Edward Snowden

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Edward Snowden
Edward Snowden-2.jpg
Syntynyt 21. kesäkuuta 1983 (ikä 31)
Elizabeth City, Pohjois-Carolina
Kansallisuus Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Ammatti teknikko, ylläpitäjä
Allekirjoitus Edward Snowden signature 2013.svg

Edward Joseph Snowden (s. 21. kesäkuuta 1983) on yhdysvaltalainen tietotekniikka-ammattilainen. Hän työskenteli Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelulle (CIA) ylläpitäjänä ja Yhdysvaltain puolustustiedustelupalvelulle (DIA) vastavakoilukouluttajana. Hän teki myöhemmin töitä yksityiselle tiedustelualihankkijalle Dellille Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuspalvelun (NSA) vartioasemassa Japanissa. Maaliskuussa 2013, hän liittyi Booz Allen Hamilton -nimiseen konsulttiyritykseen ja teki töitä NSA:n keskuksessa Havaijilla.[1] Kesäkuussa 2013, hän nousi kansainväliseen huomioon vuodettuaan useille tiedotusvälineille tuhansia huippusalaisia asiakirjoja, jotka hän oli saanut haltuun tehdessään työtä NSA:n puolustusurakoitsijana[2] Dellille[3] ja Booz Allen Hamiltonille.[4][5] Pentagonin papereista tunnettu Daniel Ellsberg on kutsunut Snowdenin tietovuotoa merkittävimmäksi Yhdysvaltain historiassa.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Snowden värväytyi Yhdysvaltain armeijaan vuonna 2003. Hänen tavoitteenaan oli päästä erikoisjoukkojen mukana osallistumaan Irakin sotaan, mutta hän joutui keskeyttämään armeijan loukattuaan harjoituskaudella jalkansa. Snowden lähti opiskelemaan tietotekniikkaa Marylandin yliopistoon, josta CIA värväsi hänet. Vuonna 2007 CIA lähetti Snowdenin työskentelemään Geneveen, jossa hänellä oli pääsy valtavaan määrään salaista tiedustelutietoa. CIA:lle työskennellessään Snowden alkoi kyseenalaistaa tiedustelupalvelun toiminnan oikeellisuutta. Brittilehti The Guardianille antamassaan haastattelussa hän kertoo CIA:n esimerkiksi värvänneen sveitsiläisen pankkiirin luovuttamaan CIA:lle salaisia pankkitietoja juottamalla tämän ensin tarkoituksella humalaan, yllyttämällä tätä sen jälkeen ajamaan autolla ja lopuksi uhkaamalla pankkiiria rattijuopumustuomiolla, jos tämä ei auttaisi heitä. Snowden lopetti CIA:ssa vuonna 2009 siirtyäkseen työskentelemään NSA:lle toimineelle alihankkijalle. NSA lähetti Snowdenin ensin Japaniin ja myöhemmin Havaijille, jossa hän työskenteli aina kesäkuuhun 2013 saakka.[2]

Maailmanlaajuista massavalvontaa koskevat paljastukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2013[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuussa 2013 Snowden luovutti The Guardian ja The Washington Post -lehdille suuren määrän NSA:n salaiseksi luokiteltua tietoa. Tiedotusvälineiden ensimmäisissä julkistuksissa käsiteltiin erityisesti maailmanlaajuisesti toimivaa PRISM-ohjelmaa, joka kerää salaa muun muassa ihmisten puhelutietoja. Tietovuoto aiheutti suuren poliittisen skandaalin. Juuri ennen tietojen julkistamista Snowden matkusti kotipaikastaan Havaijilta Hongkongiin, koska hän uskoi olevansa Hongkongissa parhaiten turvassa yhdysvaltalaisilta viranomaisilta. Snowden aikoi myöhemmin anoa turvapaikkaa Islannista.[2] Saadakseen turvapaikan hänen olisi kuitenkin mentävä paikan päälle Islantiin.[6]

The Guardian jatkoi Snowdenin vuotamien asiakirjojen julkaisemista 17. kesäkuuta kertomalla Britannian tiedustelupalvelu GCHQ:n vakoilleen salaa vuoden 2009 G20-huippukokouksessa Turkin talousministerin sekä Etelä-Afrikan delegaation puhelin- ja internetliikennettä.[7] Lisäksi Snowdenin vuotamista asiakirjoista kävi ilmi GCHQ:n tienneen NSA:n ainakin yrittäneen salakuunnella Venäjän presidentti Dmitri Medvedevin puhelinta. Asiakirjojen mukaan Britannian silloinen pääministeri Gordon Brown oli ilmeisesti antanut hyväksyntänsä vakoilulle. Tähän mennessä jo ainakin Turkin hallinto on vaatinut Britannialta välitöntä selvitystä vakoilusta.[8][9]

