Jyväskylä

Wikipedia

Jyväskylä
vaakuna	sijainti
www.jyvaskyla.fi
Sijainti	62°14′25″N, 25°44′40″E
Lääni	Länsi-Suomen lääni
Maakunta	Keski-Suomen maakunta
Seutukunta	Jyväskylän seutukunta
Perustettu	1837
Kuntaliitokset	Säynätsalo (1993) Jyväskylän mlk (2009) Korpilahti (2009)
Kokonaispinta-ala	1 466,48 km² 66:nneksi suurin 2009 [1]
– maa	1 171,23 km²
– sisävesi	295,25 km²
Väkiluku	128 245 7:nneksi suurin 31.3.2009 [2]
– väestötiheys	109,5 as/km² (31.3.2009)
Demografiatiedot	2008 [3]
– 0–14-v.	16,4 %
– 15–64-v.	69,8 %
– yli 64-v.	13,8 %
Äidinkieli	2008 [4]
– suomenkielisiä	96,7 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	3 %
Kunnallisvero	18,5 % 351:nneksi suurin 2009 [5]
Kaupunginjohtaja	Markku Andersson
Kaupunginvaltuusto	75 paikkaa
2009–2012[6]  • SDP  • Kok.  • Kesk.  • Vihr.  • Vas.  • KD  • PS  • SKP	21 16 15 9 6 4 3 1

Jyväskylä on Keski-Suomen maakunnan ja Jyväskylän seutukunnan keskuskaupunki ja -kunta Päijänteen pohjoispäässä. Kaupungin väkiluku on 128 245 ihmistä^[2] ja sen pinta-ala on 1 466,48 km², josta 295,25 km² on vesistöjä.^[1] Väestötiheys on 109,5 asukasta/km². Kaupunki on perustettu vuonna 1837.

Jyväskylän rajanaapurikunnat ovat Joutsa, Jämsä, Laukaa, Luhanka, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Ennen vuoden 2009 kuntaliitosta niitä olivat vain Jyväskylän maalaiskunta, Muurame ja Toivakka.

Jyväskylässä on yliopisto sekä useita muita oppilaitoksia. Merkittäviä työnantajia ovat Metso Paper Oy, Sappin Kankaan paperitehdas, Moventas Oy sekä UPM-Kymmene Oyj:n Säynätsalon vaneritehdas.

Jyväskylä on Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki. Jyväskylän seutu on yksi Suomen kasvukeskuksista. Jyväskylään sijoitettiin talvi- ja jatkosodan jälkeen siirtoväkeä Sortavalan seudulta ja Lahdenpohjasta.

Sisällysluettelo 1 Maantiede 1.1 Jyväskylän kaupunginosat 2 Historia 2.1 Alueliitokset 3 Politiikka 3.1 Kaupunginjohtajat 4 Kaupunkikuva 5 Kaupunkikulttuuri 6 Liikenne 7 Tutustumiskohteita 7.1 Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 7.2 Urheiluseuroja 7.3 Oppilaitoksia 7.4 Muuta 8 Tapahtumat 9 Tunnettuja jyväskyläläisiä 9.1 Kulttuuri- ja viihdehenkilöitä 9.2 Poliitikkoja 9.3 Urheilijoita 10 Naapurikunnat 11 Ystävyyskaupungit 12 Lähteet 13 Aiheesta muualla

[muokkaa] Maantiede

Jyväskylä sijaitsee eteläisen ja keskisen Suomen rajaseudulla ja on ollut läpi historiansa merkittävä liikenteen risteyskohta. Lähimmät suuret kaupungit ovat Tampere (149 km), Kuopio (144 km) ja Mikkeli (113 km). Suomen pääkaupunkiin Helsinkiin Jyväskylästä on matkaa maanteitse 272 km, rautateitse matka on 342 km.

Jyväskylän kaupunki sijaitsee Päijänteen pohjoispäässä. Kaupungissa sijaitsevia pienempiä järviä ovat Jyväsjärvi, Tuomiojärvi, Palokkajärvi ja Köhniönjärvi. Suurimpia Jyväskylään kuuluvia Päijänteen saaria ovat Muuratsalo (osa), Vuoritsalo, Säynätsalo, Iso-Kumina Lehtisaari ja Iso-Lehtisaari.

Jyväskylä ympäristöineen on kumpuilevaa maastoa; siitä on jopa käytetty komeaa nimeä Jyväskylän vuoriseutu. Kaupungin korkein maankohoama on 249 metrin korkuinen Pirttimäki. Sitä tunnetumpia ovat kuitenkin Laajavuori, jolla sijaitsee hiihtokeskus ja Matti Nykäsen hyppyrimäki sekä Harju, jonka laella on Vesilinna, yhdistetty vesi- ja näkötorni, jossa on myös luontomuseo ja ravintola.

