Rooibos

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rooibos
Rooibos.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Fabales
Heimo: Hernekasvit Fabaceae
Suku: Aspalathus
Laji: linearis
Kaksiosainen nimi
Aspalathus linearis
(Burman f.) R.Dahlgren
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Rooibos Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Rooibos Commonsissa

Rooibos (Aspalathus linearis) on kotoperäisenä vain Etelä-Afrikassa kasvava hernekasveihin (Fabaceae) kuuluva pensas. Rooibos tarkoittaa afrikaansin kielessä "punapensasta".[1] Kasvin lehdet saavat varsinkin perinteisen fermentaatioprosessin myötä hyvin punaisen sävyn. Rooiboksen lehdistä valmistetaan kofeiinitonta teenkaltaista juomaa, jolla sanotaan olevan myönteisiä terveysvaikutuksia muun muassa suuren antioksidanttien määrän takia.[2]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelä-Afrikan khoisanit ovat käyttäneet rooibosta vuosisatojen ajan terveysjuomana. Se oli bushmannien käytössä ennen uudisasukkaiden tuloa.[1] Ruotsalainen kasvitieteilijä Carl Peter Thunberg levitti 1770-luvulta alkaen rooibos-tietoisuutta Eurooppaan ja antoi kasville sen tieteellisen nimen.

Eurooppalaiset tutustuivat rooibos-juomaan kylpylöissä 1920-luvulla.[1] Rooiboksen laajamittainen viljely aloitettiin 1930-luvulla. Rooibos toimi korvikkeena kun teetä ei saatu tuoda Ceylonilta Eurooppaan toisen maailmansodan aikana. Takaisin teehen siirryttiin sodan jälkeen kun sitä oli taas saatavilla.[1]

Rooiboksen käyttö yleistyi jälleen terveysbuumin myötä 1990-luvulla, jolloin vienti ulkomaille vauhdittui.[1]

Viljely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rooibos-pensas kasvaa vain pienellä alueella Etelä-Afrikassa.[1] Kaikki viljelmät sijaitsevat Cederbergin vuoriston ympäröimällä alueella länsirannikolla.[1] Viljelytiloja on noin 500 ja niistä yli puolet toimittaa satonsa Rooibos Ltd. -yhtiölle, jonka kautta kulkee 70 % rooiboksen ulkomaanviennistä.[1] Viljelijät ovat pääosin valkoihoisia ja työntekijöinä on köyhiä tummaihoisia siirtotyöläisiä, mutta alueella on myös mustien ja värillisten ihmisten omistamia osuuskuntia, jotka tuottavat reilun kaupan rooibosta.[1]

Sato korjataan keväisin ja työ tehdään pääosin käsin.[1] Pensaista kerätään neulasmaiset lehdet ja ohuimmat varret. Ne muuttuvat punaisiksi, kun niitä kastellaan ja niiden annetaan hapettua taivasalla yön yli.[1] Sitten massa levitetään kuivumaan aurinkoon ja steriloidaan höyryssä.[1]

Rooibos juomana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rooibos-juoma ei ole teetä, vaan teen tapaan haudutettavaa yrttijuomaa.[1] Siihen saadaan runsaasti makeaa ja pähkinämäistä aromia pitkällä hauduttamisella (esimerkiksi 6–10 minuuttia), sillä rooibos ei sisällä tanniineja, jotka tekisivät juomasta kitkerän. Koska juoma ei sisällä piristäviä aineita, se ei myöskään vaikeuta nukahtamista. Rooibos oli Etelä-Afrikassa pitkään köyhien ihmisten juoma.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Anu Nousiainen: "Maistuisiko rooibos?". Helsingin Sanomien kuukausiliite, Helmikuu 2009, s. 15.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n Nousiainen 2009
  2. Phytochemicals - Rooibos (englanniksi)
Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.