Afrikka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Afrikan maanosaa. Afrikka tai Africa on myös eräs antiikin ajan provinssi.
Afrikka
Africa (orthographic projection).svg
Pinta-ala 30 221 532 km²
Väkiluku >1 000 000 000
  – väestötiheys 30,51 as/km²
Valtioita 54 (luettelo valtioista)
Aikavyöhyke UTC-1 – UTC+4

Afrikka on maailman toiseksi suurin maanosa. Sen pinta-ala on 30 065 000 km², joka on 20,3 % Maan maapinta-alasta. Afrikan yli miljardi asukasta muodostaa noin 14,8 % ihmiskunnasta.

Afrikka on luonnonvaroiltaan vauras, mutta taloudeltaan köyhä maanosa. Afrikassa kulminoituvat monet maailman pahimmista ongelmista, kuten köyhyys, AIDS, ruoan ja veden puute ja huono hallinto. Afrikkalaiset kärsivät vuosisadan siirtomaajärjestelmästä ja tätä ennen orjuudesta. Pääosa maaosan maista itsenäistyi 1960-luvulla. Sodat, epävakaus ja väestönkasvu koettelevat maanosaa nykyäänkin.

Etymologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikin kreikkalaiset kutsuivat maanosan pohjoisosaa Libya-nimellä. Ensimmäinen tunnettu Africa maininta on 100-luvun eaa. alusta roomalaiselta runoilijalta Enniukselta. Hän viittasi sanalla Karthagon seutuun. Roomalaiset hävittivät Karthagon vuonna 146 eaa. ja nimesivät ensimmäisen Välimeren eteläpuolisen provinssinsa Africaksi. Provinssi käsitti suurin piirtein nykyisen Tunisian ja osan Algeriaa. Myöhemmin Afrikka laajentui tarkoittamaan laajempaa aluetta, mutta vasta 1400-luvulta lähtien se on tarkoittanut koko maanosaa. Afrika-nimen alkuperä saattaa olla foinikian kielen sanassa afer, musta, monikossa afri. Roomalaiset kutsuivat alueella asuneita berbereitä afreiksi.[1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satelliittikuva Afrikasta.

Afrikka on laajin eteläiselle pallonpuoliskolle ulottuvista mantereista. Euroopasta sen erottaa Välimeri, Aasiaan sen yhdistää koillisessa Suezin kannas, jonka poikki johtaa 163 kilometrin pituinen Suezin kanava.[2] Afrikan pohjoisimmasta kohdasta, Ras ben Sakkasta Tunisiassa (37°21' N), eteläisimpään, Cape Agulhasiin Etelä-Afrikassa on suunnilleen 8 000 km.[3] Manteren läntisimmästä kohdasta, Kap Verden niemimaasta Senegalissa, 17°33'22" W, itäisipään kohtaan Sar Hafuniin Somaliassa, 51°27'52" E, on noin 7 400 km.[4]

Afrikan rantaviivan pituus on noin 26 000 km. Muihin maanosiin ja varsinkin Eurooppaan verrattuna Afrikan rannikot ovat melko suoria, ilman laajoja niemimaita tai lahtia, ja vaikka Euroopan pinta-ala onkin vain noin kolmasosa Afrikan pinta-alasta, on Euroopan rannikko kaikkiaan pidempi, noin 32 000 km.[4]

Afrikan itärajana on Punainenmeri. Geologiassa Afrikkaan luetaan toisinaan myös Arabian niemimaa, sillä Zagros-vuoret Iranissa sekä Anatolian vuoret sijaitsevat Afrikan ja Euraasian manner­laattojen rannalla. Pohjois-Afrikkaa ja Lounais-Aasiaa yhdistävät toisiinsa myös yhtäläiset luonnon­olot kuten laajat autiomaat sekä kielellisesti molemmilla alueilla puhuttavat afroaasialaiset kielet, joista levinnein on arabia.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Afrikan kasvillisuusvyöhykkeet.

Suurin osa Afrikkaa kuuluu trooppiseen ilmastovyöhykkeeseen, pohjoisimmat ja eteläisimmät alueet subtrooppiseen.

Päiväntasaaja kulkee Afrikan poikki. Sen läheisyydessä, varsinkin Kongo-joenvaluma-alueella, on trooppista sademetsää. Päivän­tasaajalta kauemmas edettäessä sade­määrät vähenevät, ja sekä sade­metsä­vyöhykkeen pohjois- että etelä­puolella on ensin laajoja savanneja, kauempana aroja ja lopulta autiomaata. Pohjois-Afrikassa Kravun kääntöpiirin molemmin puolin onkin maailman laajin autiomaa, Sahara. Myös eteläisellä pallon­puoliskolla on Kauriin kääntöpiirin läheisyydessä autio­maita kuten Kalahari ja Namib. Itä-Afrikan vuoristo­seuduilla on paikoitellen päivän­tasaajan tienoillakin savannia ja jopa autiomaata. Kapealla vyöhykkeellä Afrikan pohjois­­rannikolla samoin kuin manteren eteläisimmässä osassa vallitsee välimerenilmasto.

Eläimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leijona savannilla Ngorongoron suojelualueella Tansaniassa.

Holoseenin joukkotuho vaikutti Afrikassa vähemmän kuin muissa maanosissa. Osittain tämän vuoksi Afrikka onkin tullut tunnetuksi moni­muotoisesta eläimistöstään. Siellä on maailman muihin alueisiin verrattuna huomattavan paljon suurikokoisia eläimiä, varsinkin nisäkkäitä. Sellaisia ovat petoeläimistä leijona, leopardi ja hyeena, kasvis­syöjistä esimerkiksi afrikannorsu, kirahvi, virtahepo ja sarvikuono. Afrikassa on myös suuri joukko antilooppilajeja sekä kädellisiä kuten paviaanit sekä ihmis­apinoihin kuuluvat simpanssit ja gorillat.

Afrikassa on myös suuria lintuja kuten strutseja, sekä matelijoita kuten krokotiileja.

Ekologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelmassa (UNEP) on todettu, että Afrikassa metsät tuhoutuvat noin kaksi kertaa nopeammin kuin muualla.[5] On jopa väitetty, että 90 prosenttia Länsi-Afrikan alkuperäisistä metsistä olisi jo tuhoutunut.[6] Madagaskarin alkuperäisistä metsistä 90 prosenttia on tuhoutunut sen jälkeen, kun ihmiset asuttivat saaren noin 2000 vuotta sitten.[7] Noin 65 % Afrikan viljelysmaasta kärsii maaperän köyhtymisestä.[8]

Valtiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtio Pinta-ala
(km²)
Asukasluku
(2009) ellei muuta mainita
Väestötiheys
(as. / km²)
Pääkaupunki Viralliset kielet Valtiomuoto Valuutta
Itä-Afrikka: 6 384 904 316 053 651 49,5
Burundin lippu Burundi 27 830 8 988 091[9] 322,9 Bujumbura kirundi, ranska tasavalta Burundin frangi
Komorit 2 170 752 438[9] 346,7 Moroni škimoro, ranska, arabia tasavalta Komorien frangi
Djiboutin lippu Djibouti 23 000 516 055[9] 22,4 Djibouti ranska, arabia tasavalta Djiboutin frangi
Eritrean lippu Eritrea 121 320 5 647 168[9] 46,5 Asmara tigrinja, arabia tasavalta Eritrean nafka
Etelä-Sudanin lippu Etelä-Sudan 619 745 8 260 490 13 Juba englanti, arabia[10] tasavalta[10] Etelä-Sudanin punta[10]
Etiopia 1 127 127 85 237 338[9] 75,6 Addis Abeba amhara tasavalta Etiopian birr
Kenia 582 650 39 002 772[9] 66,0 Nairobi swahili, englanti tasavalta Kenian šillinki
Madagaskarin lippu Madagaskar 587 040 20 653 556[9] 35,1 Antananarivo ranska, malagassi tasavalta Madagaskarin ariary
Malawin lippu. Malawi 118 480 14 268 711[9] 120,4 Lilongwe njandža, englanti tasavalta Malawin kwacha
Mauritiuksen lippu Mauritius 2 040 1 284 264[9] 629,5 Port Louis englanti tasavalta Mauritiuksen rupia
Ranskan lippu Mayotte (Ranska) 374 223 765[9] 489,7 Mamoudzou ranska merentakainen paikallishallintoalue euro
Mosambikin lippu Mosambik 801 590 21 669 278[9] 27,0 Maputo¨ portugali tasavalta Mosambikin metical
Ranskan lippu Réunion (Ranska) 2 512 743 981 (2002) 296,2 Saint-Denis de la Réunion ranska mertentakainen departementti euro
Ruandan lippu Ruanda 26 338 10 473 282[9] 397,6 Kigali ruanda, ranska, englanti tasavalta Ruandan frangi
Seychellien lippu Seychellit 455 87 476[9] 192,2 Victoria ranska, englanti, Seychellien kreoli tasavalta Seychellien rupia
Somalian lippu Somalia 637 657 9 832 017[9] 15,4 Mogadishu somalia, arabia liittotasavalta Somalian šillinki
Tansanian lippu Tansania 945 087 41 048 532[9] 43,3 Dodoma englanti, swahili tasavalta Tansanian šillinki
Ugandan lippu Uganda 236 040 32 369 558[9] 137,1 Kampala englanti, swahili tasavalta Ugandan šillinki
Sambian lippu Sambia 752 614 11 862 740[9] 15,7 Lusaka englanti tasavalta Sambian kwacha
Keskinen Afrikka: 6 613 253 121 585 754 18,4
Angolan lippu Angola 1 246 700 12 799 293[9] 10,3 Luanda portugali tasavalta Angolan uusi kwanza
Kamerun 475 440 18 879 301[9] 39,7 Yaoundé ranska, englanti tasavalta CFA-frangi
Keski-Afrikan tasavalta 622 984 4 511 488[9] 7,2 Bangui sango, ranska tasavalta CFA-frangi
Tšadin lippu Tšad 1 284 000 10 329 208[9] 8,0 N'Djamena ranska, arabia tasavalta CFA-frangi
Kongon tasavalta 342 000 4 012 809[9] 11,7 Brazzaville ranska tasavalta CFA-frangi
Kongon demokraattinen tasavalta 2 345 410 68 692 542[9] 29,2 Kinshasa ranska tasavalta Kongon frangi
Päiväntasaajan Guinean lippu Päiväntasaajan Guinea 28 051 633 441[9] 22,6 Malabo ranska, espanja tasavalta CFA-frangi
Gabon 267 667 1 514 993[9] 5,6 Libreville ranska tasavalta CFA-frangi
São Tomé ja Príncipen lippu São Tomé ja Príncipe 1 001 212 679[9] 212,4 São Tomé portugali tasavalta São Tomé ja Príncipe dobra
Pohjois-Afrikka: 8 533 021 211 087 622 24,7
Algerian lippu Algeria 2 381 740 34 178 188[9] 14,3 Algier arabia tasavalta Algerian dinaari
Egyptin lippu Egypti
Egypti sijaitsee maantieteellisesti suurimmaksi osaksi Afrikassa.Siinain niemimaan itäinen osa kuuluu Aasiaan
1 001 450 80 471 869 77 Kairo arabia tasavalta Egyptin punta
Libya 1 759 540 6 310 434[9] 3,6 Tripoli arabia tasavalta Libyan dinaari
Marokon lippu. Marokko 446 550 34 859 364[9] 78,0 Rabat arabia monarkia Marokon dirham
Sudanin lippu Sudan 1 861 484 30 894 000 (2008) 17 Khartoum arabia tasavalta Sudanin punta
Tunisian lippu Tunisia 163 610 10 486 339[9] 64,1 Tunis arabia tasavalta Tunisian dinaari
Länsi-Saharan lippu Länsi-Sahara
Länsi-Saharan asema on kiistanalainen. Marokko hallitsee aluetta suurelta osin ja on julistanut koko alueen osaksi Marokkoa. Tätä ei tunnusteta yleisesti. Polisario on toinen aluetta omanaan pitävä ryhmä.

266 000 405 210[9] 1,5 Laayoune arabia tasavalta Marokon dirham
Etelä-Afrikka: 2 693 418 56 406 762 20,9 ¨
Botswanan lippu Botswana 600 370 1 990 876[9] 3,3 Gaborone tswana, englanti tasavalta Botswanan pula
Lesotho 30 355 2 130 819[9] 70,2 Maseru eteläsotho monarkia Lesotho loti
Zimbabwen lippu Zimbabwe 390 580 11 392 629[9] 29,1 Harare shona, ndebele, englanti tasavalta Zimbabwen dollari
Namibian lippu Namibia 825 418 2 108 665[9] 2,6 Windhoek englanti tasavalta Namibian dollari
Etelä-Afrikan lippu Etelä-Afrikka 1 219 912 49 052 489[9] 40,2 Kapkaupunki (lakiasäätävä),Pretoria (hallinnollinen),Bloemfontein (juridinen) afrikaans, englanti, zulu, xhosa, swazi, ndebele, eteläinen sotho, pohjoinen sotho, tsonga, tswana ja venda tasavalta Etelä-Afrikan randi
Swazimaan lippu Swazimaa 17 363 1 123 913[9] 64,7 Mbabane swazi monarkia Lilangeni
Länsi-Afrikka: 6 144 013 296 186 492 48,2
Beninin lippu Benin 112 620 8 791 832[9] 78,0 Porto-Novo ranska tasavalta CFA-frangi
Burkina Fason lippu Burkina Faso 274 200 15 746 232[9] 57,4 Ouagadougou ranska tasavalta CFA-frangi
Kap Verde 4 033 429 474[9] 107,3 Praia portugali tasavalta Kap Verden escudo
Norsunluurannikon lippu Norsunluurannikko 322 460 20 617 068[9] 63,9 Yamoussoukro ranska tasavalta CFA-frangi
Gambia 11 300 1 782 893[9] 157,7 Banjul englanti tasavalta Gambian dalasi
Ghana 239 460 23 832 495[9] 99,5 Accra englanti tasavalta Ghanan cedi
Guinea 245 857 10 057 975[9] 40,9 Conakry ranska tasavalta Guinean syli
Guinea-Bissau 36 120 1 533 964[9] 42,5 Bissau portugali tasavalta Guinea-Bissau peso
Liberia 111 370 3 441 790[9] 30,9 Monrovia englanti tasavalta Liberian dollari
Malin lippu. Mali 1 240 000 12 666 987[9] 10,2 Bamako ranska tasavalta CFA-frangi
Mauritanian lippu. Mauritania 1 030 700 3 129 486[9] 3,0 Nouakchott arabia tasavalta Mauritanian ouguiya
Nigerin lippu Niger 1 267 000 15 306 252[9] 12,1 Niamey ranska tasavalta CFA-frangi
Nigerian lippu Nigeria 923 768 149 229 090[9] 161,5 Abuja englanti liittotasavalta Nigerian naira
Flag of Saint Helena.svg Saint Helena (Britannia) 410 7 637[9] 14,4 Jamestown englanti merentakainen alue Saint Helenan punta
Senegalin lippu Senegal 196 190 13 711 597[9] 69,9 Dakar ranska tasavalta CFA-frangi
Sierra Leonen lippu Sierra Leone 71 740 6 440 053[9] 89,9 Freetown englanti tasavalta Sierra Leonen leone
Togon lippu Togo 56 785 6 019 877[9] 106,0 Lomé ranska tasavalta CFA-frangi
Yhteensä: 30 368 609 1 001 320,281 33,0