[muokkaa] Jyväskylän kaupunginosat

Pääartikkelit: Jyväskylän kaupunginosat ja Luettelo Jyväskylän pienalueista

[muokkaa] Historia

Jyväskylän seudulta tunnetaan arkeologisia löytöjä kivikaudelta lähtien. Seudulla harjoitettiin maanviljelyä jo 3500 vuotta sitten. Keskiajalla alue oli hämäläisten metsästys- ja kalastusaluetta, jolla ehkä liikkui myös saamelaista kantaväestöä. Varhaisin nimeltä tunnettu Jyvässeudun asukas oli Heikki Ihanninpoika Jyväsjoki, joka mainitaan vuoden 1506 asiakirjoissa.

Jyväskylässä oli vanhimman vuoden 1539 maakirjan mukaan seitsemän taloa. Näistä Mattilan talo hallitsi yksinään myöhemmän Jyväskylän jakokunnan maita Keljon kylän rajalta Vesangan ja Palokan kylän rajaan. Jyväskylän vanhin saman suvun hallussa jatkunut tila on Lahden talo, joka on vuonna 1600 muodostunut Mattilan tilasta kun se jaettiin kahden veljeksen kesken. Lahden talon historia ja sitä hallinnut Lahden suku kietoutuvat merkittävästi Jyväskylän kaupungin alueeseen. Lahdenrinne Jyväsjärven lounaisnurkassa on Lahden talon vanhaa ydinaluetta.

1500-luvun loppupuolella Jyväskylän seudulla oli jo useita uudistaloja: Kekkolan, Kuokkalan, Äijälän, Mattilan ja Tourulan nimet ovat säilyneet nykyaikaan asti kaupungin asuinalueiden niminä. Nykyinen Kekkola sijaitsee kuitenkin hieman eri paikassa kuin ennen vanhaan Kuokkalassa Päijänteen rannalla ollut Kekkolan talo. Taloja syntyi tulevina vuosisatoina niin, että Jyväskylästä tuli Laukaan pitäjän suurin kylä. Hyvien vesiyhteyksien ja maanteiden vuoksi Jyväskylästä kehittyi pieni kauppapaikka. Vuonna 1801 sille myönnettiin markkinaoikeudet. Kun Jyväskylälle pyydettiin kaupunginoikeuksia 1820-luvulla, vedottiin kappelikirkonkylän "vilkkauteen"; sinne oli nimittäin asettunut värjäri, nahkuri, kultaseppä sekä kupari- ja läkkiseppä ja siellä oli aina auki oleva ruokapaikka.

Neljä käsityöläistä ja ruokapaikka. Mikä suuri vilkkaus todellakin, ainakin 2000-luvun ihmisen silmin. Kaupunginoikeudet kuitenkin saatiin. Nykyisen kaupungin alueen ydinalueella sijainneiden Taavettilan ja Mattilan talojen isännät peloteltiin myymään maitaan kaupunkia varten. Heitä uhattiin pakkolunastuksella. Vain pieni osa tuosta kaupungille saadusta alueesta asemakaavoitettiin, mutta alueen oli pakko olla huomattavasti laajempi, jotta kaupungin lehmille riitti laidunmaata – tuolloin Suomen kaupungeissakaan ei ollut epätavallista, että asukkaat omistivat lehmiä.

Kappelikirkonkylä oli kaupungille luonnollisin paikka. Se ei kuitenkaan ollut ainoa vaihtoehto. Suomen senaatti lähetti Jakob Leonard Boringhin, päämittauskonttorin insinöörin etsimään sopivinta kaupunginpaikkaa. Hän löysi kaksi muutakin sopivaa paikkaa, nimittäin Kuokkalasta ja Keljosta. Molemmat paikat ovat Päijänteen rannalla, toisin kuin silloinen kappelikirkonkylä. Siitä huolimatta kaupungin paikaksi valittiin kappelikirkonkylä ja kaupunki jätettiin Keljonlahden rannalle rakennetun ulkosataman varaan. Tämä oli vesiliikenteen kannalta huono ratkaisu, mutta ongelma poistui, kun Äijälänjokea ruopattiin niin, että se muuttui Äijälänsalmeksi. Silloin Jyväsjärven ja Päijänteen välille avautui laivayhteys niin, että voitiin rakentaa uusi satama kaupungin rantaan. Nykyään molemmat muutkin ehdotetut paikat kuuluvat Jyväskylän kaupunkiin.

