Moldova

Moldavian 1359 syntynyt romanialainen ruhtinaskunta joutui vuonna 1504 turkkilaisten ottomaanien imperiumin vasallivaltioksi. Vuonna 1775 itävaltalaiset valtasivat Pohjois-Moldavian ja liittivät sen valtakuntaansa Bukovinan nimellä. Venäjä puolestaan liitti vuonna 1812 Moldaviasta itseensä Prutjoen itäpuoliset osat. Tämä Venäjän valtakunnassa Bessarabiana tunnettu alue vastasi suurimmalta osin nykyistä Moldovan tasavaltaa. Moldavian itsenäisenä säilynyt länsiosa yhdistyi Valakian ruhtinaskunnan kanssa 1859 muodostaen uuden Romanian valtion.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1918 Bessarabia liittyi yhdessä Bukovinan ja Transilvanian kanssa Romaniaan. Toisen maailmansodan yhteydessä Neuvostoliitto annektoi jälleen Bessarabian. Pohjois-Bukovina ja kaistale Mustanmeren rannikkoa liitettiin suoraan Ukrainan neuvostotasavaltaan. Valtaosa Bessarabiasta yhdistettiin kuitenkin Dnestrjoen itäpuolisen, Ukrainan SNT:n alaisen Moldavian autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan kanssa Moldavian sosialistiseksi neuvostotasavallaksi.

Moldavian SNT julistautui itsenäiseksi elokuussa 1991 nimellä Moldovan tasavalta. Nuoren valtion ensimmäinen presidentti Mircea Snegur tuki periaatteessa maansa liittymistä Romaniaan käyttäen ilmaisuja kuten "romanilaiset Prutjoen molemmilla puolilla" ja "Neuvostoliiton miehittämät Romanian maat", mutta hän vastusti silti välitöntä yhdistymistä. Moldovan kansanrintama hajosi kysymyksen vuoksi, ja Snegur lähti itsenäisenä ehdokkaana lokakuun 1991 vaaleihin voittaen ne. Liittymisinnostus katosi nopeasti – joidenkin kyselyjen mukaan 70 % vastusti yhdistymistä 1992 – ja Moldova alkoi etääntyä Romaniasta. Tästä huolimatta Transnistrian alue käytti "Romanian uhkaa" perusteena erkautuessaan väkivaltaisesti Moldovasta 1992. Vuonna 1994 hyväksytyssä uudessa perustuslaissa maan viralliseksi kieleksi määriteltiin romanian sijaan moldova, jota kielitieteilijät pitävät vain romanian murteena. Maa otti myös käyttöön oman kansallislaulun aiemmin käytetyn Romanian hymnin asemesta.

Presidentti Snegur pyrki uudelle kaudelle 1996 ja saikin vaalien ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä, mutta hävisi toisella kierroksella Petru Lucinschille. Lucinschi oli presidenttinä vuoteen 2001, jolloin hän määräsi ennenaikaiset parlamenttivaalit. Tyytymättömyys maan tilaan johti venäläismielisen kommunistipuolueen murskaavaan vaalivoitoon, jonka ansiosta kommunistit saivat 71 edustajanpaikkaa 101:stä. Vuonna 2000 presidentin valinta oli siirretty perustuslain muutoksella parlamentin tehtäväksi, ja parlamentti valitsi 4. huhtikuuta 2001 uudeksi presidentiksi kommunisti Vladimir Voroninin. Voronin lisäsi varoja sosiaaliturvaan ja jatkoi Lucinschin yksityistämisohjelmaa. Voronin kaudella välit Romaniaan huononivat edelleen, ja vuonna 2003 maa vetäytyi myös Venäjän neuvottelemasta liittovaltiosopimuksesta Transnistrian kanssa, jonka johtoa hän nimitti "rikollisjoukoksi". Maaliskuun 2005 vaaleissa kommunistit saivat 56 parlamenttipaikkaa, mikä ei yksinään riittänyt Voroninin jatkokauteen. Istuva presidentti sai kuitenkin taakseen kristillisdemokraattien, demokraattien ja liberaalien tuen lupaamalla jatkaa euroatlanttista integraatiota ja tuli näin valituksi uudelleen.

[muokkaa] Politiikka

Moldovassa on yksikamarinen, 101-jäseninen parlamentti (Parlamentul), jonka jäsenet valitaan suhteellisella vaalitavalla nelivuotiskaudeksi.

