Helmikuu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Helmikuu. 15. vuosisadan ranskalaisen rukouskirjan ja kalenterin Les Très Riches Heures du Duc de Berryn kuvitusta helmikuun kohdalla.[1]

Helmikuu on gregoriaanisessa ja juliaanisessa kalenterissa vuoden toinen kuukausi. Sitä edeltää tammikuu ja sitä seuraa maaliskuu. Helmikuussa on 28 päivää, karkausvuonna 29 päivää.

Suomessa helmikuu on etelässä iltapäivien pidentymisen ja kovien pakkasten ja korkeiden nietosten aikaa. Pohjoisessa se on ensimmäisten kunnolla aurinkoisten päivien, ja rajujen pakkasten aikaa. Etelä-Suomessa voi helmikuun lopulla koulujen hiihtolomakaudella ensimmäistä kertaa vuodessa aurinkoisena päivänä tuntea auringon lämmittävän vaikutuksen iholla. Tyypillisesti lumipeite alkaakin tämän takia tiivistyä hitaasti kasaan ja sen vesiarvo alkaa päivä päivältä kasvamaan. Varsinainen sulaminen käynnistyy vasta maaliskuun lopussa.

Helmikuun keskilämpötilat eri puolella Suomea vaihtelevat. Vantaalla helmikuun keskilämpötila on noin -6 astetta, Lahdessa noin -7,5 astetta, Tampereella noin -8 astetta, Kuopiossa noin -9,5 astetta, Oulussa noin -9,5 astetta ja Sodankylässä noin -12 astetta.[2] Etelä-Suomessa tyypillinen päivälämpötila vaihtelee nollakelistä kahteenkymmeneen pakkasasteeseen, riippuen mereistä lämpöä tuovien matalapaineiden reiteistä ja arktisista kylmänpurkauksista, keskimäärin Etelä-Suomessa on helmikuussa 3 astetta pakkasta päivällä. Pohjois-Suomessa sen sijaan lämpötila on yleensä tasaisesti päivisin noin -10 asteen molemmin puolin.

Sanonta helmikuu helistää tarkoittaa kuukaudelle tyypillisiä kovia pakkasia, Helmikuu onkin vuoden kylmintä aikaa, Etelä-Suomessakin on usein kireitä pakkasia. Helmikuussa on Etelä-Suomessakin vain harvoin lumettomia kausia. Helmikuun loppuvaiheessa päivälämpötilat alkavat hitaasti kohota varsinkin pilvisessä säässä, vaikka pakkaset jatkuvat Etelä-Suomessakin pitkälle maaliskuulle. Helmikuussa sataa todella niukasti, muttei yhtä niukasti, kuin maaliskuussa. Pitkän harmaan ajan jälkeen saadaan yhä enemmän ja enemmän auringonpaistetunteja. Helmikuu onkin kylmyydestään huolimatta melko selkeäsäinen kuukausi. Tiaiset aloittavat helmikuulla vienon liverryksensä myös Lapissa. Helmikuussa päivät pitenevät entisestään, vaikkakin ne ovatkin edelleen öitä lyhyempiä koko Suomessa. Lapissa on etelää pimeämpää, vaikkakin kaamos on jo ohi.

Helmikuun sanotaan saaneen nimensä puun oksien jäähelmistä, joita syntyy tällöin Etelä-Suomessa kun tyypillisesti tammikuun lopun suojasään jälkeen pakkanen taas äkkiä kiristyy. Vanha kansa odotti innokkaasti ensimmäistä sydäntalven suojaa, koska siitä laskettiin olevan 200 päivää rukiin tuleentumiseen.

Helmikuun latinankielinen nimi Februarius tulee sanasta februa, joka oli roomalaisten sovinto- ja puhdistusjuhla.lähde? Helmikuussa valmistauduttiin puhdistautumismenoin ja sovintouhrein uuden vuoden tuloon ja uuteen alkuun. Ennen Julius Caesarin kalenteriuudistusta helmikuu oli roomalaisessa kalenterissa vuoden viimeinen kuukausi.[3]

Vuonna 1899 Nikolai II:n helmikuun manifesti aloitti Suomessa sortokauden.

Helmikuussa on juhla laskiainen jota vietetään seitsemää viikkoa ennen pääsiäistä. Lisäksi helmikuun 14.päivä on ystävänpäivä.

Helmikuun pituus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuu on juliaanisen ja gregoriaanisen kalenterin lyhyin kuukausi. Kaikissa muissa kuukausissa on 30 tai 31, mutta helmikuussa vain 28 (karkausvuonna 29) päivää. On väitetty, että aikaisemmin elokuu olisi ollut 30-päiväinen ja helmikuu 29-, karkausvuonna 30-päiväinen ja elokuu olisi pidennetty 31-päiväiseksi ja samalla helmikuu lyhennetty 28., karkausvuonna 29-päiväiseksi, koska ajateltiin, että Augustuksen mukaan nimetyssä kuukaudessa elokuussa (latinaksi augustus) pitää olla yhtä monta päivää kuin Julius Caesarin mukaan nimetyssä kuukaudessa heinäkuussa (latinaksi julius).[4] Tämä ei välttämättä pidä paikkaansa.

Vuonna 1712 Ruotsissa ja Suomessa helmikuussa oli poikkeuksellisesti 30 päivää, kun palattiin ruotsalaisesta kalenterista juliaaniseen.[5] Vuonna 1753 Ruotsissa ja Suomessa helmikuussa oli poikkeuksellisesti 17 päivää, kun siirryttiin juliaanisesta gregoriaaniseen (parannettuun) kalenteriin.[6]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lisätietoa maalauksesta englanniksi
  2. http://www.gaisma.com/en/dir/fi-country.html
  3. Oja, s. 30
  4. Otavan iso tietosanakirja, Uusi pikkujättiläinen
  5. Oja, Heikki: Aikakirja 2007, s. 44-45. Helsinki: Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2007. ISBN 952-10-3221-9. Teoksen verkkoversio (viitattu 22.4.2010).
  6. 1700-luvun almanakat 1752. Turun yliopisto. Viitattu 12.3.2014.


Kuukaudet
tammikuu | helmikuu | maaliskuu | huhtikuu | toukokuu | kesäkuu
heinäkuu | elokuu | syyskuu | lokakuu | marraskuu | joulukuu