Lähes kaikki kaupungin ensimmäiset asukkaat tulivat Jyväskylän seudun ulkopuolelta. Jyväskylä sai ensimmäiseksi asemakaavakseen ruutukaavan, jossa oli 21 korttelia, neljä pitkittäiskatua ja kuusi poikittaiskatua. Nykyisen kaupungin keskustan ytimenä on tuo alkuperäisen asemakaavan alue. Vuonna 1838 kaupungissa oli 189 asukasta. Jyväskylän perustamiskirja on luettavissa kaupunginkirjaston sivuilla: [1].

1800-luvulla Jyväskylän seudun huomattavimpia vaikuttajia oli piirilääkäri Wolmar Schildt, yksi huomattavimmista suomalaisasian kannattajista. Suureksi osaksi hänen ansiostaan Jyväskylästä kehittyi suomenkielisen kulttuurin edelläkävijä. Jyväskylään perustettiin 1858 suomenkielinen lyseo (nyk. Jyväskylän Lyseon lukio), valtakunnallisesti ensimmäinen laatuaan, 1863 suomenkielinen opettajaseminaari sekä suomenkielinen tyttökoulu 1864. Nämä koulut toivat Jyväskylään runsaasti sivistyneitä ihmisiä opettajien ja koko valtakunnan alueelta tulleiden oppilaiden muodossa. Jyväskyläläisiä opettajia olivat esimerkiksi kirjankustantajiksi ryhtyneet Kaarle Jaakko Gummerus, Karl Gustav Göös ja Alexander Georg Weilin.

1800-luvun loppupuolella kaupunki ja sen ympäristö vaurastuivat mm. metsien arvonnousun takia. Tänä aikana kaupunkiin rakennettiin monia merkittäviä, vieläkin käytössä olevia julkisia rakennuksia. Vähitellen Jyväskylään nousi teollisuuutta; ensimmäiset merkittävät tehtaat olivat Lohikosken paperitehdas ja Schaumanin vaneritehdas, joka perustettiin 1912. Myöhemmin, 1920- ja 1930-luvulla Jyväskylän seudulle, vihollisen lentokoneiden ulottumattomiin, sijoitettiin runsaasti Puolustusvoimien aseteollisuutta.

Jyväskylän sivistys- ja koulukaupunkimaine synnytti aikoinaan kaupungille lempinimen Suomen Ateena. Kaupungissa oli jo ensimmäisten koulujen perustamisen aikoihin haaveiltu yliopiston saamisesta kaupunkiin. Ensimmäinen merkki haaveen täyttymisestä saatiin, kun kaupunkiin perustettiin vuonna 1912 Suomen ensimmäinen kesäyliopisto. Opettajaseminaari muuttui 1934 Kasvatusopilliseksi korkeakouluksi, jolla oli jo oikeus myöntää tohtorin tutkintoja. Varsinaista yliopistoa saatiin odottaa vuoteen 1966 asti, jolloin Kasvatusopillinen korkeakoulu monialaistui ja sen nimeksi muutettiin Jyväskylän yliopisto.

Jyväskylän lyseon kasvatti Alvar Aalto perusti arkkitehtitoimistonsa Jyväskylään syksyllä 1923 ja suunnitteli siitä lähtien kaupunkiin ja sen ympäristöön lukuisia rakennuksia.

Sotien jälkeen Jyväskylä kasvoi nopeasti. 40 vuodessa kaupungin väkiluku kuusinkertaistui, kaupunkiin tehtiin mittavia alueliitoksia (tärkeimmät vuosina 1941 ja 1965) ja uusia asumalähiöitä kaavoitettiin. Samalla lähes kaikki keskustan historialliset puutalot väistyivät uudisrakennusten tieltä.

1960-luvulla saivat alkunsa kulttuuritapahtumat Jyväskylän kesä ja Jyväskylän talvi. Vuonna 1951 järjestettiin ensimmäiset Jyväskylän suurajot, nykyiseltä nimeltään Neste Oil Rally Finland.

Paitsi että Jyväskylä on Keski-Suomen maakunnan keskus, se oli Keski-Suomen läänin pääkaupunki läänin olemassaolon ajan, vuosina 1960–1997. Vuoden 1997 lääniuudistuksessa Keski-Suomesta tuli yhdessä Turun ja Porin ja Vaasan läänien sekä Hämeen läänin pohjoisosien kanssa osa Länsi-Suomen lääniä, jonka pääkaupunki on Turku. Aiempina vuosisatoina Jyväskylä kuului muun Laukaan kunnan osana ensin Hämeen lääniin aina vuoteen 1775 asti, jonka jälkeen se kuului Vaasan lääniin aina Keski-Suomen läänin perustamiseen saakka.

Jyväskylä menestyi erinomaisesti monissa kaupunkien imagotutkimuksissa vielä 2000-luvun alkuvuosina. Taloustutkimuksen vuonna 2008 julkaistun imagotutkimuksen mukaan Jyväskylä oli pudonnut aivan kärjen tuntumasta.

