Saudi-Arabia

arabia: لا إله إلا الله محمد رسول الله
(translitterointi: lā ilāhā illā-llāhu; muhammadu-r-rasūlu-llāhi)
("Ei ole muuta jumalaa kuin Allah ja Muhammad on hänen profeettansa")

Kansallislaulu

Aš al-Malik

Saudi-Arabian kuningaskunta eli Saudi-Arabia (arab. ‏المملكة العربيّة السّعوديّة‎) on valtio Aasiassa. Se käsittää suurimman osan Arabian niemimaasta ja sijaitsee Punaisenmeren ja Persianlahden välissä. Sen rajanaapurit ovat Irak, Jordania, Kuwait, Oman, Qatar, Arabiemiraatit ja Jemen. Saudi-Arabia on suurimmaksi osaksi autiomaata.

[muokkaa] Historia

Pääartikkeli: Saudi-Arabian historia

Nykyisen Saudi-Arabian länsiosa, Punaisenmeren rannikko, Mekka ja Medina mukaan luettuina, kuului 1500-luvulta ensimmäiseen maailmansotaan saakka Ottomaanien valtakuntaan (Turkkiin). Niemimaan keskiosissa sijaitsi joukko itsenäisiä emiirikuntia. 1700-luvulla Muhammed ibn al-Wahhab perusti sittemmin wahhabilaisuutena tunnetun puritaanisen uskonlahkon, jonka kannattajaksi Nejdia hallinnut Saudin suku liittyi. Saudit karkotettiin Kuwaitiin. Vuodesta 1902 alkaen Saudit ryhtyivät valloittamaan emiirikuntia yksi kerrallaan sekä ensimmäisen maailmansodan jälkeen myös Turkille kuuluneen Punaisenmeren rannikon, ja nämä yhdistettiin Saudi-Arabian kuningaskunnaksi 1932. Saudi-Arabiaa edeltäneitä kahta Saudin suvun hallitsemaa valtiota nimitetään ensimmäiseksi ja toiseksi saudivaltioksi. 1930-luvun lopulla maassa alkoivat öljynporaukset ja 1970-luvulla Saudi-Arabia johti arabimaiden öljyntuotannon rajoittamista, mikä johti öljykriisiin länsimaissa. Persianlahden sodan aikaan Saudi-Arabia asettui Yhdysvaltain johtaman liittouman puolelle, mikä on aiheuttanut närää arabien keskuudessa.

[muokkaa] Kuninkaat

Saudi-Arabian ensimmäinen kuningas oli vuosina 1932–1953 hallinnut Ibn Sa’ud. Kaikki hänen jälkeensä hallinneet kuninkaat ovat olleet hänen lapsiaan, ja he ovat aikajärjestyksessä seuraavat:

Sa’ud ibn Abdilaziz (hallitsi 1953–1964)
Faisal ibn Abdilaziz Al Sa’ud (hallitsi 1964–1975, surmattiin)
Khalid ibn Abdilaziz (hallitsi 1975–1982)
Fahd (hallitsi 1982–2005)
Abdullah (hallinnut vuodesta 2005)

Kuningaskunnan tämänhetkinen kruununprinssi on Sultan ibn Abdilaziz.

Faisal on ainoa kuningas, joka on kuollut henkirikoksen uhrina. Hänet murhasi hänen veljenpoikansa Faisal ibn Musa’id tuntemattomasta syystä.

[muokkaa] Politiikka ja yhteiskunta

Abdullah bin Abdul-Aziz al Saud ja George W. Bush.

Saudi-Arabia on kuningaskunta, ja Saudien hallitsijasuku tunnustaa islamin wahhabiittilaista suuntausta. Kuningas Abdullah ja hänen hallituksensa johtavat ilman kansan valitseman parlamentin rajoitteita. Saudien sukuun kuuluu noin 20 000 jäsentä, joista monet ylläpitävät loisteliasta elämäntyyliä.

