Pyörremyrsky
Pyörremyrsky on voimakas myrsky, johon liittyy maanpinnasta korkealle pilviin ulottuva ilmavirtaus. Pyörteen halkaisija saattaa vaihdella muutamasta kymmenestä metristä jopa kilometriin. Tornadossa tuulen nopeus saattaa olla jopa 480 km/h.
Suomen yleiskielen sanalla pyörremyrsky tarkoitetaan joskus satojen kilometrien kokoista trooppista hirmumyrskyä, joka elää päiväkausia, joskus alle kilometrin kokoista tornadoa, joka syntyy ja kuolee yleensä yhden tunnin sisällä.
Pyörremyrskyjä esiintyy myös muilla planeetoilla. Kts. esimerkiksi Jupiterin suuri punainen pilkku.
Hurrikaanit, trooppiset syklonit, taifuunit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suuria, satojen kilometrien läpimittaisia pyörremyrskyjä kutsutaan Atlantilla hurrikaaneiksi, Intian valtamerellä trooppisiksi sykloneiksi ja Tyynellämerellä taifuuneiksi. Ne syntyvät trooppisilla merialueilla, joissa haihtuminen on suurta ja pintaveden lämpötila on vähintään 26 celsiusastetta. Otollisinta aluetta pyörremyrskyjen syntyyn on 6-12 asteen leveyspiirit pohjoisella ja eteläisellä pallonpuoliskolla, koska niissä coriolisvoima saa ilmamassat pyörivään liikkeeseen. Päiväntasaajalla pyörremyrskyjä ei voi syntyä, koska coriolisvoima on siellä nollassa ja se kasvaa aina lähestyttäessä napoja. Voimakas auringonsäteily lämmittää pintavettä ja haihduttaa kosteutta ilmaan. Ilman lämmetessä se kohoaa ylös ja syntyy paikallinen matalapaine, sykloni. Ympärillä olevasta korkeamman paineen alueesta alkaa virrata ilmaa kohti syklonia, ja coriolisvoima saa sen kiertämään myötäpäivään matalapaineen ympärille. Kostean ilman noustessa korkeammalle kosteus tiivistyy ja syntyy rankkoja sateita ja kumpupilviä. Kosteuden tiivistyessä ilmakehään vapautuu piilevää lämpöä, joka antaa pyörremyrskylle voimaa. Niin kauan kuin pyörremyrsky pysyttelee lämpimän meren yläpuolella se vain voimistuu ja kasvaa. Lopulta se kuitenkin saavuttaa joko mantereen tai kylmemmän merialueen ja alkaa hiipua. Pyörremyrskyn keskelle muodostuu myrskyn silmä, jossa tapahtuu voimakasta ilman ja sen kuljettaman kosteuden ylösvirtausta. Myrskyn silmä saattaa olla useita, jopa kymmeniä, kilometrejä leveä. Myrskyn silmässä tuulen voimakkuus on heikko.
Pyörremyrskyt aiheuttavat mantereelle päästyään suuria tuhoja, ja ne ovat jokavuotinen laaja hasardiryhmä. Atlantilla pyörremyrskyt iskevät loppukesästä ja alkusyksystä, Tyynellämerellä tammi-maaliskuussa. Pyörremyrskyt osataan siis helposti ennakoida tarkkojen säähavainnointilaitteiden avulla. Laajemmilta henkilöturmilta usein vältytäänkin, mutta laajat taloudelliset ja kiinteistölliset tuhot ovat väistämättömiä, koska pyörremyrskyjen yleisimmät tuhoalueet ovat lähes poikkeuksetta tiheään asutettuja alueita.
Tornadon muodostuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tornado syntyy, kun meren lämpötila ensin nopeasti nousee ja sen yläpuolella oleva ilma alkaa lämmenneenä kohota. Lämmennyt ilma nousee nopeasti kuin suppilossa kiertäen ukkospilveä kohti. Pohjois-Amerikassa tornadoja syntyy, kun kylmä ja kuiva Kalliovuorilta peräisin oleva ilma törmää Meksikonlahdelta pohjoiseen virtaavan lämpimään ja kosteaan ilmamassaan.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- This is how the world ends: will we soon see category 6 hurricanes? Guardian, 2018.
- J. M. Angervo : Pyörremyrskyistä maassamme ja vähän muuallakin, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 20.08.1933, nro 34, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot