Sampo-konserni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee finanssikonsernia. Sanan muista merkityksistä katso Sampo (täsmennyssivu).
Sampo Oyj
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: SAMPO
Markkina-arvo Laskua 19 876 milj. € (2023)[1]
ISIN FI4000552500
Perustettu 1909
Toimitusjohtaja Torbjörn Magnusson[2]
Puheenjohtaja Antti Mäkinen[2]
Avainhenkilöt
Kotipaikka Fabianinkatu 27
Helsinki, Suomi[2]
Toiminta-alue Pohjoismaat, Baltian maat, Iso-Britannia
Toimiala vakuutus
Tuotteet vahinkovakuutus
Tilikauden tulos 1 481 milj. € (2023)[1]
Henkilöstö Laskua 13 272 (keskim. 2023)[1]
Kotisivu www.sampo.com

Sampo-konserni on pohjoismainen vahinkovakuutuskonserni. Konsernin liiketoiminta jakautuu seuraaviin pääalueisiin: If Vahinkovakuutus on Ruotsissa kotipaikkaansa pitävä Pohjoismaiden suurin vahinkovakuuttaja. Topdanmark on Tanskan suurimpia vahinkovakuutusyhtiöitä. Topdanmarkia on käsitelty 30. syyskuuta 2017 alkaen Sampo-konsernin taloudellisessa raportoinnissa tytäryhtiönä. Lisäksi konserniin kuuluu Hastings, joka on Ison-Britannian johtavia digitaalisella alustalla toimivia vahinkovakuuttajia.

Konsernin emoyhtiönä toimii Sampo Oyj, joka vastaa konsernin strategian täytäntöönpanosta ja pääoman allokoinnista.[3] Sampo Oyj on yksi Nasdaq Helsingin arvokkaimmista yhtiöistä.

Sammon konsernijohtajana toimii Torbjörn Magnusson, joka on tehnyt pitkän uran Sampo-konsernissa muun muassa Ifin toimitusjohtajana.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiön historia alkaa vuonna 1909 Turussa perustetusta Keskinäisestä Vakuutusyhtiö Sammosta.

Yhtiön nimi oli aluksi virallisesti Ömsesidiga Försäkringsanstalten Sampo. Nimen Sampo viittaa Kalevalan Sampoon. Kansallisuusaatteeseen viittaavat nimet olivat 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa tyypillisiä vakuutusyhtiöille.[4]

Sampo toimi vakuutuksenottajien omistamana keskinäisenä vakuutusyhtiönä vuoteen 1987 asti. Syksyllä 1987 Sampo muutti yhtiömuotonsa osakeyhtiöksi. Tässä yhteydessä vakuutuksenottajat saivat yhtiön osakkeita vakuutuksiaan vastaavasti. Yhtiö listautui Helsingin pörssiin tammikuussa 1988. Yhtiömuodon muutoksen jälkeen Sammolla oli noin 750 000 osakkeenomistajaa.[5]

Hajaantunut omistus muodostui ongelmaksi, ja yhteydenpito osakkeenomistajiin tuotti suuria vaikeuksia. Omistajista suuri osa oli valmis muuttamaan osakkeensa rahaksi heti tilaisuuden tullen. Sampo joutui nurkanvaltausyrityksen kohteeksi. Sijoittajat Taito Tuunanen ja Kai Mäkelä keräsivät viidenneksen Sammon osakkeista. Sampo suojautui ostamalla noin 19 % omista osakkeistaan. Tuunasen esitykset kaatuivat yhtiökokouksessa vuonna 1989, ja hän joutui luopumaan osakkeistaan. Suomen Yhdyspankki osti lopulta määräysvallan Sammossa niin sanottujen Kouri-kauppojen yhteydessä maaliskuussa 1989. SYP:stä tuli Sammon suurin omistaja.[5]

Yhdyspankki kaavaili SYP:stä, Sammosta ja eräistä muista vakuutusyhtiöistä uutta finanssipalveluryhmää. Sampo vastusti yhteistyötä. Sampo-yhtiöiden pääjohtaja Kauko Pihlava tähdensi Yhdyspankin johdolle, että Sampo oli vahinkovakuutusyhtiö, jonka toiminta ei sopinut pankin konttoriin. Vahinkovakuutusyhtiön toimipiste arvioi vahinkoja, teki tarkastuksia ja työskenteli vahinkojen ehkäisemiseksi; vakuutusten myynti oli vain pieni osa toimenkuvaa. Finanssipalveluryhmän suunnittelu jatkui vuoteen 1992 asti, mutta siitä ei lopulta tullut mitään. Ryhmän syntymisen estivät vakuutusyhtiöiden ja poliitikkojen vastustus sekä eräät lakimuutokset.[5]

