1979

Wikipedia

Tämä artikkeli käsittelee vuotta 1979. 1979 on myös yhtyeen Smashing Pumpkins kappale.

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku 1900-luku 2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku 1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

[muokkaa] Tapahtumia

[muokkaa] Tammikuu

1. tammikuuta – Yhdysvallat ja kommunistinen Kiinan kansantasavalta solmivat diplomaattiset suhteet (ks: Kiinan kansantasavallan historia).
1. tammikuuta – Kemin mlk:n nimi muutettiin Keminmaaksi.
1. tammikuuta – Lieksan kirkko tuhoutui tulipalossa.
5. tammikuuta – Taloudellisiin vaikeuksiin joutunut Wihuri-yhtymä myi Perniössä sijaitsevat Teijon tehtaat Finnmekano Oy:lle. Kauppaan kuuluivat myös Teijon kartano ja 3000 hehtaaria metsää.
7. tammikuuta – Vietnamin ja Kamputsean kapinalliset ilmoittivat Pol Potin hallituskauden päättyneen.
8. tammikuuta – Ranskalainen säiliöalus Betelgeuse räjähti ja katkesi kahtia Irlannin kaakkoisrannikolla sijaitsevassa öljysatamassa. Onnettomuudessa kuoli 49 ihmistä ja sen aiheutti laivan öljysäiliöihin lastia tyhjennettäessä päässyt kipinä.
12. tammikuuta – Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi, ettei pääministeri Kalevi Sorsan Saloralta saamilla lahjoilla ollut yhteyttä hänen virkatoimiinsa. Seitsemän kansanedustajaa Kokoomuksen Tuure Junnilan johdolla oli vaatinut Sorsan asettamista syytteeseen valtakunnanoikeudessa.
16. tammikuuta – Iranin šaahi pakeni Egyptiin.
23. tammikuuta – Raivoisa tulipalo tuhosi Virtain vanhainkodin, jolloin 27^lähde?^[1] vanhusta sai surmansa. Laitoksessa oli ollut hoidettavana yhteensä 69 vanhusta.^lähde?^[2]
29. tammikuuta – Kiinan viranomaiset vahvistivat entisen presidentin Liu Shaoqin kuolleen. Vuonna 1959 presidentiksi tullut Liu oli syrjäytetty kulttuurivallankumouksessa vuonna 1966 ja hän oli kadonnut vuonna 1968.
31. tammikuuta – Syyttäjä vaati ehdottomia vankeusrangaistuksia verohallituksen entiselle pääjohtajalle Mikko Laaksoselle ja entiselle ylijohtajalle Aake Mesimäelle lahjusten otosta ja virkarikoksista osana Salora-juttua.

[muokkaa] Helmikuu

1. helmikuuta – Ajatolla Ruhollah Khomeini saapui Teheraniin 15 vuoden maanpakolaisuuden jälkeen.
3. helmikuuta – Vuonna 1753 rakennettu Bromarvin kirkko kirkko paloi.
10. helmikuuta – Tampereen Särkänniemessä avattiin Sara Hildenin taidemuseo.
11. helmikuuta – Khomeini otti vallan Iranissa.
14. helmikuuta – Kabulissa Afganistanissa fundamentalistit kaappasivat Yhdysvaltain lähettilään, Adolph Dubsin, joka kuoli myöhemmin kaappaajien ja poliisin taistelussa.
17. helmikuuta – Kiina hyökkäsi Pohjois-Vietnamiin ja aloitti Kiinan-Vietnamin sodan.
21. helmikuuta – Neuvostoliitto vähensi maakaasun toimituksia Suomelle 35 prosentilla ilmoittamatta syytä toimenpiteelle.
22. helmikuuta – Saint Lucia itsenäistyi Yhdistyneestä kuningaskunnasta.

[muokkaa] Maaliskuu

14. maaliskuuta – Hawker-Siddeley Trident -lentokone törmäsi tehtaaseen Kiinassa lähellä Pekingiä surmaten 200 ihmistä.
19. maaliskuuta – Suomessa käytiin eduskuntavaalit, joiden voittajia olivat kokoomus ja SMP.
20. maaliskuuta – Taidemaalari Olli Lyytikäisen ateljee tuhoutui ullakkopalossa Helsingin keskustassa. Tuli tuhosi Lyytikäisen miltei kaiken tuotannon 10 vuoden ajalta.
25. maaliskuuta – Ensimmäinen Yhdysvaltain avaruussukkula, Columbia, toimitettiin John F. Kennedyn avaruuskeskukseen Floridaan laukaisua varten.
28. maaliskuuta – Three Mile Islandin ydinonnettomuus.
29. maaliskuuta – Malesian kuningas Sultan Yahya Petra ibni Almarhum Sultan Ibrahim Petra kuoli, hänen seuraajakseen nousi Pahangin sulttaani Haji Ahmad Shah Al-Mustain Billah ibni Almarhum Sultan Sir Abu Bakar Riayatuddin Al-Muadzam Shah.
31. maaliskuuta – Euroviisut järjestettiin Jerusalemissa Israelissa.