[muokkaa] Alueliitokset

Ensimmäisen kerran Jyväskylän kaupungin aluetta muutettiin 1860-luvulla, kun siihen liitettiin pieni Tourujoen rannalla sijainnut alue, joka oli kuulunut Taavettilan tilaan ja jota kaupunki oli jo kauan havitellut itselleen.

Vuonna 1914 kaupunki osti Syrjälän tilan ja tämän alueet liitettiin Jyväskylän maalaiskunnasta kaupunkiin. Liitosalue käsitti Mäki-Matin esikaupungin sekä Köhniönjärvestä Ruokepuoliseen ulottuvan maakaistaleen.

Vuonna 1941 toteutui kaupungin ensimmäinen suuri alueliitos: siihen liitettiin Tourulan, Nisulan ja Halssilan esikaupungit, osa Keljosta ja Viitaniemi. Liitoksen piti toteutua jo 1940, mutta sitä lykättiin talvisodan syttymisen takia. Maalaiskuntien oli tuolloin yleensäkin hyvin vaikea huolehtia kaupunkimaisesti rakennetuista alueista, joten esikaupungeissa esimerkiksi kunnallistekniikka tuppasi jäämään retuperälle. Jyväskylän maalaiskunta olikin vapaaehtoisesti valmis luovuttamaan esikaupungit Jyväskylän kaupungille, mutta liitoksen valmistelu ei sujunut sulassa sovussa, sillä kaupunki halusi itselleen muitakin alueita eikä maalaiskunta halunnut niitä luovuttaa. Kaupunki olisi halunnut itselleen muun muassa Kuokkalan, joka oli siihen aikaan maalaiskunnan tärkein viljelysalue.

Vuoden 1941 alueliitoksesta seurasi kunnallinen ja seurakunnallinen erikoisuus, sillä maalaiskunnan kunnantalo sekä maaseurakunnan kirkko sijaitsivat kaupunkiin ja kaupunkiseurakunnan alueeseen liitetyllä Taulumäellä vuoden 2009 kunta- ja seurakuntaliitokseen saakka. Seurakuntaliitoksessa tuosta maaseurakunnan kirkosta tuli uuden Jyväskylän seurakunnan pääkirkko.

1948 liitettiin kaupunkiin Lahjaharju. Tätä liitosta maalaiskunta ei yllättäen vastustanut. Maalaiskunta esitti jopa kaupungin esittämää liitosta laajempaa liitosaluetta, jotta rajasta tulisi luonnollisempi. Samalla Tyyppälänpohjan niittypalsta siirrettiin kaupungista maalaiskuntaan. Samana vuonna kaupunki esitti hyvin laajaa liitosta maalaiskunnasta kaupunkiin, mutta se ei toteutunut selvitysmies Kalle Tarkan hidastelun takia.

Vuonna 1965 oli kaupungin toisen suuren alueliitoksen aika: kaupunkiin siirrettiin Kuokkala, Äijälä, lähes koko maalaiskuntaan kuulunut osa Keljosta, Seppälänkangas, Mannila ja Tuomiojärvestä Ruokepuoliseen ulottuva maakaistale. Alueliitoksessa kaupungin pinta-ala kasvoi 36 neliökilometristä 116 neliökilometriin. Alueliitos oli pitkälti sama kuin vuonna 1948 esitetty; kuitenkin Ritoniemi ja Jyskä, jotka olivat kuuluneet vuoden 1948 liitosanomukseen ja joista 1960-luvullakin haaveiltiin, jäivät maalaiskunnalle. 1968 toteutettiin pieni liitos, joka johtui siitä, että toinen vuoden 1965 liitoksessa syntyneistä pohjoisista rajoista tuli eräässä kohdassa epäkäytännölliseen paikkaan.

1978 kaupunkiin liitettiin pieni Heinälammella sijaitseva alue. Viimeinen osa-alueliitos Jyväskylän maalaiskunnasta kaupunkiin toteutettiin vuonna 1990, jolloin kaupunkiin siirrettiin pieni alue Väinölässä tai Äijälässä.

Valtakunnallisen kuntauudistushankkeen yhteydessä 1968 laadittiin lääneittäin kuntauudistussuunnitelmat. Tällöin tuli esille myös maalaiskunnan ja kaupungin liitoshanke, joka kariutui. Liitoksesta keskusteltiin sekä virallisesti että epävirallisesti 1970-luvulla, mutta toimenpiteisiin ei ryhdytty. 1982 Jyväskylän kaupunginvaltuusto teki kuntaliitosaloitteen valtioneuvostolle, mutta se kaatui maalaiskunnan vastustukseen. Vuonna 1988 kaupunki teki sisäministeriölle pakkoliitosaloitteen, jota myös lääninhallitus tuki. Sen lisäksi kaupunki esitti 1991 vapaaehtoista kuntaliitosta. Kuntaliitosselvitys tehtiin 1990, mutta maalaiskunnan valtuusto äänesti 1992 liitosta vastaan ja valtioneuvosto päätti että pakkoliitosta ei tehdä.

Maalaiskunnan valtuustossa tehtiin 1994 uusi aloite liitosneuvottelujen käynnistämisestä ja Jyväskylän kaupunginhallitus hyväksyi esityksen. Selvitysmiehenä toimi tällöin Kalevi Kivistö. Kuntien välille syntyi kuitenkin erimielisyyksiä ja maalaiskunnan valtuusto keskeytti prosessin muutaman äänen enemmistöllä.

Viimeisen epäonnistuneen liitosyrityksen jälkeen Jyväskylän seudulla alettiin liitoksen sijaan puhua verkostokaupungista. Sitä varten seudun kunnanhallitukset tekivät aluekeskusohjelmaa ohjaavan sopimuksen. Vuoden 2004 alusta vuoden 2008 loppuun Jyväskylän seutu muodostui yhdeksästä kunnasta ja sen asukasmäärä oli 161 500. Seudun kunnat olivat Hankasalmi, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta, Korpilahti, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen.

Keväällä 2007 keskustelut kuntien yhdistämisestä käynnistyivät uudelleen, tällä kertaa maalaiskunnan valtuustosta johtavien virkamiesten vastustuksesta huolimatta. Jyväskylän maalaiskunnan valtuusto päätti 18.6.2007 ja Jyväskylän valtuusto 25.6.2007 esittää sisäasiainministeriölle uuden kunnan perustamista koskevan erityisselvityksen tekemistä. Hallinto- ja kuntaministeri nimitti Jarmo Asikaisen kuntajakoselvittäjäksi 14.8.2007. Hän jätti raporttinsa sekä ehdotuksen yhdistämissopimukseksi 15.12.2007 valtuustoille.

Maalaiskunta suhtautui vielä 2000-vuosikymmenen puolessavälissä liitossuunnitelmiin yleensä kielteisesti, mutta takinkääntö tapahtui nopeasti. 2000-luvulla maalaiskunta perusteli kriittistä kantaansa lähinnä kaupungin velkaantuneisuudella. Kuntajakoselvittäjän raportin mukaan varallisuudessa ei kuitenkaan ollut juurikaan eroa: kaupungin netto-omaisuus asukasta kohden oli liitosselvityksen alkaessa 4 936 euroa ja maalaiskunnan 4 870 euroa. Omaisuuden käyvillä arvoilla kaupunki oli maalaiskuntaa vauraampi muun muassa maaomaisuuden sekä kokonaan omistamansa vesi- ja energiayhtiö Jyväskylän Energia Oy:n ansiosta.^[7]

Valtuustot päättivät liitoksesta 18.2.2008. Jyväskylän kaupunginvaltuusto puolsi liitosta äänin 57-2, Korpilahden kunnanvaltuusto 19-7 ja maalaiskunnan kunnanvaltuusto 32-19. Päätöksen myötä Jyväskylän kaupunki kuntana ja Jyväskylän maalaiskunta lakkautettiin ja uusi Jyväskylän kunta perustettiin vuoden 2009 alusta. Samalla uuteen Jyväskylään liittyi myös 5000 asukkaan Korpilahden kunta; Korpilahden ja Jyväskylän kaupungin liitoksesta päätettiin jo ennen maalaiskunnan liitosselvityksen alkamista Korpilahden kunnanvaltuustossa 13.11.2006 ja Jyväskylän kaupunginvaltuustossa 27.11.2006.

Uuden kunnan vaakunaksi valittiin edelleen Jyväskylän kaupungin vaakuna ja nimeksi Jyväskylä. Liitoksessa kaupungin väkimäärä nousi noin 128 tuhanteen ja pinta-ala 1100 neliökilometriin, se ohitti asukasluvun perusteella Kuopion ja Lahden ja siitä tuli asukasluvultaan Suomen seitsemänneksi suurin kunta.

