Afrikka
| Afrikka | |
|---|---|
.svg) |
|
| Pinta-ala | 30 221 532 km² |
| Väkiluku | 1 000 010 000 |
| – väestötiheys | 30,51 as/km² |
| Valtioita | 54 (luettelo valtioista) |
| Aikavyöhyke | UTC-1 – UTC+4 |
Afrikka on maailman toiseksi suurin maanosa. Sen pinta-ala on 30 065 000 km², joka on 20,3 % Maan maapinta-alasta. Afrikan yli miljardi asukasta muodostavat noin 14,8 % ihmiskunnasta.
Afrikka on luonnonvaroiltaan vauras, mutta taloudeltaan köyhä maanosa. Afrikassa kulminoituvat monet maailman pahimmista ongelmista, kuten köyhyys, AIDS, ruoan ja veden puute ja huono hallinto. Afrikkalaiset kärsivät vuosisadan siirtomaajärjestelmästä ja tätä ennen orjuudesta. Pääosa maaosan maista itsenäistyi 1960-luvulla. Sodat, epävakaus ja väestönkasvu koettelevat maanosaa nykyäänkin.
Sisällysluettelo |
Etymologia [muokkaa]
Sana "Afrikka" tuli eurooppalaiseen kielenkäyttöön muinaisilta roomalaisilta, jotka kutsuivat mantereen pohjoisosaa nimellä Africa terra - "afrien maa" (monikko afri, yksikkö afer). African provinssi, jonka pääkaupunki oli Karthago, sijoittui nykyisen Tunisian paikkeille. Afrit olivat heimo, mahdollisesti berbereitä, joka vaelsi Karthagon seudulla.
Afer-nimen alkuperä saattaa olla foinikian kielen sanassa afar, pöly.lähde? Muita esitettyjä, epäuskottavampia teorioita nimelle Africa ovat latinan kielen aprica, "aurinkoinen" ja kreikan kielen aphrike, "ilman kylmää".lähde?
Maantiede [muokkaa]
Afrikka on laajin eteläiselle pallonpuoliskolle ulottuvista mantereista. Euroopasta sen erottaa Välimeri, Aasiaan sen yhdistää koillisessa Suezin kannas, jonka poikki johtaa 163 kilometrin pituinen Suezin kanava.[1] Afrikan pohjoisimmasta kohdasta, Ras ben Sakkasta Tunisiassa (37°21' N), eteläisimpään, Cape Agulhasiin Etelä-Afrikassa on suunnilleen 8 000 km.[2] Manteren läntisimmästä kohdasta, Cap Verden niemimaasta Senegalissa, 17°33'22" W, itäisipään kohtaan Sar Hafuniin Somaliassa, 51°27'52" E, on noin 7 400 km.[3]
Afrikan rantaviivan pituus on noin 26 000 km. Muihin maanosiin ja varsinkin Eurooppaan verrattuna Afrikan rannikot ovat melko suoria, ilman laajoja niemimaita tai lahtia, ja vaikka Euroopan pinta-ala onkin vain noin kolmasosa Afrikan pinta-alasta, on Euroopan rannikko kaikkiaan pidempi, noin 32 000 km.[3]
Afrikan itärajana on Punainenmeri. Geologiassa Afrikkaan luetaan toisinaan myös Arabian niemimaa, sillä Zagros-vuoret Iranissa sekä Anatolian vuoret sijaitsevat Afrikan ja Euraasian mannerlaattojen rannalla. Pohjois-Afrikkaa ja Lounais-Aasiaa yhdistävät toisiinsa myös yhtäläiset luonnonolot kuten laajat autiomaat sekä kielellisesti molemmilla alueilla puhuttavat afroaasialaiset kielet, joista levinnein on arabia.
Ilmasto [muokkaa]
Suurin osa Afrikkaa kuuluu trooppiseen ilmastovyöhykkeeseen, pohjoisimmat ja eteläisimmät alueet subtrooppiseen.
Päiväntasaaja kulkee Afrikan poikki. Sen läheisyydessä, varsinkin Kongo-joenvaluma-alueella, on trooppista sademetsää. Päiväntasaajalta kauemmas edettäessä sademäärät vähenevät, ja sekä sademetsävyöhykkeen pohjois- että eteläpuolella on ensin laajoja savanneja, kauempana aroja ja lopulta autiomaata. Pohjois-Afrikassa Kravun kääntöpiirin molemmin puolin onkin maailman laajin autiomaa, Sahara. Myös eteläisellä pallonpuoliskolla on Kauriin kääntöpiirin läheisyydessä autiomaita kuten Kalahari ja Namib. Itä-Afrikan vuoristoseuduilla on paikoitellen päiväntasaajan tienoillakin savannia ja jopa autiomaata. Kapealla vyöhykkeellä Afrikan pohjoisrannikolla samoin kuin manteren eteläisimmässä osassa vallitsee välimerenilmasto.