Vuonna 1992 kuningas Fahd otti käyttöön "peruslain", joka toimii jonkinlaisena perustuslakina. 30. marraskuuta 2003 150-jäseninen neuvoa-antava kokous, Majlis al-Šura, sai oikeuden tehdä lakiehdotuksia ja muuttaa hallituksen esityksiä. Jäsenet nimittää kuningas. Puolet kunnanvaltuustojen jäsenistä valitsi kansa vaaleilla ensi kertaa vuonna 2005, loput heistä nimittää yhä kuningas. Naisilla ei vuoden 2005 vaaleissa ollut äänioikeutta.

Maassa ei toimi laillisia poliittisia puolueita.

Hyvin tiukka, myös ulkomaalaisiin sovellettava islamilainen lainsäädäntö on käytössä. Islaminlain wahhabilaisesta tulkinnasta johtuen maan ihmisoikeustilanne on joidenkin mielestä yksi maailman huonoimmista. Varsinkin naisten asema on huono.

Saudi-Arabiassa lain noudattamista valvoo uskonnollinen poliisi, mutaween. Mutaweenia on kritisoitu muun muassa tapauksesta, jossa se esti tyttöjä poistumasta palavasta koulurakennuksesta, koska he eivät olleet pukeutuneet islamin edellyttämällä tavalla.^[3] Länsimaisen ihmisen näkökulmasta yhteiskunnan asettamat rajoitteet saattavat tuntua ankarilta; tyystin kiellettyjä ovat esimerkiksi alkoholi ja muiden uskontojen kuin islamin näkyminen julkisuudessa. Myöskään tanssia tai muille kuin naisille ja lapsille tarkoitettuja elokuvateattereita ei sallita.^[4]^[5] Hiljattain poliisi on kieltänyt kissojen ja koirien myymisen lemmikeiksi ja näiden ulkoiluttamisen Riadissa.^[6] Saudi-Arabia kielsi orjuuden virallisesti vuonna 1962.^[7]

Saudi-Arabiassa ei ole asevelvollisuutta.^[8]

Tärkeä uskonnollinen johtaja on Saudi-Arabian suurmufti. Nykyisenä suurmuftina toimii Abd-al-Aziz Aal ash-Shaikh.

Muut uskonnot kuin islam eivät ole sallittuja, ja monia Saudi-Arabiaan ulkomailta saapuneita on vangittu ja karkotettu jopa yksityisestä kristinuskon harjoittamisesta.^[9]

[muokkaa] Naisen asema

Naisten asema on maassa erittäin heikko, he eivät esimerkiksi edes saa ajaa autoa. Heidän asioistaan päättää pitkälti miespuolinen "huoltaja", joka tyypillisesti on isä tai aviomies.^[10]

Naiset ja miehet eivät Saudi-Arabiassa kulje julkisesti yhdessä eivätkä saa muutenkaan olla tekemissä keskenään, elleivät ole aviopuolisoja tai läheisiä sukulaisia. Laki on varsin tiukka; saudin kanssa naimisissa ollut 75-vuotias syyrialainen leski Khamisa Sawadi tuomittiin vankeuteen, raipaniskuihin ja karkotukseen, kun kaksi miestä vei hänelle leipää.^[11] Naiset ja miehet eivät saa olla keskenään edes työn merkeissä.^[12]

Tyttölapsen naittaminen aikuiselle miehelle on Saudi-Arabiassa sallittua, jos lapsen isä tai huoltaja avioliittoa haluaa.^[13]

Helmikuussa 2009 kuningas Abdullah nimitti Saudi-Arabian historian ensimmäisen naisministerin.^[14] Naisten oikeudet eivät kuitenkaan ole parantuneet, koska nainen ei saa esimerkiksi lähteä ulkomaille ilman miehensä lupaa. Tunnetuksi tapaukseksi on noussut Saudi-Arabiaan muuttaneen kanadalaisen Nathalie Morinin tapaus. Morin joutuu jäämään Saudi-Arabiaan vastoin tahtoaan, koska mies ei salli hänen palaavan Kanadaan.^[15]