Sammon merkitys Suomen finanssimarkkinoilla kasvoi 1990-luvulla, kun yhtiöön fuusioitiin Teollisuusvakuutus ja Otso vuoden 1994 alussa. Samana vuonna vahinkovakuutusosakeyhtiö Kansasta tuli Sammon tytäryhtiö ja lopulta Kansa fuusioitiin Sampoon loppuvuonna 1995.[6]

Henkivakuutusyhtiö Henki-Sampo perustettiin vuonna 1997. Nova fuusioitiin Henki-Sampoon vuonna 1998.[6] Henki-Sampo muutti nimensä Mandatum Lifeksi vuonna 2008, jolloin Mandatum-nimi oli jonkin aikaa käytössä sekä Sampo-konsernissa että Sampo Pankilla.[7]

Nykymuotoinen Sampo-konserni

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Björn Wahlroos
Sampo-Leonian ja Mandatumin yhdistyminen helmikuussa 2001 nosti Björn Wahlroosin konsernin toimitusjohtajaksi. Vuodet 2009–2023 Wahlroos toimi Sammon hallituksen puheenjohtajana.

Nykymuotoinen emoyhtiö Sampo Oyj syntyi, kun vakuutusyhtiö Sampo Oyj ja valtio-omisteinen Leonia Oy eli entinen Postipankki yhdistyivät vuodenvaihteessa 2000–2001 finanssikonserni Sampo-Leoniaksi. Fuusio teki samalla Suomen valtiosta yhtiön suuromistajan. Sampo-Leonian ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi investointipankki Mandatumin yhdistymisen osaksi konsernia. Mandatumista tuli Sampo-Leonian osa helmikuussa 2001, mikä nosti samalla Mandatumin omistajan ja yhtiön johtokunnan puheenjohtajana toimineen Björn Wahlroosin Sampo-Leonian konsernijohtajaksi.[6] Konsernin emoyhtiön nimi lyheni Sampo Oyj:ksi jo huhtikuun 2001 yhtiökokouksessa.[8]

Sampo-konsernista tuli vuonna 2002 pohjoismaisen If Vahinkovakuutuksen osakas. Sampo lunasti Ifin muut omistajat eli ruotsalaisen Skandian, norjalaisen Storebrandin ja suomalaisen Varman pois yhtiöstä vuonna 2004. Ifin hankinnan myötä Sampo-konsernin toiminta laajeni Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan.[6]

Helsingin käräjäoikeuden mukaan Sammon ja Leonian edustajat olivat manipuloineet YIT:n osakekurssia ennen suurkauppaa kesäkuussa 2000. Käräjäoikeus tuomitsi kesäkuussa 2002 Sammon vakuutusyhtiöt maksamaan menetetyn varainsiirtoveron 700 000 euron rikoshyötynä valtiolle.[9]

Tanskalainen pankkikonserni Danske Bank ilmoitti marraskuussa 2006 ostavansa Sampo-konsernin pankkitoiminnan eli Sampo Pankin tytäryhtiöineen yhteensä 4,05 miljardin euron kauppahintaan. Kauppaan sisältyivät muun muassa Mandatum Omaisuudenhoito Oy, Mandatum Pankkiiriliike Oy sekä Sampo Pankin tytärpankit Baltian maissa ja Venäjällä.[10] Yrityskauppa sai lopullisen vahvistuksensa tammikuussa 2007.[11] Sampo Pankin myyminen oli Suomen taloushistorian suurin käteisellä tehty yrityskauppa.[12] Pankkitoiminnan myynnistä saamansa varat Sampo käytti pankkikonserni Nordean osakkeiden ostoon. Sammon omistus Nordean osakkeista ylitti 20 prosentin rajan joulukuussa 2009 ja saman vuoden lopulla Nordeasta tuli Sammon osakkuusyhtiö.

