1983

Wikipedia

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku  1900-luku  2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku  1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku  2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900  1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000  2001 2002

[muokkaa] Tapahtumia

[muokkaa] Tammikuu

• 1. tammikuuta – ARPANET siirtyi virallisesti käyttämään Internet-protokollaa, Internet sai alkunsa.
• 1. tammikuuta – Turvavyöpakko astui voimaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
• 2. tammikuuta – Suomen Kommunistisen puolueen Lapin piiriä hallinnut ns. kirveslinja päätti pudottaa kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän pois SKDL:n viralliselta eduskuntavaalien ehdokaslistalta, koska hänen ei ollut katsottu noudattaneen ryhmäpäätöksiä. Tennilä lähti vaaleihin omalla listallaan.
• 3. tammikuuta – NATO:n Euroopan joukkojen komentaja, yhdysvaltalainen kenraali Bernard Rogers sanoi Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa epäilevänsä suomalaisten puolueettomuutta ja puolustustahtoa, jos Neuvostoliitto sodan tullen hyökkäisi Suomen kautta Norjassa olevia NATO:n kohteita vastaan.
• 6. tammikuuta – Vastauksena kenraali Rogersin lausunnon Suomessa synnyttämään kohuun Yhdysvaltain ulkoministeriö ilmoitti, etteivät Rogersin mielipiteet edustaneet Yhdysvaltain virallista kantaa.
• 9. tammikuuta – Arkkipiispa John Vikström vihki Pietarsaaren maaseurakunnan kirkkoherran Erik Vikströmin Porvoon hiippakunnan uudeksi piispaksi. Ensimmäisen kerran Suomen kirkon historiassa veli vihki veljensä piispaksi.
• 14. tammikuuta – Oikeuskansleri Kai Korte antoi päätöksensä kansanedustajien päivärahoista. Hänen mukaansa Paavo Väyrysellä ja Lasse Lehtisellä ei ollut oikeutta nostaa päivärahoja, koska he asuivat vakituisesti Helsingissä. Korte moitti asian vuoksi eduskunnan kansliatoimikuntaa.
• 14. tammikuuta − Kansanedustaja Pirkko Työläjärvi valittiin eduskunnan ensimmäiseksi varapuhemieheksi Veikko Helteen siirryttyä vuoden vaihteessa työministeriksi.
• 19. tammikuuta – Klaus Barbie, saksalainen sotarikollinen, pidätettiin Boliviassa.
• 19. tammikuuta – Apple Lisa -tietokone julkistettiin.
• 22. tammikuuta – Björn Borg jäi eläkkeelle voitettuaan viisi perättäistä Wimbledonin mestaruutta.
• 26. tammikuuta – Taulukkolaskentaohjelmisto Lotus 1-2-3 julkistettiin.
• 27. tammikuuta – Helsingin hovioikeus tuomitsi TV-toimittaja Matts Dumellin kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeuteen vakoilusta. Hänet oli jo aiemmin erotettu Yleisradion palveluksesta. Dumellin tapaus herätti keskustelun toimittajien kontakteista ulkomaisiin diplomaatteihin.
• 28. tammikuuta – SKDL:n puheenjohtaja Jouko Kajanoja luonnehti puolueen sisäistä tilaa katastrofaaliseksi.
• 30. tammikuuta – Purku-urakoitsija kävi kustavilaistyylisen Fontellin talon kimppuun Pietarsaaressa. Poliisi keskeytti työt, mutta talon julkisivu oli tällöin jo ehtinyt tärveltyä pahoin.
• 30. tammikuuta – Adolf Hitlerin valtaannoususta tuli kuluneeksi 50 vuotta.

