Hyväntoivonniemi
Hyväntoivonniemi (afrikaansiksi Kaap die Goeie Hoop, engl. Cape of Good Hope) on Kapin niemimaan kärki, joka sijaitsee Etelä-Afrikan tasavallassa noin 50 kilometriä Kapkaupungista etelään. Afrikan eteläkärkenä usein pidetty Hyväntoivonniemi ei itse asiassa ole sitä, vaan mantereen eteläisin piste on Cape Agulhas noin 150 kilometriä itäkaakkoon. Hyväntoivonniemeä kutsutaankin muun muassa paikan päällä olevissa kylteissä "Afrikan lounaiskärjeksi".
Lännessä Atlantilla virtaa Eteläiseltä jäämereltä kylmä merivirta ja idästä Intian valtameren puolelta lämmin merivirta, mikä selittää seudun tunnetun myrskyisyyden. Merivirtojen varsinainen risteyskohta on mantereen eteläisin kärki Cape Agulhas.
Vuodesta 1998 alkaen koko Kapin niemimaa on ollut omaleimaisen kasvillisuutensa ja eläimistönsä puolesta luonnonsuojelualuetta (Table Mountain National Park), johon Hyväntoivonniemikin kuuluu.
Sisällysluettelo |
Historiaa [muokkaa]
Portugalilainen Bartolomeu Dias kiersi Hyväntoivonniemen ensimmäisenä eurooppalaisena 1488 ja antoi sille nimen Cabo das Tormentas eli ”myrskyjen niemi”. Vasco da Gama jatkoi sittemmin Diasin jäljillä Intian meritien etsimistä. Portugalin kuningas Juhana II antoi paikalle nimen Hyväntoivonniemi (Cabo da Boa Esperança) juuri siksi, että niemenkärjelle saapuminen valoi merenkulkijoille toivoa Intian meritien löytämisestä. Vuonna 1647 Hollannin Itä-Intian Kauppakomppanian (V.O.C) laiva haaksirikkoutui Table Bay:ssä (Cape Town) ja miehet pelastautuivat maihin. Kun Leendert Janz (yksi pelastautuneista) kirjoitti raportin kokemuksistaan, niin Hollanti siirsi laivojensa täydennyspaikan Mauritiukselta Table Bayhin vuonna 1652.
Taatakseen vitamiinit ja ruoan laivojensa merimiehille päätti V.O.C. tuoda Hyväntoivonniemelle maanviljelijöitä ( holl. Boer = buuri). V.O.C:n edustaja Jan van Riebeeek saapui ensimmäisten siirtolaisten kanssa v. 1652 ja perusti Kaapstadin ( Kapkaupunki) hollantilaisen siirtokunnan. Myöhemmin Hyväntoivonniemessä alettiin myymään orjia.
Luonto ja maantiede [muokkaa]
Hyväntoivonniemeltä löytyy fynbos-kasvillisuutta, joka on ainut kasvillisuustyyppi maailmassa, joka sijaitsee vain yhden valtion alueella. Fynbos-kasveihin kuuluvat muun muassa erilaiset kanervat, isokukkainen Etelä-Afrikan kansalliskukka kuningasprotea sekä rooibos- ja honeybush-kasvit, joista valmistetaan Etelä-Afrikalle perinteistä teetä.[1]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Katri Hintikka ja Annina Wallner: Kapin niemimaan luonto. Ritva Kivikkokangas-Sandgren & Suvi Jääskeläinen (toim.): Kaupunki apartheidin jälkeen Etelä-Afrikassa, Helsingin yliopiston maantieteen laitoksen tutkimusraportteja 44, , 2008. vsk, s. 160. Helsinki: ISSN 0786-2172. Tutkimusraportin verkkoversio Viitattu 5.8.2012.
Aiheesta muualla [muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hyväntoivonniemi Wikimedia Commonsissa
Koordinaatit: