Lordi (yhtye)

Wikipedia

Lordi Dark Floors -elokuvan maailmanensi-illassa Oulun Energia -areenalla 6. helmikuuta 2008.
Tiedot
Toiminnassa:	1996–
Tyylisuunta:	metallimusiikki
Tyylilaji:	hard rock heavy metal shock rock
Kotipaikka:	Helsinki, Suomi
Laulukieli:	englanti
Sivusto:	www.lordi.fi
Jäsenet
Mr. Lordi laulu Amen kitara Kita rummut, laulu OX basso Awa kosketinsoittimet, laulu
Entiset jäsenet
G-Stealer basso (1996 – 1999) Magnum basso (1999 – 2002) Kalma basso, laulu (2002 – 2005) Enary kosketinsoittimet (1997 – 2005)
Levy-yhtiöt
Sony Music 2008 – GUN Records 2008 – / The End Records 2006 – BMG Finland 2002 – 2004 Drakkar 2002 – 2008 Sony BMG 2004 – 2008 Sanctuary 2004 – 2005

Lordi on vuonna 1996 perustettu suomalainen heavy metal -yhtye, joka tunnetaan hirviönaamioistaan ja -puvuistaan sekä pyrotekniikkaa hyödyntävistä konserteistaan. Yhtye keskittyy keulakuva-laulajaan sekä lauluntekijään, Rovaniemeltä kotoisin olevaan Tomi "Mr. Lordi" Putaansuuhun. Läpimurtonsa Lordi teki vuonna 2002 "Would You Love a Monsterman?" -kappaleellaan. Yhtye sai kansainvälistä huomiota sen voitettua järjestyksessä 51. Eurovision laulukilpailun 20. toukokuuta 2006 huikeilla 292 pisteellä ja kappaleellaan "Hard Rock Hallelujah". Lordi on yksi menestyneimmistä suomalaisista yhtyeistä.

"Hard Rock Hallelujahin" ohella yhtyeen tunnetuimpia kappaleita ovat vuoden 2002 Get Heavy -debyyttialbumilta läpimurtohitti "Would You Love a Monsterman?" ja "Devil is a Loser", vuoden 2004 The Monsterican Dream -albumilta "My Heaven Is Your Hell" ja "Blood Red Sandman" ja vuoden 2006 The Arockalypse -albumilta "Who's Your Daddy?", "It Snows In Hell", "They Only Come Out At Night" ja "Bringing Back The Balls To Rock". Uusin albumi, Deadache julkaistiin 29. lokakuuta 2008.

Yhtyeen kolme ensimmäistä albumia ovat myyneet platinaa, joista kaksi myös multiplatinaa.^[1] Lordin levyjä on myyty Euroopassa yli 300 000 kappaletta.^[2] Yhtyeen myydyintä albumia, The Arockalypseä on myyty maailmanlaajuisesti 350 000 kappaletta.^[3] Lordin levyjä on myyty maailmanlaajuisesti 450 000 kappaletta.

Sisällysluettelo 1 Historia 1.1 Alkuvaiheet (1996–2002) 1.2 Läpimurto (2002–2003) 1.3 Suosion hiipuminen (2004–2005) 1.4 Euroviisut ja uusi läpimurto (2006) 1.4.1 Euroviisujen voitto 1.4.2 Lordi-huuma 1.5 Euroviisujen jälkeen (2006–2008) 1.5.1 Dark Floors (2008) 1.6 Deadache (2008–2009) 1.7 Nykytilanne (2009−) 2 Yhtyeen musiikki 3 Esiintymisasut 4 Lavaesiintyminen 5 Tunnukset 6 Kritiikki 7 Jäsenet ja kokoonpanot 7.1 Nykyiset jäsenet 7.2 Entiset jäsenet 8 Diskografia 8.1 Albumit 8.2 Kokoelmalevyt 8.3 Singlet ja EP:t 8.4 Musiikkivideot 8.5 DVD:t 8.6 Elokuvat 9 Oheistuotteet 9.1 Lordi Cola 9.2 Lordi-makeiset 10 Kiertueet 11 Taustavaikuttajia 11.1 Tuottajat 11.2 Tuotantopäälliköt 11.3 Managerit 11.3.1 Kiertuemanagerit 11.4 Levy-yhtiöt 12 Palkintoja 13 Katso myös 14 Lähteet 15 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

[muokkaa] Alkuvaiheet (1996–2002)

Rovaniemeltä kotoisin ollut ja Helsinkiin muuttanut Tomi "Mr. Lordi" Putaansuu oli Kiss Army Finlandin perustaja ja alkuperäinen puheenjohtaja. 1990-luvulla Putaansuu ryhtyi kokoamaan uutta yhtyettä hajonneen Wanda Whips Wall Street -yhtyeen tilalle. Lordi-yhtye perustettiin vuonna 1996 Putaansuun järjestämällä Kiss-faniristeilyllä tavanneiden muusikoiden kesken. Risteilyllä oli mukana 350 Kiss-fania, ja heidän joukossaan oli myös esimerkiksi Ville Valo ja Jussi 69. Lordin suurin innoittaja onkin juuri Kiss-yhtye ja sen keulakuva Gene Simmons, jonka kanssa Mr. Lordi on ystävystynyt.^lähde? Faniristeilyn määränpää oli Tukholma, jonne alkuperäiseen kokoonpanoon palannut Kiss saapui esiintymään ensimmäistä kertaa 13 vuoteen yhtyeen mustavalkoisissa kasvomeikeissä.^[4]

Uuden "Kiss-huuman" innoittamana Putaansuu halusi koota Kissin tapaisen yhtyeen, joka esiintyy naamioituneena ja käyttää näyttäviä lavaefektejä. Hänen pitkäaikainen unelmansa oli soittaa yhtyeessä, joka käyttäisi hirviöpukuja, ja idea oli toteutumassa. Yhtyeen nimi sai alkunsa Putaansuun käyttämästä taiteilijanimestä Lordi, jolla hän oli ennen yhtyeen perustamista julkaissut muutamia omia musiikkitöitään. Lordi-lempinimen Putaansuulle antoi ohjaaja Pete Riskin äiti.^[5]

Lordin ensimmäiseksi kokoonpanoksi muotoutui kolmikko Tomi "Mr. Lordi" Putaansuu (laulu), Jussi "Amen" Sydänmaa (kitara) ja Sami "G-Stealer" Keinänen (basso). Alun perin Amenista käytettiin nimeä "pornokeisari", mutta nimi muuttui "Ameniksi". Nimi sai alkunsa Sydänmaan mukaan hänen näkemästään unesta. Lisäksi Sydänmaa oli kouluaikanaan ollut kiinnostunut muinaisesta Egyptistä ja lukenut paljon Amen-Ra-nimisestä jumalasta. Taiteilijanimi "Amen" on peräisin egyptiläiseltä jumalalta ja hahmosta luotiin kuolleen faaraon muumio.

G-Stealerin nimi oli alun perin "Gene Replacer", joka tarkoitti "Phonegeenien korvaajaa". Samalla nimi toi mieleen Kissin laulaja-basistin Gene Simmonsin ja toisaalta nimi tarkoitti myös "Genen korvaajaa". Putaansuun mielestä Gene Simmonsia ei voi korvata, ja hän halusi muuttaa nimen ja nimi muuttui muotoon "G-Stealer".

Kokoonpano laajentui vuonna 1997 kosketinsoittajalla Erna "Enary" Siikavirran liityttyä yhtyeeseen. Enaryn hahmoksi luotiin naisen ja hirviön "sekoitus", sillä Siikavirta ei halunnut hänen esiintysmisasunsa olevan liian ruma. Enaryn puku poikkesi muiden yhtyeen jäsenten asusteista muun muassa siten, että Enaryn kasvoista puolet oli näkyvissä, kuitenkin niin, ettei hänen todellisia kasvojaan tunnistaisi.

Vuonna 1999 ryhmä nauhoitti levyn Bend Over And Pray The Lord. Arska Tiaisen omistaman Levy-yhtiön oli alun perin tarkoitus julkaista albumi, mutta Tiaisen mukaan Levy-yhtiön resurssit eivät olisi riittäneet Lordin markkinoimiseen. Tiainen suositteli Lordin albumin julkaisijaksi Kimmo Hirvosen omistamaa Anaconda Recordsia. Albumia ei kuitenkaan koskaan julkaistu, sillä Anaconda Records ajautui konkurssiin hieman ennen albumin julkaisua. Yhtye ei myöskään tehnyt ainuttakaan keikkaa alkuperäisessä kokoonpanossaan, vaikka yhtyeelle oli luvattu levynjulkaisukeikka 1999. Saman vuoden aikana G-Stealer erosi yhtyeestä töidensä vuoksi ja tilalle yhtyeeseen liittyi Sami "Magnum" Wolking, joka oli Putaansuun vanhoja tuttuja Kiss Army Finlandin kautta. Tiainen ryhtyi yhtyeen manageriksi samana vuonna. Vuonna 2000 kokoonpano laajentui rumpalilla Sampsa "Kita" Astalan liityttyä yhtyeeseen.^[6]

Sampsa Astalan "Kita"-hahmolle luotiin lähes samanlainen asu kuin entisen basistin, "G-Stealerin". Kummankin hirviöpuku esitti Jaws Of Terroria, ulkoavaruudesta saapunutta hirviötä, joka ulkomuodoltaan muistutti predatoria. Koska "Kita" oli yhtyeessä rumpali, hän ei voinut käyttää muun yhtyeen tavoin hirviöpukuun kuuluvia korkeapohjaisia kenkiä. Yhtyeessä sovittiin, että konserteissa Astalan jaloissa on tavalliset kengät, jotta soittaminen ei vaikeutuisi, mutta virallisissa kuvaussessioissa Astala käyttää korkeapohjaisia hirviökenkiä.^[6]

[muokkaa] Läpimurto (2002–2003)

Useiden epäonnistuneiden yrityksien jälkeen saada levytyssopimus, Lordi solmi levytyssopimuksen BMG Finlandin kanssa vuonna 2002. Heinäkuussa 2002 julkaistiin yhtyeen ensimmäinen single, Would You Love a Monsterman?, josta tehtiin myös musiikkivideo. Single nousi singlelistan ykkössijalle ja oli yksi kesän 2002 soitetuimmista kappaleista. Saman kesän aikana yhtye meni tuottaja T. T. Oksalan johdolla Finnvox-studioon äänittämään ensimmäistä albumiaan. Esikoisalbumin äänitys ei onnistunut ongelmitta, sillä studiosessioiden aikana yhtyeen ja T. T. Oksalan välillä ilmeni erimielisyyksiä, muun muassa aikatauluista. Yhtyeen jäsenet olivat täsmällisiä sovituissa ajankohdissa, eivätkä halunneet äänitysten viivästyvän. Oksala suhtautui albumin tekoon kevyemmältä kannalta, eikä aina ollut studiosessioissa paikalla sovittuun aikaan.^[7]

Syksyllä 2002 basisti Magnum erotettiin yhtyeestä henkilökohtaisista syistä ja hänen tilalleen yhtyeeseen liittyi Niko "Kalma" Hurme. "Kalma" oli hahmona "moottoripyöräzombie Helvetistä". Hahmon kasvonaamio oli esiintynyt jo Putaansuun tekemällä "Inferno"-musiikkivideolla 1995 osana kitaraa. Koska Niko "Kalma" Hurme liittyi yhtyeeseen jo esikoisalbumin ollessa levytetty ja sen ilmestyessä pian, Kalma ei soittanut ensimmäisellä albumilla, vaikka hän esiintyikin albumin kuvituksessa ja kokoonpanotiedoissa.

Marraskuussa 2002 julkaistiin yhtyeen debyyttialbumi, Get Heavy, jonka kansiluonnos on mukailtu Kiss-yhtyeen Love Gun -albumista. Alkuperäinen luonnos oli mukailtu Destroyer-albumista. Lordi soitti ensimmäisen keikkansa 8. joulukuuta 2002 Helsingissä, Nosturi-klubilla. Alun perin esikoiskeikkaa oli suunniteltu Tavastialle, mutta yhtyeen käyttämän pyrotekniikan vuoksi Tavastia olisi ollut liian herkkä paikka Lordille tulipalon syttymisvaaran vuoksi.

Yhtye voitti vuoden 2003 Emma-palkinnon parhaasta kotimaisesta hard rock/heavy metal -albumista debyyttialbumillaan Get Heavy. Levyä on myyty yli 67 000 kappaletta, ja se myi platinaa jo 2003^[8] sekä multiplatinaa 2006.^[1]

Vuonna 2003 Lordi esiintyi useissa musiikkitapahtumissa Suomessa ja ulkomailla, etenkin Saksassa, jossa Lordi oli mukana keväällä Wacken Road Show -kiertueella. Lordi teki myös muutamia yhteiskeikkoja Saksassa Nightwishin kanssa soittaessa Nightwishin lämmittelijänä. Yhteiskiertue oli kummallekin yhtyeelle hyödyksi, sillä Lordilla ja Nightwishilla on vankka suosio Saksassa ja tuolloin levytyssopimus saman saksalaisen levy-yhtiön, Drakkarin kanssa. Nightwish oli saavuttanut jo vankan suosion Saksassa ja yhteisten konserttien ansiosta Lordi sai tunnettavuutta myös Saksassa.^[9]

Yhtyeen varsinaisena läpimurtokonserttina voitiin pitää Raumanmeren juhannusta vuonna 2003, jolloin Lordi esiintyi tapahtuman päälavalla. Konsertti taltioitiin ja esitettiin saman vuoden aikana YLE TV2 -kanavalla. Konsertissa Lordi esitti Get Heavy -debyyttialbumin kappaleita ja cover-version Alice Cooperin kappaleesta "He's Back" (Man Behind the Mask).^[10]

[muokkaa] Suosion hiipuminen (2004–2005)

Vuodenvaihteessa 2003–2004 Lordi aloitti seuraavan studioalbuminsa äänittämisen. Tällä kertaa albumin tuotti Hiili Hiilesmaa, jonka kanssa yhtye tuli hyvin toimeen. Lordi julkaisi 14. huhtikuuta 2004 toisen albuminsa, The Monsterican Dream, jonka tunnetuimpia kappaleita ovat singleinäkin julkaistut "My Heaven Is Your Hell" ja "Blood Red Sandman". Albumin ilmestymisen aikoihin yhtyeen pukuihin ja naamareihin tehtiin myös uudistuksia. Albumin erikoispainoksen yhteydessä julkaistiin myös DVD, joka sisälsi yhtyeen oman lyhytelokuvan The Kin (2004). Elokuvassa yhtyeen jäsenet tosin olivat sivurooleissa. Elokuvasta huolimatta levy on yhtyeen tähän asti huonoiten menestynyt. Vuonna 2006 The Monsterican Dreamin myynti ylitti kultarajan, ja nykyisin albumia on myyty noin 33 000 kappaletta. Platinarajan albumi ylitti vuonna 2007.^[1]

Yhtyeen suosion hiivuttua Suomessa Lordi yritti saada suosiota Saksan lisäksi myös muualla. Helmikuussa 2005 julkaistiin Sanctuary Recordsin toimesta The Monster Show -kokoelmalevy. Alun perin Sanctuaryn oli ollut tarkoitus ryhtyä markkinoimaan kokoelmalevyä Yhdysvalloissa, mutta taloudellisten ongelmien vuoksi Yhdysvalloissa ei julkaistu kokoelmaa. Sanctuary kuitenkin julkaisi kokoelmalevyn Isossa-Britanniassa. Suomessa kokoelmalevyn julkaisi Sony BMG.

Ajatus The Monster Show -kokoelmalevystä sai alkunsa keväällä 2004 Lordin The Monsterican Dream -albumin julkaisun aikaan. Tomi "Mr. Lordi" Putaansuu kävi Tukholmassa haastattelemassa KISS-yhtyeen Gene Simmonsia Inferno-lehteen. Samalla hän lahjoitti Simmonsille Lordin esikoisalbumin, Get Heavyn (2002). Myöhemmin Simmonsin assistentti ilmoitti, että hän voisi julkaista Lordin albumin Yhdysvalloissa omalla levymerkillään, mutta jos yhtye haluaisi myyntituloista itselleen osuuden, olisi parempi julkaista levy Kissin levy-yhtiön, Sanctuary Recordsin, kautta. Sanctuary ei kuitenkaan halunnut julkaista kumpaakaan studioalbumia erikseen vaan koosteen albumien parhaista kappaleista. Get Heavyn ja The Monsterican Dreamin parhaista kappaleista koostettiin kokoelmalevy The Monster Show. Kokoelman johdosta Lordi teki keväällä 2005 European Monstour -kiertueen Euroopassa, jonka aikana yhtyeen sisäinen ilmapiiri kiristyi ja johti jäsenten välisiin riitoihin. Tämän vuoksi kiertueen loputtua Mr. Lordi erotti yhtyeen kosketinsoittajan, Enaryn.^[11]

Myöhemmin samana vuonna basisti Kalma halusi erota henkilökohtaisten syiden takia. Kalman päätökseen vaikutti muun muassa hänen nelilapsinen perheensä ja yhtyeen silloinen huono taloudellinen tila. Tomi "Mr. Lordi" Putaansuu yritti saada Kalman pysymään yhtyeessä ehdottamalla tälle, että hän soittaisi vain suurimmilla kiertueilla ja muille keikoille yhtyeeseen palkattaisiin sijainen, jolle tehtäisiin oma hirviöasuste. Kalma ei suostunut Mr. Lordin ehdotukseen, sillä hän halusi olla yhtyeessä mukana joko täysillä (joka ei hänen osaltaan ollut silloisen elämäntilanteen vuoksi mahdollista), tai ei ollenkaan. Kalma kuitenkin soitti basso-osuudet tulevalle The Arockalypse -albumille. Kalma erosi yhtyeestä vain hieman ennen kuin Lordi ilmoittautui mukaan Suomen euroviisukarsintoihin.^[12]

Uusina jäseninä yhtyeeseen liittyivät kosketinsoittaja Leena "Awa" Peisa ja basisti Samer "OX" el Nahhal. Kokoonpanon uudistumisen myötä myös yhtyeen esiintymisasut uudistettiin. "Awan" hirviöasu esitti 26-vuotiaana surmattua aatelisneitoa, joka oli noussut kuolleista. "OXin" nimeksi suunniteltiin alun perin el Nahhalin oikeaa etunimeä, Sameria. Koska Samer on egyptiläinen nimi, Putaansuu päätyi tulokseen, että kuulostaisi naurettavalta, jos egyptiläisessä hard rock -yhtyeessä vaikuttaisi jäsen nimeltä "Tapani". Nimi "OX" tarkoittaa härkää, joten el Nahhalin hirviöhahmosta luotiin ihmisen ja härän risteytys. Koska edellinen basisti Kalma oli suosittu yhtyeessä, OXista tehtiin Kalman "isoveli".^[13]

[muokkaa] Euroviisut ja uusi läpimurto (2006)

Kolmannella albumilla, The Arockalypsellä, vierailivat muun muassa Kissin Bruce Kulick, Acceptin Udo Dirkschneider, Twisted Sisterin keulakuva Dee Snider sekä saman yhtyeen kitaristi Jay Jay French, joka soittaa soolon "The Chainsaw Buffet" -kappaleessa.^[14]

Lordi osallistui vuoden 2006 Suomen euroviisukarsintoihin, jotka se myös voitti ja pääsi näin edustamaan Suomea Eurovision laulukilpailussa 2006 kappaleellaan "Hard Rock Hallelujah". Lordi sai voittonsa myötä iltapäivälehtien kaiken huomion. Julkisuus ei ollut aluksi pelkästään myönteistä. Jotkut muun muassa pitivät yhtyeen valintaa pyhäinhäväistyksenä ja huonona vitsinä (Isä Mitro^[15]), sekä merkkinä suomalaisten huonosta itsetunnosta (Alexander Stubb^[16]). Yhtyettä syytettiin myös saatananpalvonnasta – esimerkiksi Karjalohjan kirkkoherra Heikki Linnavirta piti Lordin kappaletta "epävireisenä ylistyslauluna saatanalle".^[17][18] Yhtyeen jäsenet kiistivät väitteet johdonmukaisesti. Iltapäivälehdet kirjoittivat myös siitä, että Lordille vuonna 2001 treenikämppää vuokranneen Osuuskunta BSE-Productionsin puheenjohtaja Otto Pankakoski tuomittiin myöhemmin elinkautiseen Kampin autopommista.^[19]

Lordi voitti lauantaina 6. toukokuuta 2006 Tampere-talossa järjestetyn Euroviisut – Muistathan -gaalan kaikkien aikojen parhaana suomalaisena euroviisuna. Tämän jälkeen Lordi eteni 18. toukokuuta 2006 Euroviisujen semifinaaleista finaaleihin, kaikkien aikojen ensimmäisenä Suomen edustajana esikarsintoihin perustuvien Euroviisujen historiassa.

Lordi oli myös kansainvälisesti yksi seuratuimpia kilpailijoita Euroviisuissa. Yleisesti Lordi sai myönteisen vastaanoton, mutta jotkut ulkomaiset tahot syyttivät Lordia saatananpalvonnasta, muun muassa Kreikan ortodoksinen kirkko. Kyproksella Suomen esikatseluvideo kiellettiin.