Sampo luopui Nordean omistuksestaan kokonaisuudessa huhtikuun lopussa 2022.[13]

Wahlroosin seuraajaksi Sammon konsernijohtajaksi valittiin huhtikuun 2009 yhtiökokouksessa Kari Stadigh. Samalla Björn Wahlroosista tuli Sammon hallituksen puheenjohtaja.[6] Stadigh toimi konsernijohtajana aina joulukuussa 2019 tapahtuneeseen eläköitymiseensä asti. Vuoden 2020 alussa konsernijohtajana aloitti Ifin toimitusjohtajana aiemmin toiminut Torbjörn Magnusson. Björn Wahlroos toimi hallituksen puheenjohtajana vuoden 2023 yhtiökokoukseen asti. Antti Mäkinen valittiin Sammon hallituksen puheenjohtajaksi 17. toukokuuta 2023.[14]

Sampo-konsernin omistus tanskalaisessa Topdanmarkissa ylitti 20 prosentin rajan toukokuussa 2011, minkä jälkeen yhtiötä on käsitelty Sampo-konsernin osakkuusyhtiönä.[6] Sammon omistusosuus Topdanmarkista vuoden 2023 lopussa oli noin 48,9 prosenttia yhtiön osakekannasta. Sampo Oyj ilmoitti 17.6.2024, että Sampo ja Topdanmark A/S ovat allekirjoittaneet yhdistymissopimuksen, jonka mukaisesti Sampo tulee tekemään suositellun parhaan ja lopullisen julkisen vaihtotarjouksen kaikkien Topdanmarkin ulkona olevien osakkeiden hankkimiseksi.[15] Vaihtotarjouksen lopullinen tulos julkaistiin 16.9.2024, ja sen perusteella vaihtotarjous toteutetaan.[16]

Maaliskuussa 2018 Solidium myi 10,6 miljoonaa Sammon A-osaketta suomalaisille ja kansainvälisille instituutiosijoittajille 467 miljoonalla eurolla.[17] Vuosina 2019–2021 Solidium vähensi Sampo-omistustaan entisestään. Vuoden 2023 lopussa Solidium omisti 6,6 prosenttia Sammosta.[18]

Elokuussa 2020 Sampo ilmoitti tekevänsä vapaaehtoisen käteisostotarjouksen englantilaisesta ajoneuvovakuuttajasta Hastings Group Holdings Plc:stä eteläafrikkalaisen RMI:n kanssa yhteisesti omistetun yhtiön kautta. Ostotarjouksen toteuduttua loppuvuonna 2020 Sampo omisti 70 prosenttia Hastingsista. Sampo hankki koko Hastingsin omistukseensa joulukuussa 2021.

Sammon hallitus ehdotti 29. maaliskuuta 2023 Mandatumin eriyttämistä Sampo-konsernista osittaisjakautumisen kautta. Varsinainen yhtiökokous hyväksyi jakautumissuunnitelman 17. toukokuuta 2023. Sampo Oyj:n osittaisjakautuminen toteutui 1. lokakuuta 2023 ja Mandatum eriytettiin Sampo-konsernista. [19]

Hallitus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valitut hallituksen jäsenet 25.4.2024 pidetyssä yhtiökokouksessa:[20]

Osake

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sammolla on kaksi osakesarjaa, A- ja B-sarja. Vain A-sarjan osakkeet noteerataan Helsingin pörssissä. Kaikki yhtiön B-sarjan osakkeet ovat Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kalevan omistuksessa. B-sarjan osakkeet voidaan osakkeenomistajan vaatimuksesta muuntaa A-sarjan osakkeiksi. Yhteensä Sammon B-sarjan osakkeita on 200 000 kappaletta, joista yhden osakkeen äänimäärä on viisi.[21][22]

Suurimmat rekisteröidyt osakkeenomistajat osakemäärän mukaan (tilanne 31.1.2024). Lista ei sisällä hallintarekisteröityjen osakkeiden omistajia. Hallintarekisterissä on yhteensä noin 60 % Sammon osakkeista.[22]

Vuoden 2023 lopussa Sammolla oli yli 206 000 osakkeenomistajaa.

Omistaja Osakemäärä %-osuus
1. Solidium Oy 33 278 580 6,63 %
2. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 22 248 420 4,43 %
3. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 6 035 083 1,20 %
4. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 4 078 000 0,81 %
4. Oy Lival AB 4 065 000 0,81 %

Sammolla on myös rinnakkaislistaus Nasdaqin pörssissä Tukholmassa, jossa kaupankäynti tapahtuu ruotsalaisilla talletustodistuksilla (SDR, Swedish Depositary Receipts), sekä Nasdaq Kööpenhaminassa.

Vastuullisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sampo-konserni on sitoutunut kehittämään konsernin vastuullisuutta sekä siihen liittyviä tunnuslukuja, tavoitteita ja raportointia sidosryhmien etujen ja odotusten mukaisesti.[23] Sampo-konserni liittyi YK:n Global Compact -aloitteeseen ja allekirjoitti YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet vuonna 2019. Konsernitasoisen vastuullisuusraportoinnin lisäksi Sampo-konsernin tytäryhtiöt julkaisevat vuosittain omat vastuullisuusraporttinsa.[24]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Sampo Oyj:n tulosarkisto Sampo-konserni. Viitattu 16.2.2024.
  2. ↑ a b c Tiedot yrityksestä: Sampo Oyj Asiakastieto. Viitattu 8.11.2023.
  3. ↑ Liiketoimintamalli sampo.com. Sampo Oyj. Viitattu 16.2.2024.
  4. ↑ Leppänen, Timo: Merkilliset nimet. Tarinoita yritysten ja tuotteiden nimistä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2016. ISBN 978-952-222-720-1
  5. ↑ a b c Vihola, Teppo: Rahan ohjaaja, s. 279–282. Merita Pankki Oyj, 2000. ISBN 951-889-103-6
  6. ↑ a b c d e f Tietoa meistä: Historia sampo.com. Sampo Oyj. Viitattu 1.6.2016.
  7. ↑ Henki-Sammosta tuli Mandatum Life Verkkouutiset. 26.8.2016. Viitattu 1.6.2016.
  8. ↑ Sampo Oyj:n vuosikertomus 2001: Keskeiset tapahtumat (PDF) web.lib.hse.fi. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 1.6.2016.
  9. ↑ Pietiläinen, Tuomo: Kurssivedätys toi tuomiot, Helsingin Sanomat 29.6.2002 (HS Arkisto, maksullinen), Sanoma News
  10. ↑ Sampo-konserni myy Sampo Pankin Danske Bankille if.fi. 9.11.2006. If Vahinkovakuutusyhtiö. Arkistoitu 30.6.2016. Viitattu 8.6.2016.
  11. ↑ Suomen liiketoimintojen historia Danske Bank. Arkistoitu 8.4.2016. Viitattu 8.6.2016.
  12. ↑ Repo, Eljas: Suomen historian suurin käteiskauppa finland.no. 21.12.2006. Suomen suurlähetystö, Oslo. Viitattu 8.6.2016.
  13. ↑ Sammon Nordea-omistus 2007-2022 sampo.com. Viitattu 21.2.2023.
  14. ↑ Sampo Oyj:n yhtiökokouksen päätökset: Jakautuminen hyväksyttiin ja Sammon uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Antti Mäkinen| sampo.com www.sampo.com. Viitattu 2.6.2023.
  15. ↑ Sisäpiiritieto: Sampo julkistaa suositellun parhaan ja lopullisen julkisen vaihtotarjouksen Topdanmarkin osakkeenomistajille | Sampo.com www.sampo.com. Viitattu 18.9.2024.
  16. ↑ Sampo Oyj: Topdanmarkin osakkeenomistajille suunnatun vaihtotarjouksen lopullinen tulos | Sampo.com www.sampo.com. Viitattu 18.9.2024.
  17. ↑ Solidium sai Sammon osakkeilla 467 miljoonaa euroa – ääniosuus laski 10 prosenttiin Taloussanomat. 13.3.2018. Viitattu 13.3.2018.
  18. ↑ https://www.sampo.com/fi/sijoittajat/osakkeenomistajat/omistajarakenne/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  19. ↑ Sammon historia sampo.com.
  20. ↑ Hallitus sampo.com. Sampo Oyj. Viitattu 17.5.2023.
  21. ↑ Osakemäärä Sampo Oyj. Viitattu 21.2.2023.
  22. ↑ a b Osake sampo.com. Sampo Oyj. Arkistoitu 17.5.2018. Viitattu 21.2.2023.
  23. ↑ Vastuullisuus | Sampo.com www.sampo.com. Viitattu 20.2.2024.
  24. ↑ Vastuullisuus: Sampo-konserni sampo.com. Viitattu 23.11.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sampo-konserni&oldid=22642076”