[muokkaa] Helmikuu

• 5. helmikuuta − Klaus Barbie karkotettiin Boliviasta ja lennätettiin Ranskan Lyoniin vastaamaan häntä vastaan nostettuihin syytteisiin.
• 8. helmikuuta – Shatilan ja Sabran pakolaisleireissä Libanonin pääkaupungissa Beirutissa tapahtunutta verilöylyä tutkinut komissio totesi Israelin puolustusministerin Ariel Sharonin olevan henkilökohtaisesti vastuussa kristittyjen hyökkääjien päästämisestä leireihin 17. syyskuuta 1982. Sharonia vaadittiin eroamaan paikaltaan, minkä hän tekikin 11. helmikuuta.
• 15. helmikuuta – Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi, ettei oikeuskansleri Kai Kortteella ollut oikeutta nuhdella kansliatoimikuntaa päivärahakiistan vuoksi. Eduskunta vahvisti 18. helmikuuta perustuslakivaliokunnan kannan äänin 127–48.
• 15. helmikuuta − Korkein hallinto-oikeus totesi päivärahakiistassa Keskustapuolueen kansanedustajan, entisen ulkoministerin Paavo Väyrysen ja hänen perheensä kotipaikaksi Keminmaan asemesta Helsingin. Väyrynen oli asettunut kansanedustajaehdokkaaksi Lapin läänin vaalipiirissä.
• 16. helmikuuta – Pensaspalot vaativat 71 ihmisen hengen Australiassa.
• 19. helmikuuta – SKP:n entinen puheenjohtaja Aarne Saarinen ehdotti Suomen puolustuksen tehostamista lännen suuntaan, koska suurin Suomeen kohdistuva sotilaallinen uhka oli hänen mielestään odotettavissa Norjan puolelta. Norjan pääministeri Kåre Willoch torjui Saarisen näkemykset.
• 24. helmikuuta – Yhdysvaltain kongressin komitea julkaisi japanilaista alkuperää olleiden kansalaisten kohtelua toisen maailmansodan aikana arvostelleen raportin.
• 25. helmikuuta – Eduskunta sääti asetuksen, jonka mukaan rakennusten purkamisesta on ilmoitettava kirjallisesti kunnan rakennuslautakunnalle 30 päivää ennen purkutyön aloittamista. Taustalla oli pietarsaarelaisen Fontellin talon tapaus.
• 27. helmikuuta − Zimbabwelainen oppositiojohtaja Joshua Nkomo joutui oman ilmoituksensa mukaan kotiarestiin. Presidentti Robert Mugabe oli syyttänyt Nkomoa ja kahta hänen avustajaansa yhteistyöstä Etelä-Afrikan kanssa Zimbabwen hallituksen kaatamiseksi.

[muokkaa] Maaliskuu

• 1. maaliskuuta – Swatch esitteli ensimmäiset kellonsa.
• 1. maaliskuuta – Kampin metroasema laajensi Helsingin metroa, joka oli tähän asti kulkenut väliä Rautatientori–Itäkeskus.
• 3. maaliskuuta – Presidentti Mauno Koivisto moitti valtiopäivien päättäjäisissä pitämässään puheessa poliitikkoja, tiedemiehiä ja tiedotusvälineitä sotilaallisten uhkakuvien rakentelusta. Koivisto oli erityisen ärtynyt professori Raimo Väyrysen näkemyksestä, jonka mukaan Neuvostoliitto voisi Pariisin rauhansopimuksen ja YYA-sopimuksen nojalla sijoittaa ydinaseita Suomen alueelle. "Meitä ei uhkaa kukaan, emmekä me uhkaa ketään, emme millään", Koivisto sanoi.
• 8. maaliskuuta – Ronald Reagan kutsui Neuvostoliittoa "Pahan valtakunnaksi" ("Evil empire").
• 9. maaliskuuta – Niin sanotun Helsingin metrojutun oikeuskäsittely alkoi Helsingin raastuvanoikeudessa. Syytettynä oli mm. ylipormestari Teuvo Aura.
• 18. maaliskuuta – Trondheimin hovioikeus tuomitsi norjalaisessa Orkdalin vanhainkodissa työskennelleen sairaanhoitajan Arnfinn Nessetin 22 vanhuksen murhasta ja yhdestä murhayrityksestä 21 vuodeksi vankeuteen ja lisäksi 10 vuodeksi eristettäväksi. Murhat olivat tapahtuneet vuosina 1977–1980. Kyseessä oli Euroopan laajin murhaoikeudenkäynti toisen maailmansodan jälkeen.
• 21. maaliskuuta – Suomessa käytiin eduskuntavaalit. Vaalien suurin voittaja oli SMP ja suurimmat häviäjät SKDL ja Keskustapuolueen listoilla esiintynyt LKP, joka putosi eduskunnasta. Uutena ryhmänä eduskuntaan nousivat vihreät.
• 23. maaliskuuta – Strategic Defense Initiative: Ronald Reagan esitti strategisen ohjuspuolustuksen rakentamista. Media antoi utopistiselle suunnitelmalle nimen "Tähtien sota".
• 25. maaliskuuta – Michael Jackson esitti Moonwalk-tanssin ensimmäistä kertaa.
• 31. maaliskuuta – Asuntohallituksen rahoitusjohtaja Jouko Kajanoja erosi virastaan keskittyäkseen SKP:n puheenjohtajan tehtäviin. SKP:n sisäinen tila oli ollut yleisen huomion kohteena koko talven ajan.

