Rieska

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ruisrieska ja perunarieska.
Eteläsavolaista ohrarieskaa munavoilla.

Rieska on ohutta, nostattamatonta leipää, joka tehdään ilman hiivaa tai hapatusta ohrasta, kaurasta tai perunasta, joihin yleensä lisätään vehnää sitkon aikaansaamiseksi.[1]

Eri maakunnissa on erilaisia rieskoja ja monet pitävät oman alueensa rieskaa ainoana oikeana. Pohjois-Pohjanmaalla rannikon ja sisämaan rieskat ovat erilaisia.[2] Rieska-sanalla tarkoitetaan hyvin erilaisia leipiä, myös hapatettuja: esimerkiksi Kaakkois-Suomessa rieska on ohra- ja vehnäjauhosta, vedestä ja piimästä leivottu, paksu hiivaleipä. Etelä-Karjalassa happamattoman ohraleivän nimitys on vastaavasti kovaohranen tai kovaotranen ja ohuen perunakakkaran nimi taas on leposka tai lepuska. Laajemmin tunnettu tällainen hapanleipä on esimerkiksi Joutsenon rieska. Etelä-Karjalassa tunnetaan myös tattaririeska, jossa hapantaikinan jauhot ovat tattaria. Muualla Itä-Suomessa, kuten Kainuussa, Savossa ja Pohjois-Karjalassa happamatonta ohrarieskaa sanotaan nyrkkirieskaksi[3]. Eteläsavolaisten käsitys rieskasta on ohra- tai tattarisuurimoista ja piimästä tehty leipä, jonka taikinaa turvotetaan yön yli ennen paistamista, ja joka tarjoillaan munavoin kanssa.[4]

Lapissa rieskaksi on kutsuttu myös eräänlaista veripalttua.

Tunnbröd (Ruotsi)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa rieska tunnetaan nimellä tunnbröd. Sitä saa sekä pehmeänä että kovana (kuivattuna). Tunnbrödiä leivotaan vehnä-, ruis- tai ohrajauhosta. Nostatusaineena käytetään leivinhiivaa tai hirvensarvisuolaa. Taikina kaulitaan ohueksi. Ruutukaulimella taikinan pinnasta tulee koristeellinen. Paistetaan perinteisesti puulämmitteisessä leivinuunissa, mutta tavallinenkin sähköleivinuuni käy.

Tunnbrödin katsotaan olevan hapansilakan välttämätön lisuke.[5] Se soveltuu myös muiden ruokien, kuten kaalikääryleitten lisukkeeksi. Ruokalaji "bryta" syntyy kun kovaa tunnbrödiä murennetaan syvään lautaseen ja päälle kaadetaan maitoa. Nautitaan mieluiten vastakeitetyn puolukkahillon kera. Ruotsalainen ruokalaji "dopp i gryta" valmistuu hetkessä. Vierreleipäviipaleiden annetaan imeytyä uunipaistin liemessä. Norlannissa ruokalajia kutsutaan nimellä 'blöta' ja siellä liemeen kastetaan tunnbrödpaloja.

Ruotsalaisissa nakkikioskeissa tunnbrödin päälle laitetaan perunasosetta, pari nakkia, rapusalaattia ja höystetään ketsupilla, sinapilla ja sipulilla. Lopuksi annos "Tunnbrödsrulle" kääritään rullalle.[6] Jämtlandissa annoksen nimi on "Mjukstut" ja siinä on voita tai meesjuustolevitettä sekä leikkelettä. Kotonatehdyissä annoksissa täytteenä voi käyttää poronkäristettä, lohta, hapansilakkaa jne.

Lefse (Norja)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norjalainen lefse on osin sukua rieskalle, ja sillä nimellä laji on levinnyt myös Amerikan pohjoismaisten siirtolaisten pariin.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Rieska Raholan syötävät sanat
  2. Paikallista kulttuuria: Pohjois-Pohjanmaa (myös esim. Etelä-Karjala) Ruokatieto. Viitattu 20.5.2012.
  3. nyrkkirieska Savon Sanomat 2010
  4. Eteläsavolainen ohrarieska toukokuu 2010. Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset. Viitattu 29.9.2014.
  5. The "Sour Herring" Premiere Hemslöjd (englanniksi)
  6. Klassisk tunnbrödsrulle med varmkorv ICA (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]