Eläimistö [muokkaa]
Holoseenin joukkotuho vaikutti Afrikassa vähemmän kuin muissa maanosissa. Osittain tämän vuoksi Afrikka onkin tullut tunnetuksi monimuotoisesta eläimistöstään. Siellä on maailman muihin alueisiin verrattuna huomattavan paljon suurikokoisia eläimiä, varsinkin nisäkkäitä. Sellaisia ovat petoeläimistä leijona, leopardi ja hyeena, kasvissyöjistä esimerkiksi afrikannorsu, kirahvi, virtahepo ja sarvikuono. Afrikassa on myös suuri joukko antilooppilajeja sekä kädellisiä kuten paviaanit sekä ihmisapinoihin kuuluvat simpanssit ja gorillat.
Afrikassa on myös suuria lintuja kuten strutsit sekä matelijoita kuten krokotiilit.
Ekologia [muokkaa]
Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelmassa (UNEP) on todettu, että Afrikassa metsät tuhoutuvat noin kaksi kertaa nopeammin kuin muualla.[4] On jopa väitetty, että 90 prosenttia Länsi-Afrikan alkuperäisistä metsistä olisi jo tuhoutunut.[5] Madagaskarin alkuperäisistä metsistä 90 prosenttia on tuhoutunut sen jälkeen, kun ihmiset asuttivat saaren noin 2000 vuotta sitten.[6] Noin 65 % Afrikan viljelysmaasta kärsii maaperän köyhtymisestä.[7]
Valtiot [muokkaa]
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Etelä-Sudan puuttuu. |
| Valtio | Pinta-ala (km²) |
Asukasluku (2009) ellei muuta mainita |
Väestötiheys (as. / km²) |
Pääkaupunki | Viralliset kielet | Valtiomuoto | Valuutta |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Itä-Afrikka: | 6 384 904 | 316 053 651 | 49,5 | ||||
 Burundi |
27 830 | 8 988 091[8] | 322,9 | Bujumbura | kirundi, ranska | tasavalta | Burundin frangi |
 Komorit |
2 170 | 752 438[8] | 346,7 | Moroni | škimoro, ranska, arabia | tasavalta | Komorien frangi |
 Djibouti |
23 000 | 516 055[8] | 22,4 | Djibouti | ranska, arabia | tasavalta | Djiboutin frangi |
 Eritrea |
121 320 | 5 647 168[8] | 46,5 | Asmara | tigrinja, arabia | tasavalta | Eritrean nafka |
 Etiopia |
1 127 127 | 85 237 338[8] | 75,6 | Addis Abeba | amhara | tasavalta | Etiopian birr |
 Kenia |
582 650 | 39 002 772[8] | 66,0 | Nairobi | swahili, englanti | tasavalta | Kenian šillinki |
 Madagaskar |
587 040 | 20 653 556[8] | 35,1 | Antananarivo | ranska, malagassi | tasavalta | Madagaskarin ariary |
 Malawi |
118 480 | 14 268 711[8] | 120,4 | Lilongwe | njandža, englanti | tasavalta | Malawin kwacha |
 Mauritius |
2 040 | 1 284 264[8] | 629,5 | Port Louis | englanti | tasavalta | Mauritiuksen rupia |
 Mayotte (Ranska) |
374 | 223 765[8] | 489,7 | Mamoudzou | ranska | merentakainen paikallishallintoalue | euro |
 Mosambik |
801 590 | 21 669 278[8] | 27,0 | Maputo¨ | portugali | tasavalta | Mosambikin metical |
| Réunion (Ranska) |
2 512 | 743 981 (2002) | 296,2 | Saint-Denis de la Réunion | ranska | mertentakainen departementti | euro |
 Ruanda |
26 338 | 10 473 282[8] | 397,6 | Kigali | ruanda, ranska, englanti | tasavalta | Ruandan frangi |
 Seychellit |
455 | 87 476[8] | 192,2 | Victoria | ranska, englanti, Seychellien kreoli | tasavalta | Seychellien rupia |
 Somalia |
637 657 | 9 832 017[8] | 15,4 | Mogadishu | somalia, arabia | tasavalta | Somalian šillinki |