[muokkaa] Huhtikuu

• 7. huhtikuuta – Lennolla STS-6, astronautit Story Musgrave ja Don Peterson suorittivat ensimmäisen sukkulasta tehdyn avaruuskävelyn (4 h 10 min).
• 7. huhtikuuta – Uusi eduskunta aloitti työnsä. Puhemieheksi valittiin Erkki Pystynen ensimmäisenä kokoomuslaisena yli 50 vuoteen, ensimmäiseksi varapuhemieheksi SDP:n Pirkko Työläjärvi ja toiseksi varapuhemieheksi Keskustapuolueen Veikko Pihlajamäki.
• 7. huhtikuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen erityislähettiläs Grigori Romanov tapasi SKP:n johdon Helsingissä ja sanoi toivovansa SKP:n sisäisen tilan selkiytyvän ilman avointa puoluehajaannusta.
• 12. huhtikuuta – Palestiinan vapautusjärjestön (PLO) johtaja Jasser Arafat saapui Tukholmaan, jossa hän tapasi Pohjoismaiden sosialidemokraattisten puolueiden johtohenkilöitä. Pääministeri Olof Palme korosti ottavansa Arafatin vastaan nimenomaan Ruotsin sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtajan ominaisuudessa. Israel tuomitsi jyrkin sanoin Arafatin vierailun.
• 14. huhtikuuta – Pohjois-Korean Helsingin-suurlähettiläs Yu Jae Han karkotettiin Suomesta. Karkottamisen perusteena oli lähettilään yritys Johannes Virolaisen lahjomiseksi, jotta Parlamenttienvälinen liitto (IPU), jonka puheenjohtaja Virolainen oli, olisi siirtänyt kokouksensa pois Etelä-Korean pääkaupungista Soulista.
• 18. huhtikuuta – Yhdysvaltain lähetystössä Beirutissa räjähti pommi, 63 kuolonuria.
• 21. huhtikuuta – Teiniliitto lopetti toimintansa. Viimeisessä kokouksessa oli läsnä neljä henkilöä ja se kesti kaksi minuuttia. Teiniliitto jätti jälkeensä liki 200 000 markan velat.
• 26. huhtikuuta – Ruotsi esitti Neuvostoliitolle jyrkän vastalauseen vuoden 1982 sukellusvenevälikohtausten vuoksi ja kutsui Moskovan-suurlähettiläänsä kotiin.
• 27. huhtikuuta – Neuvostoliiton uutistoimisto TASS kiisti Ruotsin syytökset neuvostoliittolaisten sukellusveneiden tunkeutumisesta Ruotsin aluevesille.

[muokkaa] Toukokuu

• 1. toukokuuta – Itä-Lappiin, Inarin, Savukosken ja Sodankylän kuntien alueille, perustettiin Urho Kekkosen kansallispuisto.
• 5. toukokuuta – SKP:n vähemmistö eli ns. taistolaiset palasi SKDL:n eduskuntaryhmään ja lupasi noudattaa ryhmäpäätöksiä. Puolueen julkisivu saatiin täten ainakin näennäisesti ehjäksi vuoden 1984 puoluekokousta varten.
• 6. toukokuuta – Länsisaksalainen Stern-lehti alkoi julkaista Adolf Hitlerin päiväkirjoja suuren kohun saattelemana. Päiväkirjat osoittautuivat kuitenkin sodan jälkeen tehdyiksi väärennöksiksi, koska tutkijat löysivät niistä materiaalia, jota ei ollut vielä olemassa Hitlerin eläessä. Asia siirrettiin oikeusviranomaisten käsiteltäväksi.
• 6. toukokuuta – Presidentti Mauno Koivisto myönsi eron Kalevi Sorsan kolmannelle hallitukselle ja nimitti Sorsan neljännen hallituksen.
• 6. toukokuuta – Korkein oikeus ei myöntänyt verohallituksen entiselle pääjohtajalle Mikko Laaksoselle valituslupaa tämän haettua muutosta viraltapanoaan koskevaan hovioikeuden päätökseen.
• 13. toukokuuta – Presidentti Mauno Koivisto erotti Suomen Pankin pääjohtajan Ahti Karjalaisen virastaan "yleisen edun nimessä".
• 17. toukokuuta – Libanon, Israel ja Yhdysvallat solmivat sopimuksen Israelin vetäytymisestä Libanonista.
• 18. toukokuuta – Euroopan parlamentin ympäristökomitea totesi Ateenan ilman Euroopan likaisimmaksi. Myös Nizza ja Milano todettiin erittäin saastuneiksi.
• 20. toukokuuta – Ahti Karjalainen erotettiin Suomen ja Neuvostoliiton välisen talouskomission suomalaisosapuolen puheenjohtajan paikalta. Tehtävään nimitettiin myöhemmin pääministeri Kalevi Sorsa.
• 27. toukokuuta – Presidentti Mauno Koivisto nimitti Suomen Pankin uudeksi pääjohtajaksi pankin johtokunnan jäsenen Rolf Kullbergin.
• 29. toukokuuta Yhdysvaltalainen thrash metal yhtye Metallica julkaisi debyytti albuminsa Kill 'Em All.