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Afrikan viralliset kielet
  ranska
  arabia
  Afrikan perinteiset kielet
Pääartikkeli: Afrikan historia

Afrikan esihistoria alkaa aiemmin kuin minkään muun mantereen; arkeologisten löytöjen mukaan nykyihminen kehittyi Itä-Afrikassa. Esihistoriallisena aikana siellä ei sen enempää kuin muuallakaan ollut järjestäytyneitä kansallisvaltioita vaan keräilijä-metsästäjäheimot kuten sanit (busmannit) asuttivat mannerta. Noin kymmenentuhatta vuotta sitten alkoi maanviljely ja kotieläimiä kesytettiin. Maanviljelijät asettuivat paikalleen asumaan. Runsaampi ravinto mahdollisti väestönkasvun. Monin paikoin tehtiin runsaita kalliomaalauksia.[11]

Historiallinen aika alkoi noin 3300 eaa. Egyptissä. Muita vanhan ja antiikin ajan suuria valtioita olivat Nubian kuningaskunta, Karthago ja Aksum. Kahden viimeisen vuosisadan aikana ennen ajanlaskumme alkua Rooman valtakunta valloitti vähitellen koko Pohjois-Afrikan. 600-luvulla alueen valloittivat arabit, minkä jälkeen arabian kieli ja islam tulivat vähitellen vallitseviksi koko alueella.[12] Myöhempinä aikoina islam on levinnyt laajalle Saharan eteläpuolellekin, jossa kuitenkin jo aikaisemmin kristinuskoon kääntynyt Etiopia on jäänyt kristilliseksi saarekkeeksi nykyaikaan saakka.

Eteläisemmässä Afrikassa tapahtui noin 2000 eaa.-1000 jaa. bantuekspansio, jossa nykyisen Länsi-Afrikan alueella Guineanlahdella asuvat bantukansat levisivät etelään Kongon ja Sambesin sademetsiin sekä Kalaharin autiomaahan aina Oranjejoelle nykyiseen Etelä-Afrikan tasavaltaan. He levittivät mukanaan raudan tekotaidon.[13]

Afrikan uskonnot
  islam
  perinteiset uskonnot
Afrikan poliittinen kartta.

Keskiajalla Afrikassa oli monia kuningaskuntia kuten Ghana, Kanem, Songhai, Benin ja Mali. Kaupankäynti oli suurta, pohjoisesta Saharan alueelta karavaanit toivat hevosia, tekstiilejä ja Saharan kaivosten suolaa, etelästä Senegalin ja Nigerin kultaa, kolapähkinöitä ja orjia. Vauraus kasvatti kuningaskuntien varoja ja islaminuskoiset karavaanarit perustivat kouluja ja moskeijoita. He eivät tehneet käännytystyötä, mutta kuninkaat huomasivat heidän hyödyllisyytensä. Islamin mukana maihin levisi luku- ja kirjoitustaito. Malin kuningas Mansa Musa teki vuonna 1324 Euroopassa saakka huomiota herättäneen pyhiinvaellusmatkan Mekkaan suuren ja loisteliaan seurueen kanssa.[14]

Vuonna 1482 portugalilaiset perustivat kauppa-aseman Guineanlahden rannalle.[12] Pääasialliset kaupan kohteet olivat orjat, kulta, norsunluu ja mausteet. Eurooppalaisten levittäytyessä Amerikkaan orjia haettiin Afrikasta työvoimaksi maatiloille.

