Moldova

Moldova (mold. Moldova) eli Moldovan tasavalta (mold. Republica Moldova) on sisämaavaltio Itä-Euroopassa. Se sijaitsee Romanian ja Ukrainan välissä.

Moldova kuuluu Itsenäisten valtioiden yhteisöön.

Sisällysluettelo

1 Historia
2 Politiikka
3 Alue- ja paikallishallinto
4 Maantiede
5 Talous
- 5.1 Talouden avaintiedot
6 Väestöjakauma
7 Lähteet
8 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Vuonna 1359 syntynyt romanialainen Moldovan ruhtinaskunta joutui vuonna 1504 turkkilaisten ottomaanien imperiumin vasallivaltioksi. Vuonna 1775 itävaltalaiset valtasivat Pohjois-Moldavian ja liittivät sen valtakuntaansa Bukovinan nimellä. Venäjä puolestaan liitti vuonna 1812 Moldaviasta itseensä Prutjoen itäpuoliset osat. Tämä Venäjän valtakunnassa Bessarabiana tunnettu alue vastasi suurimmalta osin nykyistä Moldovan tasavaltaa. Moldovan itsenäisenä säilynyt länsiosa yhdistyi Valakian ruhtinaskunnan kanssa 1859 muodostaen uuden Romanian valtion.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1918 Bessarabia liittyi yhdessä Bukovinan ja Transilvanian kanssa Romaniaan. Toisen maailmansodan yhteydessä Neuvostoliitto annektoi jälleen Bessarabian. Pohjois-Bukovina ja kaistale Mustanmeren rannikkoa liitettiin suoraan Ukrainan neuvostotasavaltaan. Valtaosa Bessarabiasta yhdistettiin kuitenkin Dnestrjoen itäpuolisen, Ukrainan SNT:n alaisen Moldovan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan kanssa Moldovan sosialistiseksi neuvostotasavallaksi.

Moldovan SNT julistautui itsenäiseksi elokuussa 1991 nimellä Moldovan tasavalta. Nuoren valtion ensimmäinen presidentti Mircea Snegur tuki periaatteessa maansa liittymistä Romaniaan käyttäen ilmaisuja kuten "romanilaiset Prutjoen molemmilla puolilla" ja "Neuvostoliiton miehittämät Romanian maat", mutta hän vastusti silti välitöntä yhdistymistä. Moldovan kansanrintama hajosi kysymyksen vuoksi, ja Snegur lähti itsenäisenä ehdokkaana lokakuun 1991 vaaleihin voittaen ne. Liittymisinnostus katosi nopeasti – joidenkin kyselyjen mukaan 70 % vastusti yhdistymistä 1992 – ja Moldova alkoi etääntyä Romaniasta. Tästä huolimatta Transnistrian alue käytti "Romanian uhkaa" perusteena erkautuessaan väkivaltaisesti Moldovasta 1992. Vuonna 1994 hyväksytyssä uudessa perustuslaissa maan viralliseksi kieleksi määriteltiin romanian asemesta moldova. Maa otti myös käyttöön oman kansallislaulun; aiemmin oli käytetty Romanian hymniä.

Presidentti Snegur pyrki uudelle kaudelle 1996 ja saikin vaalien ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä, mutta hävisi toisella kierroksella Petru Lucinschille. Lucinschi oli presidenttinä vuoteen 2001, jolloin hän määräsi ennenaikaiset parlamenttivaalit. Tyytymättömyys maan tilaan johti kommunistipuolueen murskaavaan vaalivoitoon, jonka ansiosta kommunistit saivat 71 edustajanpaikkaa 101:stä. Vuonna 2000 presidentin valinta oli siirretty perustuslain muutoksella parlamentin tehtäväksi, ja parlamentti valitsi 4. huhtikuuta 2001 uudeksi presidentiksi kommunisti Vladimir Voroninin. Voronin lisäsi varoja sosiaaliturvaan ja jatkoi Lucinschin yksityistämisohjelmaa. Voronin kaudella välit Romaniaan huononivat edelleen, ja vuonna 2003 maa vetäytyi myös Venäjän neuvottelemasta liittovaltiosopimuksesta Transnistrian kanssa, jonka johtoa hän nimitti "rikollisjoukoksi". Maaliskuun 2005 vaaleissa kommunistit saivat 56 parlamenttipaikkaa, mikä ei yksinään riittänyt Voroninin jatkokauteen. Istuva presidentti sai kuitenkin taakseen kristillisdemokraattien, demokraattien ja liberaalien tuen lupaamalla jatkaa euroatlanttista integraatiota ja tuli näin valituksi uudelleen.

Huhtikuun 2009 vaaleissa hallitseva kommunistipuolue sai 49.48% äänistä ja parlamenttiin enemmistön 60 paikalla jääden ainoastaan yhden paikan päähän mahdollisuudesta valita suoraan tuleva presidentti. Presidentin valitsemiseksi tarvitaan 3/5 enemmistö tai 61 paikkaa parlamentissa. Liberaalit ja liberaalidemokraatit saivat 15 ja Meidän Moldova -allianssi 11 paikkaa parlamenttiin.

ETYJ:in vaalitarkkailijoiden mukaan vaalissa ei havaittu vakavia rikkomuksia.^[1] Hävinneet liberaalipuolueet ryhtyivät mielenosoitukseen, joka kääntyi väkivaltaiseksi mellakaksi ja presidentinkanslian ja parlamentin ryöstelyksi. Voronin syytti mellakoiden lietsomisesta Romanian hallitusta.^[2]^[3]^[4] Osa mielenosoittajista oli vaatinut Moldovan liittämistä Suur-Romaniaan.^[5]

Vaalien jälkeen oppositio kieltäytyi osallistumasta äänestyksiin parlamentissa, joten maahan ei ole saatu valittua uutta hallitusta eikä presidenttiä ja istuva presidentti määräsi uudet parlamenttivaalit toimitettavaksi 29.7.2009. Pian uusien vaalien määräämisen jälkeen presidentti Voronin sai Venäjän pääministeri Putinilta 22.6 lupauksen edullisesta 500 miljoonan dollarin lainasta Moldovalle. Oppositio arvelee tämän suosivan vallassa olevaa kommunistipuoluetta, erityisesti koska kansainvälinen valuuttarahasto IMF jäädytti oman avustuspakettinsa julkistamisen uusien vaalien jälkeiseen aikaan.

[muokkaa] Politiikka

Moldovassa on yksikamarinen, 101-jäseninen parlamentti (Parlamentul), jonka jäsenet valitaan suhteellisella vaalitavalla nelivuotiskaudeksi.

Valtionpäämies on presidentti, jonka valitsee parlamentti. Presidenttinä on huhtikuusta 2001 lähtien toiminut Vladimir Voronin. Presidentti nimittää parlamentin kanssa neuvoteltuaan pääministeriehdokkaan, jonka on saatava hallitukselleen parlamentin luottamus 15 päivän kuluessa.

Maaliskuun 2005 vaaleissa suurimmaksi puolueeksi nousi uudistunut ja markkina- sekä euromyönteinen kommunistipuolue.

paikkoja	puolue
56	Partidul Comuniştilor din Republica Moldova
22	Alianţa Moldova Noastră (vaaliliitto Blocul Electoral Moldova Democrată)
8	Partidul Democrat din Moldova (vaaliliitto Blocul Electoral Moldova Democrată)
4	Partidul Social Liberal (vaaliliitto Blocul Electoral Moldova Democrată)
11	Partidul Popular Creştin Democrat

Vaikka valtaosa Moldovan valtiosta on historiallisen Moldovan itäosassa, sen yhdistyminen hist. Moldovan länsiosaan ja näin Romaniaan ei ole ajankohtainen maiden huonojen välien vuoksi. Myös mm. Transnistrian tilanne ja vähemmistökysymykset vaikeuttavat yhdistymistä. Yhdistymisen kannattajia kutsutaan nimellä unionişti, kun taas itsenäisyyden kannattajat ovat moldovenişti. Syksyllä 2006 tuhannet moldovalaiset alkoivat anoa Euroopan unioniin liittymässä olleen Romanian passeja. Anomuksia on tehty ainakin 530 000,^[6] mikä on merkittävä osuus Moldovan väkiluvusta. Tämä on puolestaan saanut itsenäisyyden kannattajat tuntemaan maan tulevaisuuden uhatuksi ja huonontanut välejä Romaniaan.

Arviolta yli miljoona moldovalaista työskentelee ulkomailla. Maan äärimmäinen köyhyys on johtanut myös ihmiskauppaan, jonka kitkemiseksi maa toivoo kansainvälistä yhteistyötä esim. EU:n kanssa ja maa on allekirjoittanut ihmiskaupan kieltävän Palermon sopimuksen. Ongelma on kuitenkin se, että Moldovan viranomaisten tosiasiallinen toimivalta ei ulotu yksipuolisella julistuksella maasta irtautuneen Transdnistrian alueelle ja sitä kautta ihmiskauppa voi käytännössä onnistua.

[muokkaa] Alue- ja paikallishallinto

Moldovan kartta

32 hallintopiiriä (raioane, yksikkö raion)
3 itsehallinnollista kaupunkia (Chişinău, Bălţi ja Tighina/Bender)
1 autonominen alue (Gagauzia)
1 erillisalue (separatistinen Transnistria, jonka lopullinen asema on yhä avoin)

Vuosina 1998–2003 voimassa ollut jako:

9 aluetta (judeţe, yksikkö - judeţ)
1 itsehallinnollinen kaupunki (Chişinău)
1 autonominen alue (Gagauzia)
1 alueellinen yksikkö (Moldovasta irtautuneeksi julistautunut Transnistria)

[muokkaa] Maantiede

Moldova satelliittikuvassa syyskuussa 2003

Moldova sijaitsee Dnestr- ja Prutjoen välissä lähellä Mustanmeren luoteiskulmaa. Maalla ei kuitenkaan ole omaa merenrantaa, mutta yhteys Mustallemerelle on maan eteläosista Tonavan rannalta Giurgiulestin vapaasataman kautta.

Maasto on kumpuilevaa, syvien jokien ja laaksojen rikkomaa tasankoa. Ilmasto on leudon mantereinen, kesät ovat pitkiä ja lämpimiä, ja talvi lyhyt Mustanmeren läheisyyden ansiosta. Moldovan korkein kohta kohoaa vain noin 400 metriin merenpinnasta.

[muokkaa] Talous

BKT:lla mitaten Moldova on Euroopan köyhin valtio. Sen väestöstä 20,8 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella eli alle ostovoimaltaan kahdella dollarilla päivässä. Maa on kuitenkin maatalousvaltainen ja maaseudulla ihmiset elävät liki omavaraistaloudessa ja siksi BKT antaa osin virheellisen kuvan maan vauraudesta, koska maataloutta kotitarpeisiin ei lasketa mukaan bruttokansantuloon, kuten ei muutakaan kotityötä. Moldovan kohdalla jää siis laskematta huomattava osa reaalista vaurautta. Maaperä on ilmeisesti Euroopan hedelmällisintä mustaamultaa, mutta maanviljely on nykyään tehotonta, sillä maanviljelyskoneet ja -laitteet ovat verrattain vanhoja. Lannoitteista ja muista maataloudessa käytettävistä kemikaaleista on puutetta, ja monin paikoin viljely täyttää luomun määritelmän. Maanviljely kärsii lisäksi työvoimapulasta maaseutuväestön hakeuduttua laajoin joukoin töihin pääkaupunkiin ja ulkomaille. Maalle tärkeä viinin viljely ja tuotanto kärsi pahoin Venäjän huhtikuussa 2006 asettamista moldovalaisten ja georgialaisten alkoholituotteiden tuontikielloista. Tuontikieltoja perusteltiin terveydellisillä syillä, mutta länsieurooppalaisen lehdistön mukaan syyt olivat poliittiset, sillä vastaavia moldovalaisia tuotteita vietiin ongelmitta Euroopan unioniin ja Yhdysvaltoihin. Tuontikielto purettiin muodollisesti jo joulukuussa 2006, mutta vasta vuonna 2008 moldovalaiset viinit alkoivat palata venäläisiin kauppoihin. Tuontikiellon jälkeen Venäjälle vientiluvan saaneista viiniyrityksistä pääosa on maassa asuvan venäläisvähemmistön tai heidän lähipiirinsä omistuksessa.