[muokkaa] Kesäkuu

• 1. kesäkuuta – Suomessa vieraillut Ruotsin pääministeri Olof Palme sanoi puheessaan Finlandia-talossa, että Pohjoismaiden strategisen merkityksen kasvun ei pidä antaa vaikuttaa pyrkimyksiin ydinaseettoman Pohjolan luomiseksi.
• 6. kesäkuuta – Presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto aloittivat nelipäiväisen valtiovierailun Neuvostoliitossa. Vierailun aikana jatkettiin YYA-sopimuksen voimassaoloa vuoteen 2003 saakka.
• 7. kesäkuuta – Eduskunta hyväksyi äänin 139−45 erityislain Ounasjoen rauhoittamiseksi voimalarakentamiselta.
• 9. kesäkuuta – Keskusrikospoliisin ilmoitettiin epäilevän Keskustapuolueen 1970-luvun alun puoluejohtoa 2−3 miljoonan markan lahjusten vaatimisesta tamperelaiselta Rakennusliike Nopalta. Keskustapuolue kiisti syytteet.
• 13. kesäkuuta – Pioneer 10:sta tuli ensimmäinen Aurinkokunnan jättänyt avaruusluotain.
• 13. kesäkuuta – Valtiosääntökomitea ehdotti, että vuoden 1988 presidentinvaaleissa otettaisiin käyttöön valitsijamiesvaalin rinnalle suora kansanvaali. Oikeusministeri Christoffer Taxell piti uudistuksen toteutumista lähes varmana.
• 22. kesäkuuta – Tanskan korkein oikeus tuomitsi Edistyspuolueen kansanedustajan Mogens Glistrupin kolmen ja puolen vuoden vankeuteen ja miljoonan kruunun sakkoihin jatketusta veropetoksesta. Populistina ja poliittisena helppoheikkinä tunnetun Glistrupin saama tuomio oli hieman lievempi kuin hovioikeuden antama päätös. Glistrup aloitti vankeustuomionsa kärsimisen 31. elokuuta.
• 23. huhtikuuta – Euroviisut järjestettiin Münchenissa.
• 27. kesäkuuta – Paul Mockapetris keksi internetin DNS-nimipalvelun.
• 30. kesäkuuta – Oikeuskansleri Kai Korte pyysi opetusministeriöltä ja Teatterikorkeakoulun rehtorilta Jouko Turkalta selvityksen siitä, miksi Teatterikorkeakoulun pääsykokeissa oli käytetty väkivaltaa pyrkijöitä kohtaan.