[muokkaa] Huhtikuu

1. huhtikuuta – Iranista tuli islamilainen tasavalta 98 %:n äänivyöryllä. Šaahin valta päättyi virallisesti.
4. huhtikuuta – Uuden eduskunnan puhemieheksi valittiin Keskustapuolueen Ahti Pekkala, ensimmäiseksi varapuhemieheksi SDP:n Veikko Helle ja toiseksi varapuhemieheksi Kokoomuksen Juuso Häikiö.
5. huhtikuuta – Rautavaaran puukirkko paloi tuhopolttajan sytyttämänä.
6. huhtikuuta – Pakistanin entinen presidentti Zulfikar Ali Bhutto teloitettiin. Uusi presidentti Muhammad Zia ul-Haq oli kieltäytynyt armahtamasta Bhuttoa lukuisista kansainvälisistä vetoomuksista huolimatta.
9. huhtikuuta – Vantaan kihlakunnanoikeus tuomitsi Finnairin matkustajakoneen syyskuussa 1978 kaapanneen Aarno Lamminpartaan seitsemän vuoden ja yhden kuukauden vankeuteen. Oikeuden mukaan Lamminparras oli toiminut täyttä ymmärrystä vailla.
11. huhtikuuta – Tansanian tukemat Ugandan kapinalliset valtasivat maan pääkaupungin Kampalan. Kukistetun diktaattorin Idi Aminin olinpaikkaa ei aluksi tiedetty, mutta myöhemmin kesällä saatujen tietojen mukaan hän oli paennut Libyaan, joka oli myöntänyt hänelle turvapaikan.
11. huhtikuuta – Suomen hallitus teki periaatepäätöksen yhden pennin kolikon valmistuksen lopettamisesta. Vuoden 1980 alusta lähtien alettiin hinnat pyöristää lähimpään viiteen penniin, vaikka penni säilyikin raha- ja laskentayksikkönä.
16. huhtikuuta – Yli 200 ihmistä kuoli ja 80 000 menetti kotinsa Jugoslavian etelärannikolla sattuneessa maanjäristysten sarjassa. Alueella tapahtui 24. toukokuuta jälkijäristyksiä, joissa kuoli noin 50 ihmistä. Kaatosateet vaikeuttivat pelastustöitä.
21. huhtikuuta – Luonnonsuojelijat keskeyttivät Forssassa sijaitsevan Koijärven kuivatuksen rakentamalla padon järven laskuojaan. Helsingin vesipiiri lähetti 25. huhtikuuta kaivinkoneen avaamaan laskuojaa, jolloin luonnonsuojelijat kahlitsivat itsensä kaivinkoneeseen. Koijärveä pidettiin Suomen arvokkaimpana lintujärvenä ja tapahtumia on pidetty vihreän liikkeen alkusysäyksenä Suomessa.
22. huhtikuuta – Järjestettiin Tapanilassa ensimmäinen Mosa herää -kyläjuhla. Kylä oli ollut purku-uhan alla ja vaihtoehtoisen kaavan valmistelleet kyläläiset aktivoivat näin kyläläisiä säilyttämään kotiseutunsa.
28. huhtikuuta – Neuvostoliitto vapautti neljä vankeustuomiota kärsinyttä toisinajattelijaa ja antoi heille luvan matkustaa Yhdysvaltoihin. Vastavuoroisesti Yhdysvallat vapautti kaksi vakoilusta vankeuteen tuomittua neuvostoliittolaista YK-virkailijaa.
29. huhtikuuta – Israelissa otettiin kuolemanrangaistus virallisesti maan perustuslakiin. Se voitiin langettaa "epäinhimillisistä terroristirikoksista".