22. kesäkuuta The Guardian paljasti, että Yhdysvaltain tiedustelupalvelut ovat vakoilleet salaa miljoonia kiinalaisten tekstiviestejä.[10]

21. kesäkuuta Yhdysvaltain viranomaiset nostivat Snowdenia vastaan syytteet vakoilusta ja pyysivät Hongkongin viranomaisia luovuttamaan Snowdenin Yhdysvaltoihin. Hongkongin viranomaiset eivät kuitenkaan suostuneet pyyntöön ja 23. kesäkuuta Snowden lensi Moskovaan.[11] Moskovaan päästyään Snowden anoi turvapaikkaa Ecuadorilta.[12][13] Ecuador ilmoitti kuitenkin, että turvapaikka-anomus otetaan käsittelyyn vasta kun Snowden saapuu maahan tai johonkin sen suurlähetystöön.[14]

Snowden veti 2. heinäkuuta takaisin turvapaikkahakemuksensa Venäjälle, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin vaati häntä lopettamaan paljastuksensa.[15] Hän haki turvapaikkaa ainakin 21 maasta mukaanlukien Suomesta, mutta Suomeen haku ei ole pätevä ennen kuin se tehdään Suomesta käsin.[16]

12. heinäkuuta Snowden tapasi Moskovan Sheremetjevon lentokentällä ihmisoikeusaktivisteja ja asianajajia muttei astunut julkisuuteen.[17] Venäjän viranomaisten arveltiin myöntäneen Snowdenille 24. heinäkuuta asiakirjan, jonka turvin hän olisi voinut poistua lentokentältä, missä hän oli oleskellut kuukauden ajan.[18] Snowdenin asianajaja Anatoli Kutšerenan mukaan Snowdenilla ei kuitenkaan ollut poistumislupaa alueelta venäläisviranomaisten käsitellessä turvapaikkahakemusta.[19] Snowden poistui lentokentältä lopulta 1. elokuuta 2013 saatuaan Venäjältä vuoden mittaisen väliaikaisen turvapaikan.[20] Tapauksen uskottiin viilentävän Yhdysvaltojen ja Venäjän välejä ja Obaman ja Putinin syyskuulle suunniteltu tapaaminen peruuntui.[21]

Joulukuussa 2013 Snowden antoi haastattelun Time-lehdelle. Haastattelussa hän kertoi toimineensa vasten velvoitteitaan, koska hänelle oli selvinnyt vakoiluohjelmien käytön laajuus ja hän piti valvonnan vaaroja liian suurina. Hän toivoi että paljastukset johtaisivat hallitusten toimien suurempaan läpinäkyvyyteen.[22]

Poliittiset näkemykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Snowden on kertonut äänestäneensä kolmannen puolueen ehdokasta Yhdysvaltain vuoden 2008 presidentinvaaleissa. The Guardianille antamassaan haastattelussa Snowden kertoi uskoneensa Barack Obaman vaalilupauksiin, mutta pettyneensä tämän toimintaan presidenttinä.[23] Vuoden 2012 vaaleissa Snowden tuki rahallisesti laajaa yksilönvapautta ja heikkoa liittovaltiota kannattanutta Ron Paulia.[24]

Reaktioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvallat mitätöi 23. kesäkuuta Snowdenin passin. Samana päivänä hän lensi Hongkongista Moskovaan,[25] mutta ilman matkustusasiakirjaa hänellä ei ollut pääsyä pois Moskovan lentokentältä.[26]

Heinäkuun alussa 2013 Bolivian presidentti Evo Moralesia Moskovasta kuljettanut kone joutui muuttamaan reittiään, sillä Snowdenin epäiltiin olevan koneessa.[27] Ranska ja Portugali kielsivät koneelta pääsyn ilmatilaansa ja lopulta se laskeutui Itävaltaan, missä maan ulkoministeriön tiedottaja vahvisti, ettei Snowden ole koneessa.

Syksyllä 2013 Snowden oli ehdolla Euroopan parlamentin jakaman Saharov-palkinnon saajaksi, mutta palkinto myönnettiin Malala Yousafzaille.[28] Joulukuussa 2013 Snowden valittiin äänestyksessä Guardian-lehden vuoden henkilöksi yli 40% äänimäärällä.[29]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. National Security Agency Data Collection Programs 18. kesäkuuta 2013. C-SPAN. (englanniksi) ”Quotations from NSA Director in reply to question asked in open hearing of the House Intelligence Committee by Representative Lynn Westmoreland (R-GA) beginning at 02:14:00 on video counter”
  2. a b c Greenwald, Glenn; MacAskill, Ewen; Poitras, Laura: Edward Snowden: the whistleblower behind the NSA surveillance revelations Guardian.co.uk. 10.6.2013. Guardian News. (englanniksi)
  3. Suzanna Andrews, Bryan Burrough ja Sarah Ellison: The Snowden Saga: A Shadowland of Secrets and Light toukokuu 2014. Vanity Fair. (englanniksi)
  4. Charlie Savage ja Mark Mazzetti: Cryptic Overtures and a Clandestine Meeting Gave Birth to a Blockbuster Story June 10, 2013. The New York Times. (englanniksi)
  5. Rory Carroll: Snowden used simple technology to mine NSA computer networks 9. helmikuuta 2014. The Guardian. (englanniksi)
  6. Snowden voi saada turvapaikan Islannista vain menemällä paikalle – Nyt voidaan luovuttaa 10.6.2013. Aamulehti.
  7. Intercepted Communications g20 Summits Guardian.co 16.6.2013
  8. Summit lough Erne CameronGuardian.co 17.6.2013
  9. Guardian.co South African foreign ministry 16.6.2013
  10. Snowden Us-China, Guardian.co, 22.6.2013
  11. Vahvistus lehtitiedolle: Edward Snowden matkustaa Moskovaan 23.6.2013. Uusi Suomi. Viitattu 1.10.2013.
  12. Snowden leaves Hong Kong, Guardian.co, 23.6.2013
  13. Pyysi turvapaikkaa Ecuadorista, Yle 23.6.2013
  14. Ecuador sysää vastuun Snowdenin kohtalosta Venäjälle, 30.6.2013, viitattu 1.7.2013
  15. Jussi Nurminen: Kreml: Snowden ei haekaan turvapaikkaa Venäjältä Yle. Viitattu 2.7.2013.
  16. Haki Suomesta, Ylen uutiset ja Hakemus saapui lähetystöön, Ylen uutiset 2, 2.7.2013
  17. Tietovuotaja Edward Snowden tapasi aktivisteja Moskovassa 12.7.2013. Yle Uutiset. Viitattu 1.10.2013.
  18. Snowden sai luvan poistua Moskovan lentokentältä Yle.fi 24.7.2013, viitattu 24.7.2013
  19. Asianajaja: Ei sittenkään lähtöä Snowdenille 24.7.2013. Yle Uutiset. Viitattu 1.10.2013.
  20. Snowden lähtenyt Moskovan lentokentältä Yle.fi 1.8.2013, viitattu 1.8.2013
  21. {{Verkkoviite|Osoite=http://yle.fi/uutiset/obama_perui_tapaamisen_putinin_kanssa_-_syyna_venajan_snowdenille_myontama_turvapaikka/6767284%7CNimeke=Obama perui tapaamisen Putinin kanssa - syynä Venäjän Snowdenille myöntämä turvapaikka|Julkaisija=Yle Uutiset|Ajankohta=7.8.2013|Viitattu=1.10.2013
  22. Snowden antoi harvinaisen haastattelun Time-lehdelle Helsingin sanomat. 11.12.2013. Viitattu 24.12.2013.
  23. Edward Snowden, NSA files source: 'If they want to get you, in time they will', Guardian 10.6.2013
  24. Edward Snowden apparently a Ron Paul supporter, Washington Post 10.6.2013
  25. U.S. revokes Snowden's passport: official source 23.6.2013. Reuters. (englanniksi)
  26. Snowdenin tilanne oikeudellisesti tukala Yle.fi 3.7.2013
  27. Bolivian presidentin kone joutui Itävaltaan Snowden-huhujen takia 3.7.2013. Yle Uutiset. Viitattu 1.10.2013.
  28. Talibanin ampuma tyttö sai Saharov-palkinnon 10.10.2013. Yle. Viitattu 24.12.2013.
  29. Snowden valittiin Guardian-lehden vuoden henkilöksi – Sini Saarela sijoittui toiseksi Helsingin sanomat. 9.12.2013. Viitattu 24.12.2013.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Greenwald, Glenn: Ei pakopaikkaa: Edward Snowdenin valinnat. (No Place to Hide: Edward Snowden, the NSA, and the U.S. Surveillance State, 2014.) Suomentanut Tero Valkonen. Turku: Gummerus, 2014. ISBN 978-951-20-9513-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]