Naisten heikoista oikeuksista kertoo myös tapaus, jossa 23-vuotias tyttö sai vuoden vankeustuomion ja 100 raipaniskua aviorikoksesta jouduttuaan viiden miehen raiskaamaksi ja yritettyään sen jälkeen saada aborttia.^[16] Erään joukkoraiskauksen uhriksi joutuneen naisen kuningas armahti tuomion saatua kansainvälistä kritiikkiä. Armahdetun naisen tuomioon kuului vankeutta ja iskuja.^[17] Aiemmin naiset saattoivat käydä kuntosalilla, mutta naisten kuntosalit on nyt suljettu.^[18] Suurmufti vastustaa naisten liikuntaharrastusta. Heidän paikkansa on hänen mukaansa koti ja tehtävänsä lasten kasvattaminen.^[19]

[muokkaa] Kuolemanrangaistuksen käyttö

Vuonna 2007 Saudi-Arabiassa toteutettiin 156 teloitusta, selvästi enemmän kuin edellisinä vuosina.^[20] Kuolemantuomiot pannaan täytäntöön tavallisimmin julkisesti mestaamalla. Mestattavat rauhoitetaan, ja heidän silmänsä peitetään. Mestattavaksi saatetaan nykyisin tuomita rikollinen sukupuolesta riippumatta. Myös ristiinnaulitseminen on Saudi-Arabiassa hyväksytty rangaistusmuoto, joskin tällaisia teloituksia toteutetaan varsin harvoin.^[21] Tuomittu saatetaan ristiinnaulita myös mestauksen jälkeen.^[22]

Käytössä on myös lievempiä ruumiillisia rangaistuksia^[23], esimerkiksi raipaniskut tai amputaatio.^[24] Myös silmä tai hampaita saatetaan poistaa.^[25]

Usein kuolemantuomioon päättyvät oikeudenkäynnit ovat salaisia.^[26]

Kuolemantuomio saattaa koitua useista eri rikoksista, jopa jumalanpilkka voi olla kuolemantuomion arvoinen rikos.^[27] Henkirikokset voivat johtaa kuolemantuomioon, mutta viime kädessä asian ratkaisevat uhrin omaiset, jotka saattavat määrätä teloituksen sijasta haluamansa suuruisen "verirahan" tai armahduksenkin.^[28] Kansainväliseen tietoisuuteen tuli Fawza Falihin tapaus, jossa kuolemantuomio tuli noituudesta.^[29] Kritiikkiä on niin ikään herättänyt srilankalaisen vierastyöläisen Rizana Nafeekin tapaus. Hänet tuomittiin kuolemaan 17-vuotiaana tekemästään rikoksesta, vaikka Saudi-Arabia on allekirjoittanut lapsen oikeuksien sopimuksen.^[30]

Myös homoseksuaalinen kanssakäyminen on kuolemanrangaistuksen uhalla kielletty.

Amnesty International on todennut, että suhteettoman suuri osuus Saudi-Arabiassa teloitetuista on ulkomaalaisia.^[31]

[muokkaa] Reformiliikkeitä

Yhteiskunnallisia reformeja maassa on ajanut muun muassa tunnettu filantrooppi ja prinssi Talal ibn Abd-al-Aziz, joka on esimerkiksi puhunut naisten oikeuksien puolesta ja esittänyt toivomuksen poliittisen puolueen perustamisesta.^[32]^[33] Vuonna 2004 maahan perustettiin laillisesti hallituksesta riippumaton ihmisoikeusjärjestö.^[34]

[muokkaa] Sisäiset konfliktit ja terrorismi

Maassa on ajoittain esiintynyt sisäisiä levottomuuksia. Vuonna 1979 Juhayman al-Otaibin johtamat militantit iskivät Mekan suurmoskeijaan (Masjid al-Haram). Vuonna 1987 Mekassa kuoli satoja, kun iranilaiset pyhiinvaeltajat ryhtyivät osoittamaan siellä mieltään.^[35]

