Asteekit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Asteekkien sotilaita kuvattu Florentinen koodeksissa.

Asteekit (usein atsteekit, harvoin azteekit) olivat Väli-Amerikassa Meksikon ylätasangoilla elänyt intiaanikansa. Asteekit rakensivat 1300–1400-luvulla voimakkaan valtakunnan, joka ulottui Meksikonlahdelta Tyyneenmereen. Heidän nimensä on peräisin myyttisestä Aztlánista ("valkea maa"), josta he perimätietonsa mukaan vaelsivat nykyisen Meksikon keskiosiin.[1]

Alun perin asteekit olivat vaatimaton metsästäjä- ja keräilijäheimo. Asteekkien myöhempi menestys perustui kuitenkin tehokkaaseen maanviljelyyn. He käyttivät hyväkseen kaiken viljelylle sopivan maa-alan ja kehittivät viljelyksilleen laajamittaiset kastelujärjestelmät. Myös suomaa otettiin hyötykäyttöön. Tehokas maanviljely takasi korkean tuottavuuden ja johti vauraan ja väkirikkaan valtion syntyyn.[1]

Asteekeilla oli mahtava valtakunta lukuisine kaupunkeineen, ja heidät tunnettiin sotaisana kansana. Asteekkien yhteiskuntaa johti kuningas ylimysten neuvoston kanssa. Ylimystöllä oli veronkanto-oikeus. Seuraavana arvoasteikossa tulivat sotapäälliköt sekä maaherrat, sitten papisto, käsityöläiset sekä kauppiaat ja viimeisenä talonpojat sekä orjat.

Asteekit käyttivät itsestään nimitystä Mexica Tenochca tai Colhua-Mexica. Asteekkien pääkaupunki Tenochtitlán sijaitsi Meksikon laaksossa silloisen Texcocojärven keskellä olleessa saaressa, jonne johtivat pengertiet. Tenochtitlánissa oli aikanaan suuren järven keskellä kauniita puutarhoja, suuria temppeleitä ja mahtavia palatseja, mutta myös käsityöläisten ja muiden alempien yhteiskuntaluokkien asuinkortteleita. Kaupungissa asui noin 200 000 ihmistä. Asteekit olivat soturikansaa, jonka elinkeino ja vauraus perustui heikompien intiaaniheimojen maiden valloittamiseen ja niiden asukkaiden orjuuttamiseen. Asteekit itse harjoittivat myös maanviljelyä, kauppaa sekä käsityötä. Asteekkien uskonto oli monijumalainen, siinä oli šamanistisia ja animistisia piirteitä, ja tiettyinä päivinä järjestettiin muun muassa sadonkorjuujuhlia. Tähtien asemalla ja kalenterilla oli asteekkien uskonnossa suuri merkitys. Asteekit tunnetaan ihmisuhreistaan; he saattoivat jumaliaan lepyttääkseen uhrata tuhansia ihmisiä porrastemppeleissään. Uhrit liittyivät lukuisiin uskonnollisiin suurjuhliin.

Asteekit olivat 1200-luvulla Meksikon laaksoon saavuttuaan vähäpätöisimpiä pohjoisesta muuttaneista nahuatlia puhuvista kansoista. Työteliäitten kauppaa harjoittaneiden asteekkien merkitys alkoi kasvaa vasta 1300-luvun puolivälissä. Asteekit joutuivat pitkään alistumaan mahtavampien kaupunkivaltioiden valtaan tai liittoutumaan niiden kanssa. 1400-luvulla asteekkijohtaja Itzcoatl johti armeijansa liittolaiskaupunki Texcocon kanssa voittoisaan sotaan tepaneekkeja vastaan. Laajalle ulottuvat valloitussodat alkoivat seuraavan hallitsijan Moctezuma I:n aikana. Asteekkien valtakunta levisi laajalle, mutta oli melko heikko ja hajanainen. Espanjalaiset konkistadorit valloittivat asteekkien valtakunnan pääkaupungin Tenochtitlánin 13. elokuuta 1521 Hernán Cortésin johdolla. Tenochtitlánin paikalla on nykyisin Meksikon pääkaupunki México.