[muokkaa] Toukokuu

4. toukokuuta – Konservatiivit voittivat vaalit Britanniassa ja Margaret Thatcher nousi pääministeriksi.
7. toukokuuta – Tasavallan presidentti Urho Kekkonen aloitti ensimmäisen valtiovierailunsa Länsi-Saksassa. Vierailun katsottiin saattaneen päätökseen Suomen ja molempien Saksojen suhteiden normalisoinnin.
10. toukokuuta – Mikronesian liittovaltio itsenäistyi.
11. toukokuuta – Helsingin työttömät toimeenpanivat "rukkasmarssin" kumoamalla 30 kottikärryllistä työrukkasia eduskuntatalon portaille. Tällä tempauksella haluttiin kiinnittää valtiovallan huomio työttömien vaikeaan asemaan Suomessa.
13. toukokuuta – Iranin vallankumoustuomioistuimen puheenjohtaja ilmoitti, että maanpakoon lähteneet šaahi Reza Pahlavi, hänen puolisonsa Farah Diba ja pääministeri Shapur Bakhtiar oli tuomittu kuolemaan.
15. toukokuuta – Oikeusministeriön kansliapäällikkö Kai Korte sanoi virkamiesten moraalin heikentyneen 1970-luvun mittaan ja katsoi, että poliittisin perustein nimitetyistä virkamiehistä oli muodostumassa "uusi rälssi".
25. toukokuuta – American Airlines lennolla 191 DC-10 putosi kesken nousun Chicagon O'Haren kansainvälisellä lentoasemalla tappaen 271 koneessa ollutta ihmistä ja lisäksi kaksi maassa.
26. toukokuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi eron Sorsan II hallitukselle ja nimitti Koiviston II hallituksen.

[muokkaa] Kesäkuu

1. kesäkuuta – Rhodesian (nykyinen Zimbabwe) ensimmäinen musta hallitus 90 vuoteen otti vallan ja syrjäytti Ian Smithin.
2. kesäkuuta – Paavi Johannes Paavali II vieraili kotimaassaan Puolassa ja sai suorastaan haltioituneen vastaanoton. Hän oli ensimmäinen kommunistisessa maassa vieraillut paavi.
2. kesäkuuta – Ensimmäinen Provinssirock järjestettiin Seinäjoella.
5. kesäkuuta – Tohtori Johannes Virolainen valittiin eduskunnan puhemieheksi Ahti Pekkalan siirryttyä valtiovarainministeriksi Koiviston hallitukseen.
10. kesäkuuta – Presidentti Risto Rytin patsas paljastettiin hänen syntymäkunnassaan Huittisissa. Patsaan veisti Kauko Räike. Rytin syntymästä oli helmikuussa tullut kuluneeksi 90 vuotta.
12. kesäkuuta – Bryan Allen lensi ensimmäisenä ihmisenä lihasvoimin Englannin kanaalin yli.
18. kesäkuuta – Jimmy Carter ja Leonid Brežnev allekirjoittivat SALT II -sopimuksen Wienissä.
20. kesäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen moitti eduskunnan puhemiestä Johannes Virolaista siitä, että tämä oli antanut "väärän todistuksen Suomen ulkopolitiikasta". Virolainen oli Suomen Kuvalehdelle antamassaan haastattelussa sanonut, että Kokoomuksen jättäminen oppositioon johtui "yleisistä syistä". Tapausta alettiin kutsua juhannuspommiksi.
26. kesäkuuta – Helsingin hovioikeus tuomitsi Verohallituksen entisen pääjohtajan Mikko Laaksosen ja entisen ylijohtajan Aake Mesimäen sakkoihin lahjus- ja virkarikoksista.

[muokkaa] Heinäkuu

1. heinäkuuta – Suomessa tuli voimaan yli 30 työntekijän yrityksiä koskeva yhteistoimintalaki.
4. heinäkuuta – Algerian entinen presidentti Ahmed Ben Bella vapautettiin 15 vuotta kestäneestä kotiarestista. Hänet syrjäyttänyt Houari Boumédienne oli kuollut joulukuussa 1978.
4. heinäkuuta – Postipakettina lähetetty pommi surmasi miehen ja vahingoitti viittä hänen perheensä jäsentä Parikkalassa. Pommin lähettäjäksi epäilty mies pidätettiin 18. heinäkuuta.
9. heinäkuuta – Voyager 2 -avaruusluotain lensi Jupiterin ohi.
12. heinäkuuta – Tyynellämerellä sijaitseva saarivaltio Kiribati itsenäistyi Ison-Britannian alaisuudesta.
16. heinäkuuta – Irakin presidentti Ahmad Hassan al-Bakr erosi ja jätti paikan serkulleen Saddam Husseinille.
17. heinäkuuta – Nicaraguan presidentti kenraali Anastasio Somoza Debayle erosi ja pakeni Miamiin. Marxistiset sandinistat muodostivat uuden hallituksen 19. heinäkuuta.
23. heinäkuuta – Ajatolla Khomeini kielsi musiikin esittämisen Iranin radiossa ja televisiossa, koska musiikki "tylsistyttää aivot".
29. heinäkuuta – Irakin uusi, Saddam Husseinin johtama hallitus teloitutti useita maan johtomiehiä. Vallankumousneuvosto syytti nimeltä mainitsematonta arabimaata Irakin hallituksen vastaisten vehkeilyjen tukemisesta.

[muokkaa] Elokuu

1. elokuuta – Kansanedustaja, tullineuvos Veikko Vennamo jätti Suomen maaseudun puolueen puheenjohtajuuden Porissa pidetyssä puolueen 20-vuotisjuhlakokouksessa. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin hänen poikansa Pekka Vennamo. Puoluesihteeri Urpo Leppänen jatkoi tehtävässään.
3. elokuuta – Päiväntasaajan Guinean diktaattori Macias Nguema syöstiin vallasta. Ngueman 10-vuotisen valtakauden aikana arvioitiin jopa 50 000 ihmisen tulleen surmatuksi ja yli 100 000 ihmisen paenneen maasta.
5. elokuuta – Turun kaupungin 750-vuotisjuhlallisuudet huipentuivat kaupungin halki edenneeseen historialliseen kulkueeseen.
6. elokuuta – Ensimmäiset Vietnamista lähteneet ns. venepakolaiset saapuivat Suomeen.
8. elokuuta – Irakin uusi presidentti Saddam Hussein suoritti laajoja puhdistuksia hallitsevassa Baath-puolueessa. Virallisesti ilmoitettiin, että 21 puolueen johtohenkilöä oli teloitettu syytettyinä valtiopetoksesta ja satoja muita henkilöitä pidätetty.
20. elokuuta – Suomen Pankin vt. pääjohtaja Ahti Karjalainen tuomittiin Lohjan kihlakunnanoikeudessa yli 25 000 markan sakkoon ja 14 kuukauden ajokieltoon rattijuopumuksesta. Rangaistukseen johtanut ajo oli sattunut valtatie 1:llä 18. toukokuuta. Kyseessä oli Suomen siihen asti suurin liikennesakko.^lähde?^[3]
29. elokuuta – Valtiojohtoisen Valcon kuvaputkitehtaan myönnettiin joutuneen vakaviin talousvaikeuksiin tuotannon jälkeenjääneisyyden vuoksi. Satoja työpaikkoja oli uhattuna.

[muokkaa] Syyskuu

1. syyskuuta – Pioneer 11:sta tuli ensimmäinen Saturnuksen läheisyydessä käynyt avaruusalus sen ohitettua planeetan 21 000 km:n etäisyydeltä.
1. syyskuuta − Varatuomari Risto Tainio siirtyi Hämeen läänin uudeksi maaherraksi hänen edeltäjänsä Valdemar Sandelinin jäädessä eläkkeelle.
3. syyskuuta – Iranin armeijan sotilaat teloittivat kymmeniä kurdikapinallisia Mahabadin kaupungissa maan pohjoisosassa.
7. syyskuuta – Chrysler Corporation pyysi Yhdysvaltain hallitukselta miljardia dollaria välttääkseen konkurssin.
14. syyskuuta – Valcon kuvaputkitehdas irtisanoi koko henkilökuntansa.
14. syyskuuta – Työministeriön kansliapäällikkö Keijo Liinamaa nimitettiin valtakunnansovittelijaksi. Liinamaa oli hoitanut virkaa jo aiemminkin.
19. syyskuuta – Hangon raastuvanoikeudessa alkoi oikeudenkäynti yhtä merivartijaa ja yhtä pursimiestä vastaan. Heitä syytettiin kymmenestä kuolemantuottamuksesta ja tahallisesta virkavelvollisuuksien laiminlyönnistä. Syytteet liittyivät Hangon lähellä syyskuun lopussa 1978 sattuneeseen Viikinki-huviveneen uppoamiseen.
21. syyskuuta – Keski-Afrikan keisari Bokassa I syrjäytettiin verettömässä vallankumouksessa. Bokassan aikanaan syrjäyttämä David Dacko julisti maan jälleen tasavallaksi ja julistautui presidentiksi. Bokassa ei ollut kaappaushetkellä maassa; Norsunluurannikko ilmoitti myöhemmin myöntäneensä hänelle turvapaikan.
29. syyskuuta – Paavi Johannes Paavali II aloitti historialliseksi luonnehditun vierailun Irlannissa. Hän vetosi Irlannin tasavaltalaisarmeijaan IRA:han Pohjois-Irlannin väkivaltaisuuksien lopettamiseksi. Paavin Dublinissa pitämään messuun osallistui noin 1,2 miljoonaa ihmistä eli liki kolmannes Irlannin väestöstä.

