Malediivit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Malediivien tasavalta
ދިވެހިރާއްޖޭގެ ޖުމުހޫރިއްޔާ
(Divehi Rājjey ge Jumhuriyyā)
Malediivien lippu Malediivien vaakuna
lippu vaakuna

Malediivien sijainti

Valtiomuoto tasavalta

Presidentti Abdulla Yameen

Pääkaupunki Malé

Pinta-ala
– yhteensä 298[1] km² (sijalla 209)
– josta sisävesiä ei merkittävästi

Väkiluku (2011) 395 000[1] (sijalla 175)
– väestötiheys 1 171 / km²
– väestönkasvu -0.151[1] % (2011)

Viralliset kielet divehin kieli

Valuutta rufiyaa (MVR)

BKT (2010) sijalla 188
– yhteensä 1,776 miljardia USD[1]
– per asukas 4 600 USD

HDI (2012) 0.688[2] (sijalla 104)

Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 5,6[1] %
– teollisuus 16,9[1] %
– palvelut 77,5[1] %

Aikavyöhyke +5
– kesäaika ei käytössä

Itsenäisyys
 – Yhdistyneestä kuningaskunnasta

26. heinäkuuta 1965

Lyhenne MV

Kansainvälinen
suuntanumero
+960

Kansallislaulu Gaumii salaam

Malediivit eli Malediivien tasavalta (divehiksi ދިވެހިރާއްޖޭގެ ޖުމުހޫރިއްޔާ) on noin 800 kilometriä pitkä saaristo Intian eteläkärjen lounaispuolella. Malediiveihin kuuluu kaikkiaan 1 190 saarta ja atollia, joista 200 on asuttua ja lisäksi 80 saarella on matkailijoiden majoituspalveluita.[1] Saaret ovat suosittu turistikohde.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkeologiset löydöt viittaavat siihen, että jo 2000-luvulla eaa. saaret olivat varhaisten Egyptin, Mesopotamian ja Intian kulttuurien merenkulkijoiden reitillä.[3] Ensimmäiset Malediiveille asettuneet ihmiset olivat kotoisin Intiasta ja Ceylonilta. Malediivien nykyinen kieli divehi on sukua Ceylonilla puhutulle singaleesille. 1100-luvulla tuli merenkulkijoita Itä-Afrikasta ja arabimaista.[4]

Vuonna 1153 Malediivien kuningas määräsi alaisensa vaihtamaan uskonnon buddhalaisuudesta islamiin. Samalla kuningas otti islamilaisen nimen ja tittelin, joten häntä alettiin kutsua sulttaaniksi.[3] Seuraavat 800 vuotta saarta hallitsivat muslimisulttaanit. Ensimmäiset eurooppalaiset saarille saapuneet olivat portugalilaisia 1500-luvulla. Portugali valtasi pääsaaren Malen vuonna 1558 ja hallitsi aluetta Goasta. Heidät karkotettiin kuitenkin 1573 ja saaresta tuli itsenäinen sulttaanikunta. Sittemmin hollantilaiset hallitsivat saarta 1645–1795. Britit otti vuonna 1887 saaret haltuunsa suojelualueena.[4]

Iso-Britannia otti hoidettavakseen Malediivien ulkopolitiikan ja lupasi sotilaallista suojelua. Maan sisäisiin asioihin britit lupasivat olla sekaantumatta. Malediiveista yritettiin tehdä tasavalta jo vuonna 1953, jolloin se oli vielä Iso-Britannian suojelualue.

Malediivit itsenäistyi vuonna 1965 ja oli sulttaanikunta, kunnes pääministeri Ibrahim Nasir syrjäytti sulttaani Muhammad Fareed Didin vuonna 1968.

Vuoden 2004 Intian valtameren maanjäristyksen aiheuttama tsunami tappoi ainakin 83 henkeä Malediiveilla. Kolmannes väestöstä koki vakavia vaikutuksia. 198 asutusta saaresta 53 kärsi pahasti ja 10 prosenttia saarista tuhoutui kokonaan.[5]

Islamismi on ottanut nopeasti jalansijaa Malediiveilla. Joulukuussa 2011 järjestettiin 100 000 hengen mielenosoitus, jossa vaadittiin kaiken islamin vastaisen toiminnan kieltämistä.[6] Pääosin turismista elävillä saarilla suljettiin vuoden 2012 alussa hotellien kylpyläosastot ja kauneushoitolat, koska islamistinen oppositiopuolue Adhaalath väitti niissä harjoitettavan prostituutiota.[7] Myös alkoholin ja sianlihan myynnin kieltoa on vaadittu.[8][9]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malediivien tasavallan valtionpäämies on presidentti, joka toimii myös hallituksen johdossa. Presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla viisivuotiskaudelle, ja sama ehdokas voidaan valita toiselle kaudelle. Yksikamarisessa eduskunnassa on 77 kansanedustajaa, ja heidätkin valitaan suoralla kansanvaalilla viisivuotiskaudelle.[1]

Vuosina 1978–2008 presidenttinä toimi varakas liikemies Maumoon Abdul Gayoom.