[muokkaa] Heinäkuu

• 1. heinäkuuta − Yhdysvaltain varapresidentti George H. W. Bush saapui kaksipäiväiselle vierailulle Suomeen.
• 4. heinäkuuta – Suomessa konserttikiertueella olleet neuvostoliittolainen viulisti Viktoria Mullova ja pianisti Vakhtang Jordania loikkasivat Ruotsiin, josta he siirtyivät myöhemmin Yhdysvaltoihin. Mullova ja Jordania sanoivat, ettei heidän loikkauksensa johtunut poliittisista syistä.
• 5. heinäkuuta – Neuvostoliiton puoluejohtaja Juri Andropov varoitti Moskovassa vieraillutta Länsi-Saksan liittokansleria Helmut Kohlia maiden välisten suhteiden huonontumisesta, jos Länsi-Saksa sallii NATOn ns. euro-ohjusten sijoittamisen alueelleen.
• 18. heinäkuuta − Öljyntuottajamaiden järjestö OPEC aloitti kaksipäiväisen kokouksensa Helsingissä.
• 21. heinäkuuta – Maailman kylmin tähän mennessä mitattu lämpötila −89,2°C mitattiin Vostok-tutkimusasemalla Etelämantereella.^[1]
• 22. heinäkuuta – Puolassa kumottiin puolitoista vuotta voimassa ollut sotatila.
• 28. heinäkuuta – Yhdysvaltain kongressin edustajainhuone epäsi Yhdysvaltain avun Nicaraguan hallitusta vastaan taistelleille contra-sisseille. Päätös oli tappio asiaa voimakkaasti ajaneen presidentti Ronald Reaganin Keski-Amerikan politiikalle.
• 30. heinäkuuta – Kiteellä vietettiin suomalaisten höyrylaivojen 150-vuotisjuhla.

[muokkaa] Elokuu

• 4. elokuuta – Thomas Sankarasta tuli Ylä-Voltan presidentti.
• 7. elokuuta – Ensimmäiset yleisurheilun MM-kisat alkoivat Helsingissä.
• 8. elokuuta – Óscar Humberto Mejía Victores kaappasi Guatemalassa vallan Efraín Ríos Monttilta.
• 10. elokuuta – Presidentti Mauno Koivisto vihki käyttöön uuden Karigasniemi–Utsjoki-tien.
• 21. elokuuta – Benigno Aquino, Filippiinien oppositiojohtaja murhattiin Manilassa.
• 22. elokuuta – Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia saapuivat valtiovierailulle Suomeen.
• 27. elokuuta – Noin 300 000 ihmistä osallistui Yhdysvaltain pääkaupungissa Washingtonissa mielenosoitukseen, jonka teemana oli "Työtä, rauhaa ja vapautta". Mielenosoituksella kunnioitettiin Martin Luther Kingin muistoa. Kingin kuuluisasta Minulla on unelma -puheesta oli kulunut 20 vuotta.
• 31. elokuuta – Yli miljoona ihmistä osallistui Filippiinien pääkaupungissa Manilassa oppositiojohtaja Benigno Aquinon hautajaisiin, joista muodostui valtaisa presidentti Ferdinand Marcosin vastainen mielenosoitus.
• 31. elokuuta − Puolimatka-yhtymää vastaan käyty lahjusoikeudenkäynti päättyi. Vuorineuvos Armas Puolimatka tuomittiin virkamiehen lahjomisesta yhdeksi vuodeksi ja kahdeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen. Turun kaupunginarkkitehti tuomittiin lahjoman vastaanottamisesta viraltapantavaksi.

[muokkaa] Syyskuu

• 1. syyskuuta – Neuvostoliiton ilmavoimien hävittäjäkone ampui alas Korean Air Lines -lentoyhtiön lennolla KAL-007 olleen Boeing 747 -matkustajakoneen sen eksyttyä Neuvostoliiton ilmatilaan. Kaikki 269 koneessa ollutta saivat surmansa.
• 1. syyskuuta – Rikesakkolaki astui voimaan.
• 6. syyskuuta – Neuvostoliitto myönsi ampuneensa alas lennon KAL-007, mutta väitti ettei tiennyt sen olleen siviilikone.
• 13. syyskuuta – Niin sanotun Noppa-jutun käsittely alkoi Helsingin raastuvanoikeudessa. Syytettyjen joukossa oli mm. entinen eduskunnan puhemies Johannes Virolainen.
• 15. syyskuuta – Israelin pääministeri Menachem Begin erosi virastaan. 70-vuotias Begin ei sairautensa vuoksi kyennyt allekirjoittamaan eroilmoitustaan.
• 24. syyskuuta – Presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto matkustivat Yhdysvaltoihin vierailulle, jonka aikana he tapasivat presidentti Ronald Reaganin. Reagan korosti Suomen ja Yhdysvaltain hyviä suhteita ja vakuutti Yhdysvaltain tukevan Suomen puolueettomuuspolitiikkaa.
• 26. syyskuuta – Everstiluutnantti Stanislav Petrov ei laukaissut ballistisia ohjuksia, vaikka ohjelmointivirhe sai valvontatietokoneen näyttämään Neuvostoliiton olleen hyökkäyksen kohteena.
• 29. syyskuuta – Presidentti Mauno Koivisto esitti YK:n yleiskokouksessa pitämässään puheessa ydinaseiden vastaisen vetoomuksen todeten, että Suomi on ydinsulkusopimukseen liittymällä sitoutunut olemaan hankkimatta ydinaseita eikä minkään muunkaan valtion sallita sijoittavan ydinaseita Suomen alueelle.

