Konecranes

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Konecranes Oyj

Konecranes Logo.svg

Tunnuslause Lifting Businesses
Yritysmuoto Julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: KCR1V
Markkina-arvo Nousua 1 495,4 milj € (31.12.2013) [1]
Perustettu 1994
Toimitusjohtaja Pekka Lundmark
Kotipaikka Hyvinkää, Suomi
Toimiala Metalliteollisuus
Tuotteet Nosturit, kunnossapitopalvelut
Liikevaihto Laskua 2 099,6 milj. € (2013) [1]
Liikevoitto Laskua 115,5 milj. € (2013) [1]
Tilikauden tulos Laskua 49,4 milj. € (2013)[1]
Henkilökuntaa Laskua 11 987 (2013 keskiarvo) [1]
Kotisivu www.konecranes.fi

Konecranes Oyj on suomalainen nostureita valmistava ja kunnossapitopalveluita tarjoava pörssiyhtiö. Yhtiö on tunnettu teollisuuden siltanostureista, mutta se automatisoi myös satamia valmistamalla satamanostureita [2]. Yhtiöllä on toimintaa 47 maassa [3]. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Hyvinkäällä.

Yhtiön liikevaihto vuonna 2013 oli 2,1 miljardia euroa [1]. Työntekijöitä yhtiöllä on noin 12 000 [1]. Vuosikertomuksessaan yhtiö ilmoitti 2010, että sen globaali markkinaosuus on 15 % ja että se on markkinajohtaja teollisuusnostureissa (osuus 17%[4]) ja komponenteissa sekä nostureiden kunnossapitopalveluissa. [5] Satamanostureissa se kuuluu kolmen kärkeen suomalaisen Cargotecin ja amerikkalainen Terexin kanssa [2] vajaan kymmenen prosentin osuudellaan [4].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KONE[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konecranesin historia alkaa vuodesta 1910, jolloin Kone Oy perustettiin, mutta sen nykyisen liiketoiminnan voidaan katsoa alkaneen vuonna 1933, jolloin KONE aloitti suurten teollisuusnostureiden valmistuksen [6]. 1950-luvulla satamanostureiden valmistus lisääntyi voimakkaasti [7]. Vuonna 1962 KONE laajensi myös huolto- ja kunnossapitoliiketoimintaan [6]. Yhtiön ensimmäinen kansainvälinen yritysosto tapahtui vuonna 1973, jolloin ostettiin norjalainen Wisbech-Refsum, yritysostoja tehtiin myöhemmin mm. Yhdysvalloista, Iso-Britanniasta, Australiasta ja Ranskasta [6][7].

Vuonna 1988 Kone Oy:n nosturitoiminnasta tuli itsenäinen liiketoiminta-alue nimeltä Kone Cranes. Sen johtajaksi nimitettiin Stig Gustavson, joka oli johtanut vuodesta 1982 Kone Oy:n Roxon-yksikköä. 1990-luvun taitteessa Neuvostoliiton kauppa romahti ja vähentyneeseen kysyntään tuotantoa alettiin sopeuttaa Gustavsonin johdolla suurella rakenneuudistusohjelmalla. Tuotantolaitosten määrä tippui 19:tä neljään ja työntekijöiden määrä supistui 600 henkilöllä. [8]

KCI Konecranes[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kone Oy muutti 1994 strategiaansa ja päätti keskittyä hissitoimintaan ja myydä muut toimintonsa [8]. 15.4.1994 Kone Cranes-nosturiyksiköstä tuli itsenäinen osakeyhtiö KCI Konecranes International Oy [6][7] [8]. Yhtiön omistajiksi tulivat tuolloin pääomasijoitusyhtiö Industri Kapital ja nosturiyksikön johtoon kuuluneet henkilöt. Alkuvaiheessa yhtiön liikevaihto oli noin 350 miljoonaa euroa, työntekijöitä sillä oli lähes 3 000. [8]

Gustavson menestyi KCI Konecranesin toimitusjohtajana hyvin - liiketoiminta oli kannattavaa ja tilauskanta kasvoi kohisten [8]. Yhtiö listattiin Helsingin pörssiin vuonna 1996, jolloin Industri Kapital luopui omistuksestaan.

1990-luvun lopussa yhtiön myynti notkahti hetkellisesti Aasian talouskriisin vuoksi, mutta 2000-luvulla KCI Konecranes jatkoi kasvuaan, se perusti uusia tehtaita ja teki yritysostoja laajeten uusille markkinoille. Yhtiöstä tuli yksi Suomen kansainvälistyneimmistä yrityksistä. [8]

1997 ostettiin saksalainen MAN SWF Krantechnik, 2002 toiminta alkoi Kiinassa, kun yritys perusti tehtaan Shanghaihin [7]. 2004 tuotevalikoima laajeni haarukkatrukeilla ja konttikurottajilla [7]. 2005 ostettiin toinen saksalainen yksikkö: R.STAHL AG:n materiaalinkäsittelydivisioona R. Stahl Fördertechnik, seuraavan vuoden satsaus oli MMH Holdings, Inc [7].

Pekka Lundmark siirtyi Hackmanin toimitusjohtajan pestistä KCI Konecranesin varatoimitusjohtajaksi vuonna 2004, seuraavana vuonna hänestä tuli toimitusjohtaja [4]. Hänen aikanaan Konecranesin markkinaosuus on kaksinkertaistunut [4].

Konecranes[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konecranes - Lifting Businesses

Etuliite KCI jäi pois vuonna 2006, kun Konecranes julkisti uuden maailmanlaajuisesti yhtenäisen brändistrategiansa [6].

Vuonna 2006 konsernilla oli 7 500 työntekijää 41 maassa ja sen liikevaihto oli lähes 1,5 miljardia euroa, josta 40 prosenttia tuli maailmanlaajuisista kunnossapitopalveluista. [8].

Vuonna 2010 Konecranes osti 10 yritystä [4].

Vuonna 2011 Konecranes teki yhden historiansa suurimmista kaupoista - yli 100 miljoonan euron nosturikauppa Abu Dhabiin, joka panostaa uudessa satamassaan konttien automaattiseen siirtelyyn [2]. Lokakuussa 2011 Konecranes antoi tulosvaroituksen, jonka mukaan sen kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto ja liikevoitto jäävät odotettua alhaisemmaksi. Varoituksen taustalla Pohjola Pankin asiantuntija näki yhtiön edeltävien kuukausien taloudelliset satsaukset uusiin rekrytointeihin ja tuotekehitykseen, joita ei saatu kompensoitua maailmantalouden heikennyttyä samaan aikaan. Konecranes itse kertoi syiksi Kunnossapito-liiketoiminta-alueen heikentyneen kehityksen, työmarkkinatilanteen kärjistymisen ja mahdollisen lakon. [9].

Vuosina 2003–2012 Konecranesin liikevaihto kasvoi keskimäärin 14 prosenttia vuodessa, mutta vuonna 2013 kasvu pysähtyi. "Koko vuoden tulos jäi odotuksistamme", totesi toimitusjohtaja Lundmark yhtiön tulostiedotteessa vuodesta 2013. [10] Konecranes kirkasti strategiaansa ja valitsi yhdeksi strategiseksi painopistealueeksi teollisen internetin [11].

Vuonna 2013 Konecranes sai Indonesiasta 35 lastinkäsittelylaitetta koskevan tilauksen, jonkan arvo ylitti sata miljoonaa euroa. Indonesian valtion omistama PT Pelabuhan Indonesia III (Pelindo III) tilasi kymmenen satamanosturia (STS), 20 automaattista pinoamisnosturia (ASC) ja viisi konttilukkia uutta Lamong Bay -terminaaliin, joka avataan Itä-Jaavalla Surubayan kaupungissa vuonna 2014. [12] Vuonna 2014 uutisoitiin kauppa, jossa Konecranes toimittaa yhdysvaltalaiselle Georgia Ports Authoritylle (GPA) neljä Super Post Panamax luokan STS-satamanosturia ja 20 kumipyöräkonttinosturia. Kaupan arvo on noin 60 miljoonaa euroa. Nostureita tarvitaan kontinkäsittelyyn Savannahin Garden City -terminaalissa. [13]

Johto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuorineuvos Stig Gustavson oli yhtiön ensimmäinen toimitusjohtaja vuosina 1994-2005 [8], hänen jälkeensä toimitusjohtajaksi tuli Pekka Lundmark.