Vuonna 2005 Malediivit päätti laillistaa poliittiset puolueet.[4] Marraskuussa 2008 astui virkaan uusi presidentti Mohamed Nasheed.[10] Nasheed joutui kuitenkin eroamaan helmikuussa 2012. Hän kertoi että hänet painostettiin eroamaan aseella uhaten. Hänen tilalleen nousi varapresidentti Mohamed Waheed,[11] jonka sanottiin ottaneen vallaan vallankaappauksella. Maassa puhkesi mielenosoituksia.[12]

Syksyllä 2013 monien ongelmien jälkeen järjestetyn presidentinvaalin voitti niukasti Abdulla Yameen, joka on aiemman presidentti Maumoon Abdul Gayoomin velipuoli.[13]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

CIA:n kartta Malediiveista.
Pääkaupunki Malé.

Malediivit on maailman matalin valtio. Sen korkein kohta on vain 2,4 metriä merenpinnan yläpuolella, ja 80 prosenttia maasta on alle metrin korkeudella. Ilmaston lämpenemisen aiheuttama mahdollinen merenpinnan nousu on vakava uhka Malediivien olemassaololle. Maan presidentti Mohamed Nasheed on ilmoittanut, että maan turismituloista aletaan säästää varoja uuden kotimaan ostoa varten.[14]

Koralliriuttoja on louhittu korukiveksi ja rakennusmateriaaliksi. Atolleita suojaavat riutat ovat vahingoittuneet, ja jättäneet saaret alttiiksi eroosiolle ja hyökyaalloille.[4] Meriveden lämpötilannousun aiheuttama korallien vaaleneminen tuhosi suuria osia riutoista vuonna 1998.[15] Vuosina 1987 ja 1991 hyökyaallot tulvivat Malen saarelle ja kaivoihin päässyt suolavesi pilasi pohjavesivarat. Pääsaaren rantoja suojaamaan rakennettiin betoniporsaista keinotekoinen aallonmurtaja. Muille saarille on tällaisia tekoriuttoja tai aallonmurtajia on kasattu kuolleesta korallista, paikoin rautatankojen tukemana. Ne hajoavat eroosion takia muutamassa vuodessa ja pitää rakentaa aina uudelleen. 2000-luvulta alkaen on kokeiltu elävien koralliriuttojen kasvattamista keinotekoisen rungon päälle.[16]

Päivälämpötilat ovat ympäri vuoden 24 °C ja 33 °C välillä. Kosteus on korkea, mutta merituuli vähentää ilmaston tukaluutta. Monsuunit ohjaavat sateiden ajoittumista: talvella vallitsee koillistuuli ja kuivuus, kesällä lounaistuuli ja sadekausi. Vuotuinen sademäärä on pohjoisessa keskimäärin 2540 mm, etelässä 3810 mm.[17]

Malediivien näkyvin puulaji on kansallispuu kookospalmu. Palmumetsien lisäksi saarilla on viisi kasvillisuustyyppiä. Lähimpänä rantaa kasvaa ruohikkoa, joka muodostuu 20 kasvilajista. Sen sisämaan puolella on pensaikkoa, jossa on pieniä kairapalmuja ja Pemphis acidulaja sekä Scaevola serica -kasveja määräävinä lajeina. Alueilla, jossa maa ei pidätä vettä, esiintyvät kiinanruusun sukulainen Hibiscus tiliaceus sekä viisimetriseksi kasvava Cordian subcordata. Suurimpien saarten sisäosissa kasvaa tiheitä metsiä, joissa Hernandia nymphaeifolia ja Terminalia cattappa ovat yleisiä. Saarten suurin puu on banian.[18]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkailu on Malediivien tärkein tulonlähde, joka tuo 28 prosenttia kansantuotteesta ja 60 prosenttia valuuttatuloista. Merkittävin luonnonvara on kala. Merkittävä vientituote on kalan lisäksi kopra.[1] Maatalous työllistää 11 prosenttia työvoimasta ja tuottaa kookospähkinöitä, maissia ja bataatteja.[1]

Malediiveillä ei ole lainkaan perinteisiä energianlähteitä kuten öljyä, kaasua tai vesivoimaa. Ulkomailta tuotuja fossiilisia polttoaineita, lähinnä dieseliä, käytetään sähköntuotantoon ja juomaveden puhdistamiseen merivedestä. Ulommilla saarilla poltetaan myös polttopuuta, risuja ja kookospähkinän jätteitä, mutta sielläkin siirrytään yhä enemmän kerosiinin ja nestekaasun käyttöön. Uusiutuvia energian lähteitä, lähinnä aurinkopaneeleita, käytetään tietoliikennelinkkien ja meriliikenteen merkkiloistojen sekä vastaavien etäisten kohteiden energianlähteinä, mutta niitä ei ole liitetty kansalliseen sähköverkkoon.[19]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa väestöstä on aasialaisia. Maan virallinen divehin kieli on sukua sinhalin kielelle, johon on sekoitettu arabian ja urdunkielisiä sanoja. Sitä kirjoitetaan arabialaisesta kirjaimistosta kehitetyllä kirjaimistolla.[1]