[muokkaa] Lokakuu

• 1. lokakuuta – Ympäristöministeriö aloitti toimintansa. Ensimmäiseksi ympäristöministeriksi tuli Matti Ahde.
• 5. lokakuuta – Jitzhak Shamir muodosti Israelin uuden hallituksen, joka rakentui samalle pohjalle kuin entinen Menachem Beginin johtama hallitus.
• 9. lokakuuta – Tukholman suomalainen seurakunta vietti 450-vuotisjuhlaansa.
• 12. lokakuuta – Japanin entinen pääministeri Kakuei Tanaka tuomittiin neljäksi vuodeksi vankeuteen kahden miljoonan dollarin lahjusten ottamisesta Lockheediltä.
• 12. lokakuuta – Puola esitti Norjan Varsovan-suurlähettiläälle virallisen vastalauseen sen johdosta, että Nobelin rauhanpalkinto oli päätetty myöntää Solidaarisuuden johtajalle Lech Wałęsalle.
• 12. lokakuuta – Pääesikunnan päällikkö kenraali Jaakko Valtanen tuli uudeksi puolustusvoimain komentajaksi hänen edeltäjänsä Lauri Sutelan jäädessä eläkkeelle.
• 23. lokakuuta – Yhdysvaltain merijalkaväen parakki tuhoutui itsemurhaiskussa Beirutissa, 241 ihmistä sai surmansa.
• 25. lokakuuta – Yhdysvallat hyökkäsi Grenadaan.
• 30. lokakuuta – Argentiinassa pidettiin demokraattiset vaalit seitsemän vuoden sotilasvallan jälkeen.

[muokkaa] Marraskuu

• 2. marraskuuta – YK:n yleiskokous hyväksyi äänin 108-9 päätöslauselman, jolla tuomittiin Yhdysvaltain hyökkäys Grenadaan. Äänestyksestä pidättyi 27 valtiota. Suomi äänesti päätöslauselman puolesta.
• 7. marraskuuta – Moskovassa pidettiin lokakuun vallankumouksen vuosipäivän paraati. Puoluejohtaja Juri Andropovia ei nähty juhlassa. Andropovin sanottiin vilustuneen, mutta länsimaissa alettiin uskoa hänen sairautensa olevan laadultaan vakavampi.
• 15. marraskuuta – Kyproksen turkkilaiset julistivat hallussaan olleen Kyproksen saaren pohjoisosan itsenäiseksi tasavallaksi. Ainoastaan Turkki tunnusti uuden valtion.
• 15. marraskuuta – Presidentti Mauno Koivisto matkusti kolmipäiväiselle valtiovierailulle Ranskaan. Koivisto vihittiin vierailun aikana sosiologian kunniatohtoriksi Toulousen yliopistossa.
• 18. marraskuuta – Eduskunta sääti asetuksen, jonka mukaan asunnosta ja sen lähiympäristöstä on myytäessä kerrottava myös mahdolliset kielteiset seikat, jos ne vaikuttavat oleellisesti asumistasoon ja -viihtyvyyteen. Asetus tuli voimaan vuoden 1984 alussa.
• 23. marraskuuta − Neuvostoliiton valtuuskunnan jäsenet marssivat ulos ns. euroaseneuvotteluista Sveitsin Genevessä vastalauseena yhdysvaltalaisten ohjusten sijoittamiselle Länsi-Eurooppaan. Puoluejohtaja Juri Andropov ilmoitti Neuvostoliiton alkavan sijoittaa uusia ohjuksiaan Itä-Eurooppaan.
• 25. marraskuuta – Tasavallan presidentti Mauno Koivisto täytti 60 vuotta. Koivisto vastaanotti useita huomattavia kunnianosoituksia, mm. Neuvostoliiton myöntämän Leninin kunniamerkin.
• 26. marraskuuta – Lontoossa varastettiin 6 800 kultaharkkoa, yhteisarvoltaan 26 miljoonaa puntaa, holvista Heathrow'n lentoasemalla. Vain osa harkoista on saatu takaisin ja vain kaksi tekijöistä on saatu kiinni.
• 27. marraskuuta − Kolumbialainen matkustajakone syöksyi maahan ollessaan laskeutumassa Madridin lentokentälle ja syttyi tuleen. Koneessa oli 192 matkustajaa ja miehistön jäsentä, joista 181 sai surmansa. Uhrien joukossa oli yksi Madridissa asunut suomalainen.