Konsernin johtoryhmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johtoryhmään (Group Executive Board) kuuluvat:

Omistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konecranesin suurimmat osakkeenomistajat ovat suuruusjärjestyksessä [6]:

  1. Htt Kcr Holding Oy Ab (6 870 568 osaketta eli 10,86% osakkeista)
  2. Konecranes Abp (4 083 374, 6,46%) - Konecranes Abp:lla osakkeita on 5,64% (3 565 678kpl) ja Kcr Management Oy:lla 0,82% (517 696 kpl)
  3. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma (2 940 275, 4,65%)
  4. Stig Gustavson (2 069 778, 3,27%)
  5. Nordea Rahastot (2 063 151, 3,26%)

Henkilöstö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konecranes-konsernilla on toimintaa 47 maassa [3], ja sen pääkonttori on Hyvinkäällä.

Vuoden 2013 lopussa konsernissa työskenteli 11 832 henkilöä ja he jakautuivat eri liiketoiminta-alueisiin seuraavasti:

  • Kunnossapito 6 151 työntekijää
  • Laitteet 5626 työntekijää
  • Konserni 55 työntekijää .

Maanosittain henkilöstö jakautui 2013 seuraavasti:

  • 6 246 työntekijää EMEAssa
  • 2 711 työntekijää Amerikan alueella
  • 2 875 työntekijää Aasian-Tyynenmeren alueella. [1]

Liiketoiminta-alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

RTG-nosturi Konecranesin suomalaisella tehtaalla

Konecranes on jakautunut kahteen liiketoiminta-alueeseen:

  • Laitteet
  • Kunnossapitopalvelut

Vuonna 2013 yhtiön liikevaihdosta 60 % koostui laitteista ja 40 % kunnossapitopalveluista. [1]

Konecranes valmistaa itse kaikki nosturin kriittiset komponentit ja järjestelmät. Hyvinkään tehtailla tehdään niiden lisäksi myös vaihdelaatikoita ja sähkökaappeja eli ohjausjärjestelmiä. [2]

Laitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konecranesin Laitteet-liiketoiminta-alue keskittyy esisuunniteltuihin modulaarisiin komponentteihin ja materiaalinkäsittelyratkaisuihin. [6] Sen asiakkaita ovat konepajat, prosessiteollisuuden alat, ydinvoimalat, raskaita taakkoja käsittelevät toimialat, satamat, intermodaaliterminaalit, telakat ja kappaletavaraterminaalit [6]. Se valmistaa vuosittain kymmeniä tuhansia vakionostureita, köysinostimia, vaunuja ja sähkötoimisia ketjunostimia sekä satoja raskasnostureita ja raskaita nostotrukkeja [15]

Laitteissa Konecranes on mielestään

  • maailman suurin teollisuusnosturien valmistaja
  • maailmanlaajuinen ykkönen nosturien räjähdyssuojausteknologiassa
  • maailmanlaajuinen markkinajohtaja prosessiteollisuuden sähkötoimisissa prosessinostureissa ja telakkapukkinostureissa.
  • vahva kansainvälinen valmistaja konttien ja raskaan kappaletavaran käsittelyyn tarkoitetuissa nostureissa ja trukeissa [15]

Tuotemerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksikön tuotteita markkinoidaan useilla tuotemerkeillä[6]:

  • Konecranes-brändillä myydään suoraan loppukäyttäjille
  • jakelijoille markkinoidaan itsenäisiä tuotemerkkejä:
    • Stahl CraneSystems
    • SWF
    • Verlinde
    • R&M.

Tuotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konecranes SMARTON winch

Laitteet-liiketoiminta-alueen valikoimiin kuuluu seuraavat tuotteet:

  • teollisuusnosturit (kuten vakio- ja raskasnosturit),
  • työpistenostojärjestelmät (kuten kevyet nosturijärjestelmät ja kappaleenkäsittelylaitteet)
  • komponentit (kuten köysinostimet),
  • nosturisarjat,
  • sähköiset ketjunostimet,
  • käsikäyttöiset nostimet ja lisävarusteet,
  • ydinvoimalanosturit,
  • satamanosturit,
  • nosturit kappaletavaran käsittelyyn,
  • trukit sekä
  • telakkapukkinosturit. [15]

Kunnossapito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnossapito-liiketoiminta-alue tarjoaa huoltoratkaisuja ja kunnossapitoa tukien kaikkia nosturimerkkejä, satamalaitteita ja työstökoneita. Yhtiöllä on 49 maassa 626 yksikköä, joista suurin osa on huoltopisteitä. [6] [15]

Nostureiden kunnossapidossa Konecranes pitää itseään on selkeänä markkinajohtajana, jolla on maailman laajin nosturien kunnossapitoverkosto. Sen huoltosopimuskannassa on yli 420 000 laitetta, joista noin 25% on sen itsensä valmistamia, mutta se on myös yksi suurimmista kansainvälisistä työstökoneiden huoltopalvelujen tarjoajista. [15]

Konecranes Kunnossapidon palvelutuotteita (tarkastuksia, ennakoivan kunnossapidon ohjelmia, korjauksia, parannuksia, päivystyshuoltokäyntejä, varaosia, modernisointeja, käyttöpalveluita ja konsultointeja) tarjotaan mm. seuraaville tuoteryhmille [15]:

  • Teollisuusnosturit
  • Nostolaitteet
  • Työstökoneet

Työstökonehuoltoa Konecranes tekee muun muassa Metso Automationille, jonka tehtaan 200 nosturin ja 80 työstökoneen toimivuudesta on vuodesta 2003 huolehtinut kokopäiväisesti 10 Konecranesin huoltoasentajaa. [16]

Etäpalvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesällä 2011 uudistetussa visiossa Konecranes nosti etäyhteydet ja -palvelut olennaiseksi kilpailutekijäkseen [17]. Visiossa asetetun tavoitteen mukaan etäyhteys asennetaan miljooniin työstökoneisiin ja nostureihin [17].

Nosturien huoltopalveluita tarjotaan etänä, jotta teollisuusprosesseissa käytettävät nosturit olisivat aina toimintakunnossa. 2011 Konecranes lanseerasi innovatiivisten etäpalvelujen TRUCONNECT-tuoteperheen, johon kuuluu mm. etävalvontapalvelu TRUVIEW. Se perustuu nosturin ja Konecranesin oman etäpalvelukeskuksen väliseen yhteyteen. Asiakas saa palvelukeskuksesta Konecranesin asiantuntijoiden tuottamia tarkkoja raportteja nosturin todellisesta käytöstä ja toimintakunnosta, joiden avulla kunnossapito voidaan optimoida jokaisen nosturin todellisen tarpeen mukaiseksi ja näin pidentää nosturin elinkaarta. Raportit kertovat myös turvallisuudesta, esimerkiksi siitä, onko ollut ylikuormia tai hätäpysäytyksiä. [18] [19]. TRUCONNECT-tuoteperheeseen kuuluu myös viisivuotinen TRUCARE-palvelupaketti, jota tarjotaan uusille, vielä takuun piirissä oleville CXT-teollisuusnostureille. Pakettiin kuuluu TRUVIEW-etäyhteyksien lisäksi kaikki tarvittavat kunnossapitotoimet ja varaosat [19].