[muokkaa] Lokakuu

1. lokakuuta – Tampereen kaupunki juhli 200-vuotissyntymäpäiväänsä. Juhlallisuuksiin osallistuivat presidentti Urho Kekkonen sekä Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia.
1. lokakuuta – Paavi Johannes Paavali II jatkoi matkaansa Irlannista Yhdysvaltoihin. Hän esitti YK:n yleiskokouksessa vetoomuksen ihmisoikeuksien kunnioittamisen puolesta ja ilmaisi huolensa kasvavan asetuotannon aiheuttamasta vaarasta maailmanrauhalle.
5. lokakuuta – NATO:n erikoisryhmä hyväksyi Yhdysvaltain suunnitelman 572 ydinkärjillä varustetun keskipitkänmatkan ohjuksen sijoittamisesta Eurooppaan.
7. lokakuuta – DDR vietti Berliinissä 30-vuotisjuhliaan. Juhlapäivään ja sotilasparaatiin ottivat osaa kaikki Itä-Euroopan johtajat Romanian Nicolae Ceauşescua lukuun ottamatta, jonka poissaolo pantiin merkille. Leonid Brežnev ilmoitti Neuvostoliiton vähentävän 20 000 miestä Itä-Saksaan sijoitetuista joukoista. Puheensa jälkeen Brežnev katosi pitkäksi aikaa julkisuudesta ja hänen ilmoitettiin sairastuneen ja huhuttiin jopa kuolleen.
10. lokakuuta – Thorbjörn Fälldin (kesk.) valittiin uudelleen Ruotsin pääministeriksi.
16. lokakuuta – Eduskunnan puhemies Johannes Virolainen vihki käyttöön postin uuden lajittelukeskuksen Helsingin Pasilassa käynnistämällä automaattisen pakettienlajittelukoneen.
19. lokakuuta – Thaimaa avasi rajansa Kamputsean pakolaisille. Tuolloin maailmalle paljastui, että punakhmerien vuodesta 1975 hallitsema suljettu maa oli ajautunut nälkäkuoleman partaalle.
26. lokakuuta – Etelä-Korean tiedustelupalvelun johtaja Kim Jaegyu ampui presidentti kenraali Park Chung Heen.
26. lokakuuta – Maailman terveysjärjestö WHO ilmoitti, että isorokko on hävitetty maapallolta.
27. lokakuuta – Saint Vincent ja Grenadiinit itsenäistyi.
30. lokakuuta − Suomen yksityisyrittäjäin puoluejärjestö (Syp) ja Sosialistinen Työväenpuolue poistettiin puoluerekisteristä.

[muokkaa] Marraskuu

1. marraskuuta – Eversti Alberto Natusch Busch kaappasi vallan Boliviassa.
1. marraskuuta – Ajatolla Khomeini kehotti kansaa nousemaan Yhdysvaltain ja Israelin etuja vastaan.
3. marraskuuta – Greensborossa Pohjois-Carolinassa viisi kommunistisen puoleen jäsentä ammuttiin ja seitsemän haavoittui Ku Klux Klanin ja uusnatsien välissä yhteenotossa.
4. marraskuuta – Iranin panttivankikriisi alkoi: Iranin radikaalit, enimmäkseen opiskelijoita, valtasivat USA:n lähetystön Teheranissa ja ottivat 90 panttivankia (joista 63 yhdysvaltalaista). Kaappaajat vaativat šaahia Iraniin oikeudenkäyntiä varten.
5. marraskuuta – Iranin johtajan Khomeinin nuoret kannattajat valtasivat Ison-Britannian Teheranin-lähetystön. Khomeini vaati Britanniaa luovuttamaan entisen pääministerin Shapur Bakhtiarin. Britannian hallitus vastasi, että Bakhtiar ei ollut Britanniassa.
8. marraskuuta − Suomen Pelastusarmeija täytti 90 vuotta.
11. marraskuuta – Suomen Gallupin suorittama mielipidetiedustelu osoitti pääministeri Mauno Koiviston aseman johtavana presidenttiehdokkaana vakiintuneen. Koivistoa kannatti seuraavaksi presidentiksi 43 prosenttia haastatelluista.
12. marraskuuta – Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter määräsi raakaöljyn tuonnin lopetettavaksi Iranista vastauksena panttivankikriisiin.
12. marraskuuta − Puolustusvoimain komentaja kenraali Lauri Sutela arvosteli puolustusmäärärahojen vähyyttä luonnehtien Suomen puolustusvoimien varustetasoa eurooppalaisittain "minitasoksi". Sutela perusteli mielipidettään Pohjolan strategisen merkityksen kasvulla.
14. marraskuuta – Kaikki Iranin varat Yhdysvalloissa jäädytettiin.
16. marraskuuta – Bukarestin ensimmäinen metrolinja avattiin Romaniassa (Timpuri Noista Semanatoarean asemalle, 8,63 km).
17. marraskuuta – Iranin panttivankikriisi: Ajatolla Khomeini määräsi 13 naista ja mustaa panttivankia vapautettavaksi.
19. marraskuuta – Mekan valtaus: šiiajoukko valtasi Mekan johtajanaan Mohammad Abdallah al-Kahtami, joka nimitti itseään uudeksi Mahdiksi. Valtaajia oli 200–300 ja he pitivät puoliaan useita päiviä saudien kymmeniä tuhansia eliittijoukkoja vastaan. Joukon tukijoiksi epäiltiin Libyan Muammar Gaddafia ja koulutuspaikaksi Etelä-Jemeniä.
21. marraskuuta – Yhdysvaltain lähetystöön Pakistanissa hyökättiin ja se sytytettiin tuleen, neljä ihmistä sai surmansa.
23. marraskuuta – Irlannin tasavaltalaisarmeijan jäsen Thomas McMahon tuomittiin elinkautiseen vankeuteen Lordi Mountbattenin murhasta.
23. marraskuuta – Suomen ortodoksisen kirkon kolmas piispa Leo nimitettiin Oulun piispaksi. Kirkon täyden itsenäisyyden ehtona on kolme hiippakuntaa.
26. marraskuuta − Pakistanilainen Boeing 707 -matkustajakone syöksyi maahan vuoristoisessa autiomaassa Saudi-Arabiassa, jolloin 156 ihmistä kuoli. Pääosa matkustajista oli Mekasta palaavia islamilaisia pyhiinvaeltajia.
28. marraskuuta – Air New Zealandin DC-10 törmäsi Mount Erebus -vuoreen Antarktiksella, surmansa sai 257 ihmistä.

[muokkaa] Joulukuu

5. joulukuuta – Salora-juttua käsitellyt Turun raastuvanoikeus tuomitsi Saloran entisen pääjohtajan Jouko Nordellin ja yhtiön toisen pääomistajan Olavi Laakson vankeuteen veropetoksesta. Nordellia ja Laaksoa vastaan esitetyt korvausvaatimukset päätettiin käsitellä myöhemmin.
7. joulukuuta – Saudi-Arabian sisäministeri, prinssi Nauyef Ben Abdel paljasti kapinallisia surmatun Mekassa 75 ja panttivankeja 175. Mohammad Abdallah al-Kahtami sai surmansa.
7. joulukuuta – Rahtialus M/S Malmi upposi Itämerellä vieden mukanaan 14 henkeä.
8. joulukuuta – Choe Gyuha nimitettiin Etelä-Korean presidentiksi.
12. joulukuuta – Tapaus "12. joulukuuta" (12·12 군사 반란): eteläkorealainen kenraali Chun Doo-hwan määräsi armeijan johdon pidätettäväksi presidentti Park Chung Heen murhatutkimusten yhteydessä ja pääsi näin tukijoineen armeijan johtoon.
12. joulukuuta – Rhodesia luopui itsenäisyydestään 14 vuoden "kapinan" jälkeen ja maan kuvernööriksi tuli brittiläinen lordi Soames.
15. joulukuuta – Iranin syrjäytetty šaahi Muhammed Reza Pahlavi, jonka luovutusta lähetystökaappaajat vaativat, jätti Yhdysvallat ja matkusti Panamaan.
19. joulukuuta – Kouluhallitus totesi lausunnossaan työrauhan kouluissa heikentyneen huomattavasti ja esitti koululakien ja -asetusten muuttamista siten, että koulun työtavat vastaisivat paremmin kunkin oppilaan henkilökohtaisia oppimisedellytyksiä.
24. joulukuuta – Afganistanin sisällissota: kolme Neuvostoliiton divisioonaa miehitti Bagramin, Kabulin, Kandaharin ja Heratin lentokentät Afganistanissa. Yhdysvaltalaisen uutistoimisto AP:n mukaan kyseessä oli suurin neuvostojoukkojen siirto ulkomaille vuoden 1968 Tšekkoslovakian miehityksen jälkeen.
27. joulukuuta – Babrak Karmal korvasi teloitetun Afganistanin presidentin Hafizullah Amin.
28. joulukuuta – Yhdysvallat esitti Neuvostoliitolle vastalauseen "sotilaallisesta sekaantumisesta Afganistanin sisäisiin asioihin."

[muokkaa] Tuntematon päivämäärä

YK julisti vuoden 1979 kansainväliseksi Lapsen vuodeksi.
Star Warsin jatko-osan Imperiumin vastaisku tuotanto alkoi.
Kadonneen aarteen metsästäjät -elokuvan tuotanto alkoi. Elokuvassa esiintyi seikkailijahahmo Indiana Jones.
Partiolippukunta Susiveikot perustettiin.
Suomeen päätettiin ottaa marraskuussa 20 venepakolaista lisää entisten 101 lisäksi.^lähde?
Yli 300 miljoonassa kotitaloudessa oli televisio.^lähde?
Yhdysvaltalainen, Hitlerin Saksan juutalaisvainoja käsittelevä TV-sarja Polttouhrit oli eri puolilla maailmaa kevätkauden katsotuimpia ohjelmia.
Radiokuunnelmasarja Knalli ja sateenvarjo alkoi Suomessa.