Maa kuuluu IVY:ön ja se liittyi 26. heinäkuuta 2001 Maailman kauppajärjestön jäseneksi. Monen muun entisen neuvostotasavallan tavoin maan taloutta yksityistettiin aluksi valikoiden, ja siten maahan muodostui hyvin rikkaiden henkilöiden oligarkia, joka ei ole kiinnostunut talouden yleisestä kehittämisestä, vaan pelkästään omasta varallisuudestaan samaan tapaan kuin muuallakin entisen Neuvostoliiton alueella. Maassa poliittista valtaa pitää tällä hetkellä kommunistinen puolue, joka kuitenkin on nimestään huolimatta markkinatalousmyönteinen. Maahan yritetään houkutella ulkomaisia yrityksiä ja sijoituksia alhaisella yritysverotuksella (voittovero 15 %). Arvonlisäverotus on yleisesti 20 %, mutta se on poistettu kokonaan monilta maan infrastruktuurille tärkeiltä tuotteilta, samoin kuin elintarvikkeilta. Yritystoimintaa suosisi varmasti myös maan erittäin alhainen palkkataso (teollisuustyöntekijän nettopalkka on n. 150 euroa kuukaudessa), jolla se kilpailee jopa Kiinan kanssa. Ilmeisesti maan poliittiseen vakauteen ei kuitenkaan yritysmaailmassa vielä luoteta tarpeeksi, sillä ulkomaiset investoinnit ovat toistaiseksi olleet vähäisiä. Toisaalta investointien vähyyteen on vaikuttanut myös maan tuntemattomuus, johon yhtenä syynä on se, että valtiolla ei yksinkertaisesti ole varaa markkinoida itseään. Romanian EU-jäsenyys on saanut aikaan kuitenkin Moldovan mittakaavassa investointivyöryn, sillä monet Romaniassa aikaisemmin toimineet yhtiöt ovat laajentaneet tai siirtäneet tuotantoaan Moldovaan sikäläisen vielä Romaniaakin alhaisemman palkkatason vuoksi. Palkkatason alhaisuuden lisäksi Moldova kiinnostaa muutamia yrityksiä siksi, että sen ajatellaan olevan askelma kohti Venäjän ja erityisesti Venäjän eteläisen osan markkinoita.

Syksyllä 2007 avattiin Moldovan eteläosaan, Tonavan laaksoon hollantilaisyhtiöiden ja Euroopan investointipankin rahoittama Giurgiulestin öljyterminaali, josta Mustanmeren kautta on yhteys Kaukasian ja Kaspianmeren öljykentille. Terminaali ja vapaasatama palvelee ensi kädessä Moldovan omaa energiahuoltoa, mutta alueelle rakennettava rautatie mahdollistaa tulevaisuudessa toimitukset myös muualle Eurooppaan. Moldovalla on maan eteläosassa Cahulin alueella on myös pienet, arviolta 2–3 miljoonan tonnin hyödyntämättömät öljyvarat sekä jonkin verran maakaasua. Niiden hyödyntämistä varten on lokakuussa 2007 perustettu irlantilais-moldovalainen yhteisyritys. Taloudellisesti merkittävämpiä ovat kuitenkin moldovalaisen Valiexhimp s.r.l:n osuudet öljylähteissä Tatarstanissa ja muualla entisen Neuvostoliiton alueella.