 Tansania |
945 087 | 41 048 532[8] | 43,3 | Dodoma | englanti, swahili | tasavalta | Tansanian šillinki |
 Uganda |
236 040 | 32 369 558[8] | 137,1 | Kampala | englanti, swahili | tasavalta | Ugandan šillinki |
 Sambia |
752 614 | 11 862 740[8] | 15,7 | Lusaka | englanti | tasavalta | Sambian kwacha |
| Keskinen Afrikka: | 6 613 253 | 121 585 754 | 18,4 | ||||
 Angola |
1 246 700 | 12 799 293[8] | 10,3 | Luanda | portugali | tasavalta | Angolan uusi kwanza |
 Kamerun |
475 440 | 18 879 301[8] | 39,7 | Yaoundé | ranska, englanti | tasavalta | CFA-frangi |
 Keski-Afrikan tasavalta |
622 984 | 4 511 488[8] | 7,2 | Bangui | sango, ranska | tasavalta | CFA-frangi |
 Tšad |
1 284 000 | 10 329 208[8] | 8,0 | N'Djamena | ranska, arabia | tasavalta | CFA-frangi |
 Kongon tasavalta |
342 000 | 4 012 809[8] | 11,7 | Brazzaville | ranska | tasavalta | CFA-frangi |
 Kongon demokraattinen tasavalta |
2 345 410 | 68 692 542[8] | 29,2 | Kinshasa | ranska | tasavalta | Kongon frangi |
 Päiväntasaajan Guinea |
28 051 | 633 441[8] | 22,6 | Malabo¨ | ranska, espanja | tasavalta | CFA-frangi |
 Gabon |
267 667 | 1 514 993[8] | 5,6 | Libreville | ranska | tasavalta | CFA-frangi |
 São Tomé ja Príncipe |
1 001 | 212 679[8] | 212,4 | São Tomé | portugali | tasavalta | São Tomé ja Príncipe dobra |
| Pohjois-Afrikka: | 8 533 021 | 211 087 622 | 24,7 | ||||
 Algeria |
2 381 740 | 34 178 188[8] | 14,3 | Algier | arabia | tasavalta | Algerian dinaari |
 EgyptiEgypti sijaitsee maantieteellisesti suurimmaksi osaksi Afrikassa.Siinain niemimaan itäinen osa kuuluu Aasiaan |
1 001 450 | 80 471 869 | 77 | Kairo | arabia | tasavalta | Egyptin punta |
 Libya |
1 759 540 | 6 310 434[8] | 3,6 | Tripoli | arabia | tasavalta | Libyan dinaari |
 Marokko |
446 550 | 34 859 364[8] | 78,0 | Rabat | arabia | monarkia | Marokon dirham |
 Sudan |
2 505 810 | 41 087 825[8] | 16,4 | Khartoum | arabia | tasavalta | Sudanin punta |
 Tunisia |
163 610 | 10 486 339[8] | 64,1 | Tunis | arabia | tasavalta | Tunisian dinaari |
 Länsi-Sahara Länsi-Saharan asema on kiistanalainen. Marokko hallitsee aluetta suurelta osin ja on julistanut koko alueen osaksi Marokkoa. Tätä ei tunnusteta yleisesti. Polisario on toinen aluetta omanaan pitävä ryhmä. |
266 000 | 405 210[8] | 1,5 | Laayoune | arabia | tasavalta | Marokon dirham |
| Etelä-Afrikka: | 2 693 418 | 56 406 762 | 20,9 | ¨ | |||
 Botswana |
600 370 | 1 990 876[8] | 3,3 | Gaborone | tswana, englanti | tasavalta | Botswanan pula |
 Lesotho |
30 355 | 2 130 819[8] | 70,2 | Maseru | eteläsotho | monarkia | Lesotho loti |
 Zimbabwe |
390 580 | 11 392 629[8] | 29,1 | Harare | shona, ndebele, englanti | tasavalta | Zimbabwen dollari |
 Namibia |
825 418 | 2 108 665[8] | 2,6 | Windhoek | englanti | tasavalta | Namibian dollari |
 Etelä-Afrikka |
1 219 912 | 49 052 489[8] | 40,2 | Kapkaupunki (lakiasäätävä),Pretoria (hallinnollinen),Bloemfontein (juridinen) | afrikaans, englanti, zulu, xhosa, swazi, ndebele, eteläinen sotho, pohjoinen sotho, tsonga, tswana ja venda | tasavalta | Etelä-Afrikan randi |
 Swazimaa |
