Venäjän keisari

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Katariina I, Venäjän hallitsija 1725–1727

Venäjän keisarin arvonimen otti Pietari I Suuri laajennettuaan ja länsimaistettuaan Venäjää 1700-luvun alussa. Venäjä julistettiin suurvallaksi ja hallitsija Pietari Suuri Isänmaan Isäksi ja Koko Venäjänmaan keisariksi ”(Vserossijski Imperator)”. Lisäksi hänellä oli edelleen myös arvonimi ”tsaari”, mutta ei Venäjän vaan lukuisten muiden alueiden tsaarina. Näitä olivat muun muassa Kasanin tsaari, Astrakanin tsaari, Siperian tsaari, Taurian Kersoneson tsaari muiden arvonimien ohessa.

Sanat keisari ja tsaari ovat samaa alkuperää: molemmat johtuvat roomalaisesta Caesar-nimestä, jota alkujaan Rooman hallitsijat käyttivät arvonimenään imperator-termin ohella. Suomeen keisari-sana on tullut saksan kautta (Kaiser), mutta monissa muissa kielissä, myös venäjässä, sitä vastaa sana imperator tai jokin siitä kehittynyt muunnos.

Venäjän hallitsijoista on syytä puhua Venäjän keisareina Pietari Suuresta alkaen. Juuri Pietari liitti Venäjän länsieurooppalaiseen kulttuuriperintöön luomalla virka-asteikon tabel o rangah ja Ruotsin mallin pohjalta mukaillun aluehallinnon. Venäläisen rahvaan näkökulmasta ”keisari” (ven. Император, imperator) - ja ”tsaari” (ven. Царь) -termin välillä ei kuitenkaan ole käytännössä eroa. Venäläisessä puhekielessä keisareita nimitettiin Pietari Suuren ajan jälkeenkin tavallisimmin tsaareiksi ja nimitetään edelleenkin.

Matti Klingen mukaan Venäjän imperiumin keisari oli Suomen suuriruhtinaskunnan hallitsija nimenomaan keisarin arvonimellä. Venäläisille hän oli ja on edelleen puhekielessä tsaari. Suomalaisille nimitys suuriruhtinas oli tärkeä siksi, että sen perusteella esitettiin, ettei Venäjän keisarilla ollut Suomessa keisarin, vaan ainoastaan Ruotsin vuoden 1772 hallitusmuodon mukaiset valtuudet. Venäjän tsaari oli myös Puolassa nimellisesti vain suuriruhtinas maan kolmannen jaon jälkeen.

Venäjällä tsaarin aseman muuttui perustuslaillisemmaksi vuoden 1905 levottomuuksien johdosta 17. lokakuuta annetun manifestin ansiosta. Tosin valtakunnanduuman asema parlamentaarisena kansanedustuslaitoksena ei länsieurooppalaisen perustuslaillisuuden näkökulmasta toteutunut. Tämän perustuslaillisen muutoksen vuoksi venäläisissä ja joissain englanninkielisissä lähteissä vuoden 1905 tapahtumista käytetään nimeä ”vuoden 1905 vallankumous”.

Arvonimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän keisareilla oli myös suuri joukko muita arvonimiä, joista osa viittasi Venäjään kuulumattomiinkin alueisiin ja paikkakuntiin. 1800-luvun lopulla keisarilla oli seuraava arvonimiluettelo:

Koko Venäjän, Moskovan, Kiovan, Vladimirin ja Novgorodin Keisari ja itsevaltias, Kasanin, Astrakanin, Puolan, Siperian ja Taurian Kersonessoksen Tsaari, Pihkovan herra ja Smolenskin, Liettuan, Volhynian, Podolian ja Suomen suuriruhtinas, Viron, Liivinmaan, Kuurinmaan ja Semgallenin, Samogitian, Bialystokin, Karjalan, Tverin, Jugorian, Permin, Vjatkan, Bulgarian ja muiden maiden ruhtinas, Nižni-Novgorodin, Tšernigovin, Rjazanin, Polotskin, Rostovin, Jaroslavin, Beloe Ozeron, Udorian, Obdorian, Vitebskin ja Mstislavin ja koko pohjoisen alueen herra ja suuriruhtinas, Iberian, Kartalinian, Georgian ja Kabarinian ja Armenian herra ja hallitsija, Tšerkessien ja vuoristoruhtinaiden ym. Perintöruhtinas ja Hallitsija, Norjan perillinen, Schleswig-Holsteinin, Dithmarschenin ja Oldenburgin herttua jne. jne.[1].

Monissa asiakirjoissa kuitenkin käytettiin lyhempää, ainoastaan Venäjään, Puolaan ja Suomeen viittaavaa arvonimiluetteloa[1]

Venäjän keisarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monarkki vallassa syntynyt avioliitto kuollut
Peter der-Grosse 1838.jpg Pietari Suuri 2. marraskuuta 1721 – 8. helmikuuta 1725 9. kesäkuuta 1672
Moskova
Eudoxia Feodorovna Lopukhina 1689
Marta Helena Skowrońska 1707
8. helmikuuta 1725 (52 vuotta)
Pietari
Empress Catherine I -c.1724 -2.jpg Katariina I 8. helmikuuta 1725 – 17. toukokuuta 1727 15. huhtikuuta 1684
Tartumaa
Liivinmaa
Ruotsi
Pietari I 1707 17. huhtikuuta 1727 (43 vuotta)
Pietari
PietroIIRussia.1730.jpg Pietari II 18. toukokuuta 1727 – 30. tammikuuta 1730 23. lokakuuta 1715
Pietari
naimaton 30. tammikuuta 1730 (14 vuotta)
Moskova
Louis Caravaque, Portrait of Empress Anna Ioannovna (1730).jpg Anna 13. helmikuuta 1730 – 28. lokakuuta 1740 7. helmikuuta 1693
Moskova
herttua Fredrik Wilhelm marraskuussa 1710 28. lokakuuta 1740 (42 vuotta)
Moskova
Ivan VI.jpg Iivana VI 28. lokakuuta 1740 – 6. joulukuuta 1741 23. elokuuta 1740
Pietari
naimaton 16. heinäkuuta 1764 (23 vuotta) (murhattiin)
Pähkinälinna
Carle Vanloo, Portrait de l’impératrice Élisabeth Petrovna (1760).jpg Elisabet 6. joulukuuta 1741 – 5. tammikuuta 1762 29. joulukuuta 1709
Kolomenskoye
Aleksei Razumovsky 1742 5. tammikuuta 1762 (52 vuotta)
Pietari
Coronation portrait of Peter III of Russia -1761.JPG Pietari III 5. tammikuuta 1762 – 9. heinäkuuta 1762 21. helmikuuta 1728
Kiel
Schleswig-Holstein
prinsessa Sophie Friederike Auguste Anhalt-Zerbst 16. elokuuta 1745 17. heinäkuuta 1762 (34 vuotta) (murhattiin)
Ropsu
Johann-Baptist Lampi d. Ä. 007.jpg Katariina Suuri 9. heinäkuuta 1762 – 6. marraskuuta 1796 2. toukokuuta 1729
Preussin kuningaskunta
Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta
Pietari III 16. elokuuta 1745 6. marraskuuta 1796 (67 vuotta)
Pietari
Paul i russia.jpg Paavali I 17. marraskuuta 1796 – 23. maaliskuuta 1801 1. lokakuuta 1754
Pietari
Natalia Aleksejevna Hesse-Darmstadt 29. syyskuuta 1773, Maria Fjodorovn 26. syyskuuta 1776 23. maaliskuuta 1801 (46 vuotta)
Pietari
Alexander I of Russia.PNG Aleksanteri I 24. maaliskuuta 1801 – 1. joulukuuta 1825 23. joulukuuta 1777
Pietari
Louise Baden 28. syyskuuta – 1793 1. joulukuuta 1825 (47 vuotta)
Taganrog
Vernet nikolas 1.jpg Nikolai I 26. joulukuuta 1825 – 2. maaliskuuta 1855 6. heinäkuuta 1796
Hatsina
Aleksandra Fjodorovna
13. heinäkuuta 1817
21. maaliskuuta 1855 (58 vuotta)
Pietari
Alexander II 1870 by Sergei Lvovich Levitsky.jpg Aleksanteri II 2. maaliskuuta 1855 – 13. maaliskuuta 1881 29. huhtikuuta 1818
Moskovassa
Maria Aleksandrovna
16. huhtikuuta 1841
13. maaliskuuta 1881 (62 vuotta) (murhattiin)
Pietari
Kramskoy Alexander III.jpg Aleksanteri III 13. maaliskuuta 1881 – 1. marraskuuta 1894 10. maaliskuuta 1845
Pietari
Maria Fjodorovna
9. marraskuuta 1866
1. marraskuuta 1894 (49 vuotta)
Jalta
Krim
Nicolas II photographie couleur.jpg Nikolai II 1. marraskuuta 1894 – 15. maaliskuuta 1917 6. toukokuuta 1868
Tsarskoje Selo
Aleksandra Fjodorovna
26. marraskuuta 1894
17. heinäkuuta 1918 (50 vuotta)
(murhattiin)
Jekaterinburg
Neuvosto-Venäjä

Helmikuun vallankumouksen tapahduttua maaliskuussa 1917 Nikolai II joutui eroamaan luovuttaen kruunun veljelleen Mihailille, joka ei kuitenkaan ottanut sitä vastaan. Keisarin perustuslailliset valtuudet siirtyivätkin sellaisinaan tasavaltaan pyrkineelle Venäjän hallitukselle, mikä tunnustettiin myös Suomen suuriruhtinaalle kuuluneen vallan haltijaksi.

Venäjän hallituksen perustuslaillisuus hallitsijana päättyi pääministeri Aleksandr Kerenskin julistautumiseen johtajaksi puolueiden kannattamien ministerien erottua hallituksesta.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Matti Klinge: Suomen sinivalkoiset värit, Kansallisten ja muidenkin symbolien vaiheista ja merkityksistä, s. 237, Otava 1982, ISBN 951-1-06877-6

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]