[muokkaa] Euroviisujen voitto

Lauantaina 20. toukokuuta 2006 Lordi teki historiaa voittamalla Suomen edustajana Ateenassa järjestetyt Euroviisut kappaleellaan "Hard Rock Hallelujah". Kappale sai pisteitä 292, joka oli kaikkien aikojen piste-ennätys kunnes Norjan Alexander Rybak löi sen vuoden 2009 Euroviisuissa 387 pisteellä. Vain kolme maata – Armenia, Albania ja Monaco – eivät antaneet ainuttakaan pistettä Suomelle. Kahdeksan maata antoi Suomelle täydet 12 pistettä. Lordi oli myös semifinaalin ykkönen ja sai siinäkin 292 pistettä, mikä oli historiallista, sillä Lordi oli ensimmäinen sekä semifinaalin että finaalin voittanut kilpailija Euroviisuissa. Yhtyettä vahvisti Euroviisuissa taustalaulajana Pasi Rantanen Thunderstone-yhtyeestä.^[20]

Rovaniemeläislähtöinen Lordin keulahahmo Tomi Putaansuu palkittiin tontilla ja yhtyeen muut jäsenet Rovaniemen kaupungin kunniakansalaisuudella. Rovaniemellä järjestetyssä kansanjuhlassa kaupungin Sampo-aukio nimettiin Lordin aukioksi, ja Lapin liitto myönsi Lapin vuoden 2006 aluekehittäjäpalkinnon yhtyeelle.^[21][22] Muille yhtyeen jäsenille osoitettiin myös kunnoitusta: rumpali Kitan mukaan nimettiin nuorisokeskus hänen kotiseudullaan Karkkilassa, ja kitaristi Amenin entisen koulun lähelle Mäntsälään pystytettiin kiviveistos, joka sai nimen "Hard Rock".^[23] Myös kosketinsoittaja Awa sai palkinnon, joka oli 500 euron stipendi.^[24] Lordille on myös suunnitteilla juhlaraha. Idean nosti esille silloinen eduskunnan puhemies Paavo Lipponen eduskunnan satavuotisjuhlarahan lyömisen yhteydessä.^[25] Lordi sai tunnustusta myös hakkeripiireissä: Linus Torvalds julkaisi Linux-ytimen version 2.6.17-rc5 lempinimellä "Lordi Rules".

Lordin voitonjuhlat järjestettiin 26. toukokuuta 2006 Helsingin Kauppatorilla, jossa yleisöä oli paikalla arviolta 80 000–90 000. Ennen yhtyeen esiintymistä rikottiin karaoken maailmanennätys, kun 80 000 ihmistä lauloi "Hard Rock Hallelujah" -kappaletta. Yhtye esitti kappaleet "Bringing Back the Balls to Rock", "Devil is a Loser", "Blood Red Sandman", "It Snows in Hell", "Would You Love a Monsterman?" ja "Hard Rock Hallelujah". Tilaisuuden yhteydessä tasavallan presidentti Tarja Halonen palkitsi Lordin Suomalaisen työn liiton pronssisella avainlipulla.

Huolimatta siitä, että Lordi oli useasti pyytänyt tiedotusvälineitä olemaan julkaisematta kuvia yhtyeen jäsenistä ilman esiintymisasuja ja vertasi siihen, että eihän joulupukiltakaan riisuta naamaria, brittiläiset lehdet Daily Mail ja The Sun sekä ruotsalainen Expressen julkaisivat 22. toukokuuta kuvan, jota he väittivät vanhaksi kuvaksi Lordista ilman naamaria.^[26]

Tanskalaisen Aller-kustantamon 7 päivää -lehti julkaisi 24. toukokuuta kansikuvana vanhan, aikoinaan Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä julkaistun valokuvan Tomi Putaansuusta ilman hirviöpukua, jonka seurauksena Internetissä avattiin vetoomus lehden boikotoimiseksi. Adressi keräsi yli 221 000 nimeä (joista valtaosan kerrotaan olleen todellisia^[27]). Myös mainostajat kiinnittivät tapaukseen huomiota ja sen johdosta muun muassa Olvi keskeytti mainoskampanjansa lehdessä.^[28] Lehti pyöritti myöhemmin Anteeksi Lordi -mainoskampanjaa verkkosivuillaan ja ainakin MTV3-kanavalla. Saman kustantamon Katso!-lehti julkaisi puolestaan 26. toukokuuta kuvat muista Lordin jäsenistä ilman naamioita ja pyysi samana päivänä julkaisua anteeksi verkkosivuillaan ja televisiossa.^[29]

Kyläkauppias Vesa Keskinen osti Mr. Lordin Ateenassa kerran käyttämän kasvonaamion YLE:n huutokaupasta kesällä 2006. Naamio luovutettiin 28. kesäkuuta 2006 YLE:n Isossa Pajassa, ja se on esillä Tuurin kyläkaupan musiikkiosastolla. Keskinen osti naamion 6 701 eurolla. Hinnasta muodostuu käännettynä päivämäärä 1.7.2006, jolloin järjestettiin Keskisen Miljoona Rock -musiikkifestivaali. Lordin lisäksi tilaisuudessa esiintyivät Dio ja Billy Idol.^[30]

[muokkaa] Lordi-huuma

Euroviisuvoiton jälkeen Suomessa vallitsi "Lordi-huuma", ja yhtyeelle valmistettiin useita oheistuotteita, joista esimerkkeinä "Lordi Cola" -virvoitusjuoma, Lordi-makeiset, kaksi kirjaa ja kaksi sarjakuva-albumia.

Euroviisuvoiton jälkeen markkinoijat ottivat Lordin omakseen. Huoltoasemaketju Esso mainosti nakkisämpylöitään sloganilla Hard Dog Hallelujah ja Pepsi mainosti juomiaan lauseella Hard Drink Hallelujah. Syyskuussa markkinoille ilmestyi Olvin valmistama Lordi Cola, josta myöhemmin tuli myyntiin myös Vanilla-versio.^[31] Limonadipullojen etiketit suunnitteli itse Mr. Lordi. 1,5 litran pullo Lordi Colaa maksoi 2 euroa.^[32] Lokakuussa 2006 ilmestyi markkinoille kaksi Mr. Lordin suunnittelemaa makeispussia.^[33] Syksyllä 2006 Lordi ikuistettiin Sampo-konsernin MasterCard-, VISA- ja Visa Electron -kortteihin.^[34]

Suomen Posti Oyj (nyk. Itella) julkaisi 9. toukokuuta 2007 postimerkkiarkin, jonka aiheena ovat Eurovision laulukilpailut. Arkissa on neljä erikoismuotoista postimerkkiä (à 70 snt) ja Lordi on kahden merkin kuva-aiheena. Mr. Lordin kasvokuva on asianosaisen itse piirtämä.^[35]

[muokkaa] Euroviisujen jälkeen (2006–2008)

Euroviisuvoiton jälkeen Lordin taustajoukoissa tehtiin muutoksia ja vakinaiseksi kiertuemanageriksi palkattiin myös yhtyeen pyrotekniikasta vastannut Tommi Niemi, joka oli jo vuodesta 2005 lähtien toiminut yhtyeen varsinaisena kiertuemanagerina. Yhtyeen palkkalistoilla olleet työntekijät joutuivat Euroviisujen myötä kasvaneen suosion vuoksi jättämään muut päivätyönsä ja keskittymään täysillä Lordin kiertueisiin.^[36]

Syksyllä 2006 Lordi aloitti Bringing Back The Balls To Europe -kiertueen, jonka ensimmäisestä konsertista julkaistiin helmikuussa 2007 DVD Bringing Back The Balls To Stockholm 2006. Kiertue päättyi yllätykseen, sillä viimeisellä keikalla Lontoossa, 31. lokakuuta, lavalle nousi myös yhtyeen entinen basisti, Niko "Kalma" Hurme.^[37]

Marraskuussa 2006 Lordi oli pääesiintyjänä MTV Europe Music Awardsissa, minkä lisäksi Mr. Lordi jakoi gaalassa "Paras Rock" -palkinnon. Samoihin aikoihin yhtyeen manageriksi ryhtyi yhdysvaltalainen Bill Aucoin, joka muistetaan muun muassa Kissin alkuperäisenä managerina ja joka oli keskeisessä osassa Kissin läpimurron teossa 1970-luvulla.^[38]

Keväällä 2007 yhtye palkittiin viidesti Emma-gaalassa. Lordi voitti sarjoissa vuoden 2006 paras yhtye, vuoden kappale "Hard Rock Hallelujah", vuoden myydyin albumi The Arockalypse 92 724 kappaleella, sekä vienti-Emman ja uutena palkintona jaettavan E-Emman poikkeuksellisella tavalla musiikin digitaali- ja mobiilimyyntiä lisänneenä artistina.^[39]

Keväällä 2007 Lordi teki lyhyen Bringing Back The Balls To Japan -kiertueen Japanissa ja Bringing Back The Balls To Baltia -kiertueen Baltiassa. Toukokuussa yhtye oli mukana Helsingin Euroviisuissa ja avasi kilpailut esittämällä voittokappaleensa "Hard Rock Hallelujah".

Alkukesästä 2007 Lordi oli Oulussa kuvaamassa Dark Floors -kauhuelokuvaa, joka tuli ensi-iltaan 8. helmikuuta 2008. Heinäkuussa 2007 Lordi lähti Pohjois-Amerikan kiertueelle The OzzFest -festivaalikiertueen mukana.^[40] Kiertueen aikana yhtye sai paljon negatiivista palautetta yhdysvaltalaisilta kriitikoilta. The New York Times -sanomalehti ihmetteli, miten yhtye onnistui voittamaan Euroviisut. Chicago Sun-Timesin mukaan yhtye oli porukka "suomalaisia ääliöitä", jotka pukeutuivat typerästi ja soittivat typerää musiikkia. Kritiikkiä esittivät myös The Indianapolis Star sekä News-Gazette.^[41] Yleisö puolestaan oli tyytyväinen Lordin esiintymisiin ja keikat olivat lähes loppuunmyytyjä.^[42]

Kiertueen aikana yhtyeen jäsenet olivat kovan rasituksen alla, sillä parhaimmillaan keikkapaikoilla lämpötila oli 40–50 astetta. Kiertueen päätähti, Ozzy Osbourne oli huolissaan Lordin jäsenten terveydestä peläten että joku yhtyeen jäsenistä pyörtyisi tai jopa kuolisi keikan jälkeen.^[43]

Ozzfest-kiertueen päätyttyä elokuun lopussa Lordi jäi lyhyelle tauolle. Syyskuussa ilmoitettiin, että yhtye lähtisi 12. lokakuuta 2007 uudelle kiertueelle Yhdysvaltoihin Type O Negativen lämmittelijänä. Kiertue päättyi 31. lokakuuta 2007.^[44] Kiertueen aikana yhtyeen kiertuehenkilökunta joutui väkivallan kohteeksi, sillä yhtyeen kiertuemanageri Rikk Scholvinckia ja turvamiestä yritettiin ampua konsertin jälkeen. Ampujat olivat yhdysvaltalaisia rikollisia, mutta kukaan ei loukkaantunut. Ampujat pakenivat paikalta varastetulla autolla ennen poliisien saapumista.^[45] Kiertueen päätyttyä yhtye palasi Suomeen äänittämään Dark Floors -kauhuelokuvaan tunnuskappaletta, joka julkaistiin myös singlenä.

[muokkaa] Dark Floors (2008)

Pääartikkeli: Dark Floors

Dark Floors – The Lordi Motion Picture on Lordin ideoima kauhuelokuva, joka suunnataan kansainvälisille markkinoille. Elokuva tuli ensi-iltaan Suomessa 8. helmikuuta 2008. Islannissa ja Virossa elokuva sai ensi-iltansa 29. helmikuuta 2008. Muut maat vahvistavat ensi-ilta-aikataulunsa myöhemmin keväällä. Kauhuelokuva esitetään Pohjoismaissa ja myöhemmin maailmanlaajuisesti. Dark Floorsin ohjasi Pete Riski, joka on ohjannut lähes kaikki Lordin musiikkivideot. Elokuvan tuotantoyhtiö on Solar Films, tuottaja Markus Selin ja käsikirjoittaja Pekka Lehtosaari. Projekti sai alkunsa Mr. Lordin haastattelusta, jossa hän pyysi Seliniä ottamaan häneen yhteyttä elokuvaidean merkeissä.^[46] Dark Floorsia on luonnehdittu perinnetietoiseksi, aidoksi kauhuelokuvaksi sekä psykologiseksi trilleriksi. Dark Floors on saanut vaikutteita etenkin 1980-luvun yhdysvaltalaisista kauhuelokuvista. Vaikutteita on haettu myös japanilaisesta tuotannosta.^[47][48]

Elokuva sai maailman ensi-iltansa Oulun Energia -areenalla 6. helmikuuta 2008. Kyseessä oli Suomen kaikkien aikojen suurin elokuvanäytös. Maailman ensi-illan järjestivät elokuvan osarahoittaja POEM ja elokuvan tuotantoyhtiö Solar Films. Yhteistyökumppaneina toimivat Oulun Kärpät, Scandic-hotelli ja Finnkino. Paikalle saapui 3 700 katsojaa. Alun perin jäähallissa oli 4 500 paikkaa, mutta jättikokoisen valkokankaan, kooltaan 15,5 x 6,3 metriä sekä lavan ja esitystekniikan tarvitseman tilan takia katsomossa oli paikkoja ennakoitua vähemmän, 3 700. Tilaisuudessa oli 70 median edustajaa eri puolilta maailmaa. Näytännön jälkeen Lordi esiintyi tapahtumassa. Tuotantoyhtiö vahvisti asian tammikuussa 2008.^[49] Tapahtumaa edeltäneeseen päivään mennessä sali oli loppuunmyyty.

Elokuva sai kriitikoilta erittäin negatiivisen vastaanoton, tosin elokuvan teknistä toteutusta pidettiin lähes kaikissa arvioissa hyvänä. Useimmissa arvosteluissa on elokuvalle annettu kaksi tähteä.^[50] Dark Floorsin hyvinä puolina on pidetty sen sopimista kansainväliseen levitykseen, suurella vaivalla tehtyjä lavasteita ja näyttäviä erikoistehosteita. Osa kriitikoista oli kuitenkin sitä mieltä, että elokuvan juoni on hajanainen eikä se tarjoa kokeneemmille kauhuelokuvien katsojille mitään uutta. Kriitikoiden mukaan elokuvaan on haettu liikaa vaikutteita muista kauhuelokuvista, joka tekee elokuvasta hajanaisen ja vanhaa toistavan. Kriitikko Antti Tohka kirjoittaa, että "valitettavasti ulkokultaisuus onkin ainoa hyvä asia masentavan heppoisessa elokuvassa". Tatu Junni kehuu elokuvan ulkoasua, mutta toteaa, että "käsikirjoitus, erikoistehosteet ja näyttelijät varmistavat kuitenkin sen, että elokuva on paha pettymys jopa armottomimmalle Lordi-fanille".^[51][52]

Dark Floorsin menestys Suomessa ei vastannut odotuksia ensi-iltaviikonloppuna. Elokuva sai Finnkinon teattereissa perjantaina 8. helmikuuta noin 1500 ja lauantaina 9. helmikuuta vajaat 1800 katsojaa. Ensi-iltanaan perjantaina Dark Floors oli Finnkinon katsotuin elokuva, mutta lauantaina vasta viidenneksi katsotuin.^[53] Finnkinon ohjelmistopäällikkö Timo Räisänen kuvailee kauhua hyvin herkäksi tyylilajiksi: "Dark Floors on hyvin erikoinen tapaus. Se on kotimainen elokuvatapaus, josta voi tulla mitä tahansa. Ilmiö on niin yksin, ettei vertailupohjaa ole."^[53]

Lähes heti elokuvan ensi-illan jälkeen Dark Floorsia alettiin markkinoida Berliinin elokuvajuhlilla, missä elokuva sai huomattavasti paremman vastaanoton kuin kotimaassaan. MTV3:n haastattelussa Markus Selin kertoi olleensa erittäin iloinen siitä, miten Dark Floorsia saatiin myytyä Berliinissä. Hänen mukaansa elokuva on saatu myytyä noin 25 maahan, muun muassa Baltiaan ja kaikkiin IVY-maihin.^[54] Elokuva tuli suoraan dvd-levitykseen Yhdysvalloissa 14. lokakuuta 2008.^[55]

[muokkaa] Deadache (2008–2009)

Lordi aloitti neljännen albuminsa nauhoitukset keväällä 2008 ja albumi julkaistiin 29. lokakuuta 2008.^[3] Uuden albumin julkaisua varten yhtye uudisti hirviöpukunsa. Levy sisälsi edeltäjiensä tavoin melodista hard rockia ja heavy metalia, mutta vastaavasti enemmän kauhutematiikkaa, kuin Lordin aiemmat levyt.^[56] Albumin nimeksi varmistui Deadache ja sen on tuotti Nino Laurenne.^[56][57][3] Ennen levyn valmistumista paljastettiin, että sillä kuultaisiin enemmän pianosooloja, kuin edeltäjällään, ja että kappaleessa Missing Miss Charlene kuultaisiin lapsikuoroa.^[37] Levyn ensimmäinen single oli nimeltään Bite It Like a Bulldog ja se julkaistiin 3. syyskuuta 2008. Kappale sai ensisoittonsa radiossa Radio Rockin iltapäivässä perjantaina 15. elokuuta 2008 kello 15.

Yhtyeen kiertuemanageri Rikk Scholvinck lupasi helmikuussa 2008, että ensimmäinen Lordi-figuurisarja tulisi markkinoille samaan aikaan uuden albumin kanssa,^[58] mutta ennen albumin julkaisua yhtye ilmoitti, etteivät he olleet toistaiseksi tehneet sopimusta minkään yrityksen kanssa niiden valmistamisesta.^[37] Levyn äänityksen vuoksi Lordi esiintyi kesällä 2008 harvakseltaan.^[37]

Lordi on ilmoitti ennen levyn ilmestymistä olevansa tietoinen siitä, ettei Deadache tule ainakaan Suomessa myymään edeltäjänsä tavoin. "Se on sanomattakin selvää, että viisut vääristivät edellislevyn tilannetta ja tämä ei voi myydä missään tapauksessa saman verran Euroopassa tai varsinkaan Suomessa. Tiedämme, että todennäköisesti Suomessa levy leimataan flopiksi, vaikka se myisi tuplaplatinaa, kun se ei myy 100 000 kappaletta", Tomi Putaansuu sanoi Iltalehdessä elokuussa 2008.^[59]

Lokakuussa 2008 Kauppalehti uutisoi Lordin euroviisuvoiton jälkeen perustetun Lordi Enterprises -yhtiön tuottaneen tappiota ensimmäisellä, joulukuuhun 2007 kestäneellä tilikaudellaan. Yhtiö teki yli 15 kuukauden mittaisella tilikaudellaan 711 967 euron liikevaihdolla lähes 54 000 euroa tappiota. Lehden mukaan yllättävää on myös se, että yli vuoden mittaiselta tilikaudelta palkkoja on maksettu vain 105 697 euroa yhtiössä keskimäärin kuudelle työntekijälle. Tasaosuuksin jaettuna tämä tekisi vain vajaa 1200 euroa kuussa per työntekijä, johon lukeutuvat myös yhtyeen jäsenet. Rahaa yhtiöllä oli tilillä vuoden 2008 alussa vain 6255 euroa.Yhtiön likviditeetti on muutoinkin tiukalla, sillä vuoden vaihteessa yrityksellä oli rahaa oli vain 56 277 euroa kun laskuja löytyi pelkkinä ostovelkoina 74 896 euroa. Kun muuta lyhytaikaista velkaa oli vielä noin 30 000 euroa, niin lähtökohdat toiselle tilivuodelle olivat jo huonot. Usko ei ole kuitenkaan loppunut hallituksen jäseniltä, sillä sen mukaan tappio katetaan myöhemmin kertyvillä voitoilla, eikä erillisiin toimiin oman pääoman korjaamiseksi ryhdytä.^[60]

Myöhemmin yhtiön edustaja kertoi Kauppalehdelle, että Lordi Enterprisestin "oma pääoma on positiivinen ja vanhat tappiot katettu". Yrityksen edustajan mukaan yhtiön tilanne on nyt hyvä. Käytännössä tämä tarkoittaa kymmenien tuhansien eurojen tuloja yhtiölle.^[61]

Myös Tomi Putaansuu kommentoi yhtiön tilipäätöstä ja lehdistön kirjoittelua aiheesta Iltalehden haastattelussa toteamalla, ettei yhtiön tappiollinen tilipäätös ollut yhtyeelle yllätys.