Uuden Jyväskylän ensimmäinen valtuusto valittiin lokakuun 2008 kunnallisvaaleissa. Valtuustoon valittiin 75 valtuutettua eli 62 vähemmän kuin kolmessa erillisessä valtuustossa oli. Valtuuston ensimmäinen kokous pidettiin jo 3.11.2008, vaikka uutta kuntaa ei vielä ollut olemassa. Valtuuston suurin puolue on SDP 21 paikalla, Kokoomuksella on 16 ja Keskustalla 15 valtuutettua. Edellisiin kunnallisvaaleihin verrattuna suhteellisesti parhaiten menestyivät vihreät, jotka saivat valtuustoon yhdeksän paikkaa, sekä perussuomalaiset kolmella valtuustopaikalla. Vasemmistoliitolla on kuusi, kristillisdemokraateilla neljä ja SKP:lla yksi valtuutettu.^[8]

[muokkaa] Politiikka

Jyväskylän kaupunginvaltuustossa on 75 jäsentä. Suurimmat puolueet ovat SDP (21), Kokoomus (16) ja Keskusta (15). Jyväskylän kaupungissa oli vasemmistoenemmistö vuoteen 1984 asti ja uudelleen vuosina 1992–1996.

[muokkaa] Kaupunginjohtajat

Jyväskylän virassa oleva kaupunginjohtaja on kokoomuslainen Markku Andersson. Hän oli virkaan astuessaan melkein 50 vuoteen Jyväskylän ensimmäinen ei-sosiaalidemokraattinen kaupunginjohtaja.

Jyväskylän kaupunginjohtajat:

• Varma T. Suosalmi (edistysp.) 1930–1935
• Arvo Haapasalo (sit.) 1935–1955
• Jorma Tuominen (sd.) 1955–1959
• Veli Järvinen (sd.) 1959–1974
• Jaakko Loven (sd.) 1975–1994
• Pekka Kettunen (sd.) 1994–2004
• Markku Andersson (kok.) 2004–

[muokkaa] Kaupunkikuva

Jyväskylä oli vielä 2000-luvun alussa ennen alueliitosta pinta-alaltaan pieni sekä suomalaisittain varsin tiiviisti rakennettu kaupunki. Ruutukaavan mukaan rakennettu kaupungin vanhin osa, nykyinen ydinkeskusta sijaitsee Jyväsjärven ja Syrjälänharjun välissä. Se on Suomen kaupunkien pelkistetyin, yksinkertaisin ja symmetrisin ruutukaava. Se on symmetriassaan verrattavissa jopa renessanssin ihannekaupunkeihin.^lähde? Kaupungin hallinto ja palvelut ovat hyvin keskittyneitä ja keskusta rakennettu tiiviisti.

Monissa Suomen kaupungeissa on toteutettu tai suunnitteilla keskieurooppalaiseen tapaan kävelykatuja. Jyväskylä on tässä asiassa ollut edelläkävijä, kun aikaisemmin valtatien 4 läpikulkuliikennettä palvellut kaupungin keskustaa länsi-itäsuunnassa halkova Kauppakatu muutettiin ensin joukkoliikennekaduksi ja sittemmin yhdeksi Suomen ensimmäisistä kävelykaduista vuonna 1993. Kauppakadun kävelykadusta on tullut kaupunkilaisten suosima kohtaamispaikka ja sen varrella sijaitsevat kaupungin suosituimmat ostoskeskukset, kahvilat sekä ravintolat. Kävelykadulla järjestetään myös monia kulttuuritapahtumia. Kadun terasseja on kuitenkin kritisoitu niiden asiakkaiden häiriökäytöksen vuoksi. Merkittävä tekijä kaupunkikuvan kannalta on myös keskustan välittömässä läheisyydessä sijaitseva M-real Oyj:n Kankaan paperitehdas.

Suuren osan Jyväskylän rakennuksista on suunnitellut arkkitehti Alvar Aalto. Kaupunkirakenne on suunniteltu tiiviiksi, jotta palvelut, kaupat, koulut ja työpaikat olisivat kävelymatkan päässä. Nykyarkkitehdeista Jyväskylässä eniten kaupunkikuvaan ovat vaikuttaneet Arto Sipinen ja Jukka Tikkanen. Luonto on Jyväskylässä hyvin esillä kaupungin tiheästä asutuksesta huolimatta. Lyhyen kävelymatkan päässä keskustasta ovat järvet, metsät ja puistot. Ydinkeskusta sijaitsee Jyväsjärven ja Syrjälänharjun välissä (Syrjälänharjua on Jyväskylässä totuttu sanomaan kotoisasti vain Harjuksi).

Jyväskylä on valtateiden 4, 9, 13 ja 23 risteys. Jyväskylän keskustan ohittaa itäpuolelta ohitustie, vuonna 1989 valmistunut Rantaväylä, joka valmistuessaan siirsi valtatien 4 liikenteen pois kaupungin ruutukaavakeskustan liikenneverkosta. Rantaväylän varressa sijaitsee useita Jyväskylän yliopiston sekä kansainvälisen yritysmaailman uudisrakennuksia, jotka ovat nostattaneet Jyväskylän kaupunkikuvaa ja luoneet savupiipputeollisuudestaan tunnetulle kaupungille uutta, innovatiivista imagoa. Vanhojen tehdasrakennusten häviäminen Jyväsjärven rannasta on mahdollistanut järven puhdistumisen sekä uuden Lutakon kaupunginosan rakentamisen Kuokkalan sillan juureen.