2000-luvulla ulkomaalaiset ovat useaan otteeseen joutuneet väkivaltaisuuksien kohteiksi. Muun muassa Yhdysvaltain konsulaattiin Jeddassa iskettiin vuonna 2004. Itse hyökkäys vaati seitsemän kuolonuhria ja useita loukkaantuneita. Seuranneessa laukaustenvaihdossa kuoli vielä muutamia.^[36] Suurmufti tuomitsi iskun jyrkästi.^[37] Kyseessä oli poikkeuksellisen väkivaltainen vaihe maassa, koska Al-Qaidan toiminta Saudi-Arabiassa asuvia länsimaalaisia vastaan oli tilapäisesti voimistunut.^[38] Vuonna 2004 terroristit myös mestasivat Riadissa kidnappaamansa Saudi-Arabiassa asuneen yhdysvaltalaisen Paul Johnsonin Jr:n. Teosta vastuussa ollut terroristijohtaja Abdel Aziz al-Muqrin surmattiin pian tämän jälkeen.^[39]

Vaikka tilanne suurimmilta osin rauhoittui, terroristit ampuivat vielä vuonna 2007 kolme Saudi-Arabiassa asunutta ranskalaista. Suurmufti tuomitsi julkisesti nämäkin murhat.^[40]

Saudi-Arabiassa on myös tahoja, joiden epäillään suunnittelevan iskuja maan öljykohteisiin ja nykyisen monarkian syrjäyttämistä.^[41]

[muokkaa] Aluejako

Pääartikkeli: Saudi-Arabian osat

Saudi-Arabian osat

Saudi-Arabiassa on 13 maakuntaa eli emiraattia (mintaqat, yksikkö - mintaqah):

Al Bahah (pääkaupunki Al Bahah)
Al Hudud ash Shamaliyah (pääkaupunki Arar)
Al Jawf (pääkaupunki Al Jawf)
Medina (pääkaupunki Medina)
Al Qasim (pääkaupunki Buraidah)
Riad (pääkaupunki Riad)
Al-Šarqiyya (pääkaupunki Dammam)
Asir (pääkaupunki Abha)
Ha'il (pääkaupunki Ha'il)
Jizan (pääkaupunki Jizan)
Mekka (pääkaupunki Mekka)
Najran (pääkaupunki Najran)
Tabuk (pääkaupunki Tabuk)

Valtio saatetaan edelleen jakaa useisiin kuvernöraatteihin.^[42]

[muokkaa] Maantiede, luonto ja ilmasto

Saudi-Arabiaan kuuluu suurin osa Arabian niemimaasta, erityisesti sisämaan hiekka-aavikot, joista täysin autio Rub’ al-Khali on suurin. Maan pinta-ala on lähes kaksi miljoonaa neliökilometriä, mutta väkiluku vain 24 miljoonaa. Vain prosentti maan alasta on viljelykelpoista, ja väestö on keskittynyt rannikkoalueille sekä keitaille. Rantaviivaa Saudi-Arabialla on 2 640 kilometriä. Kravun kääntöpiiri kulkee maan halki.

Rajat Saudi-Arabian ja Arabiemiraattien, Omanin ja Jemenin välillä kulkevat asumattomalla aavikolla ja ovat määrittelemättä, joten maan tarkka koko on tuntematon, arviot ovat välillä: 2 149 690 – 2 240 000 km². Hallituksen arvio on 2 217 949 km².

Saudi-Arabian kartta

Enimmäkseen autiomaasta koostuvassa kuivassa Saudi-Arabiassa sateet ovat epäsäännöllisiä ja niukkoja. Lämpötilaeroja esiintyy vuodenajasta ja alueesta riippuen. Maassa on myös ruohoaroja ja vuoristoa; korkein kohta on Jabal Sawda 3 133 metrissä merenpinnan yläpuolella.^[43]

Wadeja, osaksi kuivuneita joenuomia, Saudi-Arabiassa on useita. Niiden joukossa ovat Wadi al-Hamd ja Wadi al-Rummah. Saudi-Arabiaan kuuluvia saaria on sekä Punaisellamerellä että Persianlahdella useita.

