Internet

Internetin käyttäjämäärät suhteessa väestöön.

Internetin käyttäjämääriä eri maissa (2007).

Internet on maailmanlaajuinen tietoverkko, joka yhdistää paikallisia tietoverkkoja toisiinsa. Internet ei siis ole yksi lukuisista tietoverkoista, vaan nimitys tarkoittaa kaikkien yhteen liitettyjen tietoverkkojen kokonaisuutta. Internet on avoinna kaikille, jotka haluavat liittyä siihen noudattamalla sen teknisiä viestintäsääntöjä (protokollia).

Nimitys

Nimitys on syntynyt ranskalaisesta CYCLADES pakettikytkentätietokoneverkosta kun he asettivat kommunikaationsa muihin tietokoneverkkoihin ja näin ollen syntyi termi inter-net, joka koostuu kahdesta englanninkielisestä sanasta inter ja net, jotka suoraan suomennettuna olisi verkkojen välinen, jota käytetään, kun tietoverkkoja yhdistetään toisiinsa.

Internetin kehitys

Internetiin kytkeytyneiden tietokoneiden (internet host) määrän kehitys vuoteen 2005.

Internetin perustaa luotiin 1960-luvulla Yhdysvalloissa, puolustusministeriön käynnistäessä rahoituksen ARPAnet-tietoverkon (Advanced Research Projects Agency) rakentamiseen vastauksena Neuvostoliiton onnistuneelle Sputnik-satelliitin laukaisulle. Projektin tarkoituksena oli luoda hajautettu, ydiniskun kestävä viestintäjärjestelmä. Mikäli tietoverkko olisi ollut keskusjohtoinen, se olisi lamaantunut keskuksen tuhoutuessa. Tutkijayhteisön toimesta yhtenä Internetin kehityksen kannalta keskeisenä ratkaisuna kehitettiin solmutietokoneisiin perustuva pakettivälitteinen tietoverkko, jossa kaikki solmut olivat keskenään tasavertaisia eikä minkään tahon tarvinnut ylläpitää paljon voimavaroja vaativaa keskustietokonetta. Jokainen solmu vastaanotti ja välitti viestejä itsenäisesti. Viestit purettiin pienemmiksi paketeiksi, jotka koottiin kokonaisiksi viesteiksi vasta kun ne olisivat perillä. Pakettien kulkureitillä ei ollut merkitystä. Ne vain siirtyivät solmulta toiselle kunnes saavuttivat päämääränsä. Vaikka suuri osa solmuista menisi epäkuntoon, paketit pääsisivät kuitenkin perille jotain toista kautta.

ARPAnet-tietoverkon ensimmäisiä käyttäjiä olivat puolustusvoimien ohella yliopistot ja tutkimuslaitokset. 1970- ja 1980-luvuilla ARPAnetin lisäksi perustettiin lukuisia muita tietoverkkoja ja puolustusvoimien tietoverkko erkani ARPAnet-tietoverkosta omaksi MilNet-tietoverkoksi. ARPAnetin levitessä laajemmin akateemiseen käyttöön siitä alettiin ensimmäisen kerran käyttää nimitystä ”Internet”, jolla tarkoitettiin yhteen liitettyjen tietoverkkojen kokonaisuutta. Yritykset liittyivät mukaan myöhemmin, ja niitä kiinnostivat erityisesti sähköposti- ja tiedostonsiirtopalvelut. Näiden lisäksi 1980-luvun Internetissä keskeistä olivat uutisryhmät. 1990-luvulla Internet kaupallistettiin ja siirrettiin suurten operaattoreiden hoidettavaksi. Sen jälkeen se alkoi levitä myös valtaväestön käyttöön. Nopeat tiedonsiirtoyhteydet, helppokäyttöiset graafiset käyttöliittymät ja uudet palvelut alkoivat houkutella yksityisiä käyttäjiä kokeilemaan Internetin tarjoamia mahdollisuuksia.

Suomi liittyi Internetiin marraskuussa 1988 korkeakoulujen Funetin kautta ja 1980-luvulla Funet pysyi ainoana tapana päästä Internettiin Suomessa. Tähän liittyi 1988 tehty Funetin oman tietoliikenneverkon pystyttäminen, jossa käytettiin samana vuonna markkinoille tulleita Cisco-yhtiön reitittimiä. Ne mahdollistavat moniin eri tiedonsiirtoprotokoliin perustuvan tietoverkon, jossa dataa siirtyy erisuuntiin samaa väylää pitkin. Vanha X.25 protokola jäi näin historiaan. Vastaava siirtymä tehtiin samana vuonna myös Pohjoismaiden NORDUnetin tasolla.