[muokkaa] Joulukuu

• 8. joulukuuta – Suomen Pankki päätti poistaa 500 markan setelien maastavientikiellon vuoden 1984 alussa.
• 10. joulukuuta – Danuta Wałęsa vastaanotti Oslossa hänen miehelleen Lech Wałęsalle myönnetyn Nobelin rauhanpalkinnon.
• 14. joulukuuta – Eduskunnan kokoonpano muuttui ennenkokemattomalla tavalla. Eduskuntavaalien ääntenlaskusta tehdyn valituksen nojalla SKDL:n kansanedustaja Heikki Mustonen joutui luovuttamaan paikkansa Pentti Liedekselle. Mustonen nousi kuitenkin elokuussa 1985 takaisin eduskuntaan Liedeksen kuoltua.^[2]
• 15. joulukuuta − Suomen kansan yhtenäisyyden puolue poistettiin puoluerekisteristä. Puolue oli syntynyt lohkeamana SMP:stä vuoden 1972 lopulla ja se oli pudonnut eduskunnasta vaalikaudella 1975−1979.
• 16. joulukuuta − Kouvolan hovioikeus kumosi Imatran kihlakunnanoikeuden neljälle entisen Finnvalcon johtajalle langettamat sakkotuomiot. Hovioikeus ei katsonut syytettyjen rikkoneen yhteistoimintalakia.
• 17. joulukuuta – Keihäänheittäjä Tiina Lillak valittiin suomalaisten urheilutoimittajien äänestyksessä vuoden parhaaksi urheilijaksi.
• 20. joulukuuta – Vihreiden kansanedustaja Ville Komsi ryhtyi nälkälakkoon vastalauseena eduskunnan välinpitämättömälle suhtautumiselle kehitysapuun.
• 26. joulukuuta – Puoluejohtaja Juri Andropov ei osallistunut Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean kokoukseen. Kokouksen kerrottiin kuitenkin sujuneen tavalla, joka osoitti Andropovin olevan lujasti vallan kahvassa.
• 30. joulukuuta − Argentiinan entinen presidentti Leopoldo Galtieri ja kaksi muuta entisen sotilashallituksen jäsentä pidätettiin ja haastettiin oikeuteen "likaisesta sodasta" Argentiinan vasemmistoa vastaan.

[muokkaa] Tuntematon päivämäärä

• När-Tv, ruotsinkielinen paikallistelevisio, perustettiin Närpiöön.
• Jimmy Hoffa julistettiin virallisesti kuolleeksi.
• Huumoriyhtye Lapinlahden Linnut perustettiin.

[muokkaa] Syntyneitä

• 1. tammikuuta – Daniel Jarque, espanjalainen jalkapalloilija
• 20. tammikuuta – Michael Hennet Sotamayor, espanjalainen laulaja ("D'NASH")
• 1. helmikuuta – Elena Leeve, suomalainen näyttelijä
• 16. helmikuuta – Tuomo Ruutu, suomalainen jääkiekkoilija
• 12. maaliskuuta – Mikko Koivu, suomalainen jääkiekkoilija
• 24. maaliskuuta – Alexei Eremenko Jr., suomalainen jalkapalloilija
• 26. huhtikuuta – José María López, argentiinalainen kilpa-autoilija
• 28. toukokuuta – Krista Kosonen, suomalainen näyttelijä
• 23. kesäkuuta – Juho Mäkelä, suomalainen jalkapalloilija
• 28. heinäkuuta – Olavi Uusivirta, suomalainen muusikko
• 14. elokuuta – Mila Kunis, yhdysvaltalainen näyttelijätä
• 31. elokuuta – Ossi Louhivaara, suomalainen jääkiekkoilija
• 10. syyskuuta – Jutta Lehtinen, suomalainen näyttelijä
• 10. syyskuuta – Milla Paloniemi, suomalainen sarjakuvapiirtäjä ja graafikko
• 19. syyskuuta – Joni Pitkänen, suomalainen jääkiekkoilija
• 5. lokakuuta – Nicky Hilton, Hilton-hotelliketjun perijä
• 6. marraskuuta – Nicole Hosp, itävaltalainen alppihiihtäjä
• 16. marraskuuta – Kari Lehtonen, suomalainen jääkiekkoilija
• 18. marraskuuta – Jon Johansen, norjalainen hakkeri