17 363 | 1 123 913[8] | 64,7 | Mbabane | swazi | monarkia | Lilangeni |
| Länsi-Afrikka: | 6 144 013 | 296 186 492 | 48,2 | ||||
 Benin |
112 620 | 8 791 832[8] | 78,0 | Porto-Novo | ranska | tasavalta | CFA-frangi |
 Burkina Faso |
274 200 | 15 746 232[8] | 57,4 | Ouagadougou | ranska | tasavalta | CFA-frangi |
 Kap Verde |
4 033 | 429 474[8] | 107,3 | Praia | portugali | tasavalta | Kap Verden escudo |
 Norsunluurannikko |
322 460 | 20 617 068[8] | 63,9 | Yamoussoukro | ranska | tasavalta | CFA-frangi |
 Gambia |
11 300 | 1 782 893[8] | 157,7 | Banjul | englanti | tasavalta | Gambian dalasi |
 Ghana |
239 460 | 23 832 495[8] | 99,5 | Accra | englanti | tasavalta | Ghanan cedi |
 Guinea |
245 857 | 10 057 975[8] | 40,9 | Conakry | ranska | tasavalta | Guinean syli |
 Guinea-Bissau |
36 120 | 1 533 964[8] | 42,5 | Bissau | portugali | tasavalta | Guinea-Bissau peso |
 Liberia |
111 370 | 3 441 790[8] | 30,9 | Monrovia | englanti | tasavalta | Liberian dollari |
 Mali |
1 240 000 | 12 666 987[8] | 10,2 | Bamako | ranska | tasavalta | CFA-frangi |
 Mauritania |
1 030 700 | 3 129 486[8] | 3,0 | Nouakchott | arabia | tasavalta | Mauritanian ouguiya |
 Niger |
1 267 000 | 15 306 252[8] | 12,1 | Niamey | ranska | tasavalta | CFA-frangi |
 Nigeria |
923 768 | 149 229 090[8] | 161,5 | Abuja | englanti | liittotasavalta | Nigerian naira |
 Saint Helena (Britannia) |
410 | 7 637[8] | 14,4 | Jamestown | englanti | merentakainen alue | Saint Helenan punta |
 Senegal |
196 190 | 13 711 597[8] | 69,9 | Dakar | ranska | tasavalta | CFA-frangi |
 Sierra Leone |
71 740 | 6 440 053[8] | 89,9 | Freetown | englanti | tasavalta | Sierra Leonen leone |
 Togo |
56 785 | 6 019 877[8] | 106,0 | Lomé | ranska | tasavalta | CFA-frangi |
| Yhteensä: | 30 368 609 | 1 001 320,281 | 33,0 |
Historia [muokkaa]
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. |
-
Pääartikkeli: Afrikan historia
Afrikan esihistoria alkaa aiemmin kuin minkään muun mantereen; arkeologisten löytöjen mukaan nykyihminen kehittyi Itä-Afrikassa. Esihistoriallisena aikana siellä ei sen enempää kuin muuallakaan ollut järjestäytyneitä kansallisvaltioita vaan keräilijä-metsästäjäheimot kuten sanit (busmannit) asuttivat mannerta.
Historiallinen aika alkoi noin 3300 eaa. Egyptissä. Muita vanhan ja antiikin ajan suuria valtioita olivat Nubian kuningaskunta, Karthago ja Aksum. Kahden viimeisen vuosisadan aikana ennen ajanlaskumme alkua Rooman valtakunta valloitti vähitellen koko Pohjois-Afrikan. 600-luvulla alueen valloittivat arabit, minkä jälkeen arabian kieli ja islam tulivat vähitellen vallitseviksi koko alueella. Myöhempinä aikoina islam on levinnyt laajalle Saharan eteläpuolellekin, jossa kuitenkin jo aikaisemmin kristinuskoon kääntynyt Etiopia on jäänyt kristilliseksi saarekkeeksi nykyaikaan saakka.
Eteläisemmässä Afrikassa tapahtui noin 2000 eaa.-1000 jaa. bantuekspansio, jossa nykyisen Länsi-Afrikan alueella Guineanlahdella asuvat bantukansat levisivät etelään Kongon ja Sambesin sademetsiin sekä Kalaharin autiomaahan aina Oranjejoelle nykyiseen Etelä-Afrikan tasavaltaan. He levittivät mukanaan raudan tekotaidon.
