokkaa]
- Taito Haara, voima- ja painonnostaja
- Satu Mäkelä-Nummela, ammunnan olympiakultamitalisti (naisten trap)
- Sami Perälä, judon suomenmestari
Muita kuuluisia henkilöitä [muokkaa]
Kansanedustajat [muokkaa]
Nykyiset [muokkaa]
- Kalle Jokinen 9/2009- (Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin johtokunnan jäsenen Jari Koskisen varamies), Kansallinen Kokoomus
Entiset kansanedustajat ja talonpoikaissäädyn valtiopäivämiehet [muokkaa]
1990-luku [muokkaa]
- Tero Mölsä, 1991-1994, 1995-1998 ( MEP Paavo Väyrysen varamies), 1999-2003 (MEP Paavo Väyrysen varamies), Suomen Keskusta, Mallusjoki
1980-luku [muokkaa]
1930-luku [muokkaa]
1910-luku [muokkaa]
- Teodor Kaitila, kansanedustaja 1917-1918, Nuorsuomalainen puolue, 1918-1918, Edistyspuolue
- Eero Erkko, valtiopäivämies 1905-1906, porvarissääty, kansanedustaja 1907-1914, 1917-1918 Nuorsuomalainen puolue, 1918-1918, Edistyspuolue
1880-luku [muokkaa]
1860-luku [muokkaa]
1770-luku [muokkaa]
1750-luku [muokkaa]
1740-luku [muokkaa]
1670-luku [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2013 1.1.2013. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2013. Väestörekisterikeskus. Viitattu 5.3.2013.
- ↑ a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2011, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2011. Tilastokeskus. Viitattu 17.3.2012.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
- ↑ Orimattilassa Suomen vanhin asuinpaikka. Helsingin Sanomat, 7.11.2002. Artikkelin verkkoversio Viitattu 30.7.2009.
- ↑ YLE Lahti Ajankohta = 22.03.2010: Artjärvi ja Orimattila yhteen 2011 YLE. Viitattu 5.10.2010. suomi
- ↑ Museovirasto: rakennettu kulttuuriympäristö (1993) [1]
- ↑ Orimattilan Kirkonmäki Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Suomen sukututkimusseura - Orimattila Suomen sukututkimusseura. Viitattu 30.7.2009.
- ↑ Hosiaisluoma-Karppinen A.: Tietävälä juurtui Orimattilaan. Orimattilan kirja. Osa 5. : Juhlakirja. Orimattila-Seura 40 vuotta, 1986, nro 5, s. 315-329.
- ↑ "Elettiin sit ennenkii." Orimattilan Kaupunki
- ↑ Orima-Tuote Oy
- ↑ Orimattilan kaupunki - Ystävyyskunnat Orimattilan kaupunki. Viitattu 9.8.2009.
- ↑ Orimattilan Judoseura
- ↑ http://www.genealogia.fi/hakem/luettelo022s.htm
Katso myös [muokkaa]
Aiheesta muualla [muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Orimattila Wikimedia Commonsissa- Orimattilan kaupungin kotisivut
- Orimattilan teatteri
| Kuntakeskuksen osat tai kylät |
| Heinämaa - Henna - Karkkula - Keituri - Kirkonkylä - Kuivanto - Käkelä - Luhtikylä - Mallusjoki - Niinikoski - Niemenkylä - Niinikoski - Pakaa - Pennala - Ratula - Ruha - Terriniemi - Tietävälä - Tuorakka - Tönnö - Viljamaa - Viljaniemi - Villikkala - Virenoja |
| Järvet, lammikot ja lähteet sekä joet | Mallusjärvi - Hanijärvi - Iso Onkijärvi - Iso Salmijärvi - Kaitajärvi - Kalliojärvi - Koukkujärvi - Kylänjärvi - Kuustjärvi - Lammi - ´Mustajärvi - Nikkijärvi - Onkijärvi - Ojajärvi - Pahajärvi - Pyhäjärvi – Säyhtee - Salusjärvi - Tekemäjärvi - Tihaja - Tuhkurinjärvi - Valkeajärvi - Villikkalanjärvi – Vähä Onkijärvi - Ylemmäisjärvi |
| Luonnonsuojelualueet | Mallusjoen vanha metsä – Mieliäissuo |
| Luonnonmuodostumat |
| Museot | Artjäven kotiseutumuseo – Orimattilan kotiseutumuseo - Orimattilan taidemuseo – Pullomuseo |
| Rakennukset ja alueet | Orimattilan kirkko |
| Kiinteät muinaisjäännökset | Mallusjoen jäännökset |
| Patsaat ja veistokset | J. H. Erkon patsas |
| Tapahtumat | Orimattila Kantri |
| Muuta | Orimattilan nuorisoseura |
| Liikuntapaikat | Orimattilan urheilutalo - Orimattilan ampumarata |
| Urheiluseurat | Heinämaan Pallo (salibandy) - Orimattilan Badminton Club (sulkapallo) - Orimattilan Invalidit (vammaisliikunta) - Orimattilan Judoseura (judo) - Orimattilan Jymy (ammunta, ampumahiihto, hiihto, koripallo, kuntourheilu, lentopallo, uinti, yleisurheilu) - Orimattilan Karate (karate) - Orimattilan Latu (kuntoliikunta) - Orimattilan Moottorikerho (moottoripyöräurheilu) - Orimattilan Voimistelijat (naisvoimistelu) - Orimattilan Pedot (jalkapallo, jääkiekko) - Orimattilan Seudun Urheiluampujat (urheiluammunta) - Orimattilan Ratsastajat (ratsastus) - Orimattilan Taekwondoseura ry (taekwondo) - Orimattilan Tennis (tennis) - Orimattilan Toive (hiihto, moottoriurheilu, kuntourheilu, yleisurheilu) - Orimattilan Urheiluautoilijat (autourheilu) - Rastivarsat (suunnistus, hiihtosuunnistus, kuntourheilu) - Vartion Ratsutilayhdistys ry (ratsast |
| Liikennekeskukset | Orimattilan linja-autoasema |
| Hollolan kautta kulkevat tiet | seututie 162 - seututie 167 |
| Orimattilan kautta kulkevat radat | Lahden oikorata - rataosuus 252 Lahti-Loviisa satama |
| Sisäiset liikenneväylät | seututie 162 - seututie 167 |
| Kunta ja hallinto | Kunnanvaltuusto – Vaakuna |
| Media | Etelä-Suomen Sanomat – Orimattilan Sanomat – Seutuneloset - Radio Voima |
| Oppilaitokset | Erkko lukio |
| Muuta Orimattilaan liittyvää | Orimattilan seurakunta – Orimattilan suojeluskunta – Hollolan rovastikunta – Päijät-Hämeen keskussairaala - |
Sivulta puuttuu