15. kesäkuuta

15. kesäkuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 166. päivä (167. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 199 päivää.

Lyhyt tiivistelmä päivästä 15. kesäkuuta: Mona Lisa 923 – Soissonsin taistelu: Kaarle Yksinkertainen ja Robert I taistelivat Ranskan kuninkuudesta. 1246 – Babenbergin dynastia päättyi Itävallassa, kun herttua Frederik II kuoli Leithan taistelussa. 1479 – Leonardo da Vincin Mona Lisan mallina pidetty Lisa Gherardini syntyi. 1886 – Suomen puolustusministerinä 1946–1948 toiminut pasifisti Yrjö Kallinen syntyi. 1961 – ”Kukaan ei aio rakentaa mitään muuria!” julisti Itä-Saksan valtionpäämies Walter Ulbricht lehdistölle. Berliinin muurin rakentaminen aloitettiin kaksi kuukautta myöhemmin. 1991 – Pinatubon tulivuoren purkaukset päättyivät jättipurkaukseen, joka nosti tuhkaa 34 kilometrin korkeuteen. muokkaa

Nimipäivät

• suomalainen kalenteri: Vieno, Moona, Viena
• suomenruotsalainen kalenteri: Mona, Monika
• ortodoksinen kalenteri: Aamos, Joonas, Aukusti, Kriska
• saamenkielinen kalenteri: Viggu
• vanhemmissa kalentereissa: Justina, Vietti, Vitus, Wietti, Witus

Juhlapäiviä

• Rooman valtakunta: Kotilieden jumalattarelle Vestalle omistetun Vestaalijuhlan yhdeksäs ja viimeinen päivä.
• Evelyn Underhillin muistopäivä.
• Keskiaikainen Latvia: Vitus Diena, Pyhän Vituksen Tanssin Päivä.
• Pyhä Mary Michaelan muistopäivä.
• Chiban prefektuurin perustamispäivä Japanissa, yleinen vapaapäivä Chiban asukkaille.
• Viljelijöiden päivä Etelä-Koreassa.

Tapahtumia

• 763 eaa. – Assyrian Ninivessä merkittiin muistiin auringonpimennys. Merkintä on ollut myöhemmin apuna Mesopotamian historian synkronoinnissa.
• 242 eaa. – Assyriassa merkittiin muistiin täydellinen auringonpimennys.
• 46 eaa. – Thapsuksen taistelusta Roomaan palaamassa ollut Julius Caesar pysähtyi Caralesissa (nykyinen Cagliari). Kaupunki virallistettiin Municipium Civium Romanorumiksi.
• 455 – Geiserikin johtamat vandaalit aloittivat kaksi viikkoa kestäneen ryöstelyn ja tuhoamisen Roomassa.
• 632 – Viimeinen sassanidikuningas Yazdegerd III nousi valtaan Persiassa.
• 653 – Ravennan eksarkki Theodoros Kalliopas saapui Roomaan, jossa hän pian suisti Pyhän Martinus I:n paavinistuimelta.
• 747 – Abu Muslim Khorasani aloitti Abbasidien vallankumouksen Umaijadikalifaattia vastaan Persiassa.
• 923 – Ranskassa käytiin Soissonsin taistelu osana Frankkien kuninkuudesta käytyä sotaa. Kruununtavoittelija Robert I kuoli taistelussa ja laillinen kuningas Kaarle Yksinkertainen joutui pakenemaan maasta.
• 1094 – Reconquista: Valencia antautui El Cidille 20 kuukautta kestäneen piirityksen jälkeen.
• 1184 – Sverre Sigurdinpoika voitti Maunu Erlinginpojan Fimreiten taistelussa ja nousi Norjan kuninkaaksi.
• 1189 – Minamoto no Yoshitsune hävisi lyhyen ja epätasaisen Koromogawan taistelun. Hänet pakotettiin surmaamaan perheensä ja tekemään seppuku.
• 1215 – Englannin kuningas Juhana Maaton hyväksyi Magna Cartan.
• 1219 – Lindanisen taistelu käytiin Räävelin (nykyisen Tallinnan) lähellä tanskalaisten ja virolaisten välillä.
• 1246 – Babenbergin dynastia päättyi Itävallassa, kun herttua Frederik II kuoli Leithan taistelussa.
• 1273 – Reconquista: Aragonian kuningas Jaakko I Valloittaja luovutti muslimeilta vallatun Valladan kaupungin kristityille.
• 1305 – Klemens V valittiin paaviksi.
• 1310 – Venetsian asukkaat kapinoivat ylimysten Biamonte Tiepolon ja Mario Quirinin johdolla aatelisista koottua neuvostoa, serrataa, vastaan. Yksi kapina-armeijoista joutui paniikkiin ja pakeni, koska vanhan naisen ikkunasta vahingossa pudottama kivi surmasi joukon edellä kulkeneen lipunkantajan.
• 1312 – Rozhanovcen taistelu: Unkarin kuningas Kaarle Robert voitti Aban suvun unkarilaisten maaherrojen sekä Máté Csákin armeijan.
• 1381 – Wat Tylerin johtama talonpoikaiskapina tukahdutettiin Richard II:n hallitsemassa Englannissa.
• 1389 – Kosovo Poljen taistelu: ottomaanit löivät serbit ja bosnialaiset. Taistelu käytiin gregoriaanisen kalenterin mukaan 28. päivänä, mutta se liitetään perinteisesti Pyhän Vituksen päivään. Tämän vuoksi päiväykseksi merkitään usein 15/28. kesäkuuta.
• 1410 – Kiinan keisari Yongle voitti Onon-joen taistelun mongoleja vastaan.
• 1444 – Venetsian–Turkin sota 1443–1453: Venetsia lähetti laivastonsa Bosporinsalmelle katkaisemaan Osmanien valtakunnan laivaliikenteen Aasian ja Euroopan välillä.
• 1467 – Kaarle Rohkeasta tuli Burgundin herttua.
• 1470 – Toinen Venetsian–Turkin sota: Negroponten taistelu Venetsian ja Osmanien valtakunnan välillä. Venetsialaiset yrittivät vapauttaa Euboian saarella sijaitsevan Negroponten kaupungin (nykyinen Khalkis) osmannien piirityksestä epäonnistuen pahasti.
• 1490 – Reconquista: Muhammad XII Granadalainen ”Boabdilin” granadalaisjoukot valtasivat takaisin Ferdinand Katolilaisen miehittämät linnakkeet Alhendinissa ja Marchenassa.

1500–

• 1502 – Kristoffer Kolumbus nousi ensimmäisenä eurooppalaisena maihin Martiniquen saarella.
• 1510 – Espanjan kuningas Ferdinand Katolilainen antoi luvan käyttää Puerto Ricon alkuperäisasukkaita orjina. Saarelle oli tuotu saman vuoden alusta alkaen myös mustia orjia Afrikasta.
• 1514 – György Dózsan unkarilainen talonpoikaiskapina-armeija saapui Timișoaraan, jossa käydyssä taistelussa se kukistettiin.
• 1515 – Navarra liitettiin Kastiliaan Burgosin parlamentin asettamalla lailla.
• 1516 – Marj Dabikin taistelu: Osmanien sulttaani Selim I:n joukot voittivat al-Ghawrin mamelukit Aleppon lähellä pohjoisessa Syyriassa. Voiton myötä osmanit ulottivat valtaansa Lähi-itään.
• 1520 – Paavin bulla Exsurge Domine tuomitsi virallisesti Martti Lutherin kirjoitukset; näiden polttaminen alkoi Roomassa.
• 1521 – Konkistadori Hernán Cortés valtasi onnistuneesti azteekkien pääkaupungin Tenochtitlánin keskustan. Hän oli yrittänyt samaa viisi päivää aiemmin, mutta joutunut vetäytymään.
• 1524 – Francisco Hernández de Córdoba perusti Santiago de León de los Caballerosin kaupungin nykyiseen Nicaraguaan. Maan entinen pääkaupunki tunnetaan nykyään nimellä León.
• 1538 – Ranskalaiset ja espanjalaiset sopivat kymmenen vuoden aselevosta paavi Paavali III:n johdolla. Kesti aikaa, ennen kuin sana rauhasta ylsi myös siirtomaihin uudelle mantereelle.
• 1567 – Kapinalliset lairdit löivät Carberry Hillin taistelussa Skotlannin kuningattaren Maria Stuartin ja hänen aviomiehensä James Hepburnin, Bothwellin jaarlin, joukot.
• 1567 – Genova karkotti juutalaiset alueeltaan.
• 1567 – Brittiamiraali John Hawkins lähetti retkikunnan karanneen espanjalaisorjan johdolla marssimaan viidakon halki Riohachaan kaappaamaan sen rikkaudet ja siviilit.
• 1579 – Maailmanympäripurjehduksella ollut Francis Drake saapui Golden Hind -kaljuunallaan San Franciscon lahdelle. Hän julisti alueen kuuluvan Englannille.
• 1597 – Sir Anthony Shirley palasi Englantiin epäonnistuneelta tutkimus- ja valloitusmatkaltaan Afrikkaan ja Latinalaiseen Amerikkaan.
• 1580 – Francis Drake onnistui kiertämään Hyväntoivonniemen maailmanympäripurjehduksellaan.
• 1624 – Vara-amiraali Gheen Huygen Schapenhamin hollantilaisretkikunta purjehti pois epäonnistuttuaan yrityksessä vallata Pisco espanjalaisilta.
• 1626 – Pyrkimyksessään lisätä kuninkaan valtaa Kaarle I hajotti toisen parlamenttinsa, joka piti kiinni perustuslaillisista oikeuksistaan.
• 1633 – Kaarle I vieraili Edinburghissa kruunattavana. William Drummond kirjoitti vierailusta kuningasta ylistäneen propagandanäytelmän.
• 1644 – Englannin sisällissota: Lyme Regisin saarto päättyi, kun eversti Robert Blaken alle tuhatpäinen armeija hävitti piirittäneiden rojalistien yli 6 000 miehestä koostuneen armeijan.
• 1646 – Kolmikymmenvuotinen sota: Enghienin herttuan ja Gaston d'Orleansin joukot aloittivat Kortrijkin piirityksen. Kaupunki antautui kahden viikon kuluttua 28. kesäkuuta.
• 1648 – Ensimmäinen noitavaino-oikeudenkäynneistä seurannut teloitus Bostonin alueella. Rouva Margaret Jonesista tuli Uuden Englannin toinen noitana teloitettu.
• 1656 – Pohjan sota: Brandenburgin vaaliruhtinas Fredrik Vilhelm ja Ruotsin Kaarle X Kustaa solmivat liittolaisuussuhteen maiden välille Marienburgissa.
• 1702 – Espanjan perimyssota: Kaiserswerthin piiritys päättyi liittokunnan joukkojen voittoon ranskalaisesta varuskunnasta.
• 1703 – Vara-amiraali John Graydonin komennossa ollut laivasto-osasto saapui Jamaikan Port Royaliin. Liitettyään osastoon lisää aluksia Graydon jatkoi matkaansa hyökätäkseen ranskalaisia vastaan Newfoundlandissa.
• 1710 – Osmanien valtakunnan sulttaani Ahmed III erotti suurvisiirinä toimineen Köprülü Damat Numan paššan ja nimitti tilalle Baltacı Mehmet paššan.
• 1711 – Venäjän–Turkin sota 1710–1711: Baltacı Mehmet paššan johtama turkkilaisarmeija ylitti Tonavan marssiessaan kohti Boris Šeremetevin Moldovassa olleita venäläisiä.
• 1742 – Sota Jenkinsin korvasta: Kapteeni Thomas Franklandin komentama fregatti HMS Rose hyökkäsi espanjalaisen saattueen kimppuun. Brittialus sai kaapattua kaappari Juan de León Fandiñon komentaman aluksen. Fandino oli juuri se kaappari, joka oli väitetysti leikannut kapteeni Robert Jenkinsin korvan antaen sodalle sen nimen.
• 1744 – Brittiläinen amiraali George Anson palasi maailmanympäripurjehdukseltaan.
• 1745 – Itävallan perimyssota: britit valtasivat Louisbourgin linnakkeen ranskalaisilta Nova Scotiassa Kanadassa. Linnakkeen antautumista edelsi puolitoista kuukautta kestänyt piiritys.
• 1765 – Paroni Robert Clive päätti noin kuukauden kestäneen korruptoituneen Bengalin hallintoneuvoston puhdistuksen osana alueella suorittamiaan uudistuksia.
• 1775 – Amerikan vallankumous: George Washington nimitettiin Yhdysvaltain armeijan ylipäälliköksi.
• 1776 – Yhdysvaltain vapaussota: Benedict Arnoldin johtamat amerikkalaisjoukot vetäytyivät Montrealista. Joukot yrittivät polttaa kaupungin hidastaakseen brittiarmeijan etenemistä.
• 1777 – Vaaliruhtinaan palatsi paloi Bonnissa.
• 1778 – Yhdysvaltain vapaussota: brittiarmeija vetäytyi maitse Philadelphiasta.
• 1785 – Ensimmäinen lento-onnettomuus: Jean-François Pilâtre de Rozier ja Pierre Romain kuolivat yhdistetyn vety- ja kuumailmapallon maahansyöksyssä lähellä Wimereuxia Pas-de-Calaisissa yrittäessään ylittää Englannin kanaalin.
• 1794 – Kuukausia jatkuneet Vesuviuksen purkaukset saavuttivat huippunsa. Laavavirta peitti alleen Torre del Grecon historiallisen keskustan.
• 1796 – Ranskan vallankumoussodat: Itävalta-Teschenin arkkiherttua Kaarlen johtama Itävallan armeija hyökkäsi Ranskan joukkoja vastaan aloittaen Wetzlarin taistelun.
• 1797 – Kuninkaallisen laivaston 12. toukokuuta alkanut Noren kapina päättyi kapinallisten antautumiseen. Seuranneissa rangaistustoimenpiteissä teloitettiin yli 24 kapinallisjohtajaa.

