1929

Wikipedia

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku  1900-luku  2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku  1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku  2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900  1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000  2001 2002

[muokkaa] Tapahtumia

• 1. tammikuuta – Rovaniemen ja Varkauden kauppalat perustettiin.
• 6. tammikuuta – Kuningas Aleksanteri I hajotti parlamentin ja nimesi Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunnan uudelleen Jugoslavian kuningaskunnaksi. Mitään muuta kansallisuutta ei tunnustettu kuin "jugoslaavi".
• 10. tammikuuta – Hergén sarjakuvahahmo Tintti teki ensiesiintymisensä sarjakuvassa Tintti neuvostojen maassa.
• 15. tammikuuta – Presidentti Lauri Kristian Relander ja kuningas Kristian X avasivat Suomen ja Tanskan välisen puhelinlinjan.
• 16. tammikuuta – Presidentti Relander ja kuningas Haakon VII avasivat Suomen ja Norjan välisen puhelinlinjan.
• 17. tammikuuta – Elzie Crisler Segarin "Kippari-Kalle" teki ensiesiintymisensä.
• 18. tammikuuta – Trotski karkotettiin Neuvostoliitosta. Hän pakeni Turkkiin ja anoi turvapaikkaa Ranskasta ja Saksasta.
• 20. tammikuuta – Suomen Jääkiekkoliitto perustettiin.
• 11. helmikuuta – Italia ja Pyhä istuin solmivat sopimuksen Vatikaanivaltiosta.
• 14. helmikuuta – "Ystävänpäivän verilöyly" Chicagossa USA:ssa: Seitsemän Al Caponen kanssa kilpaillutta gangsteria murhattiin Chicagossa.
• 14. helmikuuta – Varieteetaiteilija Josephine Bakerin esitykset kiellettiin Münchenissä, koska niiden epäiltiin "loukkaavan yleisiä tapoja".
• 18. helmikuuta – Ensimmäiset Oscar-palkinnot jaettiin.
• 3. maaliskuuta – Jesus Aguirren vallankaappausyritys Meksikossa.
• 16. maaliskuuta – Radioinsinööriseura rekisteröitiin.
• 17. maaliskuuta – Saksalainen autovalmistaja Opel siirtyi yhdysvaltalaisen General Motorsin omistukseen.
• 19. maaliskuuta – Helsingin Sanomissa alkoi ilmestyä ensimmäinen päivittäinen sarjakuva, Felix-kissa.
• 23. maaliskuuta – Opettaja Fanni Luukkonen valittiin Lotta Svärd -järjestön keskusjohtokunnan puheenjohtajaksi.
• 25. maaliskuuta – Filosofian tohtori Toivo Haapanen valittiin vasta perustetun Radio-orkesterin kapellimestariksi 14 hakijan joukosta.
• 19. huhtikuuta – Presidentti Lauri Kristian Relander hajotti eduskunnan, koska se ei ollut hyväksynyt hallituksen esitystä virkamiesten palkkojen korottamisesta.
• 8. toukokuuta – Norja liitti alueisiinsa Jan Mayenin saaren.
• 18. toukokuuta – Georg Malmstén levytti Berliinissä ensimmäisen iskelmänsä, valssin Särkynyt onni. Levyä myytiin 17 000 kappaletta.
• 25. toukokuuta – Imatran voimalaitos valmistui. Kosken uoma oli ensimmäisen kerran kuivana.
• 31. toukokuuta – Britannian vaalit johtivat umpikujaan, liberaalipuolueesta tuli ratkaisija vallanjaossa.
• 8. kesäkuuta – Ramsay MacDonald perusti työväenpuolueen hallituksen.
• 1.–2. heinäkuuta – Suomessa pidettiin eduskuntavaalit.
• 5. heinäkuuta – Scotland Yard takavarikoi kaksitoista D. H. Lawrencen alastonmaalausta siveettöminä.
• 24. heinäkuuta – Ranskan pääministeri Raymond Poincaré erosi terveyssyistä, Aristide Briand tuli hänen seuraajakseen.
• 24. heinäkuuta – Kellogg-Briandin sopimus kielsi sodan ulkopolitiikan välineenä. Se allekirjoitettiin Pariisissa 27.8.1928 ja kaikkiaan 62 valtiota liittyi siihen. Nürnbergin oikeudenkäynnissä nostettiin sen nojalla syytteitä rikoksista rauhaa vastaan.
• 31. heinäkuuta – Suomi liittyi Kellogg-Briandin sopimukseen.
• 1. elokuuta – Suomen kommunistit järjestivät mielenosoituksen ("Punainen päivä").
• 8. elokuuta – Saksalainen ilmalaiva Graf Zeppelin aloitti maailmanympärilennon (päättyi 29. elokuuta).
• 4. syyskuuta – Suomen ulkoministeri Hjalmar Procopé puhui Kansainliiton 9. yleiskokouksen avajaisistunnossa järjestön optimistisesta tulevaisuudesta. Procopén hyvä ranskan kielen taito herätti yleistä huomiota.
• 5. syyskuuta – Aristide Briand esitteli suunnitelman "Euroopan yhdysvalloista".
• 7. syyskuuta – Höyrylaiva Kuru kaatui ja upposi Näsijärvellä Tampereen edustalla, 133–138 kuollutta.
• 17. syyskuuta – Liettuan presidentti Augustinas Voldemaras syrjäytettiin vallankaappauksessa, maan johtoon tuli Antas Smetona.
• 22. lokakuuta – Aristide Briandin hallitus kaatui Ranskassa.
• 24. lokakuuta – Suuri lama alkoi: "Musta torstai", jota seurasi "Musta tiistai" (29. lokakuuta). New Yorkin pörssi romahti ja maailmanlaajuinen talouskriisi alkoi.
• 29. lokakuuta – Radio-orkesteri piti ensimmäisen julkisen konserttinsa Helsingin yliopiston juhlasalissa.
• 11. marraskuuta – Suomen katolinen kirkko merkittiin Suomen uskonnollisten yhdyskuntien rekisteriin.
• 16. marraskuuta – Suomen Ammattijärjestö julisti yleislakon osoittaakseen lojaaliutta Tammisaaren "yliopiston" eli pakkotyölaitoksen vankien aloittamalle syömälakolle. Lakko kuivui kuitenkin nopeasti kokoon, koska siihen osallistui vain 5-10 prosenttia työläisistä ja nämäkin palasivat vapaaehtoisesti työpaikoilleen seuraavana päivänä.
• 18. marraskuuta – 7,2 richterin maanjäristys Newfoundlandin etelärannikolla rikkoi 12 merenalaista lennätinkaapelia ja laukaisi tsunamin, joka surmasi 28 ihmistä Burin niemimaan alueella.
• 23.–24. marraskuuta – Lapualla riisuttiin punaiset paidat työläisnuorten haastemielenosoituksen osanottajien yltä. Väkijoukon mielestä mielenosoittajat harjoittivat Jumalan ja isänmaan pilkkaamista.
• 29. marraskuuta – Amiraali Richard Byrd lensi ensimmäisenä etelänavan yli.
• 1. joulukuuta – Vientirauha-järjestön entinen piiriasiamies Kustaa Tiitu ja Ilkka-lehden päätoimittaja Artturi Leinonen järjestivät Lapualla kansalaiskokouksen, johon osallistui noin 2 000 ihmistä. Kokouksessa vaadittiin kaikkien kommunististen järjestöjen ehdotonta ja lopullista kieltämistä.
• 2. joulukuuta – Ensimmäinen puhelinkioski otettiin käyttöön Lontoossa.
• 6. joulukuuta – Lapualla pidetyssä kansalaiskokouksessa muodostettu lähetystö saapui Helsinkiin ja saattoi hallituksen tietoon kokouksessa esitetyt ponnet.
• 11. joulukuuta – Neljä kommunisteja vastustanutta kansalaislähetystöä kävi presidentti Relanderin puheilla.