Valtionpäämies on presidentti, jonka valitsee parlamentti. Presidenttinä on huhtikuusta 2001 lähtien toiminut Vladimir Voronin. Presidentti nimittää parlamentin kanssa neuvoteltuaan pääministeriehdokkaan, jonka on saatava hallitukselleen parlamentin luottamus 15 päivän kuluessa.

Maaliskuun 2005 vaaleissa suurimmaksi puolueeksi nousi uudistunut ja markkina- sekä euromyönteinen kommunistipuolue.

paikkoja	puolue
56	Partidul Comuniştilor din Republica Moldova
22	Alianţa Moldova Noastră (vaaliliitto Blocul Electoral Moldova Democrată)
8	Partidul Democrat din Moldova (vaaliliitto Blocul Electoral Moldova Democrată)
4	Partidul Social Liberal (vaaliliitto Blocul Electoral Moldova Democrată)
11	Partidul Popular Creştin Democrat

Historiallisesti Moldova on Romanian maakunta, mutta maiden yhdistyminen ei ole ajankohtainen niiden huonojen välien vuoksi. Myös mm. Transnistrian tilanne ja vähemmistökysymykset vaikeuttavat yhdistymistä. Yhdistymisen kannattajia kutsutaan nimellä unionişti, kun taas itsenäisyyden kannattajat ovat moldovenişti. Syksyllä 2006 tuhannet moldovalaiset alkoivat anoa Euroopan unioniin liittymässä olleen Romanian passeja. Anomuksia on tehty ainakin 530 000,^[1] mikä on merkittävä osuus Moldovan väkiluvusta. Tämä on puolestaan saanut itsenäisyyden kannattajat tuntemaan maan tulevaisuuden uhatuksi ja huonontanut välejä Romaniaan.

Arviolta yli miljoona moldovalaista työskentelee ulkomailla. Maan äärimmäinen köyhyys on johtanut myös ihmiskauppaan, jonka kitkemiseksi maa toivoo kansainvälistä yhteistyötä esim. EU:n kanssa ja maa on allekirjoittanut ihmiskaupan kieltävän Palermon sopimuksen. Ongelma on kuitenkin se, että Moldovan viranomaisten tosiasiallinen toimivalta ei ulotu yksipuolisella julistuksella maasta irtautuneen Transdnistrian alueelle ja sitä kautta ihmiskauppa voi käytännössä onnistua.

[muokkaa] Alue- ja paikallishallinto

Moldovan kartta

32 hallintopiiriä (raioane, yksikkö raion)
3 itsehallinnollista kaupunkia (Chişinău, Bălţi ja Tighina/Bender)
1 autonominen alue (Gagauzia)
1 erillisalue (separatistinen Transnistria, jonka lopullinen asema on yhä avoin)

Vuosina 1998–2003 voimassa ollut jako:

9 aluetta (judeţe, yksikkö - judeţ)
1 itsehallinnollinen kaupunki (Chişinău)
1 autonominen alue (Gagauzia)
1 alueellinen yksikkö (Moldovasta irtautuneeksi julistautunut Transnistria)

[muokkaa] Maantiede

Moldova satelliittikuvassa syyskuussa 2003

Moldova sijaitsee Dnestr- ja Prutjoen välissä lähellä Mustanmeren luoteiskulmaa. Maalla ei kuitenkaan ole omaa merenrantaa, mutta yhteys Mustallemerelle on maan eteläosista Tonavan rannalta Giurgiulestin vapaasataman kautta.

Maasto on kumpuilevaa, syvien jokien ja laaksojen rikkomaa tasankoa. Ilmasto on leudon mantereinen, kesät ovat pitkiä ja lämpimiä, ja talvi lyhyt Mustanmeren läheisyyden ansiosta. Moldovan korkein kohta kohoaa vain noin 400 metriin merenpinnasta.