1800–

• 1800 – Napoleonin sodat: Itävallan armeijaa Marengon taistelussa johtanut Michael von Melas antautui Napoleon Bonapartelle.
• 1804 – Yhdysvaltojen perustuslain presidentin valintaa koskeva 12. lisäys hyväksyttiin.
• 1807 – Prikaatinkenraali Robert Craufurdin johtama prikaati saapui Montevideoon matkalla valtaamaan Buenos Airesia. Operaatio oli osa brittien yritystä vallata Espanjan siirtomaita Etelä-Amerikassa.
• 1808 – Napoleonin sodat: ranskalaiset alkoivat piirittää Zaragozaa.
• 1808 – Joseph Bonaparte kruunattiin Espanjan kuninkaaksi.
• 1809 – Napoleonin sodat: ranskalaiset voittivat Marian taistelun espanjalaisia vastaan.
• 1814 – Venezuelan vapaussota: rojalisti José Tomás Bovesin llanerosit voittivat vallankumouksellisen Simón Bolívarin joukot La Puertan taistelussa.
• 1817 – Meksikolainen vallankumouksellinen Francisco Javier Mina voitti eversti Benito Arminánin rojalistit Peotillos Haciendan luona käydyssä taistelussa.
• 1820 – José Gervasio Artigasin uruguaylaisarmeija voitti Francisco Ramírezin argentiinalaiset Gualeguay-joen länsirannalla käydyssä taistelussa. Artigas käynnisti takaa-ajon, joka päättyi hänen tappiokseen yhdeksän päivää myöhemmin.
• 1821 – Turkkilaiset surmasivat useita tuhansia İzmirin kreikkalaiseen vähemmistöön kuuluneita Turkissa.
• 1825 – Uuden Lontoon sillan peruskivi muurattiin. Juhlallisen seremonian muurarina toimi silloinen Yorkin herttua.
• 1826 – Sulttaani Mahmud II tukahdutti verisesti janitsaarikapinan.
• 1829 – Cazorlassa Espanjassa valtava raekuuro tuhosi talojen kattoja. Suurimpien rakeiden sanottiin olleen lähes kaksikiloisia.
• 1836 – Arkansas'sta tuli Yhdysvaltain 25. osavaltio.
• 1838 – Fructuoso Riveran johtamat vallankumoukselliset coloradosit ("Punaiset") voittivat Palmarin taistelun ja kaatoivat presidentti Manuel Oriben hallituksen. Oribe pakeni Argentiinaan.
• 1844 – William Wilberforce Birdistä tuli Intian varakuningas.
• 1846 – Oregonin sopimuksessa 49. leveyspiiri sovittiin Yhdysvaltojen ja Kanadan rajaksi Kalliovuorilta Juan de Fucan salmeen Tyynellemerelle.
• 1848 – Euroopan hullu vuosi: Berliinissä puhkesi kapinoita. Helmikuun vallankumouksen jälkeen Ranskassa laskettiin työttömyyden nousseen muutamasta tuhannesta 118 000:een kolmessa kuukaudessa.
• 1848 – Brittilaivasto lakkautti Buenos Airesin sataman laivastosaarron. Saarto kesti 21 kuukautta.
• 1849 – Lyonissa puhkesi monta uhria vaatinut kapina.
• 1854 – Krimin sota: venäläiset joukot purkivat Silistran piirityksen, kun turkkilaisten kahta päivää aiemmin alkanut hyökkäys eteni alueelle.
• 1857 – Britit vangitsivat Awadhin entisen kuninkaan Wajid Ali Shahin Kalkutassa. Hänen nimensä oli tullut esiin kapinahuhujen yhteydessä.
• 1858 – Jeddassa nousi kapina siirtomaavaltaa vastaan. Noin kaksikymmentä brittiviranomaista surmattiin. Kuninkaallinen laivasto kosti kapinan pommittamalla kaupunkia heinäkuun lopulla.
• 1859 – Paavi Pius IX protestoi eri puolilla Italiaa nousseita kapinoita vastaan.
• 1860 – Meksikon sisällissota 1857–1860: Jesus Gonzalez Ortegan liberalistiarmeija voitti Silverio Ramirezin konservatiiviarmeijan Penuelas Haciendan taistelussa Aguascalientesissa.
• 1861 – Yhdysvaltain sisällissota: Joseph E. Johnstonit konfederaattijoukot vetäytyivät Harper's Ferrystä Robert Pattersonin johtamien pohjoisvaltiolaisten tieltä.
• 1862 – Frank Gardinerin johtamat maantierosvot, bushrangerit, tekivät historian suurimman postivankkuriryöstön Australiassa.
• 1862 – Serbialaiset kapinoivat turkkilaisia vastaan Belgradissa turkkilaissotilaan murhattua serbialaisnuorukaisen. Turkkilaiset vetäytyivät linnakkeeseen, josta he alkoivat pommittaa kaupunkia.
• 1863 – Yhdysvaltain sisällissota: Winchesterin toinen taistelu päättyi kenraali Richard S. Ewellin johtamienEtelävaltioiden sotilaiden voittoon. Ewell jatkoi saman tien etenemistä Pennsylvaniaan.
• 1864 – Yhdysvaltain sisällissota: Petersburgin toinen taistelu alkoi.
• 1864 – Arlingtonin sotilashautausmaa perustettiin Yhdysvalloissa.
• 1865 – Yhdysvaltain sisällissota: höyrylaiva S.S. Edward F. Dix törmäsi aiemmin uponneen ironcladin USS Eastportin hylkyyn Mississippin sivujoella Red Riverillä ja upposi.
• 1866 – Preussi hyökkäsi Itävaltaan aloittaen Preussin–Itävallan sodan.
• 1866 – Santa Gertrudisin taistelu: tasavaltalaiskenraalit Mariano Escobedo ja Sóstenes Rocha yllättivät vastahyökkäyksellä imperialistikenraali Feliciano Olveran joukot ja ajoivat tämän pakosalle.
• 1869 – Marsalkka Francisco Serrano Domínguezista tuli Espanjan sijaishallitsija.
• 1873 – Meiji-restauraation prefektuurijaossa Japanissa muodostetut Kisarazun ja Inban prefektuurit yhdistettiin Chiban prefektuuriksi.
• 1876 – Çerkes Hasanin välikohtaus: tšerkessiupseeri tunkeutui Mithat Paššan kotona järjestettyyn Turkin hallituksen kokoukseen ja ampui kuoliaaksi sotaministerin ja entisen suurvisiirin Hussein Avni Paššan, ulkoministeri Reşit Paššan ja monia muita.
• 1876 – Osmannivallan vastaiseen Bulgarian huhtikuun kansannousuun osallistunut kapinajohtaja Tsanko Dyustabanov hirtettiin Veliko Tărnovossa.
• 1877 – Henry Flipperistä tuli ensimmäinen mustaihoinen West Pointista valmistunut kadetti.
• 1888 – Vilhelm II:sta tuli Saksan keisari hänen isänsä Fredrik III:n kuoltua syöpään.
• 1895 – Ranskan siirtomaaministeri perusti Ranskan Länsi-Afrikan kenraalikuverneetin, jonka päätoimisto sijoitettiin Senegaliin. Kenraalikuvernöörin vastuulla oli huolehtia vasta vallatuista suurista maa-alueista.
• 1896 – Merenalaisen maanjäristyksen aiheuttama tsunami osui Kamaishiin Japanissa, vieden mukanaan 7 600 taloa ja 27 000 ihmistä.
• 1897 – Keisarillisen Saksan laivaston tuore laivastoministeri suuramiraali Alfred von Tirpitz kirjoitti salaisen muistion, jossa hän julisti Britannian olevan vaarallisin vihollinen merillä ja vaati taistelulaivoja rakennettavaksi niin monta kuin mahdollista.
• 1897 – Maailman postiliiton viides ja siihen mennessä suurin kokous Washingtonissa.
• 1898 – Yhdysvaltain edustajainhuone hyväksyi Havaijin liittämisen Yhdysvaltoihin.
• 1898 – Espanjan ja Yhdysvaltojen sota: Yhdysvaltain merijalkaväki voitti Guantánamonlahden taistelun ja kaappasi Guantánamon espanjalaisilta Kuubassa.
• 1899 – Boksarikapinalliset valtasivat Tientsinin sytyttäen palamaan ulkomaisten omistamia rakennuksia.

1900–

• 1900 – Senaatin kulkulaitostoimikunta ilmoitti suomalaisten postimerkkien lakkauttamisesta. Venäläiset postimerkit tulivat pakollisiksi ulkomaanliikenteessä 14.8.1900 ja kotimaanliikenteessä 14.1.1901.
• 1903 – Pietari I valittiin Serbian kansalliskokouksessa maan kuninkaaksi.
• 1904 – Eugen Schauman harjoitteli ampumista valmistautuen seuraavan päivän attentaattiin Nikolai Bobrikovia vastaan.
• 1904 – Venäjän–Japanin sota: Telissun taistelu päättyi Japanin voittoon. Venäläinen risteilijä Gromoboi upotti kaksi japanilaista kauppa-alusta.
• 1904 – Höyrylaiva General Slocum paloi New Yorkissa. Onnettomuudessa kuoli yli tuhat ihmistä, ja se oli kaupungin eniten ihmishenkiä vaatinut onnettomuus ennen syyskuun 11. päivän iskuja.
• 1905 – Panssarilaiva Potemkin, jonka miehistö oli kapinoinut ja kaapannut vallan laivalla, saapui Odessaan. 5 000 kaupungin asukasta aloitti myötätunnosta mielenosoituksen, joka tukahdutettiin verisesti ”Odessan portailla” ja muualla kaupungin satama-alueella.
• 1907 – Osakeyhtiö ”Brändö Villastad” perustettiin. Yhtiö perusti Helsingin Kulosaaren huvilakaupungin.
• 1907 – Toinen Haagin kansainvälinen rauhankonferenssi alkoi.
• 1908 – Neljäs Suffragetti-liikkeen kansainvälinen kokous avattiin Amsterdamissa.
• 1913 – Bud Bagsakin taistelu päättyi. Yhdysvaltain armeija kenraali John 'Black Jack' Pershingin johtamana surmasi satoja moro-kapinallisia Jolon saarella Filippiineillä, näistä osa oli naisia ja lapsia.
• 1913 – Suurvisiiri Mahmud Şevket Pašša salamurhattiin Istanbulissa.
• 1914 – Iso-Britannia ja Saksa allekirjoittivat Bagdadin rautatietä koskeneen sopimuksen, jolla pyrittiin rauhoittamaan eri siirtomaavaltojen oikeuksista Persiassa syntynyttä kiistaa. Allekirjoittajamaiden lisäksi myös Venäjää koskenutta kiistaa pidetään yhtenä ensimmäiseen maailmansotaan johtaneista tekijöistä.
• 1915 – Ensimmäinen maailmansota: saksalainen armeijaryhmä Mackensen mursi venäläisten 8. armeijan linjan Galitsiassa kaksi päivää kestäneen hyökkäyksen jälkeen.
• 1915 – Turkkilaiset viranomaiset teloituttivat satoja armenialaisia ja assyrialaiskristittyjä osana Armenian kansanmurhaa Nusaybinissa.
• 1916 – Ensimmäinen maailmansota: britit valtasivat sillan saksalaisilta siirtomaajoukoilta Korogwessa Tansaniassa.
• 1917 – Ensimmäinen maailmansota: Espionage Act of 1917 astui voimaan Yhdysvalloissa.
• 1917 – Yhdysvaltain ensimmäinen mustille tarkoitettu upseerikoulu avattiin Des Moinesissa Iowassa.
• 1917 – Irlannin pääsiäiskapinaan 1916 osallistuneille itsenäisyyttä ajaneille nationalistikapinallisille myönnettiin yleinen armahdus.
• 1918 – Ensimmäinen maailmansota: Piaven taistelu alkoi Itävallan ja Italian joukkojen välillä.
• 1918 – Ensimmäinen maailmansota: saksalaisten käynnistämät Noyonin offensiivi ja Matzin taistelu päättyivät länsirintamalla.
• 1919 – Ilmailu: John Alcock ja Arthur Brown laskeutuivat Vickers Vimy -lentokoneellaan ensimmäisen välilaskuttoman Atlantin ylittäneen lennon jälkeen Clifdeniin Irlannissa.
• 1919 – Yhdysvaltain joukot ylittivät Meksikon vastaisen rajan hyökätäkseen vallankumouksellisten meksikolaisten villistojen kimppuun Ciudad Juárezissa, Chihuahuassa.
• 1920 – Duluthissa Minnesotassa lynkattiin kolme mustaa.
• 1920 – Tanska otti haltuunsa Etelä-Jyllannin. Liitos oli hyväksytty kansanäänestyksessä.
• 1920 – Puolan–Neuvostoliiton sota: Neuvostoliitto valtasi Vilnan.
• 1922 – Latvian perustuslaki valmistui. Se astui voimaan 7. marraskuuta samana vuonna.
• 1924 – Italian diktaattori Benito Mussolini kohtasi uransa vaikeimman sisäpoliittisen ongelman, kun hallituksen ei-fasistiset jäsenet kieltäytyivät tehtävistään, ennen kuin fasistien tekemä sosialistipoliitikko Giacomo Matteottin murha selvitettäisiin. Mussolinin suosio laski ja häntä uhattiin muun muassa yleislakolla.
• 1926 – Turkin presidenttiä Kemal Atatürkia vastaan suunnattu salajuoni paljastui İzmirissä.
• 1932 – Chacon sota alkoi Bolivian ja Paraguayn välillä, kun 18 bolivialaista sotilasta majuri Oscar Moscoson johdolla valtasivat Pitiantuta-järven rannalla olevan pienen paraguaylaisvaruskunnan. Osapuolet luulivat virheellisesti kiistanalaisen Gran Chacon alueen sisältävän runsaita luonnonvaroja, etenkin maaöljyä.
• 1932 – Franz von Papen purki natsien Sturmabteilungin toiminnan estäneen kiellon.
• 1934 – Great Smoky Mountainsin kansallispuisto perustettiin.
• 1934 – Adolf Hitlerin Rooman vierailun toinen ja viimeinen päivä. Hitler tapasi Mussolinin ensimmäisen kerran.
• 1934 – Antisemitistisia mielenosoituksia Montrealin sairaaloissa Kanadassa. Viisi sairaalaa meni lakkoon vastustaakseen Samuel Rabinovitch -nimisen juutalaisen harjoittelijan palkkaamista Notre-Damen sairaalaan.
• 1935 – Saksalaisen taistelulaiva Scharnhorstin rakentaminen alkoi.
• 1935 – Natsi-Saksan merivoimat ”Kriegsmarine” laski vesille ensimmäisen Versaillesin rauhansopimuksen kumoamisen jälkeen rakennetun U-veneen U-1:n.
• 1936 – Royal Air Forcen pommikone Vickers Wellington lensi ensilentonsa.
• 1936 – Saksan armeijan asetoimisto sai tehtäväkseen kehittää rynnäkkötykin, josta tuli Sturmgeschütz III.
• 1937 – Sveitsi tunnusti ensimmäisenä Abessinian kuuluvan Italialle, joka oli rikkonut Kansainliiton sopimuksia miehittämällä maan.
• 1937 – Espanjan sisällissota: Adolf Hitler väitti tasavaltalaisille kuuluneen sukellusveneen ampuneen torpedoja kohti saksalaista risteilijää SMS Leipzigia ja vaati kansainvälisiä kostotoimia lojalisteille kuulunutta Valencian kaupunkia vastaan.
• 1938 – Irlantilainen tasavaltalaisaktivisti Frank Ryan tuomittiin kuolemaan Espanjan sisällissodassa taistelleen irlantilaisista vapaaehtoisista koostuneen osaston johtajana. Ryan onnistui pakenemaan myöhemmin.
• 1939 – Natsi-Saksan asevoimien johdolle jaettiin salainen käsky, jonka mukaan Puolan offensiivi tullaan käynnistämään 20. elokuuta samana vuonna. Natseja vastustaneet saksalaisdiplomaatit Erich ja Theodor Kordt tiedottivat Lontooseen saksalaisten ja neuvostoliittolaisten välisistä diplomaattisista kontakteista.
• 1939 – Äärioikeistolainen slovakkinationalisti Karol Sidor joutui natsien epäsuosioon. Hänet siirrettiin maansa Vatikaanin suurlähetystöön.
• 1940 – Toinen maailmansota: Neuvostoliitto aloitti Liettuan miehityksen. Presidentti Antanas Smetona ehti paeta maasta juuri ennen puna-armeijan saapumista. Smetona pakeni Itä-Preussiin. Neuvostoliitto tulitti myös latvialaista raja-asemaa Maslenskisissa tappaen kaksi rajavartijaa ja kaksi siviiliä.
• 1940 – Toinen maailmansota: taistelu Ranskasta. Verdunin linnake, joka säilyi valtaamattomana koko ensimmäisen maailmansodan, antautui saksalaisille. Liittoutuneet aloittivat sotilaidensa evakuoimisen Cherbourgista ja St. Malosta osana operaatio Arielia.
• 1941 – Toinen maailmansota: Kroatia liittyi muodollisesti Akselivaltoihin.
• 1941 – Toinen maailmansota: britit käynnistivät operaatio Battleaxen Pohjois-Afrikassa. Operaation tarkoitus oli vapauttaa Kyrenaikan itäosa akselivaltojen joukoista ja samalla vapauttaa Tobruk.
• 1941 – Toinen maailmansota: brittiläinen kevyt risteilijä HMS Dunedin kaappasi saksalaisen huoltoaluksen Lothringenin saaden samalla merisodankäynnille tärkeää tietoa.
• 1941 – Toinen maailmansota: pariisilainen David Rapoport perusti hyvätekeväisyysjärjestön Rue Amelotin komitean, joka auttoi ja pelasti tuhansia juutalaisia natsien vainolta Vichyn Ranskassa.
• 1941 – Toinen maailmansota: suomalainen Waffen-SS-vapaaehtoispataljoona perustettiin Wienissä.
• 1941 – Toinen maailmansota: Suomen III armeijakunta alistettiin saksalaiselle esikunnalle AOK Norwegenille.
• 1941 – Toinen maailmansota: vakoilija Richard Sorge lähetti Moskovaan tiedon Saksan hyökkäyksen tarkasta ajankohdasta. Stalin ei uskonut varoitusta.
• 1942 – Toinen maailmansota: Operaatio Harpoon päättyi Italian laivaston voittoon Välimerellä.
• 1942 – Holokausti: Oskar Dirlewangerin johtama Waffen-SS-yksikkö murhasi 1 800 ihmistä Borkin kylässä Venäjällä.
• 1943 – Toinen maailmansota: Luftwaffen suihkumoottorikäyttöinen pommi- ja tiedustelukone Arado Ar 234 lensi ensilentonsa.
• 1943 – Beaumontin rotumellakassa Teksasissa kuoli neljä ihmistä, kolme mustaa ja yksi valkoinen. Väkivaltaisuudet jatkuivat vielä seuraavaan aamuun.
• 1944 – Toinen maailmansota: Saipanin taistelu alkoi Yhdysvaltojen ja Japanin välillä. Yhdysvaltalaiset B-29 Superfortress -pommikoneet pommittivat Japanin pääsaaria ensimmäistä kertaa sitten Doolittlen iskun. Myös kiinalaiset pommikoneet pommittivat kyushulaista terästehdasta.
• 1944 – Toinen maailmansota: Japanin ja brittiläisen kansainyhteisön joukkojen välillä Burman viidakoissa käyty Arakanin toinen taistelu päättyi.
• 1944 – Toinen maailmansota: saksalaisten ensimmäinen suuri kostoaseisku. Lontoota kohti laukaistiin 244 V1-ohjusta.
• 1944 – Jatkosota: ylipäällikkö Mannerheim määräsi vetäytymisen VKT-linjalle (Viipuri-Kuparsaari-Taipale). Hän määräsi myös Itä-Karjalassa olleet suomalaisjoukot vetäytymään. Karjalankannaksella sijaitseva Vuokselan kunta evakuoitiin. Kunta kuului myöhemmin Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin. Kuuterselän taistelu päättyi puna-armeijan läpimurtoon VT-linjalla.
• 1945 – Natsihallinnon aikana kielletty Saksan sosialidemokraattinen puolue (SPD) perustettiin uudelleen.
• 1945 – Tampereen Hipposkylä valmistui.
• 1945 – Neuvostoliitto ratifioi ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimuksen Jugoslavian kanssa. Samana päivänä Neuvostoliitto ja Unkarin väliaikaishallitus allekirjoittivat sopimuksen Unkarin sotakorvauksista Neuvostoliitolle.