[muokkaa] Tuntematon päivämäärä

• Lapuan liike muodostettiin.
• Suomen itsenäisyyspäivä säädettiin palkalliseksi vapaapäiväksi.
• Edwin Hubble osoitti galaksien liikkuvan poispäin (Hubblen laki).
• Imatrankoski padottiin.
• Lokakuu – Hämeensilta vihittiin käyttöön Tampereella.

[muokkaa] Syntyneitä

• 1. tammikuuta – Aulis Kallakorpi, suomalainen mäkihyppääjä (k. 2005)
• 3. tammikuuta – Gordon Moore, yhdysvaltalainen kemian tohtori (Intelin perustaja)
• 3. tammikuuta – Sergio Leone, italialainen elokuvaohjaaja (k. 1989)
• 5. tammikuuta – Aulis Rytkönen, suomalainen jalkapalloilija
• 9. tammikuuta – Veikko Savolainen, suomalainen sarjakuvapiirtäjä
• 12. tammikuuta – Jaakko Hintikka, suomalainen filosofi
• 15. tammikuuta – Martin Luther King Jr., yhdysvaltalainen ihmisoikeusaktivisti (k. 1968)
• 31. tammikuuta – Mikko Niskanen, suomalainen elokuvaohjaaja (k. 1990)
• 3. helmikuuta – Kaija Aarikka, suomalainen tekstiilitaiteilija
• 8. helmikuuta – Jouko Tyyri, suomalainen kirjailija (k. 2001)
• 10. helmikuuta – Jerry Goldsmith, elokuvamusiikin säveltäjä (k. 2004)
• 15. helmikuuta – Graham Hill, brittiläinen formula 1 -ajaja (k. 1975)
• 15. helmikuuta – Marita Nordberg, suomalainen näyttelijä
• 21. helmikuuta – Pekka Nuotio, suomalainen oopperalaulaja (k. 1989)
• 28. helmikuuta – Frank Gehry, kanadalais-yhdysvaltalainen arkkitehti
• 28. helmikuuta – Tapani Luukkainen, suomalainen gynekologi (kehitti hormonikierukan)
• 28. maaliskuuta – Harri Tapper, suomalainen kirjailija
• 29. maaliskuuta – Lennart Meri, Viron presidentti ja kirjailija (k. 2006)
• 1. huhtikuuta – Milan Kundera, tšekkiläis-ranskalainen kirjailija
• 1. huhtikuuta – Alpo Jaakola, suomalainen taidemaalari
• 5. huhtikuuta – Joe Meek, englantilainen levytuottaja ja säveltäjä (k. 1967)
• 6. huhtikuuta – Keijo Liinamaa, suomalainen poliitikko ja Suomen pääministeri (k. 1980)
• 6. huhtikuuta – Andre Previn, saksalaissyntyinen pianisti, kapellimestari ja säveltäjä
• 8. huhtikuuta – Jacques Brel, belgialainen laulaja ja runoilija [k. 1978)
• 10. huhtikuuta – Max von Sydow, ruotsalainen näyttelijä
• 10. huhtikuuta – Kristian Gestrin, suomalainen poliitikko (k. 1990)
• 14. huhtikuuta – Paavo Berglund, suomalainen kapellimestari
• 15. huhtikuuta – Rauni Mollberg, suomalainen elokuvaohjaaja (k. 2007)
• 22. huhtikuuta – Erkki Junkkarinen, suomalainen iskelmälaulaja (k. 2008)
• 23. huhtikuuta – Shirley Temple, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä
• 4. toukokuuta – Audrey Hepburn, englantilais-alankomaalainen näyttelijä (k. 1993)
• 6. toukokuuta – Paul Lauterbur, vuoden 2003 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti (k. 2007)
• 25. toukokuuta – Heikki Häiväoja, suomalainen kuvanveistäjä
• 12. kesäkuuta – Anne Frank, holokaustin tunnetuin uhri (k. 1945)
• 29. kesäkuuta – Pertti Nieminen, suomalainen runoilija ja kääntäjä
• 1. heinäkuuta – Olli-Matti Ronimus, suomalainen runoilija (k. 2005)
• 2. heinäkuuta – Imelda Marcos, Filippiinien diktaattorin Ferdinand Marcosin vaimo
• 16. elokuuta – Yrjö Littunen, suomalainen sosiologi (k. 1994)
• 22. elokuuta – Pauli Toivonen, suomalainen ralliautoilija (k. 2005)
• 24. elokuuta – Jasser Arafat, palestiinalainen poliitikko (k. 2004)
• 10. syyskuuta – Pentti Siimes, suomalainen näyttelijä ja koomikko
• 24. syyskuuta – Veikko Ahvenainen, suomalainen harmonikkataiteilija
• 15. lokakuuta – Jorma Weneskoski, suomalainen muusikko
• 21. lokakuuta – Ursula K. Le Guin, yhdysvaltalainen tieteis- ja fantasiakirjailija
• 2. marraskuuta – Erkki Pystynen, suomalainen poliitikko ja professori
• 11. marraskuuta – Hans Magnus Enzensberger, saksalainen runoilija
• 12. marraskuuta – Grace Kelly, yhdysvaltalainen näyttelijä ja Monacon ruhtinatar (k. 1982)
• 15. marraskuuta – Erkki Lahdes, suomalainen kasvatustieteen professori
• 16. marraskuuta – Aarne Laurila, suomalainen professori
• 5. joulukuuta – Annikki Tähti, suomalainen iskelmälaulaja

