Leveyspiiri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vaakaviivat maailmankartassa ovat leveyspiirejä. Kuvassa päiväntasaajan lisäksi 30° ja 60° leveyspiirit.

Leveyspiiri (myös leveysaste tai latitudi) kuvaa maanpinnan kohdan sijaintia päiväntasaajasta pohjoiseen tai etelään. Yhdessä pituuspiirin kanssa sen avulla voidaan esittää minkä tahansa paikan sijainti maanpinnalla. Leveysasteita kutsutaan myös paralelleiksi, koska ne ovat yhdensuuntaisia päiväntasaajan kanssa.

Leveyspiiriä merkitään usein kreikkalaisella kirjaimella fii, φ. Leveysastetta mitataan astein (°) kulmamittana päiväntasaajan 0°:sta (matalat leveysasteet) napojen 90°:seen (korkeat leveysasteet). Leveysaste (°) voidaan jakaa 60 minuuttiin (′) ja edelleen 60 sekuntiin (″). Pohjoista leveyttä merkitään yleensä kirjaimella N, eteläistä kirjaimella S. Joskus eteläinen leveys annetaan negatiivisena, pohjoinen positiivisena. Esimerkiksi Suomen mantereen pohjoisin kohta Utsjoen Nuorgamissa sijaitsee leveyspiirillä 70° 05′ N ja eteläisin Hangon Tulliniemessä vastaavasti kohdalla 59° 48′ N.[1]

Päiväntasaajan ja napojen lisäksi tärkeitä leveyspiirejä ovat Kravun kääntöpiiri (23° 26′ 22″ N) pohjoisella ja Kauriin kääntöpiiri (23° 26′ 22″ S) eteläisellä pallonpuoliskolla, jotka antavat auringon pohjoisimman ja eteläisimmän zeniittiaseman, sekä napapiirit (66° 33′ 39″), jotka kuvaavat kaamoksen rajaa.

Ekliptisessä koordinaatistossa, jonka pohjana on eläinrata, määritellään ekliptinen latitudi. Galaktinen latitudi on leveysaste galaktisessa koordinaatistossa. Galaktinen 0-leveysaste seuraa Linnunradan tasoa.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Paikallissään asemakuvaukset Ilmatieteen Laitos. Viitattu 21.4.2009.
Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.