Maaliskuu
| Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Maaliskuu on vuoden kolmas kuukausi. Sitä edeltää helmikuu ja sitä seuraa huhtikuu. Maaliskuussa on 31 päivää. Ennen Julius Caesarin kalenteriuudistusta maaliskuu oli roomalaisessa kalenterissa vuoden ensimmäinen kuukausi.[2]
Kevätpäiväntasaus on 20. tai 21. maaliskuuta, ja sen jälkeen päivät ovat pohjoisella pallonpuoliskolla öitä pidempiä, eteläisellä pallonpuoliskolla sen sijaan päinvastoin.
[muokkaa] Nimen alkuperä
Kuukauden suomenkielisen nimen alkuperää ei varmuudella tiedetä. Sen on arveltu olevan maa-sanan johdannainen ja viittaavan siihen, että tässä kuussa maa alkaa paljastua lumen alta. Tähän viittaavat sananparret kuten maaliskuu maan avaa, huhtikuu humauttaa. Kymenlaakson murteessa nimi esiintyykin muodossa maalliskuu.[3]. Toisaalta on mahdollista, että nimen alkumuoto olisi ollut mahlakuu, mutta myöhemmin se olisi kansanetymologisesti sekaantunut maa-sanan johdannaisiin ja sen vuoksi vääntynyt nykyiseen muotoonsa.[3] Sanan maalis on myös selitetty tarkoittavan koillista.[4]
Useimmissa muissa kielissä maaliskuun nimi johtuu sen latinankielisestä nimestä Martius, joka juontuu siitä, että se oli sodanjumala Marsille omistettu kuukausi.[5] Esimerkiksi ranskan ja ruotsin kielissä nimi esiintyy muodossa mars, englannissa March ja saksassa März.
[muokkaa] Maaliskuun sääolot Suomessa
Suomessa maaliskuu on etelässä talven otteen hellittämisen ja ensimmäisten keväisten päivien aikaa. Myös päivien piteneminen alkaa maaliskuulla jo tuntumaan koko Suomessa, ja Auringon lämmön voi jo tuntea ulkona ollessa, vaikka ilma onkin vielä kylmää. Maaliskuu maata näyttää, kertoo hyvin sen, että maaliskuun lopulla ilmestyvät ensimmäiset pienet lumettomat pälvet auringon porottamille etelärinteille ja lumi alkaa hiljalleen aluksi tiivistyä ja lopulta aivan kuun lopulla etelässä sulaa. Järvien jäillä kevään tulon kuulee jo ennen niiden sulamista - aurinko lämmittää jäätä, joka lämpölaajentuessaan narahtelee. Pohjoisessa maaliskuu on vielä talvinen pakkaskuukausi, mutta päivät ovat sielläkin reilusti yli 12-tuntisia jo kuun lopulla.
Maaliskuun keskilämpötilat eri puolilla Suomea vaihtelevat. Vantaalla maaliskuun keskilämpötila on noin -2,5 astetta, Lahdessa noin -3 astetta, Tampereella noin -4 astetta, Kuopiossa noin -5 astetta, Oulussa noin -6 astetta ja Sodankylässä noin -8 astetta.[6] Tyypillinen päivälämpötila Etelä-Suomessa on maaliskuun alussa noin -2 astetta ja kuun lopulla muutama lämpöaste. Pohjois-Suomessa on maaliskuun alussa tyypillisesti noin -10 astetta päivisin ja kuun lopulla muutama pakkasaste. Maaliskuulla matalapainetoiminta on yleensä talvea heikompaa, ja tämän vuoksi maaliskuussa ei yleensä esiinny Suomessa myrskyjä. Matalapaineet tuovat maaliskuussa tyypillisimmin sumua ja heikkoa tihkusadetta, kuin myrskyjä syksyn tapaan. Varsinkin maaliskuun alkupuolella voi olla Etelä-Suomessakin vielä kovia pakkasia, kun tuulet pääsevät puhaltamaan heikon matalapainetoiminnan takia helposti Siperiasta. Toisaalta maaliskuun lopulla aurinko lämmittää jo hyvin ilmamassaa, ja tällöin ei enää esiinny päivällä kovia pakkasia.
Pohjois-Suomessa maaliskuussa on edelleen kovia pakkasia, Etelä-Suomessa ilmat alkavat jo selvästi leudontua, vaikkakin useimmiten kuun alussa onkin vielä pakkasia. Suojasäät yleistyvät maaliskuun puoliväliä kohti Etelä-Suomessa, ja maaliskuun alussakin on usein myös päiviä, jolloin lämpötilat ovat vienosti plussan puolella. Tyypillisesti maaliskuun lopulla Etelä-Suomessa on jo päivittäin lämpöasteita, mutta öisin on usein kireitä pakkasia, vuorokauden sisäisen lämpötilan vaihtelu on suurta lämmittävän auringon ja kylmän maan vaikutuksesta. Vaikka lumet sulaisivatkin maaliskuun alussa, se usein sataa takaisin ennen kuun loppua. Pohjois-Suomessa maaliskuu on vielä kovien pakkasten aikaa; siellä ensimmäisiä suojasäitä saa odottaa huhtikuulle. Maaliskuun puolivälissä lumipeite on suurimmillaan Etelä-Suomessa. Tämän jälkeen se alkaa leudontuneiden säiden vuoksi hitaasti tiivistyä, mutta varsinainen sulaminen alkaa yleensä maaliskuun lopulla. Ahvenanmaalta lumipeite on jo yleensä maaliskuun 25:een päivään mennessä sulanut. Pohjois-Suomessa lunta on enimmillään vasta huhtikuulla. Ensimmäiset pälvet ilmaantuvat auringon korventamille paikoille maaliskuun lopulla Etelä-Suomessa, josta siis kuun nimikin tulee. Ensimmäiset horroksesta heränneet kohmeiset hyönteiset, kuten raatokärpäset tulevat lämmittelemään näille pälville.
Mustarastas aloittaa laulunsa maaliskuussa Etelä-Suomessa, mikä on selvästi huomattavissa kaikkialla, sillä mustarastas on alueella erittäin yleinen. Pohjoisesta, esimerkiksi Lapista, se sen sijaan puuttuu. Mustarastaan lisäksi voi kuulla laulua myös tiaisilta, varpuselta ja vihervarpuselta. Pöllöjen kiima-aika alkaa jo varhain tässä kuussa, ja huhuilu on ahkeraa öisin. Maaliskuu on myös monien nisäkkäiden, esimerkiksi oravan, kiima-aikaa. Ensimmäiset muuttolinnut saapuvat Etelä-Suomeen maaliskuun lopulla kylmistä säistä huolimatta. Näitä ensimmäisiä muuttajia ovat mm. joutsenet, jotka ilmaantuvat ensimmäisiin Etelä-Suomen suliin maaliskuun lopulla. Pähkinäpensas aloittaa kevään siitepölykauden lounaassa maaliskuun loppuvaiheessa ja huhtikuun alussa sitä seuraa Etelä-Suomessa leppä. Maaliskuu on huhti- ja toukokuun ohella vuoden kuivimpia kuukausia, ja siten useimmiten myös hyvin aurikoinen. Aurinkoisin kuukausi Suomessa on toukokuu.
Suomessa syntyy maaliskuussa enemmän lapsia kuin missään toisessa kuukaudessa. Se ei ole tietoisesti suunniteltua, vaan kyse on lähinnä vuosirytmistä (yhdeksän kuukautta ennen maaliskuuta on kesäkuu ja juhannus). Erot kuukausien välillä ovat hyvin pieniä.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Lisätietoa maalauksesta englanniksi
- ↑ Oja, Heikki: Aikakirja 2007, s. 32. Helsinki: Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2007. ISBN 952-10-3221-9. Teoksen verkkoversio (viitattu 4.5.2011).
- ↑ a b Suomen sanojen alkuperä, Etymologinen sanakirja, 2. osa (L-P), s. 135. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Gummerus, 2001. ISBN 951-717-711-9.
- ↑ Otavan iso Fokus, 4. osa (Kr-Mn), s. 2095, taulukko Kuukaudet artikkelissa Kuukausi. Otava, 1973. 951-1-00388-7.
- ↑ Oja, s. 30
- ↑ http://www.gaisma.com/en/dir/fi-country.html
| Kuukaudet |
|---|
| tammikuu | helmikuu | maaliskuu | huhtikuu | toukokuu | kesäkuu heinäkuu | elokuu | syyskuu | lokakuu | marraskuu | joulukuu |
Sivulta puuttuu