Internet

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hakusana ”Netti” ohjaa tänne. Puhekielessä netti tarkoittaa myös Internetin osaa, World Wide Webiä.
Internetin käyttäjämäärät suhteessa väestöön.
Internetin käyttäjämääriä eri maissa (2007).

Internet on maailmanlaajuinen tietoverkko, joka yhdistää paikallisia tietoverkkoja toisiinsa. Internet ei siis ole yksi lukuisista tietoverkoista, vaan nimitys tarkoittaa kaikkien yhteen liitettyjen tietoverkkojen kokonaisuutta. Internet on avoinna kaikille, jotka haluavat liittyä siihen noudattamalla sen teknisiä viestintäsääntöjä eli protokollia.

Internetin kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Internetiin kytkeytyneiden tietokoneiden (internet host) määrän kehitys vuoteen 2005.

Internetin perustaa luotiin 1960-luvulla Yhdysvalloissa, puolustusministeriön käynnistäessä rahoituksen ARPAnet-tietoverkon (Advanced Research Projects Agency) rakentamiseen vastauksena Neuvostoliiton onnistuneelle Sputnik-satelliitin laukaisulle. Projektin tarkoituksena oli luoda hajautettu, ydiniskun kestävä viestintäjärjestelmä.[1] Mikäli tietoverkko olisi ollut keskusjohtoinen, se olisi lamaantunut keskuksen tuhoutuessa. Tutkijayhteisön toimesta yhtenä Internetin kehityksen kannalta keskeisenä ratkaisuna kehitettiin solmutietokoneisiin perustuva pakettivälitteinen tietoverkko, jossa kaikki solmut olivat keskenään tasavertaisia eikä minkään tahon tarvinnut ylläpitää paljon voimavaroja vaativaa keskustietokonetta. Jokainen solmu vastaanotti ja välitti viestejä itsenäisesti. Viestit purettiin pienemmiksi paketeiksi, jotka koottiin kokonaisiksi viesteiksi vasta kun ne olisivat perillä. Pakettien kulkureitillä ei ollut merkitystä. Ne vain siirtyivät solmulta toiselle kunnes saavuttivat päämääränsä. Vaikka suuri osa solmuista menisi epäkuntoon, paketit pääsisivät kuitenkin perille jotain toista kautta.

ARPAnet-tietoverkon ensimmäisiä käyttäjiä olivat puolustusvoimien ohella yliopistot ja tutkimuslaitokset. 1970- ja 1980-luvuilla ARPAnetin lisäksi perustettiin lukuisia muita tietoverkkoja ja puolustusvoimien tietoverkko erkani ARPAnet-tietoverkosta omaksi MilNet-tietoverkoksi. ARPAnetin levitessä laajemmin akateemiseen käyttöön siitä alettiin ensimmäisen kerran käyttää nimitystä ”Internet”, jolla tarkoitettiin yhteen liitettyjen tietoverkkojen kokonaisuutta. Yritykset liittyivät mukaan myöhemmin, ja niitä kiinnostivat erityisesti sähköposti- ja tiedostonsiirtopalvelut. Näiden lisäksi 1980-luvun Internetissä keskeistä olivat uutisryhmät. 1990-luvulla Internet kaupallistettiin ja siirrettiin suurten operaattoreiden hoidettavaksi. Sen jälkeen se alkoi levitä myös valtaväestön käyttöön. Nopeat tiedonsiirtoyhteydet, helppokäyttöiset graafiset käyttöliittymät ja uudet palvelut alkoivat houkutella yksityisiä käyttäjiä kokeilemaan Internetin tarjoamia mahdollisuuksia.

Suomi liittyi Internetiin marraskuussa 1988 korkeakoulujen Funetin kautta ja 1980-luvulla Funet pysyi ainoana tapana päästä Internetiin Suomessa. Tähän liittyi 1988 tehty Funetin oman tietoliikenneverkon pystyttäminen, jossa käytettiin samana vuonna markkinoille tulleita Cisco-yhtiön reitittimiä. Ne mahdollistavat moniin eri tiedonsiirtoprotokolliin perustuvan tietoverkon, jossa dataa siirtyy eri suuntiin samaa väylää pitkin. Vanha X.25 protokolla jäi näin historiaan. Vastaava siirtymä tehtiin samana vuonna myös Pohjoismaiden NORDUnetin tasolla.[2]

Suomessa Internetin leviäminen yliopistojen ulkopuolelle alkoi 1993, kun EUnet Finland aloitti Internet-yhteyksien tarjoamisen yrityksille ja kotitalouksille.[3] Puhelinverkkoa käyttävä modeemiliikenne siirtyi vuosikymmenen loppua kohti BBS-purkeista Internet-palveluihin,[3] ja BBS-kulttuuri lopahti viimeistään internetin nopeiden laajakaistayhteyksien yleistyessä vuoden 2000 tienoilla.

Teknologiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TCP/IP perustuu ajatukseen, että tietoliikenne koko verkon laajuudelta tapahtuu käyttäen samanlaisia tietosähkeitä, IP-paketteja. Lähettäjän ja vastaanottajan välille muodostettavat yhteydet vaikuttavat vain päätelaitteisiin, samoin pakettien sisällön tulkinta tapahtuu pelkästään päätelaitteissa. Itse tietoliikenneverkko siirtää vain yhdenlaisia paketteja. Jokaisen paketin käyttämä reitti voi olla erilainen. Pakettiverkko ei tiedä eikä välitä siitä, sisältääkö paketti palan puhetta, sähköpostia vai multimediadokumenttia.

Internet-teknologioiden kehittäminen tapahtuu pääosin IETF-organisaation (Internet Engineering Task Force) eri työryhmissä, jotka toimivat avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteiden mukaisesti. Kaikki Internet-standardit ja käytännöt julkaistaan RFC-asiakirjoina (Request for Comments).

Internetin käyttötarkoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksityiset henkilöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Internetin käyttö keskusteluihin on ollut suosittua alusta lähtien. Vanhimpia tapoja ovat sähköposti, uutisryhmät sekä sähköpostitse käytettävät postituslistat. WWW-sivujen myötä yleistyivät chatit ja keskustelualueet, osittain IRC:n ja uutisryhmien korvaajiksi. Nykyään Internetiä käytetään myös pikaviestintään, Internet-puheluihin ja videoneuvotteluyhteyksiin.

Tiedonhaun kannalta Internetin yleistyminen on merkinnyt vallankumousta. Ennen tieto täytyi kerätä työläästi useilta eri tahoilta, esimerkiksi arkistoista, erillisistä tietokannoista tai erikoiskirjastoista. Nyt hakukoneet tarjoavat nopean ja helpon pääsyn maailman suurimpaan tietokantaan. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että suuri osa tietoa on yhä tietoverkkojen ulottumattomissa.

Internetiä käytetään myös tiedostojen jakamiseen, ennen yleisesti anonyymi-FTP:n välityksellä. Nykyään tiedostojenjako tapahtuu yleensä WWW:n ja vertaisverkkojen välityksellä. Jaossa on esimerkiksi erilaisia kirjoituksia, musiikkia, ohjelmistoja ja elokuvia. Tiedostoja voi ladata itselleen tai antaa tiedostoja muiden ladattavaksi. Suuri osa vertaisverkoissa liikkuvasta materiaalista on jaossa laittomasti, mutta niitä käytetään myös yleisesti vapaasti jaossa olevan materiaalin jakoon. Tiedostojen jakamiseen liittyvä liikenne muodostaa valtaosan koko internet-liikenteestä.

Yritykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Internet on vaikuttanut merkittävästi myös kaupankäynnin sähköistymiseen, erityisesti kuluttajakaupan osalta (verkkokauppa). Internetin kauppapaikoista suurimmat kuten Amazon ja eBay dominoivat massatuotteiden myyntiä. Toisaalta myös pienet erikoisalueet ovat voineet löytää asiakkaita internetin välityksellä.

Verkkomainonta kasvoi nopeasti 1990- ja 2000-luvulla ja vuonna 2013 verkkomainontaan käytettiin ensi kertaa Yhdysvalloissa enemmän rahaa kuin televisiomainontaan. Verkkomainontaan käytettiin 31 miljardia euroa ja televisiomainontaan 29 miljardia euroa.[4]

Valtiot ja julkisyhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sähköinen asiointi on mahdollistanut valtioiden julkisille palveluille erilaisten lupien ja hakemuksien reaaliaikaisen vastaanottamisen ja sähköisen käsittelyn. Tämä mahdollistaa prosessien automatisointia ja työn siirtymistä ihmiskäsittelijöiltä tietokoneille.

Suomessa sähköinen asiointi on saatavilla esimerkiksi rikosilmoituksen tekemiseen, toimeentulotuen tai opintotuen hakemiseen ja veroilmoitusten tekemiseen.

Toisaalta internetiä käytetään myös laajamittaiseen valtioiden tiedusteluorganisaatioiden tietojenkeruuseen ja urkintaan. Toistaiseksi laajin paljastunut tapaus on Yhdysvaltain kansallisen tiedustelupalvelun vuosikymmeniä jatkunut kansalaisten ja poliitikkojen urkinta, jonka paljasti Venäjälle loikannut tietovuotaja Edward Snowden. Urkinnan seurauksena eräissä vakoilun kohteiksi joutuneissa maissa alettiin käydä keskustelua urkinnalta suojautumiseksi. Saksassa liittokansleri ehdotti Euroopan unionin "omaa sisäistä internetiä" ja Brasiliassa alettiin valmistella omaa sähköpostijärjestelmää.

Internetin ongelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Internetin romahtamista on välillä ennustettu erittäin vakavien tietoturvaongelmien vuoksi (esimerkiksi roskaposti, virukset, haitta- ja vakoiluohjelmat sekä käytössä olevien ohjelmistojen tietoturvapuutteet). Yksi parannushanke on yhdysvaltalainen Internet2. Toisaalta on esitetty, että internetin korvaaminen olisi niin työlästä, että todennäköisempää on yritysten välisten ja suljettujen palvelujen käytön sekä tietosuojausmenetelmien ja kryptauksen käytön kasvaminen.[5]

Kaatumisen ehkäisemiseksi Internetin juuripalvelimet on pyritty jakamaan eri puolille maailmaa yhteensä 22 eri paikkaan. Tietoturva-asiantuntija Mikko Hyppösen mukaan teoriassa pommi-iskut näihin paikkoihin voisivat kaataa Internetin. Hänen mielestään moiselle terrori-iskulle olisi hankala löytää motiivia, sillä harva hyötyisi Internetin kaatamisesta.[6]

Monet vanhemmat ovat hyvin huolissaan lasten ja nuorten internetinkäytöstä. Internetin keskustelualue on erittäin yleinen käsite ja tuottaa vanhemmille päänvaivaa, koska välttämättä ei tiedä, kenen kanssa todella keskustelee netin välityksellä. Internetin käyttöön voi syntyä sosiaalinen riippuvuus, jossa reaalimaailman aktiviteetit ja todelliset ihmissuhteet korvautuvat virtuaalisilla.

Nimitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimitys internet on syntynyt ranskalaisesta CYCLADES pakettikytkentätietokoneverkosta[7]lähde? kun he asettivat kommunikaationsa muihin tietokoneverkkoihin ja näin ollen syntyi termi inter-net, joka koostuu kahdesta englanninkielisestä sanasta inter ja net, jotka suoraan suomennettuna olisi verkkojen välinen, jota käytetään, kun tietoverkkoja yhdistetään toisiinsa.

Maailmassa on yksi yhteinen tietoverkko, Internet tai internet. Nimi kirjoitettiin aiemmin isolla alkukirjaimella erisnimisäännön mukaisesti. Suomen kielen lautakunta päätyi kuitenkin kokouksessaan 2007 siihen, että molemmat vaihtoehdot ovat suomen kielessä hyväksyttäviä. Kahden kirjoitustavan välillä voi nähdä merkityseron: Kun Internet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, korostuu sen merkitys maailmanlaajuisen tietoverkon nimenä. Pienen alkukirjaimen kera se käsitetään pikemminkin viestintävälineeksi kuten televisio, radio tai puhelinverkko.[8]

Varsinaiselta merkitykseltään internet sanana tarkoittaa verkkojen välistä tiedonsiirtoa erityyppisten aliverkkojen välillä tai erityyppisistä aliverkoista koottua verkkoa. Sanassa internet-protokolla (IP) "internet" kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, koska IP on yleinen verkkojen välinen protokolla, jota Internetin ohella käytetään muissakin verkoissa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.livinginternet.com/i/ii_darpa.htm The US military was particularly concerned about the effects of a nuclear attack on their communications infrastructure
  2. http://www.csc.fi/english/csc/publications/cscnews/back_issues/CSCnews_html/2008/4_2008/funet
  3. a b Lindblom, Tomi: Uuden median murros Alma Mediassa, Sanoma Oy:ssä ja Yleisradiossa 1994-2004, s. 83. Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, viestinnän laitos, 2009. Teoksen verkkoversio (viitattu 18.3.2010).
  4. Yle: Verkkomainonta ylitti Yhdysvalloissa ensimmäistä kertaa tv-mainonnan. Julkaistu: 11.4.2014 Viitattu: 5.5.2014
  5. Stenberg, M.: Tieto - Tietojohtamisen arkkitehtuurit. Otavan Kirjapaino Oy, 2006.
  6. 22 täsmäpommia tuhoaisi Internetin
  7. Melih Bilgil: Lonja.de - The history of the Internet (Dokumenttielokuva) Viitattu 27.8.2010. (englanniksi)
  8. http://www.matkalla.org/blog/archives/2006/03/pikkui.html

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Carr, Nicholas: Pinnalliset: Mitä internet tekee aivoillemme. (The shallows: What the internet is doing to our brains, 2010.) Suomentanut Antti Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 2010. ISBN 978-952-5697-38-4.
  • Goldsmith, Jack – Wu, Tim: Who Controls the Internet? Illusions of a Borderless Wodls. Oxford: Oxford University Press, 2008. ISBN 978-0-19-534064-8.
  • Haasio, Ari: Netin pimeä puoli. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2013. ISBN 978-952-222-391-3.
  • Matikainen, Janne – Laaksonen, Salla – Tikka, Minttu (toim.): Verkon ja sosiaalisen median tutkimusmenetelmät. Vastapaino. 2013.
  • Saarikoski, Petri ym.: Funetista Facebookiin: Internetin kulttuurihistoria. Helsinki: Gaudeamus, 2009. ISBN 978-952-495-123-4.
  • Sisättö, Seppo: Internet taskussa: Mobiiliin sähköiseen yhteiskuntaan. Infor, 2004. ISBN 978-952-5123-57-9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Internet.