»Siis miten niin yllätys? Ei se meille itsellemme ollut todellakaan mikään yllätys. Me olimme viime vuonna Yhdysvalloissa Ozzfest-kiertueella. Se maksoi meille paljon. En sano tarkkaa summaa, mutta todella paljon. Me siis sijoitimme tulevaisuuteen. Ja että ihan euroviisuvoitosta huolimatta tuli tappiota. No niin tuli. Suomessakin pitäisi jo tajuta, että viisuvoitosta ei saa penniäkään.^[62]»

Deadachen julkaisun myötä Lordi teki marraskuussa kiertueen Yhdysvalloissa yhdessä Lizzy Bordenin kanssa. Yhtye esiintyi Conan O'Brienin kutsusta 6. marraskuuta suositussa Late Night With Conan O'Brien-ohjelmassa kaikkien aikojen ensimmäisenä suomalaisyhtyeenä.^[63] Lordi esitti ohjelmassa kappaleensa "Bite It Like a Bulldog".^[64]

Deadache ei ole menestynyt edeltäjänsä The Arockalypsen tavoin. Suomessa albumi nousi julkaisuviikollaan albumilistan 5. sijalle, mutta tippui seuraavalla viikolla jo 20. sijalle. Deadache on päässyt Suomen lisäksi listoille muun muassa Ruotsissa, Saksassa, Isossa-Britanniassa ja Itävallassa. Yhdysvalloissa albumia myytiin ensimmäisen viikon aikana 1700 kappaletta.^[65]

[muokkaa] Nykytilanne (2009−)

Lordin seuraavan albumin ensimmäisen singlen on suunniteltu julkaistavan keväällä 2010. Itse albumin on tarkoitus ilmestyä syksyllä. Tomi Putaansuu vietti syyskuussa viikon Los Angelesissa entisen Kiss-kitaristi Bruce Kulickin sekä Jeremy Rubolinon kanssa. Kirjoitussessio tuotti kaksi uutta kappaletta (Cut Off My Head ja Call Off The Wedding). Putaansuun mukaan tuleva levy ottaa entistäkin enemmän vaikutteita 1980-luvulta. Putaansuun mukaan tulevan albumin tyyli poikkeaa aiemmasta Deadache-levystä ja lähentelee Get Heavy-debyyttilevyn tyyliä. Seuraavan pitkäsoiton tuottajana toimii saksalainen Michael Wagener. Studiosessiot Lordi hoitaa Yhdysvalloissa Tenneseen Nashvillessä.^[37]

[muokkaa] Yhtyeen musiikki

Lordin esittämä musiikki on pääosin hard rockia, toisinaan myös raskaampaa metallimusiikkia. Yhtyeen kauhuteemaisten albumien, jäsenten käyttämien hirviöasujen ja kauhuelementtejä sisältävän lavaesiintymisen vuoksi yhtyeen musiikki määritellään myös shock rockiksi. Vaikutteita yhtye on saanut eniten suurimmalta esikuvaltaan Kissiltä, jonka lisäksi yhtye on saanut vaikutteita muun muassa W.A.S.P.ilta, Alice Cooperilta ja Twisted Sisteriltä.^[66] Lordin musiikki ei ole saanut varauksettoman myönteistä vastaanottoa kriitikoilta.^[67]

Vaikka yhtye mielletään usein hard rock -yhtyeeksi, Lordi soittaa perinteistä hard rockia (esimerkiksi Kiss, Queen) raskaampaa musiikkia, jonka vuoksi Lordi määritellään usein myös metallimusiikkiyhtyeeksi. Vuosien aikana yhtyeen musiikin tyyli on muuttunut raskaampaan suuntaan. Esikoislevy Get Heavy edusti suurelta osin perinteistä hard rock -musiikkia, mutta vuonna 2004 julkaistulla The Monsterican Dream -albumilla yhtye oli siirtynyt huomattavasti raskaampaan musiikkiin ja kauhuefektit olivat näkyvämmin esillä. Vuoden 2006 The Arockalypsellä Lordi kevensi hieman musiikkiaan hard rockin suuntaan ja jätti albumilta lähes kaikki kauhuefektit pois.^[36] Seuraava studioalbumi, Deadache julkaistiin 29. lokakuuta 2008 ja sillä on The Arockalypseä enemmän kauhuelementtejä.^[68][3]

Lordi on levyttänyt tähän asti kolme cover-kappaletta, jotka ovat "Midnight Mover" (Accept), "He's Back – The Man Behind The Mask" (Alice Cooper) ja "The House" (Dingo). Kappaleet "Midnight Mover" ja "He's Back – The Man Behind The Mask" esitettiin alun perin YleX-radiokanavan Pietarinkadun Oilers Go! -ohjelmassa 5. kesäkuuta 2003 ja "Midnight Mover" julkaistiin keväällä 2007 They Only Come Out At Night -singlellä. "The House" on englanninkielinen versio Dingon "Autiotalo"-kappaleesta, jonka sanoituksia on muutettu Lordille sopivimmiksi. Kappale julkaistiin Dingon tribuuttilevyllä Melkein vieraissa – Nimemme on Dingo 29. lokakuuta 2008.^[37]

[muokkaa] Esiintymisasut

Lordi on tunnettu käyttämistään hirviöpuvuistaan ja naamioista, eli "maskeistaan". Hirviöpuvut on suunnitellut yhtyeen laulaja-lauluntekijä Tomi "Mr. Lordi" Putaansuu. Myös muut yhtyeen jäsenet ovat osallistuneet pukujensa suunnitteluun. Puvut on tehnyt Tomi Putaansuu yhdessä vaimonsa Johanna Askola-Putaansuun kanssa. Yhtyeen puvut uudistetaan aina ennen uuden albumin julkaisua. Hirviöpuvut käsittävät koko vartalon lukuun ottamatta sormia, jotta soittaminen ei vaikeutuisi.^[69]

Hirviöpuvut ovat yhtyeen lavaesiintymisessä tärkeässä roolissa, eikä yhtye suostu esiintymään julkisuudessa ilman niitä. Toukokuussa 2006 Lordin euroviisuvoiton jälkeen viikkolehdet 7 päivää ja Katso! julkaisivat Lordin jäsenten esiintymisasuttomia kuvia, mikä aiheutti kritiikkiä lehtiä kohtaan. Myöhemmin lehdet esittivät julkisen anteeksipyynnön yhtyeelle.^[70] Lordi on ilmoittanut, ettei koskaan anna lehdille anteeksi kuvien julkaisua, ja tämän vuoksi yhtye ei esimerkiksi koskaan tule antamaan kummallekaan lehdelle haastatteluja.^[70]

Yhtye on ilmoittanut saaneensa idean hirviöpukuihinsa Kissiltä, joka on myös Lordin tärkein musiikillinen esikuva. Yhtäläisyyksiä Lordin ja Kissin puvuissa ovat esimerkiksi korkeapohjaiset kengät ja pyrotekniikka lavaesiintymisissä.

Yhtye ei yleensä anna televisiohaastatteluja, eikä halua esiintyä ilman hirviöpukuja. Suomea he puhuvat vain selin kameroille. Yhtye ei anna lehtien käyttää kuvia, joissa he olisivat ilman pukuja, koska yhtye ei halua imagoaan tuhottavan. Euroviisukohun myötä yhtye kuitenkin myöntyi muutamaan suomalaiseen haastatteluun, joissa laulaja Mr. Lordi vakuutti, ettei Lordilla ole mitään tekemistä rikollisen toiminnan tai saatananpalvonnan kanssa. Hän muun muassa kehotti syyttelijöitään "ottamaan asioista selvää", ja sanoi, että satanisti ei voisi tehdä sellaisia kappaleita kuin "Devil is a Loser" tai "Hard Rock Hallelujah". Lordi myös selitti imagoaan vertaamalla yhtyeen vakavuutta kauhuelokuviin ja vakuutti, että yhtye tekee työtään tosissaan, eikä siinä ole mukana huumoria tai parodiaa.^[71]

Lordi käyttää esikuvansa Kissin tavoin korkeapohjaisia kenkiä, jonka seurauksena suurin osa yhtyeen jäsenistä on hirviöasut päällään kahden metrin korkuisia. Syynä korkeapohjaisten kenkien käyttöön on niiden vaikuttaminen lavaesiintymiseen, sillä Putaansuun mukaan yhtye on näyttävämpi, kun sen jäsenet ovat huomattavasti ihmisiä pidempiä.

[muokkaa] Lavaesiintyminen

Hirviöpukujen lisäksi pyrotekniikalla ja kauhuelementeillä on tärkeä osa Lordin lavaesiintymisessä. Vaikutteita pyrotekniikan käyttöön Lordi on saanut Kissiltä. Lavaesiintymiseen kuuluvat kauhuelementit ovat peräisin suurelta osin kauhuelokuvista, mutta vaikutteita on myös Alice Cooperilta. Toisinaan Mr. Lordi käyttää keikalla erikoisrekvisiittaa, esimerkiksi Leatherface- ja Biomechanic Man -naamareita. Yhtyeen lavavarustukseen kuuluvat myös zombie-nuket ja toisinaan ruumiiksi maskeeratut lavatanssijat. Pyrotekniikkaa yhtye käyttää erittäin paljon, myös soittimissa. Yksi Lordin tunnetuimmista pyrotekniikalla varustetuista esineistä on Mr. Lordin käyttämä kaksipäinen kirves.^[72]

Lordin lavaesiintymiseen kuuluvat näyttävät kulissit ja lavarakennelmat. Varsinkin alkuaikoina Lordi joutui tekemään paljon kompromisseja pienten lavojen vuoksi. Kaikki lavasteet kuljetettiin mukana, mutta lavalle vietiin mitä sinne mahtui. Varsinkin Keski-Euroopan rock-klubeissa yhtye joutui luopumaan näyttävistä lavarakennelmista tilanpuutteen vuoksi.^[72]

Lavasteet on tehty lasikuidusta, hartsista, puusta, paperimassasta ja kanaverkosta. Alkuperäiset Lordin käyttämät lavatornit rakensi Sami Wolking eli Magnum. Wolkingin erottamisen jälkeen lavasteita ryhtyi rakentamaan Niko "Kalma" Hurme, jolla oli kokemusta lavasteiden teosta.^[72]

Vuonna 2006 Teemu Koivistoinen rakensi Lordille lavatornit. Koivistoinen on tehnyt myös esimerkiksi Apulannalle lavasteita. Lordin lavashow'ssa oli kesällä 2006 vähintään 179 pyrotekniikalla varustettua lavaesinettä.^[72]

Pyrotekniikka on aiheuttanut yhtyeelle myös ongelmia. Vuonna 2003 yhtyeen esiintyessä Helsingin rock-klubi Nosturissa ja Emma-gaalassa lavasteet syttyivät tuleen. Tulipaloihin ei aluksi kiinnitetty huomiota, sillä henkilökunta arveli sen olevan osa yhtyeen lavaesiintymistä. Palot saatiin kuitenkin sammutettua tarpeeksi nopeasti, eikä vakavia vahinkoja päässyt tapahtumaan. Tämän jälkeen Lordin pyrotekniikkaa uudistettiin, jotta samanlaista tilannetta ei pääsisi tapahtumaan.^[73]

Lordin nykyiset lavasteet on suunniteltu Weta Workshop-verstaalla Uudessa Seelannissa. Samalla verstaalla on suunniteltu lavasteita Taru Sormusten Herrasta.elokuviin, King Kongiin sekä kauhuelokuvaan 30 päivää kaamosta.