Asteekkien ihmisuhrit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmisuhri asteekkien teoksessa Codex Mendoza.
Asteekkien tzompantli eli pääkallohylly.

Asteekit kävivät sotia hankkiakseen ihmisuhreja. Tapa oli periytynyt aikaisemmilta intiaanikansoilta. Ihmisuhrauksen perinne intiaanien keskuudessa lienee hyvin vanha. Keski- ja Etelä-Amerikassa ihmisten uhraaminen oli asteekkien aikaan yleistä, mutta asteekkien väitetään 1400-luvulla vieneen ihmisuhrikultin huippuunsa.

Sotia kutsuttiin "kukkien sodiksi" sen takia, että niistä saatiin sotavankeja uhrattaviksi. Soturieliittiin ylenemisen ensi askel oli se, että otti sotavangin. Asteekkien uhritoimilla kunnioitettiin mm. sodanjumala Huizilopochtlia. Vuonna 1485 asteekit uhrasivat tuhansia ihmisiä, voitettuja huaxteekkeja. Kilometrejä pitkä uhrijono ulottui temppelin huipulle. Arvokkaammat uhrit koristeltiin kukkasin. Tavallisimmin uhrattava maalattiin sinisellä kalkilla. Kun uhrattava ehti porraspyramidin huipulle, hänet kaadettiin laavalasista tehdyn terävän veitsen avulla, siitä vuodatettiin veri maljaan, ja uhrin ruumis heitettiin temppelin portaita pitkin alas. Laavalasiveitsen avulla voitiin myös leikata uhreilta sydän irti. Ruumiita annettiin ruoaksi eläintarhan eläimille, ja pääkallot koottiin pääkallohyllyihin joissa oli muitakin kuin uhrattujen kalloja. Asteekit uhrasivat myös monilla muilla tavoilla kullekin jumalalle sopivaksi katsomallaan tavalla; esimerkiksi tulenjumalalle uhrattavat poltettiin elävältä ja sateenjumalan uhrit hukutettiin. Asteekit uskoivat, että ilman uhreja esimerkiksi aurinko ei nousisi tai vettä ei sataisi. Uhrit, veri ja sota kuuluivat ihmisten arkeen.

Yhä kiistellään siitä, missä määrin asteekit söivät uhrattujen ruumiita: toiset tutkijat sanovat asteekkien syöneen laajalti vangittujen ja uhrattujen vihollisten lihaa, toiset taas ovat sitä mieltä, että tapa rajoittui asteekkieliittiin. On kiistelty siitä, uhrasivatko asteekit 1400-luvulla 20 000 vai 250 000 ihmistä vuodessa. Asteekkien ihmisuhrauksen laajuudesta on muutenkin kiistelty, mutta selvää on, että asteekit uhrasivat enemmän ihmisiä kuin esimerkiksi inkat.

Asteekkien jumalia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tlaloc — sateen, ukkosen, veden, hedelmällisyyden ja maan jumala.
  • Huehuecoyotl — tanssin jumala.
  • Itzpapalotl — asteekkien pelottava Paholainen, joka oli perhosen ja naisen risteytys. Kiviset veitset ympäröivät sen siipiä ja myös sen kieli oli veitsi. Sillä oli myös taikaviitta, jonka avulla se pystyi muuttamaan itsensä vaarattoman näköiseksi perhoseksi.
  • Metztli — Kuu, yön jumalatar.
  • Mictian — kuoleman jumala.
  • Tezcatlipoca — Helvetin jumala.
  • Yaotzin - Helvetin jumala.
  • Quetzalcoatl — kulttuurin ja oppineisuuden jumala.
  • Tonacatecutli — ruoan jumala.
  • Calchiutlucue — veden jumala.
  • Huitzilopochtli — sodan ja auringon jumala, Tenochtitlánin suojelija, asteekkien heimojumala ja heidän tärkein jumalansa.
  • Centeocihuatl - maissin jumala.

Asteekkien valtakunnan laajuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asteekkien valtakunta käsitti suuren osan eteläistä Meksikoa espanjalaisten saapuessa vuonna 1519.

Asteekkien valtakunnan keskus oli Meksikon laaksossa nykyisen Méxicon kohdalla sijainneen Texcocojärven saarella sijainnut Tenochtitlánin kaupunki. Siellä ja siihen sulautuneessa naapurikaupungissa oli noin 200 000 asukasta. Texcocojärven rannoilla asui yhteensä noin 300 000-700 000 intiaania. Asteekkivaltakunnan vallan alla saattoi olla vuonna 1520 noin 20 miljoonaa ihmistä.

Asteekkien aikakäsitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asteekkien kalenterikivi

Asteekeilla oli monia muitakin jumalia kuin aurinko. Heidän aikakäsityksensä oli syklinen eli kiertoihin ja aikakausiin perustuva. Heidän mayoilta perimäänsä ajanlaskuun kuului oleellisena osana 52 vuotta kestänyt jakso, ja aina tämän jakson päätyttyä rakennettiin vanhan temppelin päälle uusi. Asteekkien mukaan aika ei ole jana vaan kehä. Sen vaikutuksesta asteekit pitivät konkistadoreja jumalina, sillä heidän tarustonsa mukaan Quetzalcoatl-jumala oli luvannut palata juuri sinä vuonna[2].

Asteekkien yhteiskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perustavanlaatuisin asteekkiyhteiskunnan jako oli jako aatelisiin pīpiltin ja tavalliseen väestöön mācehualtin. Asteekkeja johtanut soturiylimystö pīpiltin oli alussa vapaa mutta kehittyi perinnölliseksi, koska ylimystön pojilla oli joka tapauksessa helpompi päästä siihen mukaan. Ylimystöllä oli veronkanto-oikeus. Ylimystö sai koulutusta calmecac-nimisessä koulussa, jossa opiskeltiin muun muassa kirjoitusta, astronomiaa, valtion johtoa, teologiaa ja muita aineita. Koulusta valmistui poliittis-sotilaallisia johtajia, pappeja, opettajia, parantajia ja koodeksin maalaajia eli kirjoittajia.

Tavallinen väestö mācehualtin muodostui maanviljelijöistä, sotilaista, käsityöläisistä ja taiteilijoista sekä kauppiaista. Tavallinen väestö kävi myös useimmiten nuorena koulun, jonka nimi oli telpochcalli. Asteekit olivatkin yksi tunnetuista varhaiskantaisista kansoista, joilla laajaa väestön osaa koulutettiin. Luultavasti asteekit olivat omaksuneet koulujärjestelmän varhaismmilta Mesoamerikan kansoilta.

Asteekkikulttuurin loppuvaiheessa noin 20 % asteekkiväestöstä oli tekemisissä maanviljelyn kanssa. Muut 80 % olivat käsityöläisiä ja taiteilijoita, kauppiaita ja sotureita. Orjia tuli sotavangeista ja rangaistuista rikollisista. Orjat saattoivat omistaa omaisuutta ja ostaa vapautensa. Kauppamatkustajia, pochtecaheja oli vähän, mutta he välittivät tietoja tapahtumista muualla ja toimivat monesti vakoojina. Kauppamatkustajat kuuluivat tavalliseen kansaan, mutta silti heillä oli monia etuoikeuksia verrattuna esimerkiksi maanviljelijöihin. Todelliset ja kuvitellut esi-isät ja suku olivat asteekkien elämässä merkittävässä asemassa. Perhe oli pienin yksikkö. Asteekkien yhteiskunnan perusyksikkö oli calpolli 'iso talo', muutaman perheen koostama sukuyhteisö, joka vastasi pientä seurakuntaa tai maatalousosuuskuntaa. Calpollia johti calpōleh, paikallispäällikkö, joka jakoi calpollin jäsenille viljelysmaat veronkantoa vastaan. Calpolli piti omaa temppeliään ja telpochcallia, joka oli pääosin soturikoulu. Jotkut calpollit olivat kauppiaskaupunkeja tai kauppiaskaupunginosia. Toiset edustivat tiettyjä kansanryhmiä. Altepetl oli kaupunkivaltio, jota johti lähinnä kuningasta vastaava tlatoani. Altepetl koostui useimmiten monesta calpollista ja tlatoani oli vaikutusvaltaisimman calpollin johtaja. Altepetl oli tärkeämpi kuin äidinkielen mukainen kansallisuus.

Asteekkien tekniikka ja talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asteekit eivät tunteneet pyörää, vetojuhtaa tai esimerkiksi kaariholvia. Asteekit osasivat kuitenkin rakentaa vesijohtoja. Yksi kuljetti vettä Tenochtitlaniin. Asteekit eivät keksineet, mutta käyttivät laajalti puutarhoja, jossa matalaan järveen upotetujen paalujen varaan kasattiin mutaa ja ruokoja viljeltävien kasvien kasvu-alustaksi. Asteekkien pääkaupungissa Tenochtitlanissa oli kanavia, joissa voitiin kulkea kanootein. Asteekkien talous jakautui valtion omistamaan ja yksityiseen sektoriin. Kuningas ja aateli pyörittivät asteekkivaltion taloutta. Kuninkaan johtama aateli omisti pellot ja keräsi niiden tuottoja veroina tavalliselta kansalta, jota aateli määräili mielensä mukaan. Aatelin maatiloilla työskenteli monenlaisessa asemassa olevia vuokraviljelijöistä orjiin. Käsityöläiset tuottivat aatelille ylellisyystavaroita. Yksityinen sektori toimi markkinatoreilla, missä rahana käytettiin muun muassa kaakaopapuja. Suuremmissa ostoksissa käytettiin maksuyksikkönä puuvillavaatteen mittaa quachtlia. Erään lähteen mukaan 20 auachtlia elätti yhden Tenochtitlánin asukkaan vuodessa. Asteekit arvostivat misteekkien käsitöitä, ja monesti on vaikea sanoa, ovatko säilyneet esineet asteekkien vai misteekkien tekemiä.

Asteekkien historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen Meksikon vaakunassa näkyy asteekkimytologinen kohta, jossa kotka syö käärmeen kaktuksen päällä.
Pääartikkeli: Asteekkien historia

Asteekkeja edelsivät monet aiemmat intiaanien luomat kulttuurit, kuten olmeekkien, mayojen, sapoteekkien, Teohtihuacánin, tolteekkien ja niin edelleen kulttuurit.

Asteekkien varhaishistoriasta tiedetään vain vähän. Asteekkien oman perimätiedon mukaan he olivat alun perin lähtöisin tarumaisesta paikasta nimeltä Chicomoztoc, joka tarkoittaa seitsemää luolaa. Sieltä he siirtyivät maahan nimeltä Aztlán. Aztlánista he lähtivät vaeltamaan eteenpäin saatuaan käskyn pääjumalaltaan, sodan ja auringon jumala Huizilopochtlilta. Huizilopochtli myös ilmoitti, että heimon oli määränpäähän saavuttuaan ryhdyttävä kutsumaan itseään nimellä mexica kunnioittaakseen Mexi-jumalaa.[3]

Ilmeisesti asteekit saapuivat nykyisen Meksikon keskusylängölle noin 1100-luvulla useiden muiden nahuatlia puhuvien heimojen kanssa. Nämä heimot lienevät saapuneet Väli-Amerikkaan koillisilta aroseuduilta[3]. Heimot perustivat Meksikon laaksoon keskenään sotivia kaupunkivaltioita.

Asteekit olivat aluksi vähämerkityksinen ja pieni heimo, mutta vähitellen heidän voimansa ja valtansa kasvoi.

Asteekkivaltakunnan synty ja laajentuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusien löytöjen mukaan Tenochtitlánista on löydetty hyvin vanha pyramidi, joka kumoaa asteekkien väitteet siitä, että he olisivat vähitellen rakentaneet kaupunkiaan 1200-1300-luvuilla. Joka tapauksessa Tenochtitlanin merkitys oli kasvanut 1300-luvulla, jolloin tepaneekit ja acolhuat kilpailivat vallasta sotaisasti Meksikon laaksossa. Tepaneekit nostivat 1375 asteekkien johtoon Acamapichtlin. Hänen seuraajansa Huitzilihuitli alkoi laajentaa asteekkien valta-aluetta, vaikka olikin tepaneekkien käskyvallassa. Asteekkien merkitys kasvoi entisestään, kun he auttoivat tepaneekkeja kukistamaan acolhuat. Näin asteekit saivat veronkanto-oikeuden ja lopulta uhkasivat tepaneekkien mahtia. Tepaneekit saartoivat Tenochtitlánin, ja asteekit liittoutuivat kulttuurisena esikuvana pidetyn mahtavan Texcocon kanssa. Tepaneekkien Azcapotzalcosta johdettu mahti luhistui Texcocon ja asteekkikaupunki Tenochtitlánin hyökkäykseen. Näin neljäs asteekkihallitsija Itzcoatl, joka hallitsi 14281440, perusti asteekkien valtakunnan. Moctezuma I 1398–1469 loi asteekkien sotilasimperiumin ja kolmiliiton jossa oli Tenochtitlán, Texcoco ja Tlacopan. Asteekkien valtakunta laajeni Meksikon ylängöllä voimakkaasti, idässä Meksikon lahdelle asti. Seuraavat asteekkikuninkaat jatkoivat valtakunnan laajentamista.

Espanjalaiset valloittavat asteekkien valtakunnan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1519 espanjalainen konkistadori Hernán Cortés nousi maihin Veracruzissa ja kuuli paikallisilta intiaaneilta lännessä olevasta suuresta asteekkivaltiosta. Cortés lähti joukkoineen marssimaan vuoria ylös ja joutui taisteluihin asteekkeja vihaavien tlaxcalteekkien kanssa. Nämä hävisivät kaikki taistelut ja espanjalaisten oli helppo painostaa heidät liittoon kanssaan asteekkeja vastaan. Pian espanjalaiset hyökkäsivät pyhään Cholulan kaupunkiin tappaen ehkä tuhansia intiaaneja, ryöstäen temppelit ja polttaen kaupungin. Tämän jälkeen Cortés marssi joukkoineen asteekkien pääkaupunkiin Tenochtitlániin, missä asteekkihallitsija Moctezuma II otti hänet ystävällisesti vastaan hallintopalatsissaan. Espanjalaiset kuitenkin vangitsivat Moctezuman ja hallitsivat asteekkikaupunkia hänen avullaan kuusi kuukautta.

Espanjalaiset myös kiristivät Moctezumasta suuret kultalunnaat. Ajan myötä heitä alettiin inhota Tenochtitlánissa yhä enemmän. Eräänä päivänä Cortésin ollessa poissa eräs luutnantti päätti järjestää verilöylyn. Syynä oli joko halu ryöstää kultaa tai halu lopettaa asteekien ihmisuhrit. Kun asteekkiylimystö oli kokoontunut uskonnolliseen seremoniaan eräälle aukiolle, espanjalaiset sulkivat aukion ulospääsytiet ja hyökkäsivät heidän kimppuunsa.

Espanjalaiset ryöstivät ylimystön vaatteissa olleen kullan. Tieto tästä levisi kaupungissa kulovalkean tavoin, ja nostatti asteekkien vihan espanjalaisia vastaan. Nousi aseellinen kapina. Kun espanjalaisten vankina ollut Moctezuma puhui palatsin parvekkeelta asteekeille, nämä pilkkasivat häntä ja heittivät häntä kivillä. Moctezuma kuoli pian joko asteekkien kivistä saamaansa iskuun tai espanjalaisten surmaamana. Espanjalaiset olivat nyt saarrettuna hallituspalatsiin, jonne satoi nuolia. Intiaanit hyökkäsivät tappavista tykinlaukauksista huolimatta monena aaltona espanjalaisia vastaan päivä toisensa jälkeen.

Kaiken kukkuraksi palatsista alkoi pian loppua ruoka ja vesi. Espanjalaiset päättivät paeta, vaikka asteekit olivat katkaisseet saarella sijaitsevaan Tenochtitlániin johtavat pengertiet poistamalla niiden aukoissa olevat sillat. Niinpä espanjalaiset valmistivat siirrettävän sillan ja odottivat sopivaa pakohetkeä. Eräänä sateisena yönä espanjalaiset pakenivat pengertietä pitkin. Intiaanitähystäjä huomasi heidät. Espanjalaiset jäivät lopulta saarroksiin eräälle pengertien pätkälle, kun he joutuivat hylkäämään mukanaan olleen liikuteltavan sillan. Asteekit saartoivat espanjalaisia sekä pengertiellä että vesillä kanootein. Monia epanjalaisia hukkui pengertien aukkoihin hevosineen, kultalasteineen ja rautahaarniskoineen. Jotkut onnekkaat espanjalaiset kävelivät pengertien aukkoihin kasautuneiden espanjalaisten ruumiiden yli.

Noin 150 espanjalaista pääsi pakoon, muun muassa Cortés. Heidän onnistui selvitä asteekkien käynnistämistä muista hyökkäyksistä Meksikon laaksossa ja palata tlaxcalteekkien luo. Cortés painosti nämä sotaan asteekkeja vastaan. Espanjalaisten ja tlaxcalteekkien joukko eteni järjestelmällisesti kohti Tenochtitlánia ottaen sen pengertiet haltuunsa ja saartaen järven keskellä olevan kaupungin. Asteekit onnistuivat pysäyttämään espanjalaisten etenemisen kaupunkiin, mutta pian kaupungista alkoi loppua ruoka ja espanjalaisten tuoma, monille intiaaneille tappavat isorokko ja tuhkarokko raivosivat valtoimenaan.[4] Espanjalaiset etenivät nyt Tenochtitlániin, missä asteekit taistelivat heitä vastaan talo talolta. Lopulta asteekkipäällikkö Cuauhtémoc antautui ja Tenochtitlán tyhjennettiin intiaaneista.

Cuauhtémoc ja muutama muu intiaanipäällikkö hirtettiin pian tämän jälkeen Guatemalassa, koska Cortés epäili heidän juonittelevan espanjalaisia vastaan. Espanjalaiset kiduttivat ja tappoivat myös monia muita johtavia intiaaneja. Taudeista ja teloituksista hengissä selvinneet intiaanit, myös espanjalaisten liittolaiset tlaxcalteekit, päätyivät maaorjuutta muistuttavaan asemaan. Texcoco-järvi kuivatettiin, ja Tenochtitlánin paikalle nousi aikaa myöten Méxicon kaupunki.

Eurooppalaisten mukanaan tuomat kulkutaudit, kuten isorokko ja tuhkarokko, tappoivat monia,[5] mahdollisesti jopa 90 prosenttia väestöstä.[4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Asteekit.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Risto Kari: Historian ABC. Kaikkien aikojen valtiot. Osa 1. Kustannusosakeyhtiö Tammi 2000. ISBN 951-31-1093-1.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Aztec Encyclopædia Britannica. Viitattu 30.7.2008.
  2. Keko, Don: Cortes and the Aztecs 28.6.2011. Examiner. Viitattu 9.12.2012.
  3. a b Kari: Historian ABC 2000, s. 110
  4. a b The razing of Tenochtitlán and the emergence of Mexico City Encyclopedia Britannica. Viitattu 21.2.2013.
  5. Measles and Small Pox as an Allied Army of the Conquistadors of America Contacto. Viitattu 15.1.2013. (englanniksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Göran Burenhult: Ihmisen suku 4: Mayoista maoreihin.
  • Hammond Innes: Conquistadorit.
  • Reino Kero: Alkuperäiset amerikkalaiset.
  • Prescott, William H.: Meksikon valloitus.
  • Otavan suuri maailmanhistoria 10: suuret löytöretket.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Maffie, James: Aztec philosophy The Internet Encyclopedia of Philosophy. (englanniksi)