Kamelit ovat Saudi-Arabiassa arvostettuja eläimiä. Vuonna 2007 oudot kuolemat alkoivat yllättäen levitä niiden parissa;^[44] ilmiön todennäköiseksi aiheuttajaksi osoittautui eläinten syömä haitallinen ruoka.^[45] Kameleita ehti kuolla useampi tuhat.^[46] Maahan iski myös lintuinfluenssa.^[47]

Saudi-Arabian kasvillisuuteen kuuluvat taatelipalmut ja akaasiat.^[48]

Mekka on islamin pyhin paikka ja tärkein pyhiinvaelluspaikka. Pyhiinvaellusmatka Mekkaan (hadži) kuuluu muslimien uskonnollisiin velvollisuuksiin ja on yksi islamin viidestä peruspilarista. Myös Medina on islamin pyhä kaupunki. Muita kuin muslimeja ei näihin kaupunkeihin päästetä.

[muokkaa] Talous

Dhahran–Al-Khobar-moottoritie.

Jeddahin katu Mekassa

Pääartikkeli: Saudi-Arabian talous

Maassa on kolmasosa maailman tunnetuista öljyvaroista. Öljy tuo kolmanneksen bruttokansantulosta ja 3/4 valtion tuloista ja 85 % viennistä. Öljy on tuonut maalle vaurautta ja Saudi-Arabia onkin pyrkinyt investoimaan vaihtoehtoiseen teollisuuteen siltä varalta, että öljyvarat loppuvat. Ghawar on Saudi-Arabian ja myös maailman suurin öljykenttä, jonka kunto vaikuttaa merkittävästi maailman öljyntuotantomäärään. Öljyntuotanto on täysin valtion Saudi Aramcon hallussa.

Saudi-Arabialla on myös runsaasti muita luonnonvaroja: 4 % maailman kaasuvaroista, kultaa, rautaa, kuparia ja fosfaatteja. Niiden hyödyntäminen on kuitenkin vähäistä.

Veden puutteesta huolimatta maa pyrki 1980-luvulla elintarvikeomavaraisuuteen ja maahan rakennettiin laajoja kastelujärjestelmiä. Vehnän tuotannon hinnaksi tulee kuitenkin noin neljä kertaa maailmanmarkkinahinta, joten valtio on leikannut tukiaisia ja kannustanut viljelijöitä siirtymään vihannesten kasvatukseen.

Kansalaiset ovat päässeet nauttimaan öljytuloista. Kaikki saavat ilmaisen koulutuksen ja terveydenhuollon ja nauttivat lukuisista muistakin etuisuuksista. Köyhemmät saavat myös maapalstan ja lainan talon rakennukseen.

Saudi-Arabian rahayksikkö on rial. Yksi Saudi-Arabian rial (SAR) on sata halalatia.

[muokkaa] Väestöjakauma

Pääartikkeli: Saudi-Arabian väestöjakauma

Saudi-Arabian väestö on pääasiassa arabeja (90 %); afrikkalaisia ja aasialaisia on 10 % väestöstä.

Uskonto: islam; sunneja 85 % ja šiioja 15 %. Monet šiiat ovat paenneet painostusta maanpakoon ulkomaille.

Väestönkasvu on ollut nopeaa ja BKT henkeä kohti on laskenut vuoden 1980 $25000:sta $8000 vuonna 2003.

Neljännes väestöstä on ulkomaalaisia vierastyöläisiä, jotka muodostavat 70 % työvoimasta. Ulkomaalaisten työntekijöiden on sanottu olleen laajan syrjinnän kohteena.^[49] Heidän panoksensa on yhä merkittävä saudisaatioprojektista huolimatta.^[50]

[muokkaa] Kulttuuri

Mekka.

Pääartikkeli: Saudi-Arabian kulttuuri

Tunnetuimpia kaupunkeja ovat islamin pyhin kaupunki Mekka, jossa profeetta Muhammad aloitti uransa, sekä Medina, ensimmäinen kaupunki, jonka Muhammad sai käännytettyä kokonaan islaminuskoon. Mekassa käy vuosittain noin 1,3 miljoonaa muslimia pyhiinvaelluksella.

Saudi-Arabiassa ovat suosittuja niin perinteinen arabimusiikki kuin tuoreempikin länsimaalaisvaikutteinen tuotanto. Perinteinen tanssilaji on ardha, jota pääsee näkemään esimerkiksi jokavuotisella Jenadriyah-festivaalilla. Tunnettujen saudiartistien joukossa ovat Talal al-Maddah (k. 2000) ja Jawad al-Ali. Saudi-Arabiasta on prinssi Al-Walid ibn Talal ibn Abdelaziz al-Saudin omistama^[51] levy-yhtiö Rotana, jolla ovat tuotantoaan julkaisseet useat arabimaailman tunnetuimpiin kuuluvat muusikot.

Saudi-Arabiasta on kotoisin joitakin tunnettuja kirjailijoita, kuten kansainvälistä mainetta niittänyt naiskirjailija Raja’ al-Sani’ ja edesmennyt Abdul Rahman Munif. Nykyprosaisti ja vapaa-ajattelija Turki al-Hamad on kirjoittanut kulttuurissaan arkaluonteisista aiheista ja herättänyt konservatiivisissa piireissä laajaa paheksuntaakin. Hänen tuotantoaan on alueella kielletty, ja uskonnolliset johtajat ovat langettaneet hänelle fatwoja.

Monet saudiarabialaiseen ruokakulttuuriin liittyvät tavat on omaksuttu beduiinien perinteestä. Useissa ruokalajeissa käytetään riisiä, vehnää, vihanneksia ja mausteita. Ruokalajien kanssa on tapana nauttia perinteistä leipää, khubzia eli kubezia. Kanaa ja lammasta syödään paljon, mutta sianliha on kielletty. Jälkiruokina saatetaan nauttia esimerkiksi muhalabia-riisivanukasta ja arabialaista kakkua. Kahvinjuonnilla on alueella pitkät perinteet.^[52] Nykyajan länsimainenkin ruokakulttuuri on levinnyt Saudi-Arabiaan; lukuisia McDonald's-pikaruokaravintoloita on avattu eri puolilla maata.^[53] Alkoholinkäyttö on täysin kiellettyä, mutta alkoholitonta olutta on maassa saatavilla.

Maan korkein rakennus on 302 metrin korkuinen Kingdom Centre -pilvenpiirtäjä Riadissa. Samassa kaupungissa on pilvenpiirtäjä Al Faisaliyah Center (266,9 m). Mekkaan nousevasta Abraj Al Bait Towersista on tarkoitus tulla Saudi-Arabian uusi korkein rakennus valmistuessaan oletettavasti vuonna 2009. Saudi-Arabiassa sijaitsee eräitä keskeisiä moskeijoita: Masjid al-Haram (Mekka), Masjid al-Nabawi (Medina) ja Masjid al-Quba (Medina). Kaksi ensimmäistä ovat muslimien pyhimmät moskeijat. Kuningas Saudin moskeija sijaitsee Jeddassa.

Ensimmäiset elokuvateatterit avattiin vuonna 2005 kaksikymmenvuotisen kiellon jälkeen, tosin vain naisille ja lapsille.^[5] Saudiarabialaisia elokuvia onkin olemassa vain vähäisesti. Vuonna 2006 ilmestyi Keif al-hal?, jossa esiintyy muiden muassa Hisham Abdulrahman. Rotana-yhtiö on musiikin ohella työskennellyt myös arabialaisen elokuvan kentällä.

Erityistä Saudi-Arabiassa on se, että liikkeet ja toimistot suljetaan viiden päivittäisen rukouksen ajaksi. Rukoushetkien täsmällinen ajankohta vaihtelee. Tärkeänä hengellisenä johtajana maassa toimii sen suurmufti, joka on vuodesta 1999 ollut Abd-al-Aziz Aal ash-Shaikh. Häntä edelsi Abd-al-Aziz ibn Baaz.

[muokkaa] Koulutus

Koulutus on Saudi-Arabiassa ilmaista.^[54] Yliopistoja on useita, muun muassa Kuningas Saudin yliopisto ja Medinan islamilainen yliopisto. Jälkimmäinen on suosittu opiskelupaikka ulkomaalaisten muslimien keskuudessa. Medinaan on lähetetty opiskelemaan saudivaroin myös suomalaisia.^[55] Uusi, kansainvälisempi tieteen ja teknologian yliopisto on rakenteilla Saudi-Arabiassa.^[56]

Viime aikoina Saudi-Arabia on pyrkinyt uudistamaan koulutusjärjestelmäänsä siten, että terrorismia voitaisiin ennaltaehkäistä.^[57]

[muokkaa] Media

Kuningas sai käyttöönsä radioverkoston vuonna 1932, ja yleiseen käyttöön radiopalvelut tulivat vuonna 1948. Televisio rantautui maahan 1960-luvulla ja tarjoaa saudiarabialaisille yhä kattavasti sekä hengellistä että maallista ohjelmistoa. Yksi televisiokanava on arabian- ja toinen englanninkielinen.^[58]

Saudi-Arabiassa ilmestyy useita päivittäislehtiä. Arabiaksi julkaistaan muun muassa Al-Riyadh sekä englanniksi Saudi Gazette ja Arab News.

Internet on yleistynyt nopeasti Saudi-Arabiassa. Kansallinen verkkotunnus on .sa.

[muokkaa] Urheilu

Saudi-Arabia osallistui kesäolympialaisiin ensi kertaa vuonna 1972 ja on siitä lähtien ollut mukana kaikissa kesäolympialaisissa lukuun ottamatta vuotta 1980. Mitaleita on tullut kaksi; Hadi Soua'an Al-Somaily sai hopeaa 400 metrin aitajuoksussa ja Khaled Al-Eid pronssia esteratsastuksessa. Molemmat mitalit tulivat vuoden 2000 kesäolympialaisissa Sydneyssä.

Saudi-Arabia ei salli naisten osallistumista olympialaisiin.^[59]

Saudi-Arabian jalkapallomaajoukkue nähtiin maailmanmestaruuskilpailuissa ensi kertaa vuonna 1994. Aasian-mestaruuden Saudi-Arabia on voittanut kolmesti. Tunnettuja maajoukkueen pelaajia ovat muiden muassa Muhammad al-Da’ayya’, Majid Abdullah ja Sami al-Jabir. Tunnetuimpien seurojen joukkoon lukeutuvat Al-Hilal, Al-Ittihad, Al-Shabab ja Al-Nasr.

Maan uskonoppineet ovat julistaneet jalkapallon epäislamilaiseksi lajiksi ja vaatineet nuorisoa jättämään sen välittömästi.^[60]

[muokkaa] Liikenne

Maaliikenneyhteydet suurissa kaupungeissa ja niiden välillä ovat hyvät. Satamapaikkoja on niin Punaisenmeren (mm. Jeddassa) kuin Persianlahdenkin rannikoilla. Lentokenttiä on lukuisia, ja kansallinen lentoyhtiö on Saudi Arabian Airlines.

Tärkeimpiä lentokenttiä ovat Kuningas Khalidin kansainvälinen lentoasema lähellä Riadia, Kuningas Abdilazizin kansainvälinen lentoasema Jeddassa ja Kuningas Fahdin kansainvälinen lentoasema lähellä Dammamia.