Kansainvälistä ilmettä Jyväskylän kaupunkikuvaan on tuonut ulkomaalaisten opiskelijoiden huomattava määrä. Yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun saama suosio ulkomaalaisten opiskelijoiden keskuudessa on lisännyt Jyväskylän tunnettuutta myös tiedemaailmassa.

[muokkaa] Kaupunkikulttuuri

Jyväskylälle on ollut vanhastaan tunnusomaista sekä vahva humanistinen että työväenhenkinen kulttuuriperintö.

Kun perinteinen teollisuustuotanto kaupungissa on väistynyt uudemman elinkeinoelämän alta ja samalla humanistisen opetuksen osuus kaupungin opiskeluvaihtoehdoista on pienentynyt, myös kaupungin kulttuuriprofiili ja identiteetti ovat olleet murroksessa 1960-luvulta lähtien. Uusia virikkeitä perusjyväskyläläiseen kaupunkikulttuuriin on tuonut myös nopea muuttoliike, etenkin opiskelijaväestön suuri määrä. Jyväskyläläiset muodostavatkin nykyisin kaupunkiväestön, jossa syntyperäisten asukkaiden osuus on pieni ja sekä tulo- että lähtömuutto on vilkasta. Jyväskylän kaupungin verkkosivujen mukaan 25-vuotiaista asukkaista vain 25 % ja 50-vuotiaista asukkaista vain 18 % on syntynyt Jyväskylässä.

[muokkaa] Liikenne

Jyväskylän kautta kulkevat yleiset tiet eri ilmansuuntiin
4E 75 Helsinki, Lahti, Oulu, Utsjoki (etelään / pohjoiseen)
9E 63 Turku, Tampere, Kuopio (lounaaseen / koilliseen)
13 Kokkola, Mikkeli, Lappeenranta (luoteeseen / kaakkoon)
18 Seinäjoki, Vaasa (luoteeseen)
23 Pori, Varkaus, Joensuu (länteen / itään)
637 Laukaa (koilliseen)

Linja-autoasema ja rautatieasema toimivat Jyväskylässä yhdistettynä matkakeskuksena.

Jyväskylään pääsee junalla etelästä Tampereen suunnasta, lännestä Haapamäen suunnasta sekä idästä Pieksämäeltä. Ilman junanvaihtoa Jyväskylästä pääsee Tampereen kautta Helsinkiin ja Turkuun, Pieksämäen kautta Kuopioon sekä Seinäjoen kautta Vaasaan. Henkilöjunaliikenne pohjoisesta Haapajärven suunnalta lakkautettiin vaiheittain vuosina 1968–1987, viimeisimpänä henkilöliikenne Äänekoski-Jyväskylä -rataosuudella vuonna 1987. [2].

Kaukoliikenteen linja-autoilla pääsee suoraan Jyväskylästä kaikkiin maakuntakeskuksiin paitsi Hämeenlinnaan, Maarianhaminaan ja Porvooseen. Junaan verrattuna linja-auto tarjoaa vaihdottoman ja nopeamman yhteyden esimerkiksi Ouluun, Lahteen ja Lappeenrantaan. Yöjunat eivät nykyisin liikennöi Jyväskylässä. Linja-autojen yöpikavuoroja kulkee päivittäin Helsingin, Jyväskylän ja Oulun välillä.

Lentokoneella pääsee Jyväskylästä Helsinkiin 50 minuutissa. Lentoasema sijaitsee Tikkakoskella 22 kilometriä kaupungin keskustasta pohjoiseen.

Paikallisliikennettä Jyväskylässä, Jyväskylän maalaiskunnassa sekä Muuramen kunnassa harjoittaa liikennelupaviranomaisen myöntämillä liikenneluvilla Jyväskylän Liikenne Oy. EU:n palvelusopimusasetuksen johdosta valmisteltavan lainsäädännön perusteella Jyväskylän seudun paikallisliikenne tultaneen tulevaisuudessa järjestämään kilpailutusperiaatteella.

Kesäisin kaupungista on sisävesiliikennettä. Jyväsjärvellä on lyhyitä muutaman tunnin illallisristeilyjä ja Päijänteen vesistöalueella myös pidempiäkin risteilyjä. Tunnettuja Jyväskylästä liikennöiviä sisävesialuksia ovat mm.

• S/S Suomi
• M/S Rhea

Aiemmin kaupungista liikennöivät myös siipirataslaiva S/S Lahtis ja sisävesihöyrylaiva S/S Jyväskylä (nyk. M/S Jyväskylä).

