Dithmarschen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kreis Dithmarschen
Vaakuna Sijainti
vaakuna sijainti
Osavaltio Schleswig-Holstein


Piirikunnan keskus Heide
Pinta-ala 1 404,75 km²
Väkiluku 135 156
Väestötiheys 96 as/km²
Kuntien lukumäärä 116
Rekisteritunnus HEI
Johtaja Jörn Klimant
Dithmarschen

Dithmarschen (tansk. Ditmarsken) on piirikunta Schleswig-Holsteinin osavaltiossa Saksassa.

Kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dithmarschen jakautuu kuuteen paikkakuntaan (saks. Amt). Piirikunnassa on viisi kaupunkia ja 111 kuntaa.[1] Dithmarschen rajautuu lännessä Pohjanmereen, etelässä Elbe-jokeen, pohjoisessa Eider-jokeen, ja idässä Kielin kanavaan. Schleswig-Holsteinin osavaltion läpi kulkevan Kielin kanavan varrella sijaitseva Dithmarschen on