[muokkaa] Tunnukset

Kuten useilla muillakin yhtyeillä, myös Lordilla on käytössään oma logonsa, johon on kirjoitettu Lordi. Yhtyeen nimilogon on suunnitellut Tomi "Mr. Lordi" Putaansuu ja ensi kerran logoa käytettiin jo vuonna 1993 hänen Napalm Market -demonsa kansikuvassa. Logo on ollut esillä kaikissa Lordin julkaisuissa alusta alkaen. Alkuperäinen nimilogo poikkesi nykyisestä hieman, sillä alkuperäinen oli nykyistä yksinkertaisempi.

Nimilogon lisäksi Lordilla on käytössä myös symboli, joka esittää kypärää. Symboli sai alkunsa 1990-luvulla ja se mukailtiin Mr. Lordin käyttämän kasvonaamion pohjalta. Symbolin on suunnitellut nimilogon tavoin Tomi Putaansuu. Vuosien varrella yhtyeen esiintymisasut ovat muuttuneet, joten symboli ei enää yhtä suuresti muistuta naamiota. Toisinaan Mr. Lordi esiintyy konserteissa Biomechanic Man -erikoisnaamarissa, joka muistuttaa tunnusta.^[74]

[muokkaa] Kritiikki

Lordi on saanut osakseen paljon kritiikkiä, jotka ovat kohdistuneet suurelta osin yhtyeen hirviöasuihin ja lavaesiintymiseen. Mediassa yhtyettä on syytetty myös muun muassa rikollisuudesta ja saatananpalvonnasta. Yhtye on kumonnut väitteet ja todennut, ettei saatananpalvontayhtye tekisi sellaisia kappaleita kuin "Devil is a Loser" (suomeksi "Paholainen on luuseri") ja "Hard Rock Hallelujah".^[71]

Syksyllä 2005 Lordin asettuessa ehdolle Suomen euroviisuedustajaksi yhtye sai osakseen voimakasta kritiikkiä tietyiltä tahoilta. Esimerkiksi nimimerkki Huolestunut perheenäiti arvosteli Lordin ehdokkuutta Ilta-Sanomissa 10. marraskuuta 2005 otsikolla "Hirviöviisut eivät sovi nuorille" seuraavasti:

»Jo on aikoihin eletty! Järkytyksellä katselin tulevia "Suomen euroviisutoivoja", euroviisuehdokkaita. Hirviöidenkö avulla viemme Suomea Euroopan musiikkimaailman tietoisuuteen? Ennen olemme seuranneet Euroviisuja koko perheen voimalla ja niitä on odotettu innolla. Tällä kertaa emme avaa televisiota. Hirviöt lavalla pääkalloineen ja örinöineen tuskin sopivat perheen nuorten ja lasten katsottavaksi ja idoleiksi. Haluaako viisuehdokas Lordi viestittää nuorisollemme, että pimeyden voimien palvonta on suotavaa? Onneksi mukana on sentään myös edustavia ja lahjakkaita artisteja kuten Marita Taavitsainen.^[75]»

Lordin voitettua Suomen karsinnan yhtyeen valintaa pidettiin mediassa huonona vitsinä, sekä merkkinä suomalaisten huonosta itsetunnosta. Muissa valtioissa yhtye sai lisää kritiikkiä, esimerkiksi Kyproksella kiellettiin Lordin esikatseluvideo. Joissain uskonnollisissa piireissä yhtyeen jäseniä pidettiin saatananpalvojina ja "Hard Rock Hallelujah" -kappaletta epävireisenä ylistyslauluna saatanalle. Yhtyettä myös syytettiin pyrotekniikasta ja sen väitettiin lietsovan nuoria tuhopolttajiksi. Yhtye kiisti väitteet.^[76]

Vuonna 2007 yhdysvaltalainen hirviöpukuja käyttävä GWAR-yhtye väitti Lordin olevan halpa ja lapsellinen kopio heistä. Yhtye myös herjasi Lordia julkisesti keikallaan, jolloin GWAR:in laulusolisti kysyi yleisöltä, tulivatko he katsomaan Lordia ja otti käteensä keihästetyn kopion Mr. Lordin päästä.^[77]

Tomi Putaansuu vastasi GWAR:in syytöksiin toteamalla, ettei ole koskaan kuullut GWAR-yhtyeestä, eikä yhtye ole Suomessa tunnettu. GWAR jatkoi Lordin arvostelua myöhemminkin kutsumalla heitä muun muassa epäonnistuneeksi GWAR:in tribuuttiyhtyeeksi. Yhtye on yrittänyt useana vuotena päästä The Ozzfestin esiintyjäksi.^[37]

Samana vuonna rock-muusikko Alice Cooper kertoi MTV:n haastattelussa Lordin vähätelleen häntä ja Kissiä lehdistölle Yhdysvalloissa. Cooperin mukaan myös Lordin euroviisukappale "Hard Rock Hallelujah" on kopio hänen "Poison"-hittikappaleestaan vuodelta 1989.^[78] Uutinen levisi suomalaisiin tiedotusvälineisiin vasta kesällä 2008, jonka jälkeen selvisi että kyseessä oli väärinkäsitys.^[79] Väärinkäsitys oli saanut alkunsa Lordin haastattelusta, jonka sisältöä toimittaja oli muuttanut. Tomi Putaansuu kommentoi uutista Lordin virallisella keskustelupalstalla muun muassa seuraavasti:

»Joku lehti, jonka nimeä en nyt muista, tekee Amenin haastattelun, ja nallittaa Amenin sanat TÄYSIN päinvastaiseen muotoon, mitä Amen tarkoitti. "Parempia kuin KISS ja Alice Cooper". Tällaistahan meistä ei kukaan ole koskaan sanonut, eikä sanoisi.^[79] »

Putaansuun mukaan Lordi tapasi Alice Cooperin myöhemmin Rock2Wgtn-festivaaleilla ja kertoi yhtyeen olevan hyvissä väleissä Alice Cooperin kanssa.^[79]

[muokkaa] Jäsenet ja kokoonpanot

Lordin kokoonpanot

Alkuperäinen (1996–1997)	Mr. Lordi – laulu Amen – kitara G-Stealer – bassokitara
(1997–1999)	Mr. Lordi – laulu Amen – kitara G-Stealer – bassokitara Enary – koskettimet
(1999–2000)	Mr. Lordi – laulu Amen – kitara Magnum – bassokitara Enary – koskettimet
(2000–2002)	Mr. Lordi – laulu Amen – kitara Magnum – bassokitara Kita – rummut Enary – koskettimet
(2002–2005)	Mr. Lordi – laulu Amen – kitara Kalma – bassokitara Kita – rummut Enary – koskettimet
(2005)	Mr. Lordi – laulu Amen – kitara Kalma – bassokitara Kita – rummut Awa – koskettimet
Nykyinen (2005–)	Mr. Lordi – laulu Amen – kitara OX – bassokitara Kita – rummut Awa – koskettimet

Pääartikkeli: Luettelo Lordin jäsenistä ja kokoonpanoista

Lordi sai yhtyeenä alkunsa vuonna 1996, jolloin aiemmin Kiss-faniristeilyllä tutustuneet muusikot perustivat yhtyeen. Aiemmin Lordi oli ollut Putaansuun oma projekti, jonka kappaleita kävivät soittamassa vierailevat muusikot. Tutustumisen seurauksena jäsenet ryhtyivät olemaan yhteydessä toisiinsa, joka johti Putaansuun ideoiman hirviöyhtyeen perustamiseen. Aluksi yhtye oli trio, mutta seuraavana vuonna kokoonpano vahvistui kosketinsoittajalla. Ensimmäiset vuodet Lordi toimi ilman rumpalia, sillä rumpuosuudet tehtiin tietokoneella. Nelijäseninen Lordi levytti albumin Bend Over And Pray The Lord, jota ei kuitenkaan koskaan julkaistu. Kokoonpanoon liittyi rumpali vuonna 2000, mistä lähtien Lordissa on soittanut viisi jäsentä.^[80]

Lordin jäsenillä on muusikkouransa lisäksi kokemusta muiltakin aloilta. Tomi "Mr. Lordi" Putaansuu on valmistunut medianomiksi ja työskennellyt aiemmin elokuvateollisuuden parissa. Sampsa "Kita" Astala on koulutukseltaan sosionomi ja valmistunut seurakunnan nuorisotyöntekijäksi. Jussi "Amen" Sydänmaa on opiskellut tietotekniikka-alalla ja valmistunut IT-insinööriksi. Samer "OX" el Nahhal on opiskellut Los Angelesin musiikkiopistossa ja Leena "Awa" Peisa opiskelee Helsingin valtiotieteellisessä tiedekunnassa sosiaalipolitiikkaa.^[81]

[muokkaa] Nykyiset jäsenet

• Tomi "Mr. Lordi" Putaansuu – laulu (vuodesta 1996, alkuperäinen)^[82]
• Sampsa "Kita" Astala – rummut (vuodesta 2000, aiemmin yhtyeessä ei ollut rumpalia)^[82]
• Jussi "Amen" Sydänmaa – kitara (vuodesta 1996, alkuperäinen)^[82]
• Samer "OX" el Nahhal – basso^[83] (vuodesta 2005)^[82]
• Leena "Awa" Peisa – kosketinsoittimet (vuodesta 2005)^[82]

[muokkaa] Entiset jäsenet

Lordin entisiä jäseniä olivat:

• Sami "G-Stealer" Keinänen – basso (1996–1999) (alkuperäinen)^[84]
• Sami "Magnum" Wolking – basso (1999–2002)^[84]
• Erna "Enary" Siikavirta – kosketinsoittimet (1997–2005)^[85] (alkuperäinen)
• Niko "Kalma" Hurme – basso (2002–2005)^[85]

[muokkaa] Diskografia

Pääartikkeli: Lordin diskografia

Katso myös: Luettelo Lordin kappaleista

[muokkaa] Albumit

Jokaista studioalbumiaan varten Lordi uudistaa hirviöpukunsa. Jokaiselle studioalbumille on luotu myös oma teemansa. Esimerkiksi Get Heavy oli tyyliltään perinteistä hard rockia ja heavy metalia, kun taas The Monsterican Dreamilla yhtye oli siirtynyt raskaampaan ja synkempään tyyliin. The Arockalypsella yhtye oli vähentänyt kauhuelementtejä ja palannut perinteiseen hard rockiin ja heavy metaliin. Deadachella yhtye käytti kauhutematiikkaa enemmän kuin aiemmilla albumeilla. Myös musiikki on siirtynyt raskaampaan suuntaan.^[86][3][87] Yhtye on ilmoittanut, että ensi vuonna julkaistavalla seuraavalla albumilla yhtye on ottanut entistä enemmän vaikutteita 1980-luvulta ja palaa Get Heavy-debyyttilevyn tyyliin. ^[37]

