Baltian maat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Itämeri rajaa Baltiaa lännestä

Baltian maat viittaa kolmeen Pohjois-Euroopan valtioon Itämeren itäpuolella: Viroon, Latviaan ja Liettuaan. Venäjään kuuluva Kaliningradin alue on myös osa Baltiaa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset merkit Baltian asutuksesta ovat peräisin noin vuodelta 9000 eaa.[1]

Vuonna 1219 Tanska valloitti Vironmaan, nykyisen Pohjois-Viron. Samoihin aikoihin saksalainen ritarikunta valloitti etelästä ja lännestä käsin Kuurinmaata ja Liivinmaata, nykyista Latviaa ja eteläistä Viroa. Ritarien perässä tuli saksalaisia hansakauppiaita. Kun maanomistus tämän seurauksen siirtyi saksalaisille, aateliset alistivat kantaväestön vähitellen maaorjiksi. Myös Vironmaa siirtyi 1300-luvulla saksalaisen ritarikunnan valtaan.

1500-luvulla Venäjä, Puola, Tanska ja Ruotsi kävivät pitkiä sotia Baltiasta. Näiden seurauksena Ruotsi voitti Vironmaan ja Liivinmaan, kun taas Kuurinmaa siirtyi Puola-Liettualle. Uudenkaupungin rauhassa 1721 Venäjä liitti itseensä Vironmaan ja Liivinmaan ja vuonna 1795 Puolan kolmannessa jaossa Liettuan ja siihen kuuluneen Kuurinmaan. Venäjän vallan aikana Virosta, Liivinmaasta ja Kuurinmaasta käytettiin yhteisnimitystä Itämerenmaakunnat.

Nykyiset valtiolliset muodostelmat syntyivät vasta Venäjällä tapahtuneen, Venäjän keisarin hallinnon kaataneen helmikuun vallankumouksen jälkeen 1917. Liivinmaan pohjoisosat yhdistettiin Vironmaahan ja muodostettiin Viron autonominen kuvernementti. Liivinmaan eteläosa taas yhdistettiin Kuurinmaan kanssa Latviaksi. Venäjän tasavaltaiseen valtiomuotoon pyrkineen väliaikaisen hallituksen kaaduttua bolsevikkivallankaappaukseen julistautuivat Baltian maat itsenäisiksi 1918 ja seurauksena olivat itsenäisyyssodat bolsevikkien johtamaa neuvosto-Venäjää vastaan.

Kun neuvosto-Venäjän perillinen, Josif Stalinin yksinvaltaisesti hallitsema Neuvostoliitto ja Adolf Hitlerin samoin diktatorisesti johtama natsi-Saksa solmivat vuonna 1939 hyökkäämättömyyssopimuksen, sen salaisen lisäpöytäkirjan mukaan Viro ja Latvia kuuluivat Neuvostoliiton, Liettua sen sijaan Saksan etupiiriin. Seuraavana vuonna Neuvostoliitto kuitenkin miehitti kaikki kolme maata ja liitti ne itseensä. Vuonna 1941 Saksa miehitti ne, jolloin juutalaiset siirrettiin keskitysleireille. Toisen maailmansodan päätyttyä Baltian maat jäivät Neuvostoliitolle. Baltian maiden itsenäistyminen tapahtui käytännössä uudestaan Neuvostoliiton hajotessa 1990-luvun alussa. Vuonna 2004 kukin Baltian maa hyväksyttiin sekä Naton että Euroopan unionin jäseneksi.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baltian maat ovat pinnanmuodoiltaan hyvin samankaltaisia kumpuilevia alankoja. Ylin kohta on Virossa sijaitseva, 328 metriä korkea Suur Munamägi. Baltian maissa on runsaasti havumetsiä, mutta lehtipuita enemmän kuin Suomessa. Kasvillisuus on muutenkin rehevämpää kuin Suomessa. Baltiassa on myös paljon soita ja järviä. Suurin järvi on Viron ja Venäjän rajalla sijaitseva Peipsijärvi, joka on Euroopan viidenneksi suurin luonnonjärvi.

valtio

pää-
kaupunki
asukas-
luku
pinta-ala
(km²)
aika-
vyöhyke
Latvia Riika 2 290 237 64 589
UTC+2
Liettua Vilna 3 596 617 65 200
UTC+2
Viron lippu Viro Tallinna 1 332 893 45 226
UTC+2
Venäjän lippu Venäjä: Kaliningradin alueen lippu Kaliningradin alue Kaliningrad 955 281 15 100
UTC+3

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maatalous ja kauniit maisemat kuuluvat olennaisella osalla mielikuvaan Baltian maista. Viljelykasvit ovat samoja kuin Suomessa, mutta lisäksi pelloilla voi nähdä pellavaa ja maissia. Baltian maiden teollisuutta kehitetään ja monipuolistetaan nopeasti. Itämeri parantaa vientiä ja yhdistää Baltian maita muuhun Eurooppaan. Pankeilla on merkittävä asema Baltian nykytaloudessa ja kaupankäynti on kasvanut 2000-luvulla. Suurosakseen Baltian maassa tuotetaan maataloutta. Maatalouden yleisimpiä kasvatteja ovat lehmät, siat ja lampaat. Kalastus on yleisintä Hiidenmaalla.lähde?

Yhteistyö ja politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baltian maat ovat tehneet yhteistyötä keskenään ja myös Pohjoismaiden kanssa. Yhdessä ne muodostavat Baltoskandian alueen. Baltia on ottanut osaa nykypäivänä myös Itämeren suojeluun. Baltian politiikka on perinteisesti ollut oikeistojohtoista, mutta konservatiivien lisäksi myös sosiaalidemokraatit ja vihreät ovat menestyneet kohtalaisen hyvin 2000-luvulla. Virossa johtava puolue on oikeistoliberaalinen Reformipuolue, Latviassa konservatiivinen Kansanpuolue ja Liettuassa arvokonservatiivinen Kristillisdemokraattinen liittopuolue. Baltian maista jokainen kuuluu Natoon.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Müller, Kai Ulrich & Henning, Detlef: Latvia, s. 9. Otava. ISBN 951-1-13018-8.