[muokkaa] Syntyneitä

9. tammikuuta – Peter Žonta, mäkihyppääjä
12. tammikuuta – Marzi Nyman, kitaristi
16. tammikuuta – Aaliyah, laulaja ja näyttelijä (k. 2001)
20. tammikuuta – Shiroyama Yuu, Aoi kitaristi ("the GazettE")
1. helmikuuta – Aino-Kaisa Saarinen, suomalainen maastohiihtäjä
19. helmikuuta – Mariska, rap-artisti
19. helmikuuta – Sarah Schleper, alppihiihtäjä
21. helmikuuta – Jennifer Love Hewitt, laulaja ja näyttelijä
11. maaliskuuta – Joel Madden, laulaja
11. maaliskuuta – Benji Madden, kitaristi
16. maaliskuuta – Tawny Roberts, pornonäyttelijä
29. maaliskuuta – Marika Fingerroos, suomalainen "salarakas"
4. huhtikuuta – Heath Ledger, Australialainen näyttelijä
8. huhtikuuta – Alexi Laiho, suomalainen laulaja ja muusikko ("Children of Bodom")
20. huhtikuuta – Tuomas Haapala, suomalainen jalkapalloilija
23. huhtikuuta – Samppa Lajunen, suomalainen yhdistetyn hiihtäjä ja kolminkertainen olympiavoittaja
23. huhtikuuta – Lauri Ylönen, suomalainen laulaja ja muusikko ("The Rasmus")
30. huhtikuuta – Tuomo Prättälä, suomalainen muusikko ja säveltäjä
1. toukokuuta – Pauli Rantasalmi,suomalainen kitaristi ja säveltäjä-tuottaja ("The Rasmus")
16. toukokuuta – Antti Siirala, suomalainen pianisti
26. toukokuuta – Elisabeth Harnois, näyttelijä
21. elokuuta – Kelis, yhdysvaltalainen R&B-laulaja
21. elokuuta – Kimberly Stewart, yhdysvaltalainen malli ja näyttelijä
2. syyskuuta – Alexander Povetkin venäläinen nyrkkeilijä
7. syyskuuta – Antti Luusuaniemi, suomalainen näyttelijä
8. syyskuuta – Pink, yhdysvaltalainen laulaja
13. syyskuuta – Kai Vainiomäki, suomalainen Disney-taiteilija
19. syyskuuta – Jarno Laasala, suomalainen Duudsoni-ryhmän jäsen
20. syyskuuta – Rakel Liekki, suomalainen entine pornonäyttelijä
28. syyskuuta – Bam Margera, yhdysvaltalainen ammatilaisrullalautailija ja näyttelijä
10. lokakuuta – Emmi, suomalainen laulaja ja muusikko
17. lokakuuta – Kimi Räikkönen, Formula 1 -kuljettaja
28. lokakuuta – Aki Hakala, suomalainen rumpali ("The Rasmus")
10. marraskuuta – Ilkka Jääskeläinen, suomalainen laulaja
14. marraskuuta – Mpule Kwelagobe, Miss Universum 1999
26. marraskuuta – Heli Jukkola, suomalainen suunnistaja
27. marraskuuta – Eero Heinonen, suomalainen basisti ("The Rasmus")
26. joulukuuta – Chris Daughtry, laulaja ja muusikko
31. joulukuuta – Bob Bryar, yhdysvaltalainen rumpali ("My Chemical Romance")