[muokkaa] Talous

Tilastojen mukaan Moldova on Euroopan köyhin valtio. Sen väestöstä yli 20 % elää köyhyysrajan alapuolella eli alle ostovoimaltaan kahdella dollarilla päivässä. Maa on maatalousvaltainen, ja maaseudulla ihmiset elävät liki omavaraistaloudessa. Maaperä on ilmeisesti Euroopan hedelmällisintä mustaamultaa, mutta maanviljely on nykyään tehotonta, sillä maanviljelyskoneet ja -laitteet ovat vanhentuneet. Myös lannoitteista ja muista maatalouden tarvitsemista kemikaaleista on puutetta ja monin paikoin voidaan puhua puhtaasta luomutuotannosta, tosin siihen on ajauduttu ilman sellaista tarkoitusta. Maanviljely kärsii lisäksi työvoimapulasta maaseutuväestön hakeuduttua laajoin joukoin töihin pääkaupunkiin ja ulkomaille. Maalle tärkeä viinin viljely ja tuotanto kärsi pahoin Venäjän huhtikuussa 2006 asettamista moldovalaisten ja georgialaisten alkoholituotteiden tuontikielloista. Tuontikieltoja perusteltiin terveydellisillä syillä, mutta todelliset syyt lienevät poliittiset, sillä vastaavia moldovalaisia tuotteita vietiin ongelmitta esim. EU:n alueelle ja Yhdysvaltoihin. Tuontikielto purettiin muodollisesti jo joulukuussa 2006, mutta vasta vuonna 2008 moldovalaiset viinit alkoivat palata venäläisiin kauppoihin. Paikallisia viininviljelijöitä ja viiniyrittäjiä ärsyttää ja epäluuloja herättää kuitenkin edelleen se, että tuontikiellon jälkeen Venäjälle vientiluvan saaneista viiniyrityksistä pääosa on maassa asuvan venäläisvähemmistön tai heidän lähipiirinsä omistuksessa.

Maa kuuluu IVYyn, ja se liittyi 26. heinäkuuta 2001 WTO:n jäseneksi. Monen muun entisen neuvostotasavallan tavoin maan taloutta yksityistettiin aluksi valikoiden, ja siten maahan muodostui hyvin rikkaiden henkilöiden oligarkia, joka ei ole kiinnostunut talouden yleisestä kehittämisestä, vaan pelkästään omasta varallisuudestaan samaan tapaan kuin muuallakin entisen Neuvostoliiton alueella. Maassa poliittista valtaa pitää tällä hetkellä kommunistinen puolue, joka kuitenkin on nimestään huolimatta markkinatalousmyönteinen. Maahan yritetään houkutella ulkomaisia yrityksiä ja sijoituksia alhaisella yritysverotuksella (voittovero 15 %). Arvonlisäverotus on yleisesti 20 %, mutta se on poistettu kokonaan monilta maan infrastruktuurille tärkeiltä tuotteilta, samoin kuin elintarvikkeilta. Yritystoimintaa suosisi varmasti myös maan erittäin alhainen palkkataso (teollisuustyöntekijän nettopalkka on n. 150 euroa kuukaudessa), jolla se kilpailee jopa Kiinan kanssa. Ilmeisesti maan poliittiseen vakauteen ei kuitenkaan yritysmaailmassa vielä luoteta tarpeeksi, sillä ulkomaiset investoinnit ovat toistaiseksi olleet vähäisiä. Toisaalta investointien vähyyteen on vaikuttanut myös maan tuntemattomuus, johon yhtenä syynä on se, että valtiolla ei yksinkertaisesti ole varaa markkinoida itseään. Romanian EU-jäsenyys on saanut aikaan kuitenkin Moldovan mittakaavassa investointivyöryn, sillä monet Romaniassa aikaisemmin toimineet yhtiöt ovat laajentaneet tai siirtäneet tuotantoaan Moldovaan sikäläisen vielä Romaniaakin alhaisemman palkkatason vuoksi. Palkkatason alhaisuuden lisäksi Moldova kiinnostaa muutamia yrityksiä siksi, että sen ajatellaan olevan askelma kohti Venäjän ja erityisesti Venäjän eteläisen osan markkinoita.

Syksyllä 2007 avattiin Moldovan eteläosaan, Tonavan laaksoon hollantilaisyhtiöiden ja Euroopan investointipankin rahoittama Giurgiulestin öljyterminaali, josta Mustanmeren kautta on yhteys Kaukasian ja Kaspianmeren öljykentille. Terminaali ja vapaasatama palvelee ensi kädessä Moldovan omaa energiahuoltoa, mutta alueelle rakennettava rautatie mahdollistaa tulevaisuudessa toimitukset myös muualle Eurooppaan. Moldovalla on myös pienet, arviolta 2–3 miljoonan tonnin hyödyntämättömät öljyvarat. Niiden hyödyntämistä varten on lokakuussa 2007 perustettu irlantilais-moldovalainen yhteisyritys.

