Jyväskylä

Wikipedia

Jyväskylä
vaakuna	sijainti
www.jyvaskyla.fi
Sijainti	62°14′25″N, 25°44′40″E
Lääni	Länsi-Suomen lääni
Maakunta	Keski-Suomen maakunta
Seutukunta	Jyväskylän seutukunta
Perustettu	1837
Kuntaliitokset	Säynätsalo (1993) Jyväskylän mlk (2009) Korpilahti (2009)
Pinta-ala	137,47 km2 382. suurin 1.1.2008 [1]
– maa	105,85 km2
– sisävesi	31,62 km2
Väkiluku	85 563 9. suurin 30.4.2008 [2]
– väestötiheys	808,3 as/km2 (30.4.2008)
Kunnallisvero	18,50 % (2008) [3]
Kunnanjohtaja	Markku Andersson

Jyväskylä on Keski-Suomen maakunnan ja Jyväskylän seutukunnan keskuskaupunki Päijänteen rannalla. Jyväskylässä oli 2008-04-30 30. huhtikuuta 2008 85 563 asukasta^[2] ja pinta-ala on maanmittauslaitoksen 2008-01-01 1. tammikuuta 2008 tehtyjen mittausten mukaan 137,47 km², josta 105,85 km² on maata ja loput 31,62 km² sisävesialueita.^[1].

Jyväskylän naapurikunnat ovat Jyväskylän maalaiskunta, Muurame ja Toivakka.

Jyväskylässä on yliopisto sekä useita muita oppilaitoksia. Työpaikkoja kaupungissa on noin 46 500. Merkittäviä työnantajia ovat Metso Paper Oy, M-Realin Kankaan paperitehdas sekä Moventas Oy.

Jyväskylä on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki. Jyväskylän seutu on yksi Suomen viidestä kasvukeskuksesta (pääkaupunkiseudun sekä Tampereen, Turun ja Oulun seutujen ohella).

Jyväskylän kaupunginvaltuusto ja Jyväskylän maalaiskunnan kunnanvaltuusto päättivät 18.2.2008, että molemmat kunnat lakkautetaan 31.12.2008 ja 1.1.2009 perustetaan uusi Jyväskylän kaupunki, johon liittyy myös Korpilahden kunta.^[4] Uuden kunnan asukasluku on yli 125 000 ja pinta-ala 1466,46 neliökilometriä.

Sisällysluettelo 1 Maantiede 1.1 Jyväskylän kaupunginosat 2 Historia 2.1 Kuntaliitokset 3 Politiikka 3.1 Kaupunginjohtaja 4 Kaupunkikuva 5 Kaupunkikulttuuri 6 Liikenne 7 Tutustumiskohteita 7.1 Urheiluseuroja 7.2 Oppilaitoksia 7.3 Muuta 8 Tapahtumat 9 Tunnettuja jyväskyläläisiä 9.1 Kulttuuri- ja viihdehenkilöitä 9.2 Poliitikkoja 9.3 Urheilijoita 10 Naapurikunnat 11 Ystävyyskaupungit 11.1 Vaalipiiri 12 Katso myös 13 Aiheesta muualla 14 Lähteet 15 Triviaa

[muokkaa] Maantiede

Jyväskylä on ollut läpi historiansa merkittävä liikenteen risteyskohta. Lähimmät suuret kaupungit ovat Tampere (149 km), Kuopio (144 km) ja Mikkeli (113 km). Suomen pääkaupunkiin Helsinkiin Jyväskylästä on matkaa maanteitse 272 km, rautateitse matka on 342 km.

Jyväskylän kaupunki sijaitsee Päijänteen pohjoispäässä. Kaupungissa sijaitsevia pienempiä järviä ovat Jyväsjärvi, Tuomiojärvi, Palokkajärvi ja Köhniönjärvi. Jyväskylään kuuluvia Päijänteen saaria ovat Muuratsalo, Säynätsalo, Lehtisaari ja Iso-Lehtisaari.

Jyväskylän seutu on kumpuilevaa. Kaupungin korkein maankohoama on 249 metrin korkuinen Pirttimäki. Sitä tunnetumpi on kuitenkin Laajavuori, jolla sijaitsee hiihtokeskus ja Matti Nykäsen hyppyrimäki.

[muokkaa] Jyväskylän kaupunginosat

Pääartikkeli: Jyväskylän kaupunginosat

[muokkaa] Historia

Jyväskylän seudulta tunnetaan arkeologisia löytöjä kivikaudelta lähtien. Seudulla harjoitettiin maanviljelyä jo 3500 vuotta sitten. Keskiajalla alue oli hämäläisten metsästys- ja kalastusaluetta, jolla ehkä liikkui myös saamelaista kantaväestöä. Varhaisin nimeltä tunnettu Jyvässeudun asukas oli Heikki Ihanninpoika Jyväsjoki, joka mainitaan vuoden 1506 asiakirjoissa. Nelisenkymmentä vuotta myöhemmin seudulla oli jo useita uudistaloja: Kekkolan, Kuokkalan, Äijälän, Mattilan ja Tourulan nimet ovat säilyneet nykyaikaan asti kaupunginosien niminä. Taloja syntyi tulevina vuosisatoina niin, että 1830-luvulla Jyväskylä oli Laukaan pitäjän suurin kylä. Hyvien vesiyhteyksien ja maanteiden vuoksi Jyväskylästä kehittyi vilkas markkinapaikka, ja viralliset markkinaoikeudet kylä sai 1801.

Jyväskylän kaupungin perusti Nikolai I vuonna 1837 Jyväskylän kappelikirkonkylään Jyväsjärven ja Syrjänharjun väliin. Vaikka kappelikirkonkylä oli jo vanhastaan kauppapaikka, rakennettiin kaupunki lähes tyhjästä. Lähes kaikki kaupungin ensimmäiset asukkaat tulivat Jyväskylän seudun ulkopuolelta. Jyväskylä sai ensimmäiseksi asemakaavakseen ruutukaavan, jossa oli 21 korttelia, neljä pitkittäiskatua ja kuusi poikittaiskatua. Nykyisen kaupungin keskustan ytimenä on tuo alkuperäisen asemakaavan alue. Vuonna 1838 kaupungissa oli 189 asukasta. Jyväskylän perustamiskirja on luettavissa kaupunginkirjaston sivuilla: [1].

1800-luvulla Jyväskylän seudun huomattavimpia vaikuttajia oli piirilääkäri Wolmar Schildt, yksi huomattavimmista suomalaisasian kannattajista. Suureksi osaksi hänen ansiostaan Jyväskylästä kehittyi suomenkielisen kulttuurin edelläkävijä. Jyväskylään perustettiin 1858 suomenkielinen lyseo (nyk. Jyväskylän Lyseon lukio), valtakunnallisesti ensimmäinen laatuaan, 1863 suomenkielinen opettajaseminaari sekä suomenkielinen tyttökoulu 1864. Nämä koulut toivat Jyväskylään runsaasti sivistyneitä ihmisiä opettajien ja koko valtakunnan alueelta tulleiden oppilaiden muodossa. Jyväskyläläisiä opettajia olivat esimerkiksi kirjankustantajiksi ryhtyneet Kaarle Jaakko Gummerus, Karl Gustav Göös ja Alexander Georg Weilin.

1800-luvun loppupuolella kaupunki ja sen ympäristö vaurastuivat mm. metsien arvonnousun takia. Tänä aikana kaupunkiin rakennettiin monia merkittäviä, vieläkin käytössä olevia julkisia rakennuksia. Vähitellen Jyväskylään nousi teollisuuutta; ensimmäiset merkittävät tehtaat olivat Lohikosken paperitehdas ja Schaumanin vaneritehdas, joka perustettiin 1912. Myöhemmin, 1920- ja 1930-luvulla Jyväskylän seudulle, vihollisen lentokoneiden ulottumattomiin, sijoitettiin runsaasti Puolustusvoimien aseteollisuutta.

Jyväskylän sivistys- ja koulukaupunkimaine synnytti aikoinaan kaupungille lempinimen Suomen Ateena. Kaupungissa oli jo ensimmäisten koulujen perustamisen aikoihin haaveiltu yliopiston saamisesta kaupunkiin. Ensimmäinen merkki haaveen täyttymisestä saatiin, kun kaupunkiin perustettiin vuonna 1912 Suomen ensimmäinen kesäyliopisto. Opettajaseminaari muuttui 1934 Kasvatusopilliseksi korkeakouluksi, jolla oli jo oikeus myöntää tohtorin tutkintoja. Varsinaista yliopistoa saatiin odottaa vuoteen 1966 asti, jolloin Kasvatusopillinen korkeakoulu monialaistui ja sen nimeksi muutettiin Jyväskylän yliopisto.

Jyväskylän lyseon kasvatti Alvar Aalto perusti arkkitehtitoimistonsa Jyväskylään syksyllä 1923 ja suunnitteli siitä lähtien kaupunkiin ja sen ympäristöön lukuisia rakennuksia.

Sotien jälkeen Jyväskylä kasvoi nopeasti. 40 vuodessa kaupungin väkiluku kuusinkertaistui, kaupunkiin tehtiin mittavia alueliitoksia (tärkeimmät vuosina 1941 ja 1965) ja uusia asumalähiöitä kaavoitettiin. Samalla lähes kaikki keskustan historialliset puutalot väistyivät uudisrakennusten tieltä.

1960-luvulla saivat alkunsa kulttuuritapahtumat Jyväskylän kesä ja Jyväskylän talvi. Vuonna 1951 järjestettiin ensimmäiset Jyväskylän suurajot, nykyiseltä nimeltään Neste Oil Rally Finland.

Paitsi että Jyväskylä on Keski-Suomen maakunnan keskus, se oli Keski-Suomen läänin pääkaupunki läänin olemassaolon ajan, vuosina 1960–1997. Vuoden 1997 lääniuudistuksessa Keski-Suomesta tuli yhdessä Turun ja Porin ja Vaasan läänien sekä Hämeen läänin pohjoisosien kanssa osa Länsi-Suomen lääniä, jonka pääkaupunki on Turku. Aiempina vuosisatoina Jyväskylä kuului muun Laukaan kunnan osana ensin Hämeen lääniin aina vuoteen 1775 asti, jonka jälkeen se kuului Vaasan lääniin aina Keski-Suomen läänin perustamiseen saakka.

Jyväskylä menestyi erinomaisesti monissa kaupunkien imagotutkimuksissa vielä 2000-luvun alkuvuosina. Taloustutkimuksen vuonna 2008 julkaistun imagotutkimuksen mukaan Jyväskylä oli tippunut aivan kärjen tuntumasta.

[muokkaa] Kuntaliitokset

Ensimmäiset Jyväskylän alueen kuntajaon muutokset tehtiin 1914, jolloin kaupunkiin liitettiin esikaupunkialueita Jyväskylän maalaiskunnan puolelta. 1940-luvulla tehtiin kaksi alueliitosta maalaiskunnasta kaupunkiin. Vuonna 1965 maalaiskunnan puolelta siirrettiin kaupunkiin Kuokkala, Äijälä, lähes koko Keljo, Seppälänkangas, Mannila ja Tuomiojärvestä Ruokepuoliseen ulottuva maakaistale. Alueliitoksessa kaupungin pinta-ala kasvoi 36 neliökilometristä 116 neliökilometriin.

Valtakunnallisen kuntauudistushankkeen yhteydessä 1968 laadittiin lääneittäin kuntauudistussuunnitelmat. Tällöin tuli esille myös maalaiskunnan ja kaupungin liitoshanke, joka kuitenkin kariutui. Liitoksesta keskusteltiin sekä virallisesti että epävirallisesti 1970-luvulla, mutta toimenpiteisiin ei ryhdytty. 1982 Jyväskylän kaupunginvaltuusto teki kuntaliitosaloitteen valtioneuvostolle, mutta se kaatui maalaiskunnan vastustukseen. Vuonna 1988 kaupunki teki sisäministeriölle pakkoliitosaloitteen, jota myös lääninhallitus tuki. Sen lisäksi kaupunki esitti 1991 vapaaehtoista kuntaliitosta. Kuntaliitosselvitys tehtiin 1990, mutta maalaiskunnan valtuusto äänesti 1992 liitosta vastaan ja valtioneuvosto päätti että pakkoliitosta ei tehdä.

