Kanerva

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo kasvista. Kanervasta etu- ja sukunimenä kerrotaan artikkelissa Kanerva (nimi), jossa myös luetellaan sen nimisiä tunnettuja henkilöitä.
Kanerva
Calluna vulgaris 1.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Ericales
Heimo: Kanervakasvit Ericaceae
Suku: Kanervat Calluna
Laji: vulgaris
Kaksiosainen nimi
Calluna vulgaris
(L.) Hull
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kanerva Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kanerva Commonsissa

Kanerva (Calluna vulgaris) on kanervakasveihin kuuluva monivuotinen varpu. Kanerva kasvaa mieluiten kuivahkoilla, valoisilla ja maaperältään happamilla paikoilla, kuten kallioilla ja luodoilla, kangasmetsissä sekä rämeillä. Kasvukorkeus 10–50 cm.

Yleisesti Suomessa kasvavana lajina se on monen metsätyyppiopin mukaisen metsien kasvupaikkatyypin tunnuslaji. Kanerva on Kainuun maakuntakasvi ja kauppayrtti.[1]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Illustration Calluna vulgaris0.jpg

Kanerva on puuvartinen ikiviheä varpu, joka kasvaa 10-50 cm korkeaksi. Sen lehdet ovat neulasmaisia ja kasvavat vastakkain. Kukka on vaaleanpunainen kello, jonka laita muodostuu neljästä liuskasta. Heteet työntyvät ulos kellosta. Kukinto on toispuolinen terttu lähellä verson kärkeä.[2]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanerva kasvaa lähes koko Euroopassa. Se puuttuu kuitenkin pohjoisessa olosuhteiltaan aivan karuimmilta alueilta, kuten Islannin sisämaasta ja Lapin korkeimmilta tuntureilta, ja toisaalta etelässä suuresta osasta Välimeren ranta-alueita, Unkarin pustalta sekä Kaakkois-Euroopan aroilta ja Kaukasukselta. Se on levinnyt myös jossain määrin Vähään-Aasiaan ja Venäjältä Siperian puolelle sekä Pohjois-Amerikkaan, Meksikoon ja Uuteen Seelantiin. Suomessa kanerva on yleinen koko maassa.[3][4]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanervaa on käytetty polttoaineena, rehuna, kattomateriaalina, patjan pehmikkeenä ja kotieläinten alustana. Siitä on tehty luutia, köyttä, oranssia väriainetta ja olutta.[5]

Kun mehiläiset keräävät kanervan mettä, saadaan kanervahunajaa, jossa on vahva aromi ja hivenen karvas maku.[6] Kanervahunaja on tummempaa kuin monet muut hunajalajit.[7]

Kanervan kukkia ja versonlatvoja on käytetty rohdoksena. Niissä on virtsaneritystä lisääviä ja antiseptisiä aineita.[8]

Kanerva viihtyy aurinkoisilla kallioilla

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Leinonen, Matti, Nyberg, Teuvo & Veistola, Simo: Koulun biologia: Metsät ja suot, s. 157. Otava, 2007.
  2. Kanerva Luontoportti. Viitattu 9.3.2014.
  3. Anderberg, Arne: Calluna vulgaris (.jpg) (levinneisyyskartta) Den virtuella floran. 1996. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 19.8.2008. (ruotsiksi)
  4. Lampinen, R. & Lahti, T.: Kasviatlas 2009: Levinneisyyskartat (Kanerva, Calluna vulgaris) Kasviatlas 2009. 2010. Helsinki: Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Viitattu 8.4.2011. (suomeksi)
  5. Heather biology ARKive. Viitattu 9.3.2014.
  6. Kanervahunaja Lappi-Hunaja. Viitattu 9.3.2014.
  7. Hunajatietoa Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML r.y.. Viitattu 9.3.2014.
  8. Kanerva Yrttitarha - Länsi-Pirkanmaan Koulutuskuntayhtymä. Viitattu 9.3.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]