Malediivien pääuskonto on islam. Asukkaat ovat pääasiassa sunnimuslimeja.[1] 1990-luvun puolivälissä maassa oli yli 700 moskeijaa.[20]

Vuonna 2006 aikuisista asukkaista 93,8 prosenttia oli lukutaitoisia.[1]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malediivien kulttuuri on saanut vaikutteita saarilla käyneiltä merenkulkijakansoilta Intian valtameren eri rannoilta Itä-Afrikasta Intiaan, Arabian, Malesiaan ja Indonesiaan asti.[21]

Useimmat Malediivien perinneruoat sisältävät tonnikalaa muodossa tai toisessa. Myös mausteiset curryruoat ja riisi ovat tavallisia, ja läheisen Intian vaikutus näkyy ruokien maustamisessa.[22]

Perinteisen koulutusjärjestelmän tuloksena maassa on korkea lukutaito, 93 prosenttia. Perinteisissä makthab-kouluissa lapset oppivat lukemaan ja kirjoittamaan divehiä ja arabiaa sekä laskennon perusteet. Vuonna 1984 otettiin käyttöön uusi opetusohjelma perus- ja keskikouluille. Siihen kuuluu myös luonnontieteitä, ympäristöoppia ja englantia.[23]

Valtio ylläpitää radio- ja televisiokanavaa. Ensimmäinen yksityinen radioasema aloitti toimintansa vuonna 2007, ja muutama yksityinen televisioasema on saanut toimiluvan.[24]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malediivien suosituin urheilulaji on jalkapallo.[25] Malediivien jalkapallomaajoukkueen parhaat saavutukset ovat Etelä-Aasian mestaruuskisojen 2. sijat vuosina 1997 ja 2003 sekä South Asian Gamesin 2. sija vuonna 1991. Maaliskuussa 2001 se oli FIFAN rankingissa sijalla 161.[26]

Malediivit on osallistunut olympialaisiin vuodesta 1988 alkaen, mutta ei ole voittanut yhtään mitalia.[27]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n The World Factbook: Maldives CIA. (englanniksi)
  2. 2013 Human Development Report (arabiaksi, kiinaksi, englanniksi, espanjaksi, ranskaksi, venäjäksi, portugaliksi, saksaksi)
  3. a b History Maldives: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1994.
  4. a b c d Background Note: Maldives US Department of State
  5. Maldives: Tsunami Summary Asian Development Bank 3.3.2006 (englanniksi)
  6. “In defence of Islam” protest, biggest protest ever witnessed in Maldives Sunday, December 25th, 2011. Miadhu Daily.
  7. http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/12/islamistien_painostus_sulkee_malediivien_kylpylat_3140864.html
  8. http://www.miadhu.com/2012/01/local-news/maldives-spa-ban-slammed-by-1billion-tourism-industry/
  9. http://www.miadhu.com/2012/01/local-news/ag-requests-supreme-court-for-opinion-regarding-legality-selling-of-alcohol-and-pork-in-resorts/
  10. Timeline: Maldives BBC News
  11. [1] HS.fi, 7.2.2012
  12. Malediivien eronneen presidentin tukijat ja poliisi kahakoivat Yle Uutiset. 8.2.2012. Viitattu 14.5.2014.
  13. Wallius, Anniina: Entisen diktaattorin velipuoli voitti Malediivien vaalit Yle Uutiset. 16.11.2013. Viitattu 14.5.2014.
  14. Randeep Ramesh: Paradise almost lost: Maldives seek to buy a new homeland. The Guardian, 13.11.2008. Artikkelin verkkoversio.
  15. Maldives Nurses Its Coral Reefs Back to Life 2004. Global coral reef alliance. Viitattu 12.3.2011. (englanniksi)
  16. Maldives shorelines: growing a beach 2004. Global coral reef alliance. Viitattu 12.3.2011. (englanniksi)
  17. Climate Maldives: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1994.
  18. Flora & Fauna Inner Maldives
  19. Maldives Viitattu 12.3.2011. (englanniksi)
  20. Religion Maldives: A Country Study. Library of Congress, 1994.
  21. Folk Music Maldives
  22. Culture Maldive Isle
  23. Education The Maldives
  24. Media BBC Country Profile
  25. Maldives Soccer
  26. Associations Maldives FIFA 12.3.2011
  27. Maldives in Olympics Sport reference

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koordinaatit: 3°47′N, 72°58′E