Maalaiskunnan valtuustossa tehtiin 1994 uusi aloite liitosneuvottelujen käynnistämisestä ja Jyväskylän kaupunginhallitus hyväksyi esityksen. Selvitysmiehenä toimi tällöin Kalevi Kivistö. Kuntien välille syntyi kuitenkin erimielisyyksiä ja maalaiskunnan valtuusto keskeytti prosessin muutaman äänen enemmistöllä.

Viimeisen epäonnistuneen liitosyrityksen jälkeen Jyväskylän seudulla alettiin liitoksen sijaan puhua verkostokaupungista. Sitä varten seudun kunnanhallitukset tekivät aluekeskusohjelmaa ohjaavan sopimuksen. Vuoden 2004 alusta alkaen Jyväskylän seutu on muodostunut yhdeksästä kunnasta ja sen asukasmäärä on 161 500. Seudun kunnat ovat Hankasalmi, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta, Korpilahti, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen.

Keväällä 2007 keskustelut kuntien yhdistämisestä käynnistyivät uudelleen, tällä kertaa maalaiskunnan valtuustosta johtavien virkamiesten vastustuksesta huolimatta. Jyväskylän maalaiskunnan valtuusto päätti 18.6.2007 ja Jyväskylän valtuusto 25.6.2007 esittää sisäasiainministeriölle uuden kunnan perustamista koskevan erityisselvityksen tekemistä. Hallinto- ja kuntaministeri nimitti Jarmo Asikaisen kuntajakoselvittäjäksi 14.8.2007. Hän jätti raporttinsa sekä ehdotuksen yhdistämissopimukseksi 15.12.2007 valtuustoille.

Kuntaliitoksen kannattajat ovat vedonneet muun muassa siihen, että alueen työpaikat ovat keskittyneet kaupunkiin ja kaupunki menettää verotuloja maalaiskuntaan. Maalaiskunta suhtautui viime aikoihin saakka liitossuunnitelmiin yleensä kielteisesti. 2000-luvulla maalaiskunta perusteli kriittistä kantaansa lähinnä kaupungin velkaantuneisuudella. Kuntajakoselvittäjän raportin mukaan varallisuudessa ei kuitenkaan ole juurikaan eroa: kaupungin netto-omaisuus asukasta kohden oli liitosselvityksen alkaessa 4 936 euroa ja maalaiskunnan 4 870 euroa. Omaisuuden käyvillä arvoilla kaupunki on vauraampi muun muassa maaomaisuuden sekä kokonaan omistamansa vesi- ja energiayhtiö Jyväskylän Energia Oy:n ansiosta.^[5]

Valtuustot päättivät liitoksesta 18.2.2008. Jyväskylän kaupunginvaltuusto puolsi liitosta äänin 57-2, Korpilahden kunnanvaltuusto 19-7 ja maalaiskunnan kunnanvaltuusto 32-19. Päätöksen myötä Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän maalaiskunta lakkautetaan ja uusi Jyväskylän kunta perustetaan vuoden 2009 alusta. Samalla uuteen Jyväskylään liittyy myös 5000 asukkaan Korpilahden kunta; Korpilahden ja Jyväskylän kaupungin liitoksesta päätettiin jo ennen maalaiskunnan liitosselvityksen alkamista Korpilahden kunnanvaltuustossa 13.11.2006 ja Jyväskylän kaupunginvaltuustossa 27.11.2006.

[muokkaa] Politiikka

Jyväskylän kaupunginvaltuustossa on 59 jäsentä. Suurimmat puolueet ovat SDP, Kokoomus ja Keskusta. Jyväskylän kaupungissa oli vasemmistoenemmistö vuoteen 1984 asti ja uudelleen vuosina 1992–1996.

[muokkaa] Kaupunginjohtaja

Kaupunginjohtajana toimii kokoomuslainen Markku Andersson. Hän oli virkaan astuessaan puoleen vuosisataan ensimmäinen Jyväskylän kaupunginjohtaja, jonka puoluetausta ei ole sosiaalidemokraattinen.

Jyväskylän kaupunginjohtajat:

• Markku Andersson (kok.) 2004–
• Pekka Kettunen (sd.) 1994–2004
• Jaakko Loven (sd.) 1975–1994
• Veli Järvinen (sd.) 1959–1974
• Jorma Tuominen (sd.) 1955–1959
• Arvo Haapasalo (sit.) 1935–1955
• Varma T. Suosalmi (edistysp.) 1930–1935

[muokkaa] Kaupunkikuva

Jyväskylä on pinta-alaltaan pieni sekä suomalaisittain varsin tiiviisti rakennettu kaupunki. Ruutukaavan mukaan rakennettu kaupungin vanhin osa, nykyinen ydinkeskusta sijaitsee Jyväsjärven ja Syrjälänharjun välissä. Se on Suomen kaupunkien pelkistetyin, yksinkertaisin ja symmetrisin ruutukaava. Se on symmetriassaan verrattavissa jopa renessanssin ihannekaupunkeihin. Kaupungin hallinto ja palvelut ovat hyvin keskittyneitä ja keskusta rakennettu tiiviisti.

Vuonna 1941 tehdyn alueliitoksen jälkeen Jyväskylän keskustaa laajennettiin itään Taulumäen suuntaan. Tästä on seurannut hallinnollinen erikoisuus, kun Jyväskylän maalaiskunnan kunnantalo ja Jyväskylän maaseurakunnan kirkko sijaitsevat vieläkin Taulumäellä.

Monissa Suomen kaupungeissa on toteutettu tai suunnitteilla keskieurooppalaiseen tapaan kävelykatuja. Jyväskylä on tässä asiassa ollut edelläkävijä, kun aikaisemmin valtatien 4 läpikulkuliikennettä palvellut kaupungin keskustaa länsi-itäsuunnassa halkova Kauppakatu muutettiin ensin joukkoliikennekaduksi ja sittemmin yhdeksi Suomen ensimmäisistä kävelykaduista vuonna 1993. Kauppakadun kävelykadusta on tullut kaupunkilaisten suosima kohtaamispaikka ja sen varrella sijaitsevat kaupungin suosituimmat ostoskeskukset, kahvilat sekä ravintolat. Kävelykadulla järjestetään myös monia kulttuuritapahtumia. Merkittävä tekijä kaupunkikuvan kannalta on myös keskustan välittömässä läheisyydessä sijaitseva M-real Oyj:n Kankaan paperitehdas.

Suuren osan Jyväskylän rakennuksista on suunnitellut arkkitehti Alvar Aalto. Kaupunkirakenne on suunniteltu tiiviiksi, jotta palvelut, kaupat, koulut ja työpaikat olisivat kävelymatkan päässä. Nykyarkkitehdeista Jyväskylässä eniten kaupunkikuvaan ovat vaikuttaneet Arto Sipinen ja Jukka Tikkanen. Luonto on Jyväskylässä hyvin esillä kaupungin tiheästä asutuksesta huolimatta. Lyhyen kävelymatkan päässä keskustasta ovat järvet, metsät ja puistot. Ydinkeskusta sijaitsee Jyväsjärven ja Syrjälänharjun välissä (Syrjälänharjua on Jyväskylässä totuttu sanomaan kotoisasti vain Harjuksi).

Jyväskylä on valtateiden 4, 9, 13 ja 23 risteys. Jyväskylän keskustan ohittaa itäpuolelta ohitustie, vuonna 1989 valmistunut Rantaväylä, joka valmistuessaan siirsi valtatien 4 liikenteen pois kaupungin ruutukaavakeskustan liikenneverkosta. Rantaväylän varressa sijaitsee useita Jyväskylän yliopiston sekä kansainvälisen yritysmaailman uudisrakennuksia, jotka ovat nostattaneet Jyväskylän kaupunkikuvaa ja luoneet savupiipputeollisuudestaan tunnetulle kaupungille uutta, innovatiivista imagoa. Vanhojen tehdasrakennusten häviäminen Jyväsjärven rannasta on mahdollistanut järven puhdistumisen sekä uuden Lutakon kaupunginosan rakentamisen Kuokkalan sillan juureen.

Kansainvälistä ilmettä Jyväskylän kaupunkikuvaan on tuonut ulkomaalaisten opiskelijoiden huomattava määrä. Yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun saama suosio ulkomaalaisten opiskelijoiden keskuudessa on lisännyt Jyväskylän tunnettuutta myös tiedemaailmassa.

[muokkaa] Kaupunkikulttuuri

Jyväskylälle on ollut vanhastaan tunnusomaista sekä vahva humanistinen että työväenhenkinen kulttuuriperintö.

Kun perinteinen teollisuustuotanto kaupungissa on väistynyt uudemman elinkeinoelämän alta ja samalla humanistisen opetuksen osuus kaupungin opiskeluvaihtoehdoista on pienentynyt, myös kaupungin kulttuuriprofiili ja identiteetti ovat olleet murroksessa 1960-luvulta lähtien. Uusia virikkeitä perusjyväskyläläiseen kaupunkikulttuuriin on tuonut myös nopea muuttoliike, etenkin opiskelijaväestön suuri määrä. Jyväskyläläiset muodostavatkin nykyisin kaupunkiväestön, jossa syntyperäisten asukkaiden osuus on pieni ja sekä tulo- että lähtömuutto on vilkasta. Jyväskylän kaupungin verkkosivujen mukaan 25-vuotiaista asukkaista vain 25 % ja 50-vuotiaista asukkaista vain 18 % on syntynyt Jyväskylässä.

[muokkaa] Liikenne

Jyväskylän kautta kulkevat valtatiet eri ilmansuuntiin
4E 75 Helsinki, Lahti, Oulu, Utsjoki (etelään / pohjoiseen)
9E 63 Turku, Tampere, Kuopio (lounaaseen / koilliseen)
13 Kokkola, Mikkeli, Lappeenranta (luoteeseen / kaakkoon)
18 Seinäjoki, Vaasa (luoteeseen)
23 Pori, Joensuu (länteen / itään)

Jyväskylään pääsee junalla etelästä Tampereen suunnasta, lännestä Haapamäen suunnasta sekä idästä Pieksämäeltä. Henkilöjunaliikenne pohjoisesta Haapajärven suunnalta lakkautettiin vaiheittain vuosina 1968–1987, viimeisimpänä henkilöliikenne Äänekoski-Jyväskylä -rataosuudella vuonna 1987. [2]. Jyväskylästä on suorat junayhteydet Tampereen kautta Helsinkiin ja Turkuun, Pieksämäeltä vaihtoyhteyksiä Kuopion, Joensuun ja Mikkelin suuntiin. Syksystä 2006 lähtien Jyväskylän ja Helsingin väliset suorat junayhteydet ovat olleet enimmäkseen Pendolino-vuoroja.

Kaukoliikenteen pikavuorobusseilla pääsee tiheästi Helsingin suuntaan. Tarjontaa on myös muihin suuriin kaupunkeihin.

Lentokoneella pääsee Jyväskylästä Helsinkiin 50 minuutissa. Lentoasema sijaitsee maalaiskunnassa, Tikkakosken taajamassa 22 kilometriä kaupungin keskustasta pohjoiseen.

Paikallisliikennettä Jyväskylässä, Jyväskylän maalaiskunnassa sekä Muuramen kunnassa harjoittaa liikennelupaviranomaisen myöntämillä liikenneluvilla Jyväskylän Liikenne Oy. EU:n palvelusopimusasetuksen johdosta valmisteltavan lainsäädännön perusteella Jyväskylän seudun paikallisliikenne tultaneen tulevaisuudessa järjestämään kilpailutusperiaatteella.

Kesäisin kaupungista on sisävesiliikennettä. Jyväsjärvellä on lyhyitä muutaman tunnin illallisristeilyjä ja Päijänteen vesistöalueella myös pidempiäkin risteilyjä. Tunnettuja Jyväskylästä liikennöiviä sisävesialuksia ovat mm.

• S/S Suomi
• M/S Rhea

Aiemmin kaupungista liikennöivät myös siipirataslaiva S/S Lahtis ja sisävesihöyrylaiva S/S Jyväskylä (nyk. M/S Jyväskylä).

[muokkaa] Tutustumiskohteita

• Alvar Aalto -museo
• Harju ja Vesilinnan näkötorni
• kaupunginkirkko
• katolinen kirkko
• Keski-Suomen ilmailumuseo
• Keski-Suomen museo
• Suomen kansallispukukeskus [3]
• Suomen käsityön museo [4]
• Taulumäen kirkko
• Viherlandia
• Ympäristötietokeskus Kammi

[muokkaa] Urheiluseuroja

• Jyväskylä Jaguaarit
• Jyväskylän Fight Club
• Jyväskylän Jalkapalloklubi (JJK)
• Jyväskylän Veneseura
• Jigotai
• Jyväskylän Kenttäurheilijat (JKU)
• JYP
• Jyväskylän Kiri
• Kirittäret
• Hongikon Nuorisoseuran Urheilijat
• Miekkailuseura Allez Keski-Suomi
• D Team (ent. D-Kiekko, ent Diskos, ent Jyväskylän Lohi)
• Jyväskylä Rugby Club
• Jyväskylän Valo
• Jyväskylän Liitokiekkoilijat
• Swimming Jyväskylä (SWIM)
• Jyväskylän nyrkkeilijät (JyNy)
• Jyväskylän Työväen Nyrkkeilijät (JyTN)
• Suunta Jyväskylä
• Salibandyseura Happee
• Jyväskylän Saukot
• Jyväskylän Voimistelijat -79 ry
• Jyväskylän Hiihtoseura ry
• Jyväskylän Laskuvarjokerho ry

[muokkaa] Oppilaitoksia

• Jyväskylän yliopisto
• Cygnaeus-lukio
• Jyväskylän Lyseon lukio
• Jyväskylän ammattikorkeakoulu
• Kilpisen koulu
• Cygnaeuksen koulu
• Jyväskylän normaalikoulu
• Jyväskylän kotitalousoppilaitos
• Jyväskylän ammattiopisto

[muokkaa] Muuta

• Alvar Aalto -museo
• Laajavuoren talviurheilukeskus
• Hippoksen liikuntapuisto
• kaupunginteatteri
• Jyväskylän rautatieasema
• Jyväskylän kesä
• Jyväskylän Talvi
• Killerjärven eliitti
• Neste Rally Finland (ent. Jyväskylän suurajot)
• Päijänteen sisävesialukset
• Vesiliikuntakeskus AaltoAlvari
• Esa Saksola

[muokkaa] Tapahtumat

Kaupungin tunnettuja tapahtumia ovat mm. Jyväskylän kesä, Yläkaupungin Yö, Sataman Yö, Päijännepurjehdus, Jyrock-festivaali ja Neste Rally Finland.

[muokkaa] Tunnettuja jyväskyläläisiä

[muokkaa] Naapurikunnat

Jyväskylän seutu muodostuu Jyväskylän kaupungin lisäksi seuraavista kunnista:

Hankasalmi - Jyväskylän maalaiskunta - Korpilahti - Laukaa - Muurame - Petäjävesi - Toivakka - Uurainen

[muokkaa] Ystävyyskaupungit

Jyväskylällä on lukuisia ystävyyskaupunkeja:

• Debrecen (Unkari)
• Esbjerg (Tanska)
• Eskilstuna (Ruotsi)
• Fjardabyggd (Islanti)
• Jalapa (Nicaragua)
• Jaroslavl (Venäjä)
• Mudanjiang (Kiina)
• Niiza (Japani)
• Potsdam (Saksa)
• Poznan (Puola)
• Stavanger (Norja)

[muokkaa] Vaalipiiri

• Keski-Suomen vaalipiiri

[muokkaa] Katso myös

• Jyväskylän Sokos
• Jyväskylän maalaiskunta
• Jyväskylän yliopisto

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Jyväskylän kaupunki
• Vuosikertomus 2005
• Suomi24:n Jyväskylä-keskustelu
• Jyväskylän seutu
• Jyväskylän yliopisto
• Jyväskylän ammattikorkeakoulu
• Alvar Aalto
• YLE Elävä arkisto – Jyväskylä – Suomen Ateena – video
• YLE Elävä arkisto – Jyväskylän Kesä 1966-1969 - audio, video

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Triviaa

Tämä osio sisältää luettelon nippelitietoa. Voit auttaa Wikipediaa yhdistämällä oleelliset tiedot artikkelin muihin osioihin ja poistamalla merkityksettömät tiedot.

• Joissakin Jyväskylän keskustaan osoittavissa kylteissä (esim. moottoritiellä) lukee "Keskusta Centrum" kaksikielisten kuntien tapaan, vaikka Jyväskylä ei ole kaksikielinen kunta.
• Jyväskylän Taitoniekantiestä joskus käytetään lyhennettä Tnt ja Emännäntiestä Emt - myös posti kulkee niillä lyhenteillä.