Syksyllä 2007 EU ja Moldova solmivat ATP (Autonomous Trade Preferences to Moldova) - sopimuksen, joka muutamin maataloustuotteita koskevin poikkeuksin vapauttaa moldovalaisten ja Moldovassa valmistettujen tuotteiden viennin EU-alueelle tulleista ja määrällisistä rajoituksista. Sopimus on merkittävä helpotus maan viennille ja ulkomaalaisten yritysten investointihalukkuudelle, sillä maa on tämän jälkeen tavaroiden ja maataloustuotteiden viennin suhteen liki samassa asemassa EU- ja ETA-maiden kanssa. Ennestään maalla on läheiset suhteet useimpiin IVY-maihin, joten kauppatiet ovat nyt periaatteessa auki sekä itään että länteen ja tämän toivotaan osaltaan houkuttelevan uusia investointeja maahan.

Moldovalaisia seteleitä.

Luonnonvarat: ruskohiili, fosforiitti, kipsi, viljelysmaa

[muokkaa] Talouden avaintiedot

Moldovan valuutta on leu (MDL), joka jakaantuu sataan baniin. Helmikuussa 2009 valuuttakurssi oli 1 EUR = 13,5 MDL. Valtion bruttokansantuote on 4,2 miljardia Yhdysvaltain dollaria (2007). Bruttokansantuotetta asukasta kohden kertyi 1 055 dollaria (2007) ja ostovoimakorjattuna 2 901 dollaria. Maan keskimääräinen nettopalkka on 2 494 leuta kuukaudessa (noin 175 euroa kuukaudessa vuoden 2008 lokakuussa).

Inflaatio: 12,5 % (keskimääräinen kuluttajahintojen muutos vuonna 2006)

Verot: Yritysten voittovero 15 %, arvonlisävero 20 % (8 % kotimaiselle viljalle, leipomotuotteille, maidolle ja meijerituotteille, 0 % sähkölle sekä bioteknologia- yms. tuontituotteille, joilla voidaan edistää maataloustuotannon kasvua). Henkilökohtaisessa tuloverotuksessa verokannat 7 %, 10 % ja 20 % (vuoden 2007 alusta alkaen).

Tärkeimmät teollisuustuotteet: Elintarvikkeet, maatalouskoneet, jääkaapit, pakastimet, pesukoneet, kengät, tekstiilit

Tärkeimmät vientituotteet: Viini, elintarvikkeet, tekstiilit, koneet ja laitteet

Tärkeimmät tuontituotteet: Öljy ja kaasu, koneet ja laitteet, kemianteollisuuden tuotteet, tekstiilit, metallit ja metallituotteet

Tärkeimmät kauppakumppanit: Venäjä, Ukraina, Romania, Saksa ja Italia^[7]

Suomen kauppa Moldovan kanssa: Vuonna 2007 Suomen viennin arvo Moldovaan oli 10,3 miljoonaa euroa (+18,3%). Noin 45 prosenttia viennistä oli televiestintäalan laitteita. Tuonnin arvo oli 594 800 euroa (-17,4 %). Tuonti koostui pääosin vaatteista, tekstiileistä sekä hedelmistä ja kasviksista.^[8]

[muokkaa] Väestöjakauma

Kieli: moldovan kieli 72 % väestöstä.

Tärkeimmät uskonnot: ortodoksit 98,5 %, juutalaiset 1,5 %, baptistit (noin 1000 henkeä).

Vuoden 2004 väestönlaskennassa suurimman ryhmän muodostivat moldovalaiset, joita oli 75,8 %. Ukrainalaisia oli 8,3 %, venäläisiä 5,9 %, gagauzeja 4,4 %, romanialaisia 2,2 %, bulgaareja 1,9 %, muita 1,4 % (noin 300 000 moldovalaisella on myös Romanian kansalaisuus).

Eliniänodote: miehet 64,81 vuotta, naiset 71,8 vuotta

Syntyvyys: 13,82/1000 as.

Kuolleisuus: 12,64/1000 as.

Muut suuret kaupungit: Tiraspol (Transnistrian alueen pääkaupunki), Bălţi, Tighina/Bender