Työstökonehuoltopalveluihin kuuluu etäpalvelu Truefficiency Basic, joka seuraa verkon kautta tuotantolaitteistoja, tallentaa käyttötiedot ja tekee raportteja Konecranes-asiakasportaaliin. Portaalista asiakas näkee reaaliaikaisesti laitekantansa käytettävyyden ja seisokkien syyt. [20]

AGILON[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

AGILON on esimerkki teollisen internetin sovelluksesta. Konecranes-konsernissa se on uudenlainen tuote ja palvelun laajennus: järjestelmä vuokrataan asiakkaille kuukausimaksua vastaan. Red Dot ja Fennia Prize -muotoilukilpailuissa palkittu AGILON on automatisoitu varastointijärjestelmä ja väline yrityksen materiaalinhallintaan. Se on moduuleista koostuva järjestelmä, johon kuuluu varastohyllyjä, keräilyrobotti sekä verkkoportaali. Tarvittavat osat tilataan järjestelmän käyttöliittymän avulla, ja robotti kerää ja toimittaa tuotteet käyttöpisteelle. Samalla varastokirjanpito päivittyy. Järjestelmä ilmoittaa, kun jokin tuote on loppumassa ja tekee täydennystilauksen automaattisesti. Käyttöliittymästä näkee myös tuotteiden kuvat. Agilonin avulla voidaan varastoida, hallinnoida ja käyttää jopa tuhansia eri komponentteja. Toimitusketjun eri toimijat saavat sen avulla reaaliaikaista tietoa. [21] [22] Järjestelmä käsittelee monenlaisia laatikoita tulitikkuaskin kokoisesta laatikosta muuttolaatikon kokoiseen. Kun käyttäjä ottaa esimerkiksi pultin laatikosta pultin, Agilon laskee laatikon painon perusteella jäljellä olevien pulttien määrän ja osaa näin tarvittaessa tilata niitä lisää. [23]

Tutkimusyhteistyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2010 Kunnossapito ja VTT uutisoivat yhteisestä hankkeestaan, jossa automatisoitiin nosturiratojen mittausmenetelmiä [24]. Aiemmin nosturiratoja piti mitata manuaalisesti, mikä oli paitsi hidasta myös vaarallista, kun työntekijät joutuivat kiipeilemään mittausprisman kanssa korkealla radan yllä. Uudessa menetelmässä kauko-ohjattava mittausvaunu lasermittalaitteineen kerää tietoa nosturikiskon suoruudesta ja asemasta ja mittausaika lyhenee parhaimmillaan päivistä tunteihin.

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vuonna 2011 Konecranesin tietohallintojohtaja Antti Koskelin oli Suomen seitsemäs Vuoden CIO. Häntä pidettiin "osaavana tulkkina it:n ja liiketoiminnan välillä" ja hänen sosiaalisia ja verkostoitumistaitoja kiiteltiin. [25]
  • Konecranes UK Ltd voitti kultaa arvostetun ROSPA:n järjestämässä terveys- ja turvallisuuskilpailussa 2011. [26]
  • Vuonna 2012 Konecranes Fennia Prize-kilpailussa palkittiin Konecranesin Smarter Cabin -nosturin ohjaamo.

Suunnittelutiimissä olivat mukana Johannes Tarkiainen (Industrial Design Manager), Sami Koponen (Industrial Designer) ja Ari Nieminen (R&D Chief Engineer). Nosturinkuljettajien työtapoja, ergonomiaa ja työskentelyn mukavuutta kartoitettiin perinpohjaisesti ja sen jälkeen suunnittelussa panostettiin käytettävyyteen ja muotoiluun. Uusi ohjaamo antaa nosturin kuljettajalle esimerkiksi aiempaa paremman näkyvyyden työskentelyalueelle. [27]

