Päiväntasaaja
Sivulta puuttuu 
Päiväntasaaja eli ekvaattori on Maan pinnalla, napojen puolivälissä sijaitseva ympyrä. Toisin sanoen se on Maan pyörimisakselia vastaan kohtisuora isoympyrä. Koordinaatein ilmaistuna päiväntasaaja on määritelmänsä mukaan nolla ja samalla pisin leveyspiiri. Muut leveyspiirit ovat päiväntasaajan suuntaisia, napoja lähestyttäessä yhä pienempiä ympyröitä. Päiväntasaajan pituus on noin 40 075 kilometriä. Päiväntasaajalla ei ole päivän ja yön pituuden vaihtelua, vaan kumpikin on aina kaksitoista tuntia pitkä – tästä on peräisin sen suomenkielinen nimi.
Myös kaikilla muilla akselinsa ympäri pyörivillä taivaankappaleilla voidaan sanoa olevan päiväntasaaja (ja sen kautta kulkeva taso), joka on puolivälissä ja kohtisuorassa pyörimisakselia. Usein minkä tahansa pallon keskilinjaa kutsutaan leikillisesti sen "päiväntasaajaksi".
Päiväntasaaja on abstrakti käsite, jota ei vastaa mikään maanpiirre. Kevätpäiväntasauksen ja syyspäiväntasauksen aikana Aurinko on keskipäivällä päiväntasaajalla zeniitissä, suoraan yläpuolella. Lisäksi päivä ja yö ovat silloin samanpituiset eli noin 12 tuntia pitkät. Yöllä tähdet nousevat kohtisuoraan ylös taivaalle ja näennäisesti jättävät peräänsä puoliympyräjäljet, joiden keskikohta on zeniitin kautta kulkevalla taivaankaarella etelästä pohjoiseen. Maan pyörimisliike on nopeinta päiväntasaajalla. Siellä maanpinnalla kehänopeus Maan akselin suhteen on runsaat 1 650 km/h eli 463 m/s. Tämän nopeuden aiheuttama keskipakovoima on auttava tekijä avaruusaluksia ja satelliitteja matkaan lähetettäessä, koska sekin on suurimmillaan juuri päiväntasaajan kohdalla. Pakonopeus kokonaan Maan vetovoimasta irti pääsyyn on noin 11 km/s.
Tropiikissa ja ekvaattorilla vuodenajat poikkeavat huomattavasti vuodenajoista ja lämpötiloista, joita esiintyy muualla maapallolla, varsinkin navoilla. Monilla trooppisilla alueilla ihmiset tuntevat kaksi vuodenaikaa, kostean ja kuivan, mutta useimmissa paikoissa lähellä päiväntasaajaa on kosteaa ympäri vuoden, vaikkakin vuodenaikojen välillä voi olla eroja riippuen monista tekijöistä kuten etäisyydestä mereen ja korkeudesta meren pinnasta.
Jotkut klimatologit määrittelevät tietyn paikan ilmaston ekvaattoriseksi mieluumminkin kuin pelkästään trooppiseksi jos keskilämpötilat poikkeavat lämpimimmän ja kylmimmän välillä 3 °C (5,4 °F) tai vähemmän. Klimatologi Vladimir Köppen asetti alkuperäisesti vuosittaisen lämpötilavaihteluvälin rajaksi 5 °C (9 °F) ekvaattorisille ilmastoille. Hän sijoitti i kirjaimen soveltuvien luokittelunimien jälkeen (Af, Am, Aw tai As) niille ilmastoille, jotka täyttivät edellä mainitun lämpötilavaihteluehdon. Tämä lämpötilavaihteluväli muutettiin myöhemmin 3 °C:een, jotta termit "ekvaattorinen ilmasto" ja "trooppinen ilmasto" olisivat maantieteelliseltä kooltaan lähempänä toisiaan. Ekvaattori sijaitsee suurimmaksi osaksi merialueilla.
Päiväntasaaja osuu seuraaviin maanosiin, meriin ja maihin:
- Atlantin valtameri
- Afrikka:
- São Tomé ja Príncipe - sijaitsee poikki Ilhéu das Rolasin, pienen saaren tällä rannikolla
- Gabon
- Kongon demokraattinen tasavalta (ent. Zaire)
- Uganda
- Kenia
- Somalia
- Intian valtameri
- Aasia (manner on kokonaan päiväntasaajan pohjoispuolella, mutta saaret ulottuvat sen eteläpuolelle):
- Malediivit - sijaitsee valtion merialueella, mutta ei osu yhdellekään saarelle
- Indonesia, jossa päiväntasaaja osuu seuraaviin saariin:
- Tyynimeri
- Oseania:
- Gilbertsaaret - nykyään ei osu yhteenkään saareen
- Phoenixsaaret - lähellä Bakersaaria
- Linesaaret - lähellä Jarvissaaria
- Etelä-Amerikka:
- Galápagossaaret - sijaitsee poikki Isabelasaarten.
- Ecuador
- Kolumbia
- Brasilia
Päiväntasaajan Guinea ei nimestään huolimatta sijaitse päiväntasaajalla.