[muokkaa] Kuolleita

5. tammikuuta – Kyllikki Mäntylä, suomalainen kirjailija
26. tammikuuta – Nelson Rockefeller, New Yorkin pormestari ja USA:n varapresidentti.
29. tammikuuta – Antero Salmenkivi, suomalainen kansanedustaja
2. helmikuuta – Sid Vicious, Englantilainen punk-muusikko
2. helmikuuta – Veikko Ihamuotila, suomalainen poliitikko, MTK:n puheenjohtaja
5. helmikuuta – Taisto Tammi, suomalainen laulaja
7. helmikuuta – Josef Mengele, saksalainen hirmuteoista tunnettu natsitohtori
8. helmikuuta – Dennis Gabor, englantilainen Nobel-fyysikko
12. helmikuuta – Jean Renoir, ohjaaja
22. helmikuuta – Sigrid Schauman, suomalainen taidemaalari
24. helmikuuta – Aino Mantsas, suomalainen näyttelijä
27. helmikuuta – Uhra-Beata Simberg-Ehrström, suomalainen tekstiilitaiteilija
28. helmikuuta – Olli Borg, suomalainen sisustusarkkitehti
2. maaliskuuta – Leo I. Mattila, suomalainen toimitusjohtaja, kansanedustaja, kilpa-autoilija
10. maaliskuuta – Atos Wirtanen, suomalainen lehtimies ja poliitikko
15. maaliskuuta – Leonide Massine, venäläis-yhdysvaltalainen koreografi
16. maaliskuuta – Jean Monnet, ranskalainen poliitikko ja taloustieteilijä
18. maaliskuuta – Eino Raunio, suomalainen poliitikko, kaupunkineuvos
4. huhtikuuta – Zulfikar Ali Bhutto, Pakistanin presidentti
7. huhtikuuta – Amir Abbas Hoveida, Iranin pääministeri
9. huhtikuuta – Ben Renvall, suomalainen kuvanveistäjä
10. huhtikuuta – Nino Rota, italialainen säveltäjä
20. huhtikuuta – Toivo Mäkelä, suomalainen näyttelijä
29. huhtikuuta – Martti Turunen, suomalainen säveltäjä ja kuoronjohtaja, professori
1. toukokuuta – Taisto Mäki, suomalainen juoksija
29. toukokuuta – Mary Pickford, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä
6. kesäkuuta – Jaakko Keränen, suomalainen meteorologi, professori
11. kesäkuuta – John Wayne, näyttelijä
17. kesäkuuta – Nicholas Ray, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
8. heinäkuuta – Robert Woodward, yhdysvaltalainen Nobel-kemisti
12. heinäkuuta – Kalervo Tuukkanen, suomalainen säveltäjä
18. heinäkuuta – Paavo Prokkonen, neuvostokarjalainen poliitikko, Terijoen hallituksen Karjalan asiain ministeri
29. heinäkuuta – Herbert Marcuse, saksalais-yhdysvaltalainen filosofi
29. heinäkuuta – Ture Ara, suomalainen oopperalaulaja
29. heinäkuuta – Birgit Kronström, suomalainen näyttelijä ja laulaja
3. elokuuta – Bertil Ohlin, ruotsalainen Nobel-taloustieteilijä
5. elokuuta – Raino Vehmas, suomalainen lehtimies ja professori, Aamulehden päätoimittaja
6. elokuuta – Feodor Lynen, saksalainen Nobel-lääketieteilijä
14. elokuuta – Ernst Chain, saksalais-englantilainen Nobel-biokemisti
20. elokuuta – Veikko Polameri, suomalainen kirjailija
26. elokuuta – Mika Waltari, suomalainen kirjailija
27. elokuuta – Amiraali Louis Mountbatten, Mountbattenin jaarli, brittiläinen valtiomies ja viimeinen Intian varakuningas
5. syyskuuta – Erik Cronvall, suomalainen kapellimestari
12. syyskuuta – Eino Poutiainen, suomalainen kansanedustaja, Suomen Maaseudun Puolueen varapuheenjohtaja
14. syyskuuta – Erkki Mikael Salmi, suomalainen kirjailija
20. syyskuuta – Ludvik Svoboda, Tšekkoslovakian presidentti
25. syyskuuta – Tapio Rautavaara, suomalainen urheilija, olympiavoittaja, laulaja ja elokuvanäyttelijä
3. lokakuuta – Armi Ratia, suomalainen tekstiilitaiteilija, Marimekon perustaja
26. syyskuuta – Park Chung Hee, Etelä-Korean presidentti
18. lokakuuta – Essi Renvall, suomalainen kuvanveistäjä
22. lokakuuta – Nadia Boulanger, ranskalainen säveltäjä ja musiikkipedagogi
26. lokakuuta – Glory Leppänen, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja
4. marraskuuta – Jorma Huttunen, suomalainen oopperalaulaja
26. marraskuuta – Lennu Juvela, suomalainen taidemaalari
30. marraskuuta – Zeppo Marx, yhdysvaltalainen näyttelijä
2. joulukuuta – Onttoni Miihkali, suomalainen kirjailija
21. joulukuuta – Aulis Blomstedt, suomalainen arkkitehti
24. joulukuuta – Rudi Dutschke, saksalainen opiskelijajohtaja
25. joulukuuta – Joan Blondell, yhdysvaltalainen näyttelijä
29. joulukuuta – Ester Toivonen, Miss Eurooppa 1934
30. joulukuuta – Richard Rodgers, yhdysvaltalainen säveltäjä
31. joulukuuta – Jesse Owens, yhdysvaltalainen juoksija

[muokkaa] Elokuvia

[muokkaa] Nobelin palkinnot

[muokkaa] Muuta

Elokuvavuosi 1979

[muokkaa] Viitteet

↑ Mitä-Missä-Milloin 1980, Otava 1979, s. 40.
↑ Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 40. Katso myös esim. Suru Virroilla, Uusi Suomi 24. tammikuuta 1979.
↑ Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 85-86.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1979.

[0] Mitä-Missä-Milloin 1980, Otava 1979, s. 40.

[1] Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 40. Katso myös esim. Suru Virroilla, Uusi Suomi 24. tammikuuta 1979.

[2] Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 85-86.

[1]

[2]

[3]