Turkki valloitti 1500-luvulla koko Pohjois-Afrikan Marokkoa lukuun ottamatta. Vuonna 1830 se kuitenkin menetti Algerian Ranskalle ja myöhemmin Euroopan maille muutkin afrikkalaiset alueensa, viimeisenä Libyan Italialle vuonna 1912. Samana vuonna myös siihen saakka itsenäisenä pysynyt Marokko joutui Ranskan miehittämäksi.

Afrikan valloitukseksi kutsutaan ajanjaksoa 1880-luvulta ensimmäiseen maailmansotaan. Afrikan rannikoilla useilla Euroopan mailla oli ollut siirtomaita ennestäänkin, mutta tuona aikana Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska, Saksa, Belgia, Italia, Portugali ja Espanja jakoivat keskenään lähes koko Afrikan. Maanosaan jäi lopulta vain kaksi itsenäistä valtiota, Liberia ja Etiopia.[15]

1800-luvun Euroopan teollistuneet valtiot halusivat vallata alueita, joilta ne saisivat halpoja raaka-aineita ja työvoimaa. Siirtomaiden hankkimista alettiin pitää vallan tunnusmerkkinä. Länsimaalaiset pyrkivät levittämään Afrikkaan myös omaa elämäntapaansa. Afrikkalaisilla ei katsottu olevan samaa ihmisarvoa kuin valloittajilla.

Siirtomaat itsenäistyivät toisen maailmansodan jälkeen, useimmat 1960-luvulla. Nykyisin Afrikassa on yli 50 itsenäistä valtiota. Niiden rajat ovat peräisin siirtomaa-ajalta, eivätkä perustu kansallisuuksiin tai heimoihin. Myös Afrikan maiden viralliset kielet ja useissa tapauksissa pääuskonnotkin ovat peräisin siirtomaa-ajalta.

Vuonna 1963 perustettiin Afrikan yhtenäisyysjärjestö OAU tukemaan Afrikan maiden yhteistyötä ja itsenäistymispyrkimyksiä. Vuonna 2002 sen korvasi Afrikan unioni, jonka tavoitteena on tiivis taloudellinen ja poliittinen yhteistyö.[16]

Väestö ja kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Afrikan väkiluvun arvioitiin vuonna 2006 olevan 924 miljoonaa ja vuonna 2009 yli miljardin. Väkiluvun odotetaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä 1,4 miljardiin.[17] Afrikan väestö kasvaa noin 20 miljoonalla vuodessa. Afrikan väkiluku oli vuonna 1950 vain 260 miljoonaa eli kolmannes Euroopan silloisesta väestöstä.[18] UNICEFin vuonna 2014 julkaisema raportti ennusti nopeampaa väestönkasvua - seuraavalle 35 vuodelle jopa 1,8 miljardia syntyvää lasta. Vuonna 2050 afrikkalaisia alle 18-vuotiaita lapsia on yli miljardi eli noin 40% koko maailman lapsista. Vuonna 2100 on tämän skenaarion mukaan 4 miljardia afrikkalaista ihmistä.[19]

Afrikassa on useita tuhansia (tarkkaa lukumäärää ei voi määrittää) erilaisia yhteisöjä ja etnisiä ryhmiä, joilla on omat kulttuurinsa, kielensä, uskontonsa ja historiansa. Ryhmien rajat eivät ole selviä varsinkaan ulkopuoliselle. Useimmat afrikkalaiset puhuvat useampaa kuin yhtä kieltä. Viime vuosisatoina etnisiä ja kulttuurillisia eroja on vuoroin korostettu, vuoroin vähätelty poliittisista syistä.[20]

Pohjois-Afrikka on arabikulttuurin leimaama ja Saharan eteläpuolella on runsaasti erilaisia mustia väestöryhmiä. Afrikkalainen taide käsittää suuren määrän erilaisia taideperintöjä. Afrikan ruokakulttuuri vaihtelee mantereen koon tähden laajalti, mutta esimerkiksi maissipuuron ja hedelmien käyttö on yhteistä monille alueille.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Afrikan talous