Julkaistu	Nimi	TOP 40/FIN	Myyntimäärä/FIN	Tuottaja	Levy-yhtiö
1. marraskuuta 2002	Get Heavy	3	67 636[1]	T.T. Oksala	BMG
14. huhtikuuta 2004	The Monsterican Dream	4	33 102[1]	Hiili Hiilesmaa	BMG
1. maaliskuuta 2006	The Arockalypse	1	97 149[1]	Jyrki Tuovinen	Sony BMG
29. lokakuuta 2008	Deadache	5		Nino Laurenne	Sony BMG
2010	Lordin viides studioalbumi			Michael Wagener	Sony BMG

}

[muokkaa] Kokoelmalevyt

Julkaistu	Nimi	Levy-yhtiö
14. helmikuuta 2005	The Monster Show	Sanctuary/Sony BMG
20. helmikuuta 2009	Zombilation – The Greatest Cuts	Drakkar/Sony

[muokkaa] Singlet ja EP:t

Julkaistu	Nimi	TOP 20/FIN	Albumilta
12. heinäkuuta 2002	Would You Love a Monsterman?	1	Get Heavy
3. helmikuuta 2003	Devil Is a Loser	9	Get Heavy
31. maaliskuuta 2004	My Heaven Is Your Hell	1	The Monsterican Dream
30. kesäkuuta 2004	Blood Red Sandman	17	The Monsterican Dream
2004	Blood Red Sandman	(UK-PROMO)	The Monster Show
22. helmikuuta 2006	Hard Rock Hallelujah	1	The Arockalypse
30. elokuuta 2006	Who's Your Daddy?	1	The Arockalypse
2006	Would You Love a Monsterman? (2006 version)	(PROMO)	The Arockalypse SE
5. joulukuuta 2006	It Snows in Hell	2	The Arockalypse
2. toukokuuta 2007	They Only Come Out At Night	6	The Arockalypse
9. tammikuuta 2008	Beast Loose In Paradise	3	Dark Floors -elokuva
3. syyskuuta 2008	Bite It Like a Bulldog	1	Deadache
13. lokakuuta 2008	Famous Five (EP)		Get Heavy The Monsterican Dream The Arockalypse
10. joulukuuta 2008	Deadache		Deadache

[muokkaa] Musiikkivideot

Lordi on tunnettu Suomen mittakaavassa kalliista musiikkivideoista. Vuonna 2007 tehty "Hard Rock Hallelujah Eurovision Edition" on kaikkien aikojen kallein suomalainen musiikkivideo, jonka valmistukseen käytettiin satoja tuhansia euroja. Videon tuotti Markus Selin ja Solar Films. Musiikkivideo kuvattiin Lapissa 26. maaliskuuta – 30. maaliskuuta 2007.^[88][89]

Kaikille Lordin musiikkivideoille on kehitetty oma tarinansa. Esimerkiksi ensimmäisellä videolla, "Would You Love a Monsterman" (2002) pieni tyttö on saapunut syksyiselle hautausmaalle, jossa haudoista esiin nousevat Lordin jäsenet. "Devil is a Loserilla" (2003) yhtye ilmestyy kutsumatta Halloween-juhliin. "Blood Red Sandman" (2004) on eräänlainen kunnianosoitus "Evil Dead" -kauhuelokuvalle, jossa nuoret ovat leiriytyneet metsän keskellä olevaan asumattomaan mökkiin. Mökissä he löytävät oudon laatikon ja radionauhurin, joka yllyttää hirviöt paikalle.^[90]

"Hard Rock Hallelujah" -video (2006) kertoo yhdysvaltalaisesta high schoolista ja sen koulukiusatusta tyttöoppilaasta, joka kuuntelee hard rock/heavy metal -musiikkia. Kesken liikuntatunnin koulusta menee sähköt ja Lordi saapuu paikalle. Musiikkivideo päättyy siihen, kun Lordi valtaa koulun ja muuttaa koulukiusaajat zombeiksi ja orjikseen. "Who's Your Daddy?" (2006) sijoittuu high schoolin tyhjään juhlasaliin, jonne Lordi ilmestyy. "Would You Love a Monsterman 2006" sijoittuu ruumishuoneeseen, jossa alkaa tapahtua yliluonnollisia asioita ja ruumishuone joutuu Lordin valtaan. "It Snows in Hell" (2006) sijoittuu keskiajalle ja noitavainoihin. Eräs nainen kirjoittaa kirjettä Lordille talossaan, mutta juuri hänen saatua kirjeensä valmiiksi taloon hyökkää joukko muita kyläläisiä, sillä he uskovat naisen olevan mielisairas tai noiduttu. Kyläläiset vievät naisen roviolle, mutta juuri ennen rovion sytyttämistä Lordi saapuu paikalle ja tuhoaa muut kyläläiset pelastaen naisen.^[37]

"Hard Rock Hallelujah Eurovision Edition" (2007) sijoittuu Lappiin ja kertoo suomalaisesta mytologiasta. Musiikkivideon keskeisessä roolissa on Lapin maahinen (Jasper Pääkkönen), joka vaeltaa pitkin Lapin erämaita, kunnes kohtaa Lordin. Musiikkivideo tehtiin Euroviisujen avaukseen, joten loppuosa videosta oli suora lähetys Euroviisuista 2007.^[37][88]

"Bite It Like a Bulldog" (2008) sijoittuu vanhaan taloon, johon saapuu vartija. Hän huomaa tapahtumapaikalla jotain erikoista ja ryhtyy tutkimaan rakennusta, kunnes kohtaa Lordin. Ennen hirviöiden kohtaamista hän näkee talossa televisioruudun, jossa hirviöt näkyvät vuorotellen.^[37]

Vuosi	Video	Ohjaaja	Albumilta
2002	"Would You Love a Monsterman?"	Pete Riski	Get Heavy
2003	"Devil Is a Loser"	Pete Riski	Get Heavy
2004	"Blood Red Sandman"	Pete Riski	The Monsterican Dream
2006	"Hard Rock Hallelujah"	Pete Riski	The Arockalypse
2006	"Who's Your Daddy?"	Pete Riski	The Arockalypse
2006	"Would You Love a Monsterman? (2006 version)"	Pete Riski	The Arockalypse SE
2006	"It Snows in Hell"	Pete Riski	The Arockalypse
2007	"Hard Rock Hallelujah Eurovision Edition"	Antti Jokinen	The Arockalypse
2008	"Bite It Like a Bulldog"	Mika Lindberg	Deadache

[muokkaa] DVD:t

Ensimmäinen Lordin virallinen DVD-julkaisu oli Market Square Massacre lokakuussa 2006. DVD sisältää Helsingin kauppatorin voitonjuhlakonsertin lisäksi musiikkivideot "Devil is a Loser", "Blood Red Sandman", "Hard Rock Hallelujah", "Who's Your Daddy?" ja "Would You Love a Monsterman 2006". DVD:llä on myös Lordin esiintyminen Suomen euroviisukarsinnoista (jossa esittää kappaleet "Hard Rock Hallelujah" ja "Bringing back the balls to rock") ja Suomen euroviisufinaalista, jolloin Lordi valittiin Suomen edustajaksi. Lisäksi albumilla on vuonna 2004 valmistunut The Kin -elokuva making of -dokumentin ja storyboardin kanssa.

Helmikuussa 2007 Ruotsissa julkaistiin DVD Bringing Back The Balls To Stockholm 2006, joka on taltioitu Lordin Bringing Back The Balls To Europe -kiertueella 16. syyskuuta 2006. Konsertin lisäksi DVD:llä ei ole muuta materiaalia. DVD julkaistiin myös Suomessa. Virallisten DVD-julkaisujen lisäksi Lordista on tehty useita bootleg-tallenteita.

Vuosi	DVD	Julkaisija
2006	Market Square Massacre	Sony BMG
2007	Bringing Back The Balls To Stockholm 2006	LiveZone

[muokkaa] Elokuvat

Tomi "Mr. Lordi" Putaansuu on työskennellyt myös elokuva-alalla. 1990-luvulla hän teki opiskelijakavereidensa kanssa lyhyt-kauhuelokuvia opintonäytteinä. Myöhemmin Putaansuu on tehnyt storyboardin muun muassa elokuviin Häjyt (1999) ja Pahat pojat. Syksyllä 2003 aloitettiin Lordin ideoiman lyhytelokuvan, The Kinin kuvaukset. Elokuva valmistui keväällä 2004 The Monsterican Dream -albumin erikoispainokselle. Elokuvasta ei kuitenkaan tullut sellainen kuin Putaansuu oli toivonut. Elokuva ei tullut elokuvateatterilevitykseen, vaan se esitettiin Subtv:llä kaksi kertaa vuoden 2004 aikana.

Seuraavan kerran Lordi oli mukana elokuvan teossa vuonna 2007, jolloin aloitettiin kokopitkän elokuvan, Lordin ideoiman Dark Floorsin kuvaukset. Elokuvan tuotantoryhmään kuului useita Putaansuulle ennestään tuttuja henkilöitä, sillä Putaansuu oli tehnyt storyboardeja Solar Filmsin elokuviin, joka tuotti myös Dark Floorsin. Idea elokuvasta sai alkunsa euroviisuvoiton jälkeen, jolloin Putaansuu lehtihaastattelussa kehotti Solar Filmsin Markus Seliniä ottamaan häneen yhteyttä elokuvan suhteen. Dark Floors tuli Suomessa ensi-iltaan 8. helmikuuta 2008.^[91]

Ensi-ilta	Elokuva	Ohjaus	Tuotanto
16. huhtikuuta 2004	The Kin (lyhytelokuva)	Lauri Haukkamaa	Kinoproduction
8. helmikuuta 2008	Dark Floors	Pete Riski	Solar Films

[muokkaa] Oheistuotteet

Pääartikkeli: luettelo Lordin oheistuotteista

Lordilla on Suomen laajin oheistuotevalikoima. Suurin osa tuotteista on tullut markkinoille euroviisuvoiton jälkeen. Mr. Lordin mukaan hän on aina ollut halukas tuotteistamaan Lordia esikuvansa Kissin tavoin. Tosin Lordin oheistuotevalikoima on vielä pieni verrattaessa Kissiin, jolla on oheistuotteita esimerkiksi hauta-arkusta pehmoleluihin ja action-figuureihin.^[92]

Ennen euroviisuvoittoa Lordin oheistuotevalikoima ei erityisesti poikennut muiden yhtyeiden oheistuotteista. Euroviisuvoiton myötä yhtyeen näkyminen mediassa lisääntyi ja Lordille alkoi tulla tarjouksia oheistuotteista. Lordin oheistuotevalikoimaan ovat kuuluneet muun muassa Olvin valmistamat Lordi Cola -virvoitusjuomat, joiden valmistus lakkautettiin syksyllä 2007. Makeisyhtiö Halva valmistaa Lordi-makeisia. Markkinoille tuli myös runsaasti Lordi-aiheisia toimisto- ja koulutarvikkeita. Helsingin Euroviisujen 2007 aikaan Suomen Posti julkaisi kaksi erilaista Lordi-postimerkkiä osana euroviisuaiheista postimerkkiarkkia.^[92][35]

Suunnitteilla on lisää oheistuotteita. Lordin neljännen studioalbumin, Deadachen julkaisun aikaan luvattiin ilmestyvän muun muassa ensimmäinen "Lordi-figuurisarja".^[93] Näin ei kuitenkaan tapahtunut.