Suomessa Internetin leviäminen yliopistojen ulkopuolelle alkoi 1993, kun EUnet Finland aloitti Internet-yhteyksien tarjoamisen yrityksille ja kotitalouksille. Puhelinverkkoa käyttävä modeemiliikenne siirtyi muutamien vuosien kuluessa BBS-purkeista Internet-palveluihin, ja BBS-kulttuuri lopahti viimeistään Internetin nopeiden laajakaistayhteyksien yleistyessä vuoden 2000 tienoilla.

Teknologiat

TCP/IP perustuu ajatukselle, että tietoliikenne koko verkon laajuudelta tapahtuu käyttäen samanlaisia tietosähkeitä, IP-paketteja. Lähettäjän ja vastaanottajan välille muodostettavat yhteydet vaikuttavat vain päätelaitteisiin, samoin pakettien sisällön tulkinta tapahtuu pelkästään päätelaitteissa. Itse tietoliikenneverkko siirtää vain yhdenlaisia paketteja. Jokaisen paketin käyttämä reitti voi olla erilainen. Pakettiverkko ei tiedä eikä välitä siitä, sisältääkö paketti palan puhetta, sähköpostia vai multimediadokumenttia.

Internet-teknologioiden kehittäminen tapahtuu pääosin IETF-organisaation (Internet Engineering Task Force) eri työryhmissä, jotka toimivat avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteiden mukaisesti. Kaikki Internet-standardit ja käytännöt julkaistaan RFC-asiakirjoina (Request for Comments).

Internetin käyttötarkoitukset

Pääartikkeli: Internetin käyttötarkoitukset

Internetin käyttö keskusteluihin on ollut suosittua alusta lähtien. Vanhimpia tapoja ovat sähköposti, uutisryhmät sekä sähköpostitse käytettävät postituslistat. WWW-sivujen myötä yleistyivät chatit ja keskustelualueet, osittain IRC:n ja uutisryhmien korvaajiksi. Nykyään Internetiä käytetään myös pikaviestintään, Internet-puheluihin ja videoneuvotteluyhteyksiin.

Tiedonhaun kannalta Internetin yleistyminen on merkinnyt vallankumousta. Ennen tieto täytyi kerätä työläästi useilta eri tahoilta, esimerkiksi arkistoista, erillisistä tietokannoista tai erikoiskirjastoista. Nyt hakukoneet tarjoavat nopean ja helpon pääsyn maailman suurimpaan tietokantaan. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että suuri osa tietoa on yhä tietoverkkojen ulottumattomissa.

Internetiä käytetään myös tiedostojen jakamiseen, ennen yleisesti anonyymi-FTP:n välityksellä. Nykyään tiedostojenjako tapahtuu yleensä WWW:n ja vertaisverkkojen välityksellä. Jaossa on esimerkiksi erilaisia kirjoituksia, musiikkia, ohjelmistoja ja elokuvia. Kuka tahansa voi ladata tiedostoja itselleen tai antaa tiedostoja muiden ladattavaksi. Suuri osa vertaisverkoissa liikkuvasta materiaalista on jaossa laittomasti, mutta niitä käytetään myös yleisesti vapaasti jaossa olevan materiaalin jakoon. Tiedostojen jakamiseen liittyvä liikenne muodostaa valtaosan koko internet-liikenteestä.

Internet on vaikuttanut merkittävästi myös kaupankäynnin sähköistymiseen, erityisesti kuluttajakaupan osalta. Tällöin usein käytettyjä termejä ovat mm. nettikauppa ja verkkokauppa. Internetiin on syntynyt lukemattomia globaaleja kauppapaikkoja, joista suurimmat kuten Amazon ja eBay dominoivat massatuotteiden myyntiä. Toisaalta myös pienet erikoisalueet, jotka tuskin muuten edes voisivat tarjota tuotteitaan, ovat voineet löytää asiakkaita Internetin välityksellä. Tällaisesta käy esimerkiksi vaikkapa harvinaisten itämaisten taistelulajien välineiden kauppa.

Internetin olemuksesta

Internet muuttaa maailmaa

Internet ei ole vain tekninen tietorakenne. Ihmiskunnan historiassa tiedonvälityksen suuret mullistukset ovat johtaneet syvällisiin yhteiskunnallisiin ja jopa ihmisrotua koskeviin muutoksiin. Kieli synnytti abstraktin ajattelun, tieteet, taiteet ja teknologian. Kirjoitustaito oli välttämätön edellytys valtioiden synnylle. Kirjapainotaito aloitti omalta osaltaan nykytieteen voittokulun ja lännen teknologisen ylivoiman. Tietokoneet, tietokoneverkot ja Internet ovat joidenkin mukaan edellisiin tiedonvälityksen vallankumouksiin verrattava muutos.

Kuten kirjoitustaito tai symbolien tallentaminen (vertaa inkojen solmukirjoitus), oli välttämätön valtion, kompleksisen uudentasoisen erikoistumiseen perustuvan suuren organisaation synnylle ja hallinnalle, globaali automaattinen tietojen käsittely ja välittäminen on välttämätön globaalille hallinnalle. Globaali tietotekniikka ja globaalit tietokoneverkot ennakoivat siis tässä mielessä globaalia tasoa ja sen hallintaa.

Internetin vaikutus on vaikeasti ennustettava, mutta joka tapauksessa merkittävä. Se luo globaaliin yhteisöön aivan uusia sovellutuksia. Internet on jo välttämätön monella alalla: esimerkiksi vuonna 2004 Internet ohitti Suomessa sanomalehdet asunnon ostajien tiedonlähteenä. Alkuvuodesta 2005 Helsingin Sanomat kirjoitti, että opettajien käyttämästä digitaalisesta aineistosta lähes 90 prosenttia tulee Internetistä. Wikipedia on yksi esimerkki Internetin mahdollisuuksista.

Internet uuden tiedon muokkaajana

Uusi tieto syntyy, kun tarkasteltavalla alalla vanha tieto saavuttaa tietyn uuden tiedon saavuttamisen edellyttävän tason, määrän. Uusi tieto syntyy siis vanhasta tiedosta. Mitä enemmän vanha tieto kommunikoi vanhan tiedon kanssa sitä enemmän uutta tietoa syntyy. Uuden tiedon syntymisnopeus riippuu siis käytettävissä olevista tiedon levittämisvälineistä ja tiedon käsittelijöiden määrästä.

Ihminen oppii kirjoittamaan todennäköisesti riippumatta siitä minkä ikäinen on. Kirjapainotaito mahdollisti saman asia paljon laajemmin ja halvemmalla.

Internet mahdollistaa vanhan tiedon kommunikoida vanhan tiedon kanssa aivan uudella reaaliaikaisuuden, levinneisyyden ja halpuuden tasolla. Internet luo siis uutta tietoa tehokkaammin kuin edelliset tiedon levittämisen tavat.

Kirjan tekemiseen menee suuruusluokkana vuosi. Vasta sen jälkeen tieto on muiden kommentoitavissa laajemmin. Internetissä tieto on periaatteessa heti kommentoitavissa ja laajasti käytännössä hakukoneiden uuden indeksointikierroksen jälkeen. Vertaa jälleen Wikipedia.

Toiseksi tietokonetekniikka mahdollistaa tiedon käsittelijöiden laajentamisen radikaalisti. Ihmisen rinnalle on tullut tiedon alimpien tasojen käsittelijäksi kasvavassa määrin tietokonetekniikka. Yksinkertainen esimerkki on hakukoneet. Jos saman tiedon joutuisi etsimään kirjasta tai kirjastoista, etsimisen tehokkuus laskisi oleellisesti. Tämä tarkoittaa, että uuden tiedon tekemisen hinta kasvaisi merkittävästi.

Internet ja tietoyhteiskunta

Internet on epäilemättä ollut tärkein niistä modernin tietotekniikan ilmiöistä, jotka ovat olleet ja ovat edelleenkin tietoyhteiskunnan tekninen perusta ja ajuri. Sen olennainen merkitys on erilaisen verkottuneen toiminnan transaktiokustannusten laskeminen lähes olemattomiin aiempaan verrattuna. Tätä kautta se on omalta osaltaan tehnyt mahdolliseksi yritysverkostojen toiminnan ja sitä kautta raivannut esteitä yritysten ei-ydintoimintojen ulkoistamiselta ja uudelleenjärjestämiseltä. Internet on siten yksi globalisaation ajureista. Toisaalta Internet tekee ainakin periaatteessa myös mahdolliseksi kehittää ja suunnata yhä laajemman kirjon eri tarpeisiin suunnattuja digitaalisia palveluja kuluttajille ja kansalaisille.