Afrikka on maailman asutetuista mantereista selvästi köyhin ja nykyään keskimääräisesti köyhempi kuin 30 vuotta sitten.[21] YK:n 175 maata käsittävässä raportissa "Human Development Report" vuodelta 2003 25 viimeistä sijaa olivat afrikkalaisia valtioita.[22]

Afrikan nykyisen köyhyyden juuret ovat paikoin historiassa.[23] Afrikan heikon taloudellisen tilanteen merkittävimpiä syitä ovat olleet epävakaa siirtyminen pois kolonialismista, kylmä sota, poliittisen korruption kasvu ja despotismi ja protektionismi. Afrikan talouskehitys on polkenut paikallaan verrattuna Kiinan, Intian ja Etelä-Amerikan nopeaan talouskasvuun, joka on nostanut miljoonia ihmisiä köyhyysrajan yläpuolelle. Afrikan talous on jopa taantunut ulkomaankaupalla, investoinneilla ja BKT:lla mitattuna.lähde? Köyhyydellä on kauaskantoisia vaikutuksia, kuten alhainen elinikä, väkivalta ja epävakaus. Vuosikymmenten aikana Afrikan taloutta on yritetty useasti kasvattaa, mutta huonolla menestyksellä.[24]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hakulinen, Kerkko: Paikannimet. WSOY sanakirjat. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-27676-6.
  2. Drysdale, Alasdair and Gerald H. Blake. (1985) The Middle East and North Africa, Oxford University Press US. ISBN 0-19-503538-0.
  3. Lewin, Evans. (1924) Africa, Clarendon press.
  4. a b (1998) Merriam-Webster's Geographical Dictionary (Index), Merriam-Webster. pp. 10–11. ISBN 0-87779-546-0.
  5. Deforestation reaches worrying level – UN. AfricaNews. 11.6.2008.
  6. Forests and deforestation in Africa – the wasting of an immense resource. afrol News.
  7. Terrestrial Ecoregions – Madagascar subhumid forests (AT0118), National Geographic.
  8. Nature laid waste: The destruction of Africa. The Independent. 11.6.2008.
  9. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb USCensusBureau: Countries and Areas Ranked by Population: 2009
  10. a b c South Sudan Profile BBC. Viitattu 7.9.2013.
  11. From hunting to farming The Story of Africa. BBC. Viitattu 8.3.2014.
  12. a b Timeline The Story of Africa. BBC. Viitattu 8.3.2014.
  13. People on the Move The Story of Africa. BBC. Viitattu 8.3.2014.
  14. Musa Encyclopedia Britannica. Viitattu 8.3.2014.
  15. Countries in Africa Considered Never Colonized about.com. Viitattu 8.3.2014.
  16. AU in Nutshell African Union. Viitattu 8.3.2014.
  17. http://allafrica.com/stories/200707161491.html
  18. http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=205
  19. UNICEF Report: Africa's Population Could Hit 4 Billion By 2100 13.8.2014. NPR.org. Viitattu 21.8.2014.
  20. Africa Encyclopedia Britannica. Viitattu 7.9.2013.
  21. African Economic Community sivu 1. Africa Notes. Viitattu 15. joulukuuta 2007.
  22. Human Development Report 2003 sivu 240. 2003. Oxford University Press, Inc. Viitattu 15. toukokuuta 2007.
  23. Conflicts in Africa Globalissues.org. Viitattu 15. joulukuuta 2007.
  24. AIDS campaigns in South Africa sivu 3.. Focusanthro.org. Viitattu 16. joulukuuta 2007. lähde tarkemmin?

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Teppo, Annika (toim.): Afrikan aika Näkökulmia Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan. Gaudeamus, 2011
  • Eero Paloheimo: Tämä on Afrikka. WSOY 2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]