Syksyllä 2007 EU ja Moldova pääsivät yhteisymmärrykseen ATP (Autonomous Trade Preferences to Moldova) - sopimuksesta, joka vapauttaa moldovalaisten ja Moldovassa valmistettujen tuotteiden viennin EU-alueelle tulleista ja määrällisistä rajoituksista. Vuoden 2008 alkupuolella voimaantuleva sopimus on merkittävä helpotus maan viennille ja ulkomaalaisten yritysten investointihalukkuudelle, sillä maa on tämän jälkeen tavaroiden ja maataloustuotteiden viennin suhteen liki samassa asemassa EU- ja ETA-maiden kanssa. Ennestään maalla on läheiset suhteet useimpiin IVY-maihin, joten kauppatiet ovat nyt periaatteessa auki sekä itään että länteen ja tämän toivotaan osaltaan houkuttelevan uusia investointeja maahan.

Moldovalaisia seteleitä.

Luonnonvarat: ruskohiili, fosforiitti, kipsi, viljelysmaa

[muokkaa] Talouden avaintiedot

Valuutta on Moldovan leu (MDL) joka jakaantuu sataan baniin Maaliskuussa 2008 valuuttakurssi oli 1 EUR = 16,3 MDL (vuonna 2003 keskimäärin)

Bruttokansantuote: 3,6 mrd USD (vuonna 2007)

BKT/asukas: 862 USD (vuonna 2005), ostovoimakorjattuna 2531 USD; köyhien (ostovoima alle 2 USD/vrk) osuus väestöstä 20,8 %

Keskimääräinen nettopalkka: 2630 MDL/kk (159,39 euroa/kk vuoden 2007 joulukuussa)

Inflaatio: 12,5 % (keskimääräinen kuluttajahintojen muutos vuonna 2006)

Verot: Yritysten voittovero 15 %, arvonlisävero 20 % (8 % kotimaiselle viljalle, leipomotuotteille, maidolle ja meijerituotteille, 0 % sähkölle sekä bioteknologia- yms. tuontituotteille, joilla voidaan edistää maataloustuotannon kasvua). Henkilökohtaisessa tuloverotuksessa verokannat 7 %, 10 % ja 20 % (vuoden 2007 alusta alkaen).

Tärkeimmät teollisuustuotteet: Elintarvikkeet, maatalouskoneet, jääkaapit, pakastimet, pesukoneet, kengät, tekstiilit

Tärkeimmät vientituotteet: Viini, elintarvikkeet, tekstiilit, koneet ja laitteet

Tärkeimmät tuontituotteet: Öljy ja kaasu, koneet ja laitteet, kemianteollisuuden tuotteet, tekstiilit, metallit ja metallituotteet

Tärkeimmät kauppakumppanit: Venäjä, Ukraina, Romania, Saksa, Italia^[2]

Suomen kauppa Moldovan kanssa: Vuonna 2006 Suomen viennin arvo Moldovaan oli 8,7 miljoonaa euroa (-41,9 %). Noin 45 prosenttia viennistä oli televiestintäalan laitteita. Tuonnin arvo oli 722 700 euroa (+6,3 %). Tuonti koostui pääosin vaatteista, tekstiileistä sekä hedelmistä ja kasviksista. ^[3]

[muokkaa] Väestöjakauma

Kieli: Moldovan kieli (käytännössä sama kuin romanian kieli) 72 %, venäjä 28 % väestöstä

Tärkeimmät uskonnot: ortodoksit 98,5 %, juutalaiset 1,5 %, baptistit (noin 1000 henkeä)

Vuoden 2004 väestönlaskennassa suurimman ryhmän muodostivat moldovalaiset/romanialaiset, joita oli 78,2 %, ukrainalaiset 8,4 %, venäläiset 5,8 %, turkinsukuiset kansat 4,4 %, bulgarialaiset 2 %, muut 1,3 %.^[4] (noin 300 000 moldovalaisella on myös Romanian kansalaisuus)

Eliniänodote: miehet 64,81 vuotta, naiset 71,8 vuotta

Syntyvyys: 13,82/1000 as.

Kuolleisuus: 12,64/1000 as.

Muut suuret kaupungit: Tiraspol (Transnistrian alueen pääkaupunki), Bălţi, Tighina/Bender