[muokkaa] Kuolleita

• 18. tammikuuta – Mikko Samulinen, suomalainen kirjailija
• 24. tammikuuta – George Cukor, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
• 26. tammikuuta – Georges Bidault, Ranskan pääministeri
• 4. helmikuuta – Karen Carpenter, yhdysvaltalainen poplaulaja ("The Carpenters")
• 22. helmikuuta – Luis Buñuel, espanjalainen elokuvaohjaaja (s. 1900)
• 25. helmikuuta – Tennessee Williams, yhdysvaltalainen näytelmäkirjailija
• 3. maaliskuuta – Georges Remi ("Hergé"), belgialainen sarjakuvapiirtäjä (Tintti)
• 3. maaliskuuta – Arthur Koestler, unkarilais-englantilainen kirjailija
• 11. maaliskuuta – Jussi Aro, suomalainen kieltentutkija
• 18. maaliskuuta – Umberto II, Italian entinen kuningas
• 19. maaliskuuta – Yrjö Kallionpää, suomalainen näyttelijä
• 4. huhtikuuta – Gloria Swanson, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä
• 8. huhtikuuta – Kauko Käyhkö, suomalainen säveltäjä, laulaja ja näyttelijä
• 30. huhtikuuta – Muddy Waters, yhdysvaltalainen blues-muusikko
• 30. huhtikuuta – George Balanchine, georgialais-yhdysvaltalainen koreografi
• 2. toukokuuta – Jaakko Linjama, suomalainen säveltäjä
• 25. toukokuuta – Idris I, Libyan kuningas
• 31. toukokuuta – Jack Dempsey, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä (maailmanmestari)
• 8. heinäkuuta – Herman Kahn, yhdysvaltalainen fyysikko ja tulevaisuuden tutkija
• 11. heinäkuuta – Ross Macdonald, yhdysvaltalainen jännityskirjailija
• 29. heinäkuuta – David Niven, englantilainen näyttelijä
• 30. heinäkuuta – Holger Salin, suomalainen näyttelijä
• 5. elokuuta – Reino Ala-Kulju, suomalainen koulumies, kansanedustaja
• 18. elokuuta – Wilho Ilmari, suomalainen elokuvaohjaaja
• 21. elokuuta – Benigno Aquino, filippiiniläinen oppositiojohtaja
• 24. elokuuta – Pentti Saarikoski, suomalainen kääntäjä ja kirjailija
• 24. elokuuta – Kalevi Kotkas, suomalainen korkeushyppääjä
• 9. syyskuuta – John Vorster, Etelä-Afrikan pääministeri
• 10. syyskuuta – Felix Bloch, vuoden 1952 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut sveitsiläis-yhdysvaltalainen fyysikko
• 19. syyskuuta – Jussi Olkinuora, suomalainen kirjailija
• 25. syyskuuta – Leopold III, Belgian kuningas
• 26. syyskuuta – Tino Rossi, italialainen laulaja
• 5. lokakuuta – Jouko Hautala, suomalainen kansanperinteentutkija
• 7. lokakuuta – Tuija Ahvonen, suomalainen näyttelijä (s. 1949) (itsemurha)
• 21. lokakuuta – E. J. Paavola, suomalainen lehtimies ja kansanedustaja
• 5. marraskuuta – Esko Könönen, suomalainen harmonikkataiteilija
• 6. marraskuuta – Ville Pessi, suomalainen poliitikko
• 18. marraskuuta – Walentin Chorell, suomalainen kirjailija
• 23. marraskuuta – Leif Färding, suomalainen runoilija
• 23. joulukuuta – Jaakko Pulli, suomalainen säveltäjä
• 25. joulukuuta – Joan Miró, espanjalainen taidemaalari
• 28. joulukuuta – Dennis Wilson, yhdysvaltalainen rumpali ("The Beach Boys")

[muokkaa] Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Subrahmanyan Chandrasekhar ja William Fowler
• Nobelin kemianpalkinto: Henry Taube
• Nobelin lääketieteen palkinto: Barbara McClintock
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: William Golding
• Nobelin rauhanpalkinto: Lech Wałęsa

[muokkaa] Muuta

• Elokuvavuosi 1983

[muokkaa] Viitteet