Keskiajalla Afrikassa oli monia kuningaskuntia kuten Ghana, Kanem, Songhai, Benin ja Mali. Kaupankäynti oli suurta, pohjoisesta Saharan alueelta karavaanit toivat hevosia, tekstiilejä ja Saharan kaivosten suolaa, etelästä Senegalin ja Nigerin kultaa, kolapähkinöitä ja orjia. Vauraus kasvatti kuningaskuntien varoja ja islaminuskoiset karavaanarit perustivat kouluja ja moskeijoita. He eivät tehneet käännytystyötä, mutta kuninkaat huomasivat heidän hyödyllisyytensä. Islamin mukana maihin levisi luku- ja kirjoitustaito. Malin kuningas Mansa Musa teki vuonna 1324 Euroopassa saakka huomiota herättäneen pyhiinvaellusmatkan Mekkaan suuren ja loisteliaan seurueen kanssa
Vuonna 1482 portugalilaiset perustivat kauppa-aseman Guineanlahden rannalle. Pääasialliset kaupan kohteet olivat orjat, kulta, norsunluu ja mausteet. Eurooppalaisten levittäytyessä Amerikkaan orjia haettiin Afrikasta työvoimaksi maatiloille.
Turkki valloitti 1500-luvulla koko Pohjois-Afrikan Marokkoa lukuun ottamatta. Vuonna 1830 se kuitenkin menetti Algerian Ranskalle ja myöhemmin Euroopan maille muutkin afrikkalaiset alueensa, viimeisenä Libyan Italialle vuonna 1912. Samana vuonna myös siihen saakka itsenäisenä pysynyt Marokko joutui Ranskan miehittämäksi.
Afrikan valloitukseksi kutsutaan ajanjaksoa 1880-luvulta ensimmäiseen maailmansotaan. Afrikan rannikoilla useilla Euroopan mailla oli ollut siirtomaita ennestäänkin, mutta tuona aikana Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska, Saksa, Belgia, Italia, Portugali ja Espanja jakoivat keskenään lähes koko Afrikan. Maanosaan jäi lopulta vain kaksi itsenäistä valtiota, Liberia ja Etiopia.
1800-luvun Euroopan teollistuneet valtiot halusivat vallata alueita, joilta ne saisivat halpoja raaka-aineita ja työvoimaa. Siirtomaiden hankkimista alettiin pitää vallan tunnusmerkkinä. Länsimaalaiset pyrkivät levittämään Afrikkaan myös omaa elämäntapaansa. Afrikkalaisilla ei katsottu olevan samaa ihmisarvoa kuin valloittajilla.
Siirtomaat itsenäistyivät toisen maailmansodan jälkeen, useimmat 1960-luvulla. Nykyisin Afrikassa on yli 50 itsenäistä valtiota. Niiden rajat ovat peräisin siirtomaa-ajalta, eivätkä perustu kansallisuuksiin tai heimoihin. Myös Afrikan maiden viralliset kielet ja useissa tapauksissa pääuskonnotkin ovat peräisin siirtomaa-ajalta.
Vuonna 1963 perustettiin Afrikan yhtenäisyysjärjestö OAU tukemaan Afrikan maiden yhteistyötä ja itsenäistymispyrkimyksiä. Vuonna 2002 sen korvasi Afrikan unioni, jonka tavoitteena on tiivis taloudellinen ja poliittinen yhteistyö.
Väestö ja kulttuuri [muokkaa]
Afrikan väkiluvun arvioitiin vuonna 2006 olevan 924 miljoonaa ja vuonna 2009 yli miljardin. Väkiluvun odotetaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä 1,4 miljardiin.[9] Afrikan väestö kasvaa noin 20 miljoonalla vuodessa. Afrikan väkiluku oli vuonna 1950 vain 260 miljoonaa eli kolmannes Euroopan silloisesta väestöstä.[10]
Pohjois-Afrikka on arabikulttuurin leimaama ja Saharan eteläpuolella on runsaasti erilaisia mustia väestöryhmiä. Afrikkalainen taide käsittää suuren määrän erilaisia taideperintöjä. Afrikan ruokakulttuuri vaihtelee mantereen koon tähden laajalti, mutta esimerkiksi maissipuuron ja hedelmien käyttö on yhteistä monille alueille.