1950–

• 1950 – Korean sota: Pohjois-Korea alkoi siirtää joukkoja maan etelärajaksi sovitulle 38. leveyspiirille. Joukot ylittivät rajan ja aloittivat Korean sodan kymmenen päivää myöhemmin.
• 1950 – David Greenglass tunnusti osallistuneensa Julius Rosenbergin kanssa vakoiluun Neuvostoliiton hyväksi. Rosenberg oli Greenglassin lanko.
• 1951 – Korean sota: Kolumbia lähetti jalkaväkipataljoona Batallón Columbian Etelä-Korean tueksi. Pataljoona oli ensimmäinen koskaan Aasiassa taistellut latinalaisamerikkalainen maavoimien yksikkö.
• 1952 – Kambodžan kuningas Norodom Sihanouk järjesti vallankaappauksen, jossa hän palautti itselleen vallan demokraattien hallitukselta.
• 1953 – Brittijoukot tappoivat 125 Mau Mau -itsenäisyystaistelijaa Aberdaren metsässä Keniassa.
• 1954 – Viiden suurvallan ja Korean sotaan osaaottaneiden valtioiden pitämä Geneven rauhankonferenssi päättyi. Konferenssi alkoi 26. huhtikuuta.
• 1954 – Tuleva presidentti Ngo Dinh Diem astui Vietnamin pääministerin virkaan.
• 1955 – Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta sopivat Washingtonissa yhteistyöstä ydinvoiman rauhanomaisen käytön edistämiseksi.
• 1956 – Vietnam tunnusti Spratlysaarten kuuluvan Kiinalle. Tästä huolimatta Vietnam on sittemmin pyrkinyt saamaan saaria omakseen.
• 1956 – Ernesto de la Guardia voitti presidentinvaalit Panamassa.
• 1957 – Britannian pääministeri Harold Macmillan vetosi kirjeitse Neuvostoliiton pääsihteeri Nikolai Bulganiniin aseiden purkamisen aloittamiseksi ja poliittisten jännitteiden lievittämiseksi.
• 1958 – Kolme Unkarin kansannousun johtajaa tuomittiin kuolemaan Budapestin kansantuomioistuimessa.
• 1960 – Argentiina valitti YK:ssa Adolf Eichmannin laittomasta siirtämisestä Israeliin.
• 1960 – Mielenosoitukset Japanin ja Yhdysvaltojen välistä turvallisuus- ja yhteistyösopimusta (ANPO) vastaan Tokiossa yltyivät väkivaltaisuuksiksi. 20-vuotias naisopiskelija Michiko Kamba rusentui kuoliaaksi.
• 1961 – ”Kukaan ei aio rakentaa mitään muuria!”, julisti Itä-Saksan valtionpäämies Walter Ulbricht kansainvälisessä lehdistötilaisuudessa. Berliinin muurin rakentaminen aloitettiin kaksi kuukautta myöhemmin.
• 1964 – Viimeinen ranskalaisten joukkojen pääosa poistui Algeriasta jättäen Évianin rauhassa sovitun varuskunnan Mers El Kébiriin.
• 1964 – G77, 77 kehitysmaan järjestö, perustettiin yhteisellä julistuksella YK:n kauppa- ja kehityskonferenssissa.
• 1964 – Vietnamin sota: Yhdysvaltain puolustushaarakomentajien neuvosto valmisti listan 94 tärkeimmästä pommituskohteesta Pohjois-Vietnamissa. Lista toteutettiin Yhdysvaltain puolustusministeri Robert McNamaran pyynnöstä. Yhdysvallat liittyi avoimesti sotaan alle kahden kuukauden kuluttua.
• 1965 – Vietnamin sota: yhdysvaltalaiset maajoukot aloittivat ensimmäisen hyökkäyksensä Etelä-Vietnamin kansallinen vapautusrintaman (Vietkong) joukkoja vastaan.
• 1969 – Georges Pompidou aloitti presidenttikautensa Ranskassa Charles de Gaullen jälkeen.
• 1969 – Hondurasissa mellakoitiin El Salvadorin voitettua jalkapallon toisen karsintapelin Hondurasia vastaan. Kolmannen pelin jälkeen maiden välille puhkesi ”jalkapallosota”.
• 1969 – Tšadissa järjestettiin ensimmäiset presidentinvaalit yleisellä äänioikeudella. Diktaattorin ottein hallinnut istuva presidentti François Tombalbaye oli vaalien ainoa ehdokas ja voittaja.
• 1970 – Työläisten mielenosoitus tukahdutettiin väkivaltaisesti Istanbulissa.
• 1971 – Neuvostoliiton uusi Suomen-suurlähettiläs Viktor Maltsev saapui Helsinkiin.
• 1971 – Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon yritti estää New York Timesiä julkaisemasta salaista asiakirjaa, joka tunnetaan nimellä ”Pentagon Papers”.
• 1972 – Terroristijärjestö Punaisen armeijakunnan johtavat jäsenet Ulrike Meinhof ja Gerhard Müller pidätettiin Langenhagenissa.
• 1972 – Tongan kuningas Taufa'ahau Tupou IV julisti Minerva-riutan kuuluvan Tongalle.
• 1974 – Nixon vieraili neuvottelemassa Damaskoksessa Syyrian presidentti Hafiz al-Assadin kanssa. Maiden välit normalisoitiin ensimmäisen kerran sitten 1967.
• 1975 – Liberaalinen Kansanpuolue valitsi presidentti Urho Kekkosen ehdokkaakseen vuoden 1978 vaaleihin.
• 1975 – Yhdysvaltalainen sanomalehti Chicago Tribune julkaisi etusivulla uutisen, jossa kerrottiin CIA:n suunnitelleen Ranskan tasavallan presidentti Charles de Gaullen murhaa 1960-luvulla.
• 1977 – Espanjassa järjestettiin vaalit ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1936.
• 1977 – Italiassa alkoi terroristijärjestö Punaisten prikaatien oikeudenkäynti, jossa viisi syytettyä tuomittiin vankeuteen.
• 1977 – Fouga Magister -suihkukone (FM-56) putosi syöksyi maahan taitolentoesityksessä Kauhavalla. Onnettomuus oli yksi lukuisista konetyypille sattuneista.
• 1978 – Amintore Fanfani aloitti virkansa Italian presidenttinä.
• 1981 – Alkoholijuomien välittämisestä alle 18-vuotiaille nuorille – maksua siitä perimättäkin – tuli Suomessa lainmuutoksen nojalla rangaistava teko.
• 1981 – Yhdysvallat antoi Pakistanille kolmen miljardin dollarin kokoisen taloudellisen ja sotilaallisen tukipaketin.
• 1981 – Afganistanissa perustetaan Afganistanin kansandemokraattisen puolueen kattojärjestö Kansallinen rintama.
• 1982 – Argentiinan presidentti Leopoldo Galtieri ilmoitti erostaan televisiopuheessa. Ero tuli seurauksena Galtierin aloittamassa Falklandin sodassa kärsitystä tappiosta.
• 1985 – TWA:n lennon 847 kaapanneet terroristit julistivat vaatimuksensa ja ampuivat ensimmäisen panttivankinsa.
• 1985 – Israelin tukema Etelä-Libanonin armeija SLA vapautti panttivankinaan pitämänsä 25 suomalaista Libanonissa toiminutta rauhanturvaajaa noin viikon vankeuden jälkeen.
• 1987 – Opiskelijavaihto Erasmus-ohjelman perustamispäivä.
• 1987 – Chilen salainen poliisi aloitti operaatio Albanian. Kaksipäiväisen operaation aikana tapettiin 12 ja vangittiin kahdeksan vasemmistolaiseen Augusto Pinochetin hallintoa vastustaneen vastarintaliikkeen Frente Patriótico Manuel Rodríguezin (FMPR) jäsentä.
• 1988 – Pakistanin presidentti Muhammad Zia ul-Haq antoi asetuksen, jonka mukaan uusi šariaa perustanaan pitävä lakijärjestelmä tulisi korvaamaan kaikki olemassa olevat lait.
• 1988 – Dalai Lama julkaisi Strassburgin esityksen Euroopan parlamentille pitämässä puheessaan. Esitys oli kompromissi, jonka avulla hän pyrki lisäämään vapautta Tiibetissä vaikka poliittinen hallinto säilyisi yhä valtiota miehittävällä Kiinalla.
• 1988 – Kuusi sotilasta kuoli IRA:n pommi-iskussa Lisburnissa, Pohjois-Irlannissa.
• 1989 – Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Elisabet II löi Ronald Reaganin ritariksi.
• 1990 – Romanian presidentin Ion Iliescun apuun kutsumat kaivostyöläiset tukahduttivat opiskelijamellakan Bukarestissa. Iliescu piti kiitospuheen noin 10 000 osallistuneelle kaivostyöläiselle. Kaksi päivää aiemmin alkaneissa väkivaltaisuuksissa poliisi ja kaivostyöläiset olivat tappaneet, vammauttaneet ja vahingoittaneet useita ihmisiä.
• 1991 – Kanadassa perustettiin Québecin itsenäisyyttä ajava puolue Bloc Québécois.
• 1991 – Pinatubon tulivuoren purkaukset päättyivät jättipurkaukseen, joka nosti tuhkaa 34 kilometrin korkeuteen.
• 1991 – Bangladeshin syklonin uhrien auttamista varten aloitettu kansainvälinen hätäapuoperaatio Operaatio Sea Angel päättyi.
• 1991 – Viimeiset Yhdysvaltain merijalkaväen joukot lähtivät pohjois-Irakista.
• 1992 – Berliinissä alkoi ensimmäinen lentonäytös sitten toisen maailmansodan syttymisen.
• 1992 – Jugoslavian hajoamissodat: Kroatia ja Bosnia-Hertsegovina allekirjoittivat diplomaattisen avunantosopimuksen, joka salli toisen maan edustaa toista.
• 1992 – Jugoslavian hajoamissodat: Bosnian kroaattiarmeija HVO valtasi Mostarin itäosan Mostarin taisteluissa.
• 1993 – Paavi Johannes Paavali II siunasi Almudenan katedraalin Madridissa.
• 1993 – Bosnian sota: serbit, kroaatit ja bosniakit allekirjoittivat tulitaukosopimuksen. Samaan aikaan Wienissä kokoontui 20. kerran kansainvälinen ihmisoikeuksien konferenssi, joka laati julistuksen, jonka mukaan serbit olivat syyllistyneet kansanmurhaan ja sotarikoksiin Bosniassa.
• 1994 – Suomessa otettiin käyttöön prikaatikenraalin arvo YK-tehtäviä varten.
• 1994 – Israel ja Vatikaani solmivat diplomaattisuhteet.
• 1995 – Jugoslavian hajoamissodat: bosniakit yrittivät vapauttaa serbijoukkojen piirittämän Sarajevon Bosnian sodassa.
• 1996 – IRA:n pommi haavoitti 200 ihmistä Manchesterissa tuhoten myös osan kaupungin keskustaa.
• 1997 – Terroristi Mir Aimal Kasi pidätettiin Pakistanissa pitkään kestäneen kansainvälisen ajojahdin jälkeen. Kasi oli tunkeutunut CIA:n päämajaan Langleyssä Virginiassa tammikuussa 1993 ja ampunut viisi virkailijaa.
• 1999 – ”Rautatiemurhaajana” tunnettu sarjamurhaaja Angel Maturino Resendiz murhasi viimeiset yhdeksästä uhristaan Illinoisissa.
• 1999 – Yhdysvaltain presidentti Clinton vaati Pakistanin armeijaa vetäytymään Kashmirista. Islamabadista vastattiin, etteivät hyökkääjät ole hallituksen vallassa.
• 2000 – Pohjois- ja Etelä-Korean johtajat allekirjoittivat yhteistyöhön ja ystävyyteen perustuvan sopimuksen valtioiden välisessä kokouksessa.
• 2004 – Yhdysvaltain presidentti George W. Bush yritti torjua Irakin sotaa vastustavien arvostelut ja väitti yhä Irakin syrjäytetyn presidentin Saddam Husseinin omanneen kytköksiä terroristijärjestö Al-Qaedan kanssa.
• 2005 – Edgar Ray Killenin oikeudenkäynti alkoi. Ku Klux Klanin jäsen Killen järjesti kolmen kansalaisoikeusaktivistin murhan Mississippissa 1964. Murhista ja niiden tutkinnasta tehtiin elokuva Mississippi palaa (1988).
• 2006 – Serbia tunnusti Montenegron itsenäisyyden.
• 2006 – Irakin sota vaati 2 500:nnen yhdysvaltalaissotilaan hengen. Irakin varapresidentti tiedusteli Yhdysvaltain presidentti Bushilta liittouman joukkojen poistumisaikataulua.
• 2007 – Irakin sota: Pommi tuhosi sunnien Talha Bin al-Zubairin moskeijan Basrassa. Isku oli todennäköisesti kosto kaksi päivää aiemmasta shiiamuslimien moskeijan tuhosta.
• 2008 – Kosovon perustuslaki tuli voimaan.

Kulttuuri

• 1493 – Giuliano Datin Lettera delle isole novamente trovata julkaistiin Roomassa. Teos on riimitetty versio Kolumbuksen Ferdinand Katolilaiselle lähettämästä kirjeestä, jossa tutkimusmatkailija kertoi edellisvuonna tekemästään ensimmäisestä matkasta.
• 1809 – Joseph Haydnin muistojumalanpalvelus Wienissä. Tilaisuudessa soitettiin Mozartin Requiem.
• 1810 – Goethen näytelmä Egmont esitettiin ensimmäistä kertaa Beethovenin säveltämällä musiikilla.
• 1869 – Ensimmäinen irakilainen sanomalehti al-Zawra perustettiin Bagdadissa suurvisiiri Mithat Paššan toimesta. Lehti ilmestyi arabiaksi ja turkiksi aina ensimmäisen maailmansodan loppuun.
• 1874 – Kaksi kuukautta kestänyt impressionistien ensimmäinen näyttely Pariisissa päättyi. Nimellä Société anonyme des artistes järjestettyä näyttelyä ei pidetty galleriassa vaan valokuvaajan studiossa.
• 1880 – Kansainvälinen Mozart-säätiö avasi museon Mozartin synnyinkotiin Salzburgiin.
• 1895 – Unkarilainen kapellimestari Arthur Nikisch debytoi Lontoon Queen's Hallissa.
• 1901 – Kulta- ja hopearyntäyksen synnyttämä kaivoskaupunki Tonopah sai ensimmäisen sanomalehtensä, Tonopah Bonanzan.
• 1952 – Anne Frankin päiväkirja julkaistiin Yhdysvalloissa.
• 1956 – Yhdysvaltain arapaho-intiaanit ottivat käyttöön Arapahokansan lipun.
• 1964 – Nykyisin suurin Pohjois-Amerikan ranskankielinen sanomalehti Le Journal de Montréal perustettiin Kanadassa.
• 1967 – Elokuvan Likainen tusina ensi-ilta Yhdysvalloissa.
• 1974 – Presidentti Urho Kekkonen vihki Kaustisen Pelimannitalon nykyiseen käyttöönsä.
• 1977 – Elokuvan Yksi silta liikaa ensi-ilta Yhdysvalloissa.
• 1978 – Columbia Records julkaisi Bob Dylanin 18. studioalbumin Street Legal.
• 1979 – Joy Divisionin esikoisalbumi Unknown Pleasures julkaistiin.
• 1979 – Hawkwindin albumi PXR 5 julkaistiin.
• 1979 – Elokuvan Rockyn uusintaottelu ensi-ilta Yhdysvalloissa.
• 1981 – Eppu Normaalin albumi Cocktail Bar julkaistiin.
• 1981 – Televisiokanava BBC One alkoi esittää komediasarjaa ”Musta Kyy” (Blackadder).
• 1981 – Yhtye Duran Duran julkaisi esikoisalbuminsa Duran Duran.
• 1989 – Nirvanan esikoisalbumi Bleach julkaistiin.
• 1989 – The Offspring julkaisi esikoisalbuminsa The Offspring.
• 1990 – Vasa-museo avattiin yleisölle Tukholmassa.
• 1994 – Tietokonepeli Lords of the Realm julkaistiin Amigalle ja PC:lle.
• 1994 – Elokuvan Leijonakuningas ensi-ilta Yhdysvalloissa.
• 1995 – Elokuvan Pocahontas ensi-ilta Yhdysvalloissa.
• 2001 – Elokuvan Bully ensi-ilta Method Fest -elokuvajuhlilla.
• 2005 – Elokuvan Batman Begins maailmanensi-ilta.
• 2007 – Nokkakiven huvipuisto avattiin Lievestuoreella.
• 2007 – The White Stripes -yhtyeen kuudes studioalbumi Icky Thump julkaistiin.
• 2009 – Metallica esiintyi Hartwall-areenalla.

Tiede

• 1667 – Ensimmäisen dokumentoidun verensiirron ihmiselle suoritti tri Jean-Baptiste Denis. Hän siirsi verta noin 15-vuotiaalle pojalle, jonka suonta oli isketty liikaa. Potilas tervehtyi, vaikka luovuttaja oli lammas. Nykyään pidetään todennäköisenä, että siirretyn veren määrä oli ollut onneksi liian pieni haitatakseen jo alkanutta normaalia tervehtymistä.
• 1752 – Väittämänsä mukaan Benjamin Franklin todisti salaman olevan sähköä lennättämällä erikoisvalmisteista leijaa ukkosmyrskyn aikana; kokeesta olisi myös kehitetty ukkosenjohdatin. Franklin kirjoitti kokeesta vasta vuonna 1788.
• 1754 – Tšekkiläinen pappi ja luonnontieteilijä Prokop Diviš pystytti itsenäisesti kehittämänsä ukkosenjohdattimen machina meteorologican puutarhaansa.
• 1844 – Charles Goodyear sai patentin kumin vulkanoinnille.
• 1850 – Suomalainen tutkimusmatkailija Yrjö Aukusti Wallin palasi Suomeen kolmannelta ja viimeiseksi jääneeltä matkaltaan.
• 1869 – John Wesley Hyatt patentoi selluloidin Yhdysvalloissa.
• 1906 – Suomen ensimmäinen psykiatrian professuuri perustettiin Helsingin yliopistoon.
• 1952 – Vuonna 1949 löydetty Mayakuningas Pakalin hauta avattiin Palenquessa Meksikossa.
• 1988 – Euroopan avaruusjärjestön ESA:n menestynein kantoraketti Ariane 4 laukaistiin ensimmäisen kerran.
• 2004 – Presidentti Tarja Halonen luovutti ensimmäisen Millennium-palkinnon Tim Berners-Leelle, World Wide Webin kehittäjälle.
• 2005 – Pluto Companion Search Team -työryhmä löysi Hydran, Pluton ja Kharonin kiertolaisen.
• 2007 – Saksalainen tutkasatelliitti TerraSAR-X laukaistiin Venäjältä. Satelliitti on osittain suomalaisvalmisteinen.

Liike-elämä

• 1605 – St. Peter Port Guernseyssä sai tullioikeudet.
• 1756 – Oostende sai vapaasataman oikeudet.
• 1780 – Irlanti sai luvan viedä lampaanvillatuotteita ulkomaille ensimmäisen kerran.
• 1851 – Baltimorelainen meijeritehtailija Jacob Fussell avasi maailman ensimmäisen jäätelötehtaan.
• 1855 – Ensimmäisten Metropolitanin karjamarkkinoiden (myös Caledonian Market) päätöspäivä. Pohjois-Lontoossa Kööpenhaminan kentällä pidetyt markkinat alkoivat 11. kesäkuuta.
• 1911 – Tabulating Computing Recording Corporation, josta kehittyi myöhemmin IBM, yhtiöitettiin.
• 1938 – Unkarilainen päätoimittaja László Bíró haki patentin kuulakärkikynälle Britanniassa.
• 1951 – Osana teollistamisprojektia Kiina allekirjoitti sopimuksen, jonka mukaan lähitulevaisuudessa maahan rakennettaisiin rautaseostehdas Neuvostoliiton tuella. Jilin rautaseostehtaan ympärille rakentui Sinosteel, joka on Kiinan toiseksi suurin rautamalmin maahantuoja.
• 1956 – Weipasta, Australian sarvesta löydetyn valtavan bauksiittiesiintymän tutkiminen aloitettiin. Alue oli annettu aboriginaaleille, mutta hallitus pakkolunasti sen kaivoskäyttöön 1960.
• 1957 – Kansainvälinen tavara- ja palvelumerkkien rekisteröimistä koskeva Nizzan sopimus allekirjoitettiin Nizzassa. Sopimuksen mukaan kaikki tavarat ja palvelut luokitellaan 45 luokkaan.
• 1984 – M/S Baltijsk laskettiin vesille.
• 2004 – Junalautta M/S Makhachkala-1n kölinlasku Kroatiassa.
• 2006 – Bill Gates ilmoitti jättävänsä päivittäisen työnsä Microsoftin johdossa vuoden 2008 heinäkuuhun mennessä.

Urheilu

• 1901 – Willie Anderson voitti golfin US Openin. Voitto oli ensimmäinen merkittävä vain 31-vuotiaana kuolleen pelaajan uralla.
• 1903 – Barney Oldfield ajoi ensimmäisenä mailin alle minuutissa autolla kilpa-ajoissa Indianapolisissa.
• 1909 – Englannin, Australian ja Etelä-Afrikan edustajat tapasivat ja perustivat Kansainvälisen krikettiliiton (ICC).
• 1923 – Lou Gehrig pelasi ensimmäisen pelinsä baseballin ammattilaissarjassa.
• 1951 – Yhdysvaltalainen nyrkkeilijä Joe Louis löi viimeisen tyrmäysvoittonsa ottelussa Lee Savoldia vastaan.
• 1954 – Union des Associations Européennes de Football (UEFA) perustettiin Sveitsin Baselissa.
• 1969 – Kilpa-ajaja Giulio Cabianca ajoi ulos testiradalta törmäten taksiin. Cabianca ja kolme taksimatkustajaa kuolivat onnettomuudessa.
• 1969 – Pelattiin yksi ”jalkapallosodan” käynnistäneistä peleistä Hondurasin ja El Salvadorin välillä.
• 2003 – Puolialaston pornotähti Brittney Skye häiritsi golfin Yhdysvaltain Openin viimeistä kierrosta yrittämällä kukittaa pelaaja Jim Furykin, joka myöhemmin voitti kisat.

Seurapiirielämä

• 1204 – Aragonian kuningas Pietari II meni naimisiin Marie de Montpellierin kanssa.
• 1315 – Aragonian kuningas Jaakko II avioitui Marie de Lusignanin kanssa. Avioliitto oli kuninkaan kolmas; kun parille ei tullut lapsia, Jaakko II erosi avioituakseen vielä kerran.
• 1509 – Englannin kuningas Henrik VIII ilmoitti avioituvansa Katariina Aragonialaisen kanssa. Katariina esiintyi ensimmäisen kerran hovissa Englannin kuningattarena.
• 1538 – Skotlannin kuningas Jaakko V avioitui Guisen Marian kanssa.
• 1837 – Venäläinen aatelisnainen Dorothea Lieven ja tuleva Ranskan pääministeri Francois Guizot alkoivat suhteen.
• 1905 – Kustaa VI Adolf nai Connaughtin prinsessa Margaretin. Häät pidettiin Windsorin linnassa.
• 1945 – Vincente Minnelli ja Judy Garland menivät naimisiin.
• 1968 – Dudley Moore ja Suzy Kendall menivät naimisiin.
• 1978 – Jordanian kuningas Hussein avioitui yhdysvaltalaissyntyisen Elizabeth Najeeb Halabyn kanssa.
• 1997 – Malli Naomi Campbell vietiin sairaalaan Kanariansaarilla, syynä lääkkeiden yliannostus. Campbell kielsi huhut, joiden mukaan hän olisi yrittänyt itsemurhaa.
• 2002 – Charlie Sheen ja Denise Richards menivät naimisiin.

Syntyneitä

• 1330 – Edvard (”Musta prinssi”), Walesin prinssi (Edvard III:n poika) (k. 1376)
• 1479 – Lisa Gherardini, Leonardo da Vincin maalaaman Mona Lisan malli (k. 1542)
• 1553 – Ernest, Itävallan arkkiherttua (k. 1595)
• 1594 – Nicolas Poussin, ranskalainen taidemaalari (k. 1665)
• 1605 – Thomas Randolph, englantilainen runoilija (k. 1635)
• 1667 – Nicolas Gédoyn, ranskalainen prelaatti ja kirjailija (k. 1744)
• 1705 – Henry Thomas Colebrooke, englantilainen astronomi ja orientalisti (k. 1837)
• 1709 – Louis de Bourbon-Condé, comte de Clermont, ranskalainen aatelinen
• 1734 – Johann Ernst Altenburg, saksalainen trumpetisti, urkuri ja säveltäjä (k. 1801)
• 1751 – Edme Régnier, ranskalainen mekaanikko ja keksijä (k. 1825)
• 1763 – Franz Danzi, saksalainen säveltäjä ja kapellimestari (k. 1826)
• 1763 – Étienne-Gaspard Robert, taikuri ja fantasmagorian kehittäjä
• 1767 – Rachel Jackson, Yhdysvaltain 7. presidentin Andrew Jacksonin vaimo (k. 1828)
• 1769 – Jean Baptiste Breton, ranskalainen kenraali (k. 1822)
• 1792 – Philip Hardwick, englantilainen arkkitehti (k. 1870)
• 1797 – Charles Joseph Hullmandel, englantilainen litograafikko
• 1810 – Ferdinand de Lasteyrie, ranskalainen poliitikko, kriitikko ja arkeologi (k. 1879)
• 1818 – Juana Manuela Gorriti, argentiinalainen kirjailija (k. 1896)
• 1830 – William Frederick de Haas, alankomaalainen taidemaalari
• 1835 – Adah Isaacs Menken, yhdysvaltalainen näyttelijätär, runoilija ja taidemaalari
• 1843 – Edvard Grieg, norjalainen säveltäjä (k. 1907)
• 1846 – Josef L. Meyer, saksalainen laivanrakentaja (Meyer Werft -telakan omistaja) (k. 1920)
• 1848 – Parumala Thirumeni, intialainen uskonnollinen johtaja ja pyhimys (k. 1902)
• 1856 – Edward Channing, yhdysvaltalainen historioitsija
• 1860 – Charles Monro, brittiläinen kenraali ja Gibraltarin kuvernööri (k. 1929)
• 1865 – Paul Gibson, belgialainen säveltäjä
• 1866 – Charles Wood, brittiläinen säveltäjä
• 1879 – Mustafa el-Nahhas, egyptiläinen poliitikko
• 1879 – Axel von der Lochau, saksalainen kenraalimajuri (k. 1967)
• 1880 – Osami Nagano, japanilainen amiraali (k. 1947)
• 1882 – Ion Antonescu, romanialainen sotilas, poliitikko (Romanian pääministeri 1940–1944) ja sotarikollinen (k. 1946)
• 1884 – Harry Langdon, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1944)
• 1885 – Matthias Raab, itävaltalaissyntyinen Saksan armeijan kenraalimajuri (k. 1943)
• 1886 – Yrjö Kallinen, suomalainen pasifisti ja puolustusministeri (k. 1976)
• 1887 – Onni Talas, suomalainen professori, itsenäisyyssenaatin jäsen ja diplomaatti (k. 1958)
• 1887 – Malvina Hoffman, yhdysvaltalainen kuvanveistäjä
• 1888 – Walter M. Robertson, yhdysvaltalainen kenraalimajuri
• 1889 – Hans-Jürgen Stumpff, saksalainen Luftwaffen kenraalieversti (k. 1968)
• 1891 – Eero Kuussaari, suomalainen jääkärieversti (k. 1978)
• 1892 – Fritz Hertzsch, saksalainen kenraalimajuri
• 1892 – Paul von Mühlenfels, saksalainen kenraalimajuri (k. 1958)
• 1894 – Robert Russell Bennett, yhdysvaltalainen säveltäjä ja sovittaja
• 1896 – Hans-Georg Hildebrandt, saksalainen kenraaliluutnantti
• 1897 – Yrjö Jyränkö, suomalainen jääkäri ja kaupunginjohtaja (k. 1945)
• 1899 – Herbert Gundelach, saksalainen kenraalimajuri
• 1900 – Paul Mares, yhdysvaltalainen jazz-trumpetisti
• 1901 – Ruth Baldwin Cowan, yhdysvaltalainen journalisti ja sotakirjeenvaihtaja (k. 1993)
• 1902 – Erik H. Erikson, tanskalais-saksalais-yhdysvaltalainen psykologi (k. 1994)
• 1906 – Gordon Welchman, brittiläinen matemaatikko (merkittävä koodinpurkaja toisessa maailmansodassa)
• 1906 – Léon Degrelle, belgialainen natsipoliitikko ja SS-upseeri (k. 1994)
• 1908 – Salvatore Giangana (”Sam Giancana”), yhdysvaltalainen gangsteri (k. 1975)
• 1909 – Taru Stenvall, marsalkka Mannerheimin tarjoilija päämajassa (k. 1999).
• 1910 – David Rose, yhdysvaltalainen lauluntekijä, säveltäjä, sovittaja ja kapellimestari (nelinkertainen Emmy-voittaja) (k. 1990)
• 1911 – Leo Suonpää, suomalainen kansanedustaja (k. 1996)
• 1912 – Barbara McDermott, vanhin RMS Lusitanian upottamisesta selviytynyt (k. 2008)
• 1914 – Juri Andropov, Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri (k. 1984)
• 1914 – Ladislav Troják, slovakialainen jääkiekkoilija (k. 1948)
• 1914 – Saul Steinberg, romanialaissyntyinen yhdysvaltalainen sarjakuvataiteilija (k. 1999)
• 1915 – Eva Ryynänen, suomalainen kuvanveistäjä (k. 2001)
• 1915 – Thomas Huckle Weller, vuoden 1954 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen lääkäri ja virologi (k. 2008)
• 1916 – Herbert Simon, vuoden 1978 ns. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen tutkija (k. 2001)
• 1916 – Horacio Salgán, argentiinalainen säveltäjä ja pianisti
• 1917 – John Bennett Fenn, vuoden 2002 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti
• 1917 – Wendell Wyatt, yhdysvaltalainen poliitikko (k. 2009)
• 1918 – François Tombalbaye, Tšadin ensimmäinen presidentti (k. 1975)
• 1919 – Paul Joseph Phạm Đình Tụng, vietnamilainen katolisen kirkon kardinaali (k. 2009)
• 1920 – Keith Andrews, yhdysvaltalainen kilpa-ajaja (k. 1957)
• 1921 – Pekka Kuvaja, suomalainen maastohiihtäjä (Vaasa-hiihdon ensimmäinen ulkomaalainen voittaja) (k. 2003)
• 1922 – Ilmar Kullam, virolainen koripalloilija ja koripallovalmentaja
• 1923 – Erland Josephson, ruotsalainen kirjailija ja teatterinjohtaja
• 1924 – Ezer Weizman, Israelin seitsemäs presidentti (k. 2005)
• 1924 – Kalevi Huotari, suomalainen kansanedustaja (k. 1975)
• 1926 – Inkeri Kilpinen, suomalainen näytelmäkirjailija
• 1927 – Hugo Pratt, italialainen sarjakuvataiteilija (Corto Maltese) (k. 1995)
• 1928 – Kalevi Viskari, suomalainen voimistelija ja olympiamitalisti
• 1929 – Herschell Gordon Lewis, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
• 1930 – Jussi Jurkka, suomalainen näyttelijä (Tuntematon sotilas) (k. 1982)
• 1930 – Magomedali Magomedov, dagestanilainen poliitikko ja maan pitkäaikainen johtaja
• 1931 – Urpo Haapanen, suomalaisen äänilevytutkimuksen isä (k. 2002)
• 1931 – Jerzy Chromik, puolalainen estejuoksija (k. 1987)
• 1932 – Mario Cuomo, yhdysvaltalainen poliitikko
• 1932 – Arnoldo Devonish, venezuelalainen kolmiloikkaaja (maansa ensimmäinen olympiamitalisti) (k. 1997)
• 1933 – Julian Bream, brittiläinen kitaristi ja luutisti
• 1932 – Mikel Laboa, espanjalainen laulaja (baskinkielinen) (k. 2008)
• 1935 – Belinda Lee, englantilainen näyttelijä (k. 1961)
• 1936 – William Joseph Levada, yhdysvaltalainen pappi ja kardinaali
• 1937 – Waylon Jennings, yhdysvaltalainen country-muusikko ja -laulaja (k. 2002)
• 1938 – Heljä Liukko-Sundström, suomalainen taiteilija
• 1939 – Brian Jacques, englantilainen kirjailija
• 1941 – Harry Nilsson, yhdysvaltalainen laulaja-lauluntekijä, kitaristi ja pianisti (k. 1994)
• 1942 – Peter Norman, australialainen yleisurheilija (k. 2002)
• 1942 – Matti Pirinen, suomalainen runoilija (k. 1971)
• 1942 – John McLaughlin, yhdysvaltalainen poliitikko (CIA:n johtaja)
• 1943 – Poul Nyrup Rasmussen, Tanskan pääministeri 1993–2001
• 1943 – Merwyn Winwood (”Muff Winwood”), englantilainen lauluntekijä ja tuottaja
• 1944 – Gudrun Wagner, saksalainen Richard Wagner -festivaalien johtaja (Wolfgang Wagnerin vaimo) (k. 2007)
• 1946 – Neville John Holder (”Noddy Holder”), brittiläinen muusikko ("Slade")
• 1946 – Johannes Bonfrere (”Jo Bonfrere”), alankomaalainen jalkapallovalmentaja
• 1947 – Timo T. A. Mikkonen, suomalainen toimittaja
• 1947 – Artemios Ventouris Roussos (”Demis Roussos”), kreikkalainen laulaja
• 1947 – Richard P. Rubinstein, yhdysvaltalainen elokuvatuottaja
• 1947 – Pétur Gunnarsson, islantilainen kirjailija
• 1947 – Lee Purcell, yhdysvaltalainen näyttelijätär
• 1948 – Mike Holmgren, yhdysvaltalainen amerikkalaisen jalkapallon valmentaja
• 1949 – James Albert Varney (”Jim Varney”), yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko (k. 2000)
• 1950 – Michel Lotito (”Monsieur Mangetout”, Herra kaikkiruokainen), ranskalainen sofrologisti (k. 2007)
• 1950 – Lakshmi Mittal, intialainen liikemies (Arcelor Mittal -teräsyhtiön toimitusjohtaja)
• 1951 – Altti Kuusamo, suomalainen taidekriitikko ja taidehistorian professori
• 1951 – Stewart Shapiro, yhdysvaltalainen filosofi
• 1951 – Álvaro Colom, guatemalalainen poliitikko
• 1951 – Todd Tiahrt, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko
• 1953 – Slavoljub Muslin, serbialainen jalkapallovalmentaja
• 1954 – James Belushi, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 1955 – David Kennedy, Robert F. Kennedyn poika (k. 1984)
• 1955 – Julie Hagerty, yhdysvaltalainen näyttelijätär
• 1957 – Jabu Moleketi, eteläafrikkalainen poliitikko
• 1957 – Simo Peura, Lapuan hiippakunnan piispa
• 1957 – Seppo Pääkkönen, suomalainen näyttelijä
• 1957 – Sirpa Ylönen, suomalainen kivääriampuja (maailmanmestari)
• 1958 – Riccardo Paletti, italialainen Formula 1 -kuljettaja (k. 1982)
• 1958 – Eric Heiden, yhdysvaltalainen pikaluistelija (viisinkertainen olympiavoittaja)
• 1959 – Eija-Riitta Korhola, suomalainen poliitikko ja europarlamentaarikko
• 1959 – Eileen Davidson, yhdysvaltalainen näyttelijätär
• 1960 – Wayne Thompson, kanadalainen jääkiekkoilija
• 1961 – Laurent Cantet, ranskalainen elokuvaohjaaja
• 1962 – Michelle Ford, australialainen uimari (olympiavoittaja)
• 1963 – Helen Hunt, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Elämä on ihanaa)
• 1963 – Scott Rockenfield, yhdysvaltalainen muusikko ("Queensrÿche")
• 1964 – Courteney Cox, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 1964 – Michael Laudrup, tanskalainen jalkapallovalmentaja
• 1964 – Pavel Ploc, tšekkiläinen mäkihyppääjä
• 1964 – Aleksandr Tuškin, venäläinen käsipalloilija (olympiavoittaja)
• 1968 – Károly Güttler, unkarilainen uimari ja olympiamitalisti
• 1969 – O'Shea Jackson (”Ice Cube”), yhdysvaltalainen rap-laulaja
• 1969 – Oliver Kahn, saksalainen jalkapalloilija
• 1969 – Brittany Fox, yhdysvaltalainen aikuisviihdenäyttelijätär
• 1969 – Tommi Kärkkäinen, suomalainen säveltäjä
• 1969 – Cédric Pioline, ranskalainen tennisammattilainen
• 1970 – Leah Remini, yhdysvaltalainen näyttelijätär
• 1970 – Claus Norréen, tanskalainen muusikko ja tuottaja ("Aqua")
• 1971 – Franci Petek, slovenialainen mäkihyppääjä
• 1971 – William Gareth Jacob Busey (”Jake Busey”), yhdysvaltalainen näyttelijä
• 1972 – Marcus Hahnemann, yhdysvaltalainen jalkapallomaalivahti
• 1972 – Natalja Sadova, venäläinen kiekonheittäjä (olympiavoittaja)
• 1972 – Hans Erik Dyvik Husby (”Hank von Helvete”), norjalainen laulaja ("Turbonegro")
• 1972 – Andrew Eugene Pettitte (”Andy Pettitte”), yhdysvaltalainen baseball-pelaaja
• 1973 – Tore André Flo, norjalainen jalkapalloilija
• 1973 – Neil Patrick Harris, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 1974 – Marzio Bruseghin, italialainen maantiepyöräilijä
• 1975 – Elizabeth Reaser, yhdysvaltalainen näyttelijätär
• 1976 – Juha Mäkikokko, suomalainen lentopalloilija
• 1976 – Dryden Mitchell, yhdysvaltalainen laulaja ("Alien Ant Farm")
• 1977 – Mario Vazquez, yhdysvaltalainen laulaja
• 1978 – Wilfred Bouma, alankomaalainen jalkapalloilija
• 1979 – Julija Nestsjarenka, valkovenäläinen pikajuoksija (olympiavoittaja)
• 1980 – Mary Ellen Cook (”Mary Carey”), yhdysvaltalainen pornonäyttelijä
• 1981 – William Dean Martin (”Billy Martin”), yhdysvaltalainen kitaristi ("Good Charlotte")
• 1981 – John Paintsil, ghanalainen jalkapalloilija
• 1981 – Emma Snowsill, australialainen triathlonisti
• 1983 – Julia Fischer, saksalainen viulisti
• 1984 – Muwahid Sesay, sierraleonelainen jalkapalloilija
• 1984 – Sanna Talonen, suomalainen jalkapalloilija
• 1985 – Martin Mutumba, ruotsalainen jalkapalloilija
• 1987 – Rohullah Nikpai, afganistanilainen taekwondoka (maansa ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa olympiamitalisti)
• 1988 – Paulus Arajuuri, suomalainen jalkapalloilija
• 1989 – Stephen Carriere, yhdysvaltalainen taitoluistelija
• 1990 – Jyri Niemi, suomalainen jääkiekkoilija

Kuolleita

• 774 – Amoghavajra, kiinalainen kielenkääntäjä ja vaikutusvaltainen buddhalaismunkki
• 923 – Robert I, frankkien kuningas (s. 865)
• 948 – Romanos I, Bysantin keisari (s. 870)
• 991 – Theofano, Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin Otto II:n puoliso ja keisarinna (s. n. 955)
• 1189 – Minamoto no Yoshitsune, Minamoto-klaanin kenraali (s. 1159)
• 1189 – Saitō Musashibō Benkei, Minamoto no Yoshitsunen adjutantti (s. 1155)
• 1246 – Frederik II, Itävallan herttua (s. 1211)
• 1341 – Andronikos III Palaiologos, Bysantin keisari (s. n. 1297)
• 1381 – Walter Tyler (”Wat Tyler”), Englannin talonpoikien kapinan johtaja (s. 1341)
• 1381 – John Cavendish, Englannin ja Walesin oikeuskansleri (s. n. 1346)
• 1383 – Johannes VI Kantakuzenos, Bysantin keisari (s. 1295)
• 1467 – Filip III Hyvä, Burgundin herttua (s. 1396)
• 1467 – Simão Rodrigues, portugalilainen jesuiitta (jesuiittaveljeskunnan perustajajäseniä) (s. 1510)
• 1516 – Giovanni Antonio Boltraffio, italialainen taidemaalari (s. n. 1466)
• 1545 – Elizabet, Itävallan arkkiherttuatar, Sigismund II:n puoliso
• 1557 – Sebastian van Noyen, alankomaalainen arkkitehti
• 1568 – Gilles Corrozet, ranskalainen renessanssihahmo, julkaisija ja historioitsija
• 1585 – Jacques de Savoie-Nemours, Nemoursin herttua (s. 1531)
• 1614 – Henry Howard, Northampton 1. jaarli, englantilainen aristokraatti ja tuomari (s. 1540)
• 1619 – Francesco Albertini, italialainen jesuiittateologi
• 1630 – Alessandro Striggio, italialainen libretisti ja viulisti
• 1644 – Edward Montagu, englantilainen aatelismies
• 1666 – Pieter de Bitter, alankomaalainen amiraali
• 1677 – Giovanni Battista Chinelli, italialainen säveltäjä
• 1702 – Georg Eberhard Rumpf, saksalainen botanisti ja tutkimusmatkailija
• 1703 – Gillis Schey, alankomaalainen amiraali (s. 1644)
• 1712 – Louis Joseph de Bourbon (”Louis Joseph Vendôme”), ranskalainen kenraali (s. 1654)
• 1712 – Jacques Bruyas, ranskalainen jesuiitta ja lähetyssaarnaaja
• 1758 – Marguerite-Élie Guadet, ranskalainen Girondisti-liikkeen johtohahmo
• 1772 – Louis-Claude Daquin, ranskalainen säveltäjä (s. 1694)
• 1782 – Isaak Iselin, sveitsiläinen filosofi (s. 1728)
• 1794 – Charles Jean Marie Barbaroux, ranskalainen vallankumousajan poliitikko
• 1797 – Jean-Baptiste Blanchard, ranskalainen jesuiitta ja professori
• 1828 – William Coxe, englantilainen historioitsija
• 1838 – Estanislao López, argentiinalainen kuvernööri ja kenraali
• 1844 – Thomas Campbell, skotlantilainen runoilija (s. 1777)
• 1849 – James Knox Polk, 11. Yhdysvaltain presidentti (s. 1795)
• 1858 – Ary Scheffer, ranskalainen historiamaalari (s. 1795)
• 1871 – Johann Fischbach, itävaltalainen taidemaalari
• 1876 – Hüseyin Avni pašša, turkkilainen suurivisiiri, kenraali ja poliitikko (s. n. 1820)
• 1877 – Mary Carpenter, englantilainen opettaja ja yhteiskunnallinen uudistaja
• 1888 – Fredrik III, Saksan keisari (s. 1831)
• 1894 – Ibrahim Al-Tadili, marokkolainen akateemikko
• 1913 – Mahmud Şevket pašša, turkkilainen kenraali ja suurvisiiri (s. 1856)
• 1915 – Konstantin Konstantinovitš Romanov, venäläinen aatelismies (tsaari Nikolai I:n pojanpoika) (s. 1858)
• 1940 – Hermann Ritter von Speck, saksalainen tykistönkenraali
• 1942 – Valde Sorsa, suomalainen Mannerheim-ristin ritari (s. 1920)
• 1942 – Leopold Steinbatz, saksalainen hävittäjälentäjä-ässä (s. 1918)
• 1942 – Kurt Müller, saksalainen kenraaliluutnantti
• 1944 – Werner Henke, saksalainen sukellusvenekapteeni
• 1946 – Arvid Mörne, suomenruotsalainen kirjailija (s. 1876)
• 1949 – K. A. Paloheimo, suomalainen finanssi- ja teollisuusmies (s. 1862)
• 1949 – Şehzade Mehmed Burhaneddin Efendi, osmanniprinssi
• 1952 – Akseli Isopuro, suomalainen jääkärivänrikki ja Viron armeijan luutnantti (s. 1894)
• 1954 – Oscar Lindelöf, suomalainen elokuvaaja
• 1959 – Eduard Eckardt, saksalainen kenraalimajuri (s. 1875)
• 1961 – Bror Hallonblad, suomalainen jääkäriluutnantti (s. 1897)
• 1962 – Alfred Cortot, ranskalais-sveitsiläinen pianisti ja kapellimestari (s. 1877)
• 1963 – Eero Rydman, helsinkiläinen poliitikko (s. 1889)
• 1964 – Urho Kulovaara, suomalainen kansanedustaja (s. 1889)
• 1965 – Harry Babcock, yhdysvaltalainen seiväshyppääjä (olympiavoittaja) (s. 1890)
• 1966 – Elin Maria Laurila (”Elli Laurila”), suomalainen kansanedustaja (s. 1882)
• 1968 – John Leslie Montgomery (”Wes Montgomery”), yhdysvaltalainen jazz-kitaristi (s. 1923)
• 1970 – Hortense Powdermaker, yhdysvaltalainen antropologi
• 1974 – Adolf Sinzinger, saksalainen kenraaliluutnantti (s. 1891)
• 1975 – Bernd Klug, saksalainen amiraali
• 1980 – Sergio Pignedoli, italialainen kirkonmies ja kardinaali (s. 1910)
• 1982 – Art Pepper, yhdysvaltalainen jazz-saksofonisti
• 1985 – Andrew William Stanfield (”Andy Stanfield”), yhdysvaltalainen pikajuoksija (olympiavoittaja) (s. 1927)
• 1989 – Ray McAnally, irlantilainen näyttelijä (s. 1926)
• 1989 – Victor French, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1934)
• 1991 – Albert Benjamin Chandler (”Happy Chandler”), yhdysvaltalainen poliitikko (s. 1898)
• 1992 – Lev Gumiljov, venäläinen historiantutkija (s. 1912)
• 1993 – John Connally, Teksasin kuvernööri, Yhdysvaltojen valtiovarainministeri ja laivastoministeri (s. 1917)
• 1993 – James Hunt, englantilainen Formula 1 -kuljettaja (s. 1947)
• 1994 – Manos Hadzidakis, kreikkalainen säveltäjä (s. 1925)
• 1994 – Alfred Philippi, saksalainen kenraalimajuri (s. 1903)
• 1995 – John Vincent Atanasoff, yhdysvaltalainen tietokonepioneeri (s. 1903)
• 1995 – Esko Suomalainen, suomalainen perinnöllisyystieteilijä (Helsingin yliopiston perinnöllisyystieteen professori) (s. 1910)
• 1996 – Ella Fitzgerald, yhdysvaltalainen jazz-laulaja (s. 1917)
• 2001 – Julius Juzeliūnas, liettualainen säveltäjä (s. 1916)
• 2002 – Choi Hong Hi, korealainen taekwondoka (taekwondon perustaja ja suurmestari) (s. 1918)
• 2003 – Philip Stone, englantilainen näyttelijä (s. 1924)
• 2005 – Suzanne Flon, ranskalainen näyttelijä (s. 1918)
• 2006 – Roberta Corti (”Betty Curtis”), italialainen laulajatar (s. 1936)
• 2007 – Richard Bell, kanadalainen muusikko
• 2008 – Ray Getliffe, kanadalainen jääkiekkoilija (s. 1914)
• 2008 – Johnathan Goddard, yhdysvaltalainen amerikkalaisen jalkapallon pelaaja (s. 1981)
• 2008 – Stan Winston, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu erikoistehosteiden suunnittelija (s. 1946)
• 2009 – Helen Boosalis, yhdysvaltalainen poliitikko (s. 1919)
• 2010 – Charles Hickcox, yhdysvaltalainen uimari (olympiavoittaja)
• 2010 – Bekim Fehmiu, jugoslavialainen näyttelijä
• 2010 – Heidi Kabel, saksalainen näyttelijä
• 2010 – Busi Mhlongo, eteläafrikkalainen laulaja
• 2011 – Bob Banner, yhdysvaltalainen televisiotuottaja
• 2011 – Pavel Stolbov, neuvostoliittolainen telinevoimistelija (olympiavoittaja)

Muuta

• Ruotsalaisen historiamaalari Karl Gustaf Hellqvistin maalaus Wolgastin satamassa 15. kesäkuuta 1633 esittää edellisvuoden lopulla Lützenin taistelussa kuolleen Kustaa II Aadolfin ruumiin saattoa laivaan kuljetettavaksi edelleen Tukholmaan.

Katso myös: kalenteri ~ 14. kesäkuuta, 16. kesäkuuta