  • Vuonna 2013 Konecranes sai tuotedesignista Red Dot-palkinnon. Se myönnettiin sähköisten, useammalla eri tuotemerkillä (Konecranes-tuotemerkki ja itsenäiset tuotemerkit Verlinde, SWF, R&M ja STAHL CraneSystems) myytävien ketjunostinten sarjan muotoilun laadusta, jonka takana on mm. laaja muotoilututkimus ja käyttäjäkokemusten kerääminen. Ketjunostinsarja on suunniteltu pitkäaikaiseen käyttöön vaativassa teollisuusympäristössä. [28]
  • Vuonna 2014 Konecranes voitti Red Dot -muotoilupalkinnon Agilon-materiaalinhallintaratkaisullaan. [21]
  • Agilon-materiaalinhallintajärjestelmä sai myös kunniamaininnan Fennia Prize kilpailussa vuonna 2014. Suunnittelijatiimissä olivat Tero Kultanen (pääsuunnittelija), Pauliina Paarlahti (käytettävyys ja ulkoasu) ja Jussi Hirvonen (mekaniikka ja ulkoasu) [22]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i Tilinpäätöstiedote 2013 (PDF) konecranes.com. Konecranes Oyj. Viitattu 13.2.2014.
  2. a b c d Kauppalehti 27.9.2011: Hyvinkää ajaa täysillä nostureita Abu Dhabiin
  3. a b Osakkeet: Konecranes - KCR Kauppalehti. Viitattu 10.06.2014.
  4. a b c d e Johtamisen uusi maailma, Kauppalehti OPTIO, 6/2011, s. 51-53
  5. Tilinpäätöstiedote 2010 (pdf) Viitattu 23.10.2011.
  6. a b c d e f g h i j Kauppalehti - blogit Random Walker Konecranes - konepajojen helmi vihdoin ostohinnoissa 24.9.2011 Kauppalehti. Viitattu 10.10.2011.
  7. a b c d e f Konecranes - Historia Konecranes. Viitattu 11.10.2011.
  8. a b c d e f g h Kansallisbiografia - Stig Gustavson Kansallisbiografia. Viitattu 14.10.2011.
  9. Kauppalehti: Analyytikko: Konecranesin tulosvaroitus oli yllätys Kauppalehti. Viitattu 10.10.2011.
  10. Nostolaiteyhtiö Konecranesin kasvu pysähtyi viime vuonna 5.2.2014 Helsingin Sanomat. Viitattu 18.06.2014.
  11. Teollinen internet – hypestä käytännön tekemiseksi Tietoviikko. Viitattu 18.06.2014.
  12. Kauppalehti: Konecranes sai suurtilauksen Kauppalehti. Viitattu 11.06.2014.
  13. 60 miljoonan paukku – Konecranesille jättitilaus Jenkkeihin 21.5.2014 Tekniikka & Talous. Viitattu 18.06.2014.
  14. Konsernin johtoryhmä Konecranes. Viitattu 11.06.2014.
  15. a b c d e f Konecranes - Business Areas Konecranes. Viitattu 11.06.2014.
  16. Eurometalli 1-2/2012 Lisää tuottavuutta työstökoneen modernisaatiolla Eurometalli. Viitattu 17.4.2012.
  17. a b Promaint 8/11: Tilaus-toimitus prosessin kehittäminen etäpalveluille Promaint. Viitattu 17.4.2012.
  18. Älykkäät nosturit eivät lepää Kuljetus ja logistiikka. Viitattu 18.10.2011.
  19. a b Prosessori 10.10.2011 Konecranesilta etäyhteys nostureihin - Kehityspanostuksissa ei säästelty Prosessori. Viitattu 18.10.2011.
  20. Tekniikka&Talous 9.12.11: Konecranesilta etäpalvelu myös työstökoneisiin Tekniikka&Talous. Viitattu 17.4.2012.
  21. a b Konecranesin materiaalihallintapalvelu voitti Red Dot -muotoilupalkinnon 7.5.2014 Tekniikka & Talous. Viitattu 18.06.2014.
  22. a b Fennia Prize 2014 Fennia. Viitattu 18.06.2014.
  23. AGILON - Kohti älykkäitä materiaalivirtoja Konecranes. Viitattu 18.06.2014.
  24. VTT Impulssi: Draivia Nosturiradoille (2/2010) VTT. Viitattu 11.10.2011.
  25. Konecranesin Antti Koskelin on Vuoden CIO 13.5.2011 Tietoviikko. Viitattu 14.10.2011.
  26. Konecranes UK Ltd has won a Gold award in the prestigious RoSPA Occupational Health and Safety Awards 2011 20.4.2011 Konecranes. Viitattu 14.10.2011.
  27. Fennia Prize 2012 Fennia. Viitattu 18.06.2014.
  28. Konecranes voitti red dot -palkinnon yhdessä maailman arvostetuimmista muotoilukilpailuista 18.3.2013 Konecranes. Viitattu 18.06.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]