[muokkaa] Kuolleita

• 13. tammikuuta – Wyatt Earp, yhdysvaltalainen sheriffi ja saluunanpitäjä
• 10. helmikuuta – Wäinö Kunnas, suomalainen taidemaalari
• 17. maaliskuuta – Taavi Tainio, suomalainen poliitikko
• 31. maaliskuuta – Santeri Nuorteva, suomalais-neuvostoliittolainen poliitikko
• 4. huhtikuuta – Carl Benz, saksalainen autoinsinööri
• 27. huhtikuuta – Josef Stenbäck, suomalainen kirkkoarkkitehti
• 20. maaliskuuta – Ferdinand Foch, ranskalainen marsalkka (länsirintaman ylipäällikkö ensimmäisessä maailmansodassa)
• 20. toukokuuta – Adolf Lindfors, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja
• 4. heinäkuuta – Maikki Järnefelt-Palmgren, suomalainen laulaja
• 19. elokuuta – Sergei Djagilev, venäläis-ranskalainen taidearvostelija ja baletinjohtaja
• 3. lokakuuta – Armas Lindgren, suomalainen arkkitehti
• 3. lokakuuta – Gustav Stresemann, saksalainen poliitikko
• 17. marraskuuta – Herman Hollerith, yhdysvaltalainen keksijä, Tabulating Machines Companyn (IBM:n edeltäjän) perustaja
• 24. marraskuuta – Georges Clemenceau, ranskalainen valtiomies
• 29. joulukuuta – Wilhelm Maybach, saksalainen autotehtailija

[muokkaa] Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Louis de Broglie
• Nobelin kemianpalkinto: Arthur Harden ja Hans von Euler-Chelpin
• Nobelin lääketieteen palkinto: Christiaan Eijkman ja Sir Frederick Hopkins
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Thomas Mann
• Nobelin rauhanpalkinto: Frank B. Kellogg

[muokkaa] Kirjoja

• Kettusen komppanian Lapinmatka – Arvi Järventaus
• Rummut I-IV – Arvi Järventaus
• Lintukoto – Joel Lehtonen
• Olen syyllinen – Maria Jotuni

[muokkaa] Muuta

• Elokuvavuosi 1929