Internetin ongelmat

Internetin romahtamista on välillä ennustettu erittäin vakavien tietoturvaongelmien vuoksi (esimerkiksi roskaposti, virukset, haitta- ja vakoiluohjelmat sekä käytössä olevien ohjelmistojen tietoturvapuutteet). 1990-luvulla jotkut ajattelivat internetin kaatuvan liiallisesta roskasta ja mainostamisesta^lähde?. Yksi parannushanke on yhdysvaltalainen Internet2. Toisaalta on esitetty, että Internetin korvaaminen olisi niin työlästä, että todennäköisempää on yritysten välisten ja suljettujen palvelujen käytön sekä tietosuojausmenetelmien ja kryptauksen käytön kasvaminen.

Kaatumisen ehkäisemiseksi Internetin juuripalvelimet on pyritty jakamaan eri puolille maailmaa yhteensä 22 eri paikkaan. Tietoturva-asiantuntija Mikko Hyppösen mukaan teoriassa pommi-iskut näihin paikkoihin voisivat kaataa Internetin. Hänen mielestään moiselle terrori-iskulle olisi hankala löytää motiivia, sillä harva hyötyisi Internetin kaatamisesta.

Monet vanhemmat ovat hyvin huolissaan lasten ja nuorten internetinkäytöstä. Internetin keskustelualue on erittäin yleinen käsite ja tuottaa vanhemmille päänvaivaa, koska välttämättä ei tiedä, kenen kanssa todella keskustelee netin välityksellä. Internetin käyttöön voi syntyä sosiaalinen riippuvuus, jossa reaalimaailman aktiviteetit ja todelliset ihmissuhteet korvautuvat virtuaalisilla.

Internet-sanan kirjoittamisesta suomen kielessä

Maailmassa on yksi yhteinen tietoverkko, Internet tai internet. Nimi kirjoitettiin aiemmin isolla alkukirjaimella erisnimisäännön mukaisesti. Suomen kielen lautakunta päätyi kuitenkin kokouksessaan 12. maaliskuuta 2007 siihen, että molemmat vaihtoehdot ovat suomen kielessä hyväksyttäviä. Puhekielessä internetiä kutsutaan nimellä "netti".

Kahden kirjoitustavan välillä voi nähdä merkityseron: Kun Internet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, korostuu sen merkitys maailmanlaajuisen tietoverkon nimenä. Pienen alkukirjaimen kera se käsitetään pikemminkin viestintävälineeksi kuten televisio, radio tai puhelinverkko. Jälkimmäiseen katsantokantaan vetoaa myös Helsingin Sanomat, joka on tehnyt päätöksen kirjoittaa sanan pienellä alkukirjaimella.

Varsinaiselta merkitykseltään internet sanana tarkoittaa verkkojen välistä tiedonsiirtoa erityyppisten aliverkkojen välillä tai erityyppisistä aliverkoista koottua verkkoa. Sanassa internet-protokolla (IP) "internet" kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, koska IP on yleinen verkkojen välinen protokolla, jota Internetin ohella voidaan käyttää (ja käytetään) muissakin verkoissa.

Katso myös

• Alexa Internet
• Internet-ilmiö
• Ohjelmistosodankäynti
• TCP/IP
• Verkko
• Verkkopalvelu
  • Extranet
  • Informaatioarkkitehtuuri
  • Intranet
  • WWW-sisällönhallinta
• Verkkosivu
• Xanadu-projekti

Kirjallisuutta

• Janne Matikainen, Salla Laaksonen & Minttu Tikka (toim.): Verkon ja sosiaalisen median tutkimusmenetelmät (Vastapaino huhtikuu 2013)
• Carr, Nicholas: Pinnalliset - Mitä Internet tekee aivoillemme. Terra Cognita, 2010. ISBN 978-952-5697-38-4.
• Saarikoski, Petri & Suominen, Jaakko & Turtiainen, Riikka & Östman, Sari: FUNETista Facebookiin - Internetin kulttuurihistoria. Gaudeamus, 2009. ISBN 978-952-4951-23-4.
• Sisättö, Seppo: Internet taskussa - Mobiiliin sähköiseen yhteiskuntaan. Infor, 2004. ISBN 978-952-5123-57-9.

Aiheesta muualla

• Kielitoimisto Internet-sanan alkukirjaimesta
• Internetin historiaa
• Living Internet
• Internetin historiaa käsittelevä animaatio
• DARPA's role in creating the Internet
• Buchanan, Elizabeth A. & Zimmer, Michael: Internet Research Ethics The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)