[muokkaa] Lordi Cola

Suomalainen Olvi-yritys valmisti kahta erilaista Lordi-virvoitusjuomaa. Syksyllä 2006 markkinoille tulivat Lordi Cola ja Lordi Cola Light -virvoitusjuomat. Alkuvuonna 2007 markkinoille tuli Lordi Vanilla Cola Light -virvoitusjuoma. Kaikista virvoitusjuomista on kuusi erilaista etikettiä (ryhmäkuva + jokaisen jäsenen omalla naamarilla varustettu). Vauhdittaakseen virvoitusjuomien myyntiä Olvi järjesti kilpailun, johon kaikki kuusi erilaista etikettiä keränneet voivat osallistua. Syksyllä 2006 järjestetyssä ensimmäisessä arvonnassa palkintona oli Lordin Would You Love a Monsterman 2006 -single. Alkuvuonna 2007 järjestetyssä toisessa arvonnassa palkintona oli Nintendo DS -käsikonsoli.^[94]

Toukokuussa 2007 Euroviisujen aikaan markkinoille tulivat rajoitettuna määränä Lordi Cola Eurowicked Edition ja Lordi Cola Eurowicked Edition Light. Saman vuoden aikana Olvi lopetti Lordi Cola -virvoitusjuomien valmistuksen ja limsat loppuivat kaupoista myymäläkohtaisesti.^[94]

Lordi Cola ei poikennut maultaan muista Olvin kolajuomista. Lordi Cola oli sisällöltään sama juoma kuin Olvin valmistama Classic-kolajuoma, jota vain markkinoitiin eri nimellä. Lordi Vanilla Cola Light oli sama juoma kuin Olvin valmistama Maku Vanilla.^{[94]lähde tarkemmin?}

[muokkaa] Lordi-makeiset

Suomalainen Halva-yritys valmistaa Lordi-makeisia. Syksyllä 2006 markkinoille tuli kaksi erilaista makeispussia; Lordin makeissekoitus ja Lordin kirpeät hedelmäkuviot. Keväällä 2007 valikoima laajeni Lordin salmiakki-lakritsikuvio ja Lordin salmiakkivaakunat -irtomakeisilla.^[95]

[muokkaa] Kiertueet

Alla olevaan luetteloon on luetteloitu ainoastaan Lordin tekemät ja tulossa olevat viralliset kiertueet.

Kiertue	Ajankohta	Sijainti	Lisätietoa
Wacken Road Show	14. huhtikuuta – 25. huhtikuuta 2003	Saksassa	Lordi oli mukana Wacken Road Show -festivaalikiertueella Saksassa keväällä 2003. Myöhemmin kiertueesta julkaistiin DVD-levy, jolla on otoksia myös Lordin esityksistä.[37]
European Monstour	11. huhtikuuta – 30. huhtikuuta 2005	Euroopassa	Kiertue tehtiin osittain The Monster Show -kokoelman johdosta. Kiertueen aikana yhtyeen jäsenten välit riitaantuivat, mikä johti kosketinsoittaja Enaryn erottamiseen kiertueen päätyttyä.[37]
Bringing Back The Balls To Finland	3. maaliskuuta – 28. huhtikuuta 2006	Suomessa	Kiertue tehtiin The Arockalypse -albumin julkaisun johdosta. 11. maaliskuuta 2006 järjestetyssä konsertissa yhtyeen aiempi basisti, Kalma nousi lavalle viimeisen kappaleen ajaksi.[37]
(nimetön voitonjuhlakiertue)	26. toukokuuta – 1. syyskuuta 2006	Euroopassa	Lordi teki euroviisuvoittonsa jälkeen kiertueen Suomessa ja muissa Euroopan maissa. Kiertueella ei ollut virallista nimeä. Kiertueen aikana Lordi esiintyi muun muassa Moskovan Punaisella torilla. Kiertue alkoi Lordin voitonjuhlasta Helsingin kauppatorilla 26. toukokuuta ja päättyi 1. syyskuuta 2006 NRJ in the Park -konserttiin Turussa. Kiertueen aloitus- ja päätöskonsertit taltioitiin ja kauppatorin konsertti julkaistiin syksyllä 2006 Market Square Massacre -DVD:llä.[37]
Bringing Back The Balls To Europe	16. syyskuuta – 31. lokakuuta 2006	Euroopassa	Kiertueen ensimmäinen konsertti Tukholmassa julkaistiin vuonna 2007 Bringing Back The Balls To Stockholm 2006 -DVD:nä. Kiertueen viimeinen konsertti oli Lontoossa, jolloin lavalle nousi kahden viimeisen kappaleen ajaksi yhtyeen entinen (2002–2005) basisti, Kalma. Lontoon konsertissa hän soitti komppikitaraa.[37]
Bringing Back The Balls To Baltia	21. helmikuuta – 25. helmikuuta 2007	Baltiassa	Lordi teki lyhyen kiertueen Baltian maissa eli Virossa, Latviassa ja Liettuassa.[37]
Bringing Back The Balls To Japan	6. huhtikuuta – 13. huhtikuuta 2007	Japanissa	Lordi teki lyhyen kiertueen Japanissa. Samalla kiertue oli ensimmäinen, jonka Lordi teki Euroopan ulkopuolella. Kiertue käsitti neljä konserttia, kaksi ensimmäistä Tokiossa ja kaksi viimeistä Osakassa ja Nagoyassa. Osakan konsertista julkaistiin Japanissa epävirallinen konserttitallenne Who's Your Monster?[37]
Ozzfest	12. heinäkuuta – 30. elokuuta 2007	Pohjois-Amerikassa	Lordi oli yksi tunnetun Ozzfest-kiertueen pääesiintyjistä. Kiertueen aikana yhtye sai paikoittain raskasta kritiikkiä paikallisilta kriitikoilta, mutta keikoilla olleet kuuntelijat olivat olleet suurimmaksi osaksi tyytyväisiä. Kiertue kävi myös yhtyeen jäsenten terveyden päälle korkeiden lämpötilojen vuoksi.[37]
Halloween Tour	12. lokakuuta – 31. lokakuuta 2007	Yhdysvalloissa	Lordi oli lokakuussa 2007 Type O Negativen lämmittelijänä yhtyeen Halloween-kiertueella.[37]
USA Tour 2008	7. marraskuuta – 24. marraskuuta 2008	Yhdysvalloissa	Lordi teki Deadache-albumin julkaisun johdosta kiertueen Yhdysvalloissa. Toisena yhtyeenä kiertueella oli Lizzy Borden. Ennen kiertuetta Lordi esiintyi suositussa Late Night With Conan O'Brien -ohjelmassa.[37]
Deadache Europe Tour 2009	29. tammikuuta 2009 –	Euroopassa	Lordi tekee Deadache-albumin julkaisun johdosta kiertueen Euroopassa. Kiertuetta varten yhtye uudisti myös lavaesiintymisensä. [37]

[muokkaa] Taustavaikuttajia

[muokkaa] Tuottajat

Nimi	Tuottajana	Albumit	Singlet
T.T. Oksala	2002–2003	Get Heavy	Would You Love a Monsterman? Devil Is a Loser
Hiili Hiilesmaa	2003–2004	The Monsterican Dream	My Heaven Is Your Hell Blood Red Sandman
Jyrki Tuovinen	2005–2008	The Arockalypse	Hard Rock Hallelujah Who's Your Daddy? Would You Love a Monsterman 2006 It Snows in Hell They Only Come Out At Night Beast Loose In Paradise
Nino Laurenne	2008–	Deadache	Bite It Like A Bulldog

[muokkaa] Tuotantopäälliköt

• Asko Kallonen (2002–2005)
• Janne Halmkrona (2005–)

[muokkaa] Managerit

• Ari "Arska" Tiainen (1997–2006)
• Bill Aucoin (2006–)

[muokkaa] Kiertuemanagerit

• Tommi Niemi (2005–2007)
• Rikk Scholvinck (2007–)^[96]

[muokkaa] Levy-yhtiöt

• Sony Music (ent. BMG Finland ja Sony BMG Finland) (2002–)
  • Drakkar Entertainment (Saksa) (2002–2008)
  • Sanctuary Records (Iso-Britannia 2004–2005)
  • The End Records (USA/Kanada) (2006–)
  • GUN Records (Saksa) (2008–)

[muokkaa] Palkintoja

• 2003 – Emma-gaala: Vuoden hard rock/metalli-albumi (Get Heavy)
• 2006 – Suomalaisen työn liiton pronssinen avainlippu
• 2007 – NRJ Radio Awards: Vuoden Rock
• 2007 – Emma-gaala: Vuoden yhtye
• 2007 – Emma-gaala: Vuoden vienti-Emma
• 2007 – Emma-gaala: Vuoden biisi ("Hard Rock Hallelujah")
• 2007 – Emma-gaala: Vuoden myydyin albumi (The Arockalypse)
• 2007 – Emma-gaala: Vuoden e-Emma ("Hard Rock Hallelujah")

[muokkaa] Katso myös

• Luettelo Lordin kappaleista

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Lordin virallinen kotisivu (englanniksi)
• MonsterDiscoHell.com
• Arktisen Banaanin Lordi-sarjakuvasivu
• Lordi (yhtye) Meteli.net-sivustolla
• (yhtye) Lordi (yhtye) MySpace-sivustolla (englanniksi)
• (yhtye) Lordi (yhtye) Last.fm-sivustolla (englanniksi)
• Lordi's Rocktaurant
• Virallinen keskustelupalsta
• YLE/Elävä arkisto: Lordin historiallinen viisuvoitto
• Lordi Encyclopaedia Metallum -sivustolla (englanniksi)

Suomen Euroviisuedustajat

Laila Kinnunen | Marion Rung | Laila Halme | Lasse Mårtenson | Viktor Klimenko | Ann-Christine | Fredi | Kristina Hautala | Jarkko ja Laura | Markku Aro & Koivistolaiset | Päivi Paunu & Kim Floor | Marion Rung | Carita Holmström | Pihasoittajat | Fredi & The Friends | Monica Aspelund | Seija Simola | Katri Helena | Vesa-Matti Loiri | Riki Sorsa | Kojo | Ami Aspelund | Kirka | Sonja Lumme | Kari Kuivalainen | Vicky Rosti & Boulevard | Boulevard | Anneli Saaristo | Beat | Kaija Kärkinen | Pave Maijanen | Katri Helena | CatCat | Jasmine | Edea | Nina Åström | Laura Voutilainen | Jari Sillanpää | Geir Rönning | Lordi | Hanna Pakarinen | Teräsbetoni | Waldo’s People