[muokkaa] Tutustumiskohteita

• Alvar Aalto -museo
• Harju ja Vesilinnan näkötorni
• Jyväskylän taidemuseo[3]
• kaupunginkirkko
• katolinen kirkko
• Keski-Suomen ilmailumuseo
• Keski-Suomen museo [4]
• satama
• Suomen kansallispukukeskus [5]
• Suomen käsityön museo [6]
• Taulumäen kirkko
• Viherlandia
• Ympäristötietokeskus Kammi

[muokkaa] Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt

Perustuu museoviraston luokitteluun

• Jyväskylän vanha hautausmaa
• Jyväskylän yliopiston alue
• Harjun ja Vesilinnan alue
• Kirkkopuisto ja sen ympäristö
• Kortepohjan alue
• Mankolan alue
• Muuratsalon huvila
• Rautpohjan tehdasalue
• Seminaarinmäen ja Älylän asuinalueet
• Säynätsalo
• Taulumäen kirkko
• Tourulan tehdasalue
• Viitaniemen asuinalue

[muokkaa] Urheiluseuroja

• Jyväskylä Jaguaarit
• Jyväskylän Fight Club
• Jyväskylän Jalkapalloklubi (JJK)
• Jyväskylän Veneseura
• Jigotai
• Jyväskylän Kenttäurheilijat
• JYP
• Jyväskylän Kiri
• Kirittäret
• Hongikon Nuorisoseuran Urheilijat
• Miekkailuseura Allez Keski-Suomi
• D Team (ent. D-Kiekko, ent Diskos, ent Jyväskylän Lohi)
• Jyväskylä Rugby Club
• Jyväskylän Valo
• Jyväskylän Liitokiekkoilijat
• Swimming Jyväskylä
• Jyväskylän nyrkkeilijät
• Jyväskylän Työväen Nyrkkeilijät
• Suunta Jyväskylä
• Salibandyseura Happee
• SäyRi
• Jyväskylän Saukot
• Jyväskylän Voimistelijat
• Jyväskylän Hiihtoseura
• Jyväskylän Laskuvarjokerho
• Jyväskylän tennisseura

[muokkaa] Oppilaitoksia

• Jyväskylän yliopisto
• Cygnaeus-lukio
• Jyväskylän Lyseon lukio
• Jyväskylän ammattikorkeakoulu
• Kilpisen koulu
• Cygnaeuksen koulu
• Jyväskylän normaalikoulu
• Jyväskylän kotitalousoppilaitos
• Jyväskylän ammattiopisto

[muokkaa] Muuta

• Alvar Aalto -museo
• Laajavuoren talviurheilukeskus
• Hippoksen liikuntapuisto
• kaupunginteatteri
• Jyväskylän rautatieasema
• Jyväskylän kesä
• Jyväskylän Talvi
• Killerjärven eliitti
• Neste Oil Rally Finland (ent. Jyväskylän suurajot)
• Päijänteen sisävesialukset
• Vesiliikuntakeskus AaltoAlvari
• Jyväskylä Big Band
• Jyväskylän paikallisagenda JAPA ry

[muokkaa] Tapahtumat

Kaupungin tunnettuja tapahtumia ovat mm. Jyväskylän kesä, Yläkaupungin Yö, Sataman Yö, Päijännepurjehdus, Jyrock-festivaali ja Neste Rally Finland. Vuonna 2009 Jyväskylässä on valtakunnalliset Kirkkopäivät.

[muokkaa] Tunnettuja jyväskyläläisiä

[muokkaa] Naapurikunnat

Jyväskylän seutu muodostuu Jyväskylän kaupungin lisäksi seuraavista kunnista:

Hankasalmi - Laukaa - Muurame - Petäjävesi - Toivakka - Uurainen

[muokkaa] Ystävyyskaupungit

Jyväskylällä on lukuisia ystävyyskaupunkeja:^[9]

• Debrecen (Unkari)
• Esbjerg (Tanska)
• Eskilstuna (Ruotsi)
• Fjarðabyggð (Islanti)
• Jaroslavl (Venäjä)
• Kunming (Kiina)
• Niiza (Japani)
• Potsdam (Saksa)
• Poznan (Puola)
• Tarton maalaiskunta (Viro)
• Stavanger (Norja)

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Jyväskylän kaupunki
• Vuosikertomus 2005
• Suomi24:n Jyväskylä-keskustelu
• Jyväskylän seutu
• Jyväskylän yliopisto
• Jyväskylän ammattikorkeakoulu
• Alvar Aalto
• YLE Elävä arkisto – Jyväskylä – Suomen Ateena – video
• YLE Elävä arkisto – Jyväskylän Kesä 1966-1969 - audio, video