Valtameri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee merta. Yrityksestä katso Valtameri.
Maapallon valtameret ja niiden rajat
Valtameret muodostavat kokonaisuuden, joka näkyy huonosti esimerkiksi Mercatorin projektiolla tehdyissä kartoissa.

Valtameret ovat maapallon suurimpia meriä. Tavallisesti niitä määritellään olevan kolme tai viisi:

Pohjoista ja Eteläistä jäämerta ei aina lueta erillisiksi valtameriksi, vaan Pohjoista jäämerta pidetään Atlantin jatkeena, kun taas Eteläisen jäämeren katsotaan olevan vain eteläisin osa Atlanttia, Tyyntämerta ja Intian valtamerta.

Kaikki valtameret ovat yhteydessä toisiinsa. Pohjoisella pallonpuoliskolla ja vielä päiväntasaajan seudulla mantereet kuitenkin erottavat ne selvästi toisistaan. Sen sijaan etelässä, Etelä-Amerikan, Afrikan ja Australian eteläkärkien eteläpuolella, valtameret liittyvät toisiinsa ilman selvää rajaa, sillä Etelä-Amerikan eteläkärjen ja Etelämantereen välissä on noin tuhat kilometriä leveä vesiväylä, Drakensalmi, ja Afrikan ja Australian etelärannikoilta on Etelämantereelle vielä pidempi matka. Tavallisesti tällä alueella pidetään valtamerten rajoina näiden mannerten tai niiden läheisyydessä olevien saarten eteläisimpien kärkien eli Kap Hornin, Hyväntoivonniemen ja Tasmanian eteläkärjen pituuspiirejä. Eteläisen jäämeren erottaa muista valtameristä Länsituulten virta, ja rajana pidetään yleensä 60. eteläistä leveyspiiriä.

Valtamerissä on halkaisijaltaan jopa satojen kilometrien kokoisia pyörteitä, joissa vesimassa voi pysyä samana vuodenkin. Pyörteen lämpötila ja suolapitoisuus eroavat siksi muusta valtamerestä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Valtameren pyörre, Yle.fi, viitattu 25.9.2013