Peruna

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Peruna
Potato plant.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Magnoliophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Solanales
Heimo: Koisokasvit Solanaceae
Suku: Koisot Solanum
Laji: tuberosum
Kaksiosainen nimi
Solanum tuberosum
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Peruna Wikispeciesissä

 Commons-logo.svg Peruna Commonsissa

Peruna (Solanum tuberosum) tarkoittaa syötävää perunakasvin mukulaa tai kasvia, jossa mukuloita kasvaa. Peruna on yksi eniten käytetyistä ravintokasveista Euroopassa ja Etelä- sekä Pohjois-Amerikassa. Peruna kuuluu niiden yhdeksän viljelykasvin joukkoon, joiden avulla tuotetaan 75 prosenttia ihmisravinnosta.[1]

Perunaa viljellään eri puolilla maailmaa. Kasvi on kooltaan pieni mutta suurilehtinen. Perunan mukulat kasvavat maan alla. Useimmiten perunan kuori on ruskea tai keltainen, mutta se voi olla myös violetti, punainen tai vaaleanpunainen. Sisältä peruna on usein vaalea, mutta on mahdollista, että se on sisältäkin kuoren värinen. Se sisältää noin 10 - 15 % tärkkelystä, vajaat 2 % proteiinia, ja tuoreena myös kohtalaisesti c-vitamiinia, joka kuitenkin osittain tuhoutuu useita kuukausiakin kestävän varastoinnin aikana. Maanpäällisessä osassa saattaa olla myös marjoja, jotka ovat solaniinipitoisuutensa vuoksi myrkyllisiä.

Suomessa perunat istutetaan yleensä toukokuun loppupuolella ja sato korjataan syys- ja lokakuun vaihteen aikoihin. Poikkeuksena ovat varhaisperunat, joista ensimmäiset, silloin vielä varsin pienikokoiset, saatetaan nostaa jo toukokuun lopulla.

Peruna valmistetaan usein keittämällä. Kaikkein jauhoisimmat perunat, jotka keitettäessä rikkoontuisivat keitinveteensä, suositellaan höyrytettäviksi kiehuvan veden päällä, mikä on mahdollista välipohjallisella kattilalla, jossa välipohjan muodostaa ritilä. Teollisuus jalostaa perunaa esimerkiksi ranskalaisiksi perunoiksi ja perunalastuiksi eli sipseiksi.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Perunan nimitykset Euroopassa

Perunan nimitys suomen kielessä tulee ruotsin sanasta päron, päärynä, sillä ruotsin kielessä on perunaa aikaisemmin kutsuttu maapäärynäksi, jordpäron. Maapäärynän lisäksi perunaa on pidetty myös maaomenana. Ranskankielinen sana pomme de terre samoin kuin hollannin kielen aardappel tarkoittavat maaomenaa.[2]

Useissa eurooppalaisissa kielissä nykyiset perunaa tarkoittavat sanat kuten englannin potato, ruotsin potatis ja norjan potet sekä myös suomessa kansanomaisesti käytetty sana potaatti tulevat tainonkielisestä sanasta patata, joka kuitenkin tarkoittaa toista kasvia, bataattia (latinaksi Ipomoea batatas). Myös espanjan kielessä sana patata tarkoitti alkujaan bataattia.[2]

Saksan kielen ja venäjän kielen perunaa tarkoittavat sanat Kartoffel ja kartofel (puhekielessä kartoška) tulevat italiankielisestä sanasta tartufoli, joka tarkoittaa tryffeliä. Espanjan kielen papa on lähtöisin Andeilla asuneiden intiaanien kielestä ja tarkoittaa mukulaa. Myös englannin kielessä perunaa on kutsuttu mukulaksi, tuber, tarkoittaen maan alla kasvavaa tryffelisienen mukulaa.[2]