Talous [muokkaa]
-
Pääartikkeli: Afrikan talous
Afrikka on maailman asutetuista mantereista selvästi köyhin ja nykyään keskimääräisesti köyhempi kuin 30 vuotta sitten.[11] YK:n 175 maata käsittävässä raportissa "Human Development Report" vuodelta 2003 25 viimeistä sijaa olivat afrikkalaisia valtioita. [12]
Afrikan nykyisen köyhyyden juuret ovat paikoin historiassa.[13] Afrikan heikon taloudellisen tilanteen merkittävimpiä syitä ovat olleet epävakaa siirtyminen pois kolonialismista, kylmä sota, poliittisen korruption kasvu ja despotismi ja protektionismi. Afrikan talouskehitys on polkenut paikallaan verrattuna Kiinan, Intian ja Etelä-Amerikan nopeaan talouskasvuun, joka on nostanut miljoonia ihmisiä köyhyysrajan yläpuolelle. Afrikan talous on jopa taantunut ulkomaankaupalla, investoinneilla ja BKT:lla mitattuna.lähde? Köyhyydellä on kauaskantoisia vaikutuksia, kuten alhainen elinikä, väkivalta ja epävakaus. Vuosikymmenten aikana Afrikan taloutta on yritetty useasti kasvattaa, mutta huonolla menestyksellä.[14]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Drysdale, Alasdair and Gerald H. Blake. (1985) The Middle East and North Africa, Oxford University Press US. ISBN 0-19-503538-0.
- ↑ Lewin, Evans. (1924) Africa, Clarendon press.
- ↑ a b (1998) Merriam-Webster's Geographical Dictionary (Index), Merriam-Webster. pp. 10–11. ISBN 0-87779-546-0.
- ↑ Deforestation reaches worrying level – UN. AfricaNews. 11.6.2008.
- ↑ Forests and deforestation in Africa – the wasting of an immense resource. afrol News.
- ↑ Terrestrial Ecoregions – Madagascar subhumid forests (AT0118), National Geographic.
- ↑ Nature laid waste: The destruction of Africa. The Independent. 11.6.2008.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc USCensusBureau: Countries and Areas Ranked by Population: 2009
- ↑ http://allafrica.com/stories/200707161491.html
- ↑ http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=205
- ↑ African Economic Community sivu 1. Africa Notes. Viitattu 15. joulukuuta 2007.
- ↑ Human Development Report 2003 sivu 240. 2003. Oxford University Press, Inc. Viitattu 15. toukokuuta 2007.
- ↑ Conflicts in Africa Globalissues.org. Viitattu 15. joulukuuta 2007.
- ↑ AIDS campaigns in South Africa sivu 3.. Focusanthro.org. Viitattu 16. joulukuuta 2007.lähde tarkemmin?
Kirjallisuutta [muokkaa]
- Teppo, Annika (toim.): Afrikan aika Näkökulmia Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan. Gaudeamus, 2011
- Eero Paloheimo: Tämä on Afrikka. WSOY 2007.
Aiheesta muualla [muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Afrikka Wikimedia Commonsissa
Matkaopas aiheesta Africa Wikivoyagessa (englanniksi)
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 
Aasia | Afrikka | Etelä-Amerikka | Etelämanner | Eurooppa | Oseania | Pohjois-Amerikka
 |
Pohjois-Afrikka : Algeria · Egypti · Libya · Marokko · Mauritania · Sudan · Tunisia Kiistanalaiset alueet: Länsi-Sahara |
 |
Länsi-Afrikka : Benin · Burkina Faso · Gabon · Gambia · Ghana · Guinea · Guinea-Bissau · Kamerun · Kap Verde · Kongon tasavalta · Liberia · Mali · Norsunluurannikko · Niger · Nigeria · Päiväntasaajan Guinea · São Tomé ja Príncipe · Senegal · Sierra Leone · Togo |
 |
Keski-Afrikka : Burundi · Keski-Afrikan tasavalta · Kongon demokraattinen tasavalta · Ruanda · Tšad |
 |
Itä-Afrikka : Djibouti · Eritrea ·  Etelä-Sudan · Etiopia · Kenia · Seychellit · Somalia · Tansania · Uganda |
 |
Etelä-Afrikka : Angola · Botswana· Etelä-Afrikka · Komorit · Lesotho · Madagaskar · Malawi · Mauritius · Mosambik · Namibia · Swazimaa· Sambia · Zimbabwe Epäitsenäiset alueet: |
.svg){kind=small}