Vanhasta ruotsin kielen jordpäron- eli maapäärynä- nimityksen lisäksi Suomessa on perunaa kutsuttu myös nimillä: perna, pärinä, pääry, pääly, potaatti, pottu, omena, maaomena ja kartohka.[2]

[muokkaa] Perunan käyttö ravintona

Suomessa syödään perunoita 62,5 kg henkeä kohti vuodessa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kulutus on noussut 3,3 kg henkeä kohden. Suomessa suhteellisesti eniten perunoita syödään Pohjanmaalla, vähiten Etelä- ja Itä-Suomessa. Euroopan maista Suomen perunankulutus henkeä kohden on kahdeksas, Ruotsin viides. Ruotsissa syödään perunoita 84 kg henkeä kohden. Eniten Euroopassa perunoita syödään Liettuassa ja Irlannissa, joissa perunankulutus on miltei kaksinkertainen henkeä kohden Suomen määrään verrattuna.[3]

[muokkaa] Perunan myrkyllisyys

PEruna on koisokasvi joka sisältää luonnostaan Glykoalkaloidia(solaniiniglykosidit, kuten α-solaniini ja β-kakoniini) jotka ovat ihmiselle myrkyllisiä. Suomessa perunan keskimääräinen glykoalkaloidipitoisuus on 82 mg / kg, joskin uudet perunat, pienimukulaiset perunat tai varastoitaessa tai noston yhteydessä kolhiintuneet perunat saattavat sisältää huomattavasti suurempia pitoisuuksia. Pitoisuus vaihtelee myös merkittävästi eri lajikkeiden välillä. [4] - perunan glykoalkaloidin suurin sallittu pitoisuus on 200mg / kg [5]

[muokkaa] Perunalajikkeet

Pääartikkeli: Perunalajikkeet

Suomessa käytetään yli 40 perunalajiketta.[6]

Lajikkeet on ryhmitelty kiinteämaltoisiin perunoihin, yleisperunoihin ja jauhoisiin perunoihin. Myös päätyyppien väleille lukeutuvia perunoita on. Teollisuutta varten on lisäksi olemassa tärkkelysperunoita, joita ei ole vähittäiskaupassa.

[muokkaa] Historiaa

Peruna on peräisin Etelä-Amerikasta Andien alueelta. Siellä sitä on varsinkin vuoristoalueilla viljelty jo tuhansien vuosien ajan.

Espanjalaiset valloittajat toivat 1500-luvulla perunan Eurooppaan. Ensimmäiset varmasti perunaa tarkoittavat maininnat ovat vuodelta 1588. Jo sitä ennen vuonna 1573 oli Espanjassa viljelty samalla nimellä kutsuttua kasvia, mutta todennäköisemmin kyseessä oli bataatti, jota nykyäänkin kutsutaan myös "makeaksi perunaksi" (engl. sweet potato, ruots. sötpotatis). Se kuitenkin vaatii paljon lämpimämpää ilmastoa kuin peruna, minkä vuoksi sitä ei suurimmassa osassa Eurooppaa voida viljellä.

Vielä tämän jälkeen pitkät ajat vain harvat ihmiset Euroopassa viljelivät tai söivät perunaa, jonka viljelys kohtasi varsin voimakasta vastustustakin. Varsinkin kirkollisissa piireissä levitettiin huhua, että kasvi olisi myrkyllinen tai muuten vahingollinen sielulle. Monet papit ja uskovaiset jopa väittivät, että koska Raamatussa ei ole siitä merkintää, Jumala ei ole hyväksynyt sitälähde?, vaan että maan alla kasvava kasvi kuului pirulle. Väitteissä kasvin myrkyllisyydestä oli perääkin, sillä sen vihreät osat, myös vihertynyt mukula, sisältävät myrkyllistä solaniinia.

Perunan voittokulku alkoi vasta, kun Preussin kuningas Fredrik II Suuri vuonna 1763 määräsi käskykirjeellä 57 000 talonpoikaa viljelemään perunaa. Muutamissa osissa Eurooppaa, erityisesti Irlannissa se pian muodostui kasvavan väestön lähes ainoaksi päivittäiseksi ravinnoksi. Vuonna 1845 Irlantiin kuitenkin levisi perunarutto, joka tuhosi koko perunasadon. Seurauksena olikin katastrofaalinen nälänhätä.

Ruotsiin peruna saapui 1655, jolloin lääkäri ja luonnontieteilijä Olof Rudberg istutti perunaa Uppsalan kasvitieteelliseen puutarhaan. Jonas Alströmer puolestaan vakiinnutti englannin kielestä lainaamansa sanan potatis perunan nimeksi. Suomessa perunoita on nähty ainakin 1720-luvun lopulta [7], jolloin niitä tuli Inkooseen Fagervikin kartanoon saksalaisten peltiseppien mukana. Perunanviljelyä edisti erityisesti Asikkalan seurakunnan kappalainen Axel Laurell, joka kehui perunoita jokaisen saarnansa yhteydessä. Hän julkaisi myös opaskirjan perunan viljelystä vuonna 1773.[8] Peruna vei pian nauriin aseman suomalaisten tärkeimpänä viljelys- ja ruokajuureksena. Naurista on viljelty Suomessa jo esihistoriallisena aikana. Nykyisin peruna mielletään suomalaisten perinteiseksi perusravinnoksi.

[muokkaa] Perunantuotanto eri maissa

Suomessa tuotetaan perunaa noin 26 000 peltohehtaarilla. Elokuussa 2009 perunasta tuottajalle tarjottu hinta oli noin 0,10–0,15 €/kg[9]

Suurimmat perunantuottajamaat 2005
(1 000 kg)[10]
Kiina 73 036 500
Venäjä 36 400 000
Intia 25 000 000
Ukraina 19 480 000
Yhdysvallat 19 111 030
Saksa 11 157 500
Puola 11 009 930
Valko-Venäjä 8 185 000
Alankomaat 6 835 985
Ranska 6 347 000
Yhdistynyt kuningaskunta 6 300 000
Kanada 4 850 000
Iran 4 200 000
Turkki 4 170 000
Romania 3 985 000
Bangladesh 3 908 000
Peru 3 200 000
Brasilia 2 950 000
Japani 2 900 000
Belgia 2 653 949

[muokkaa] Perunan tuholaisia

[muokkaa] Perunan tauteja

[muokkaa] Perunapellon rikkakasveja

[muokkaa] Lähteet

  1. Ihmiskunta saa pääosan ruoastaan vain 9 kasvista, luettu 22.2.2005
  2. 2,0 2,1 2,2 2,3 Anne Paalo: Peruna. Historiaa: Miten peruna sai nimensä. Rakennusalan Kustantajat RAK, Kirjakas Ky, 2000. ISBN 951-664-028-1 s. 15
  3. Finfood uutispalvelu: Suomalainen syö yli 60 kiloa perunaa vuodessa, luettu 27.5.2007
  4. Blomberg, K. & Hallikainen, A. 2000. Kotimaisten ja ulkomaisten perunoiden vieraat aineet; glykoalkaloidit, nitraatti ja raskasmetallit. Elintarvikevirasto, Tutkimuksia 3/2000. 25 s.
  5. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2002/20020237
  6. Finfood uutispalvelu: Lajikkeita yli neljäkymmentä, luettu 31.5 2007.
  7. Hannu Pesonen. Tiede-lehti 10/2008, s. 27.
  8. Anders Walberg: Perunaherkkuja. suom. Leena Nilsson. Schildts 2005, s. 8–9
  9. http://fi.yle.mobi/uutiset/kotimaa/ns-yduu-3-970469
  10. FAO:Major food and agricultural commodities and producers, potato, year 2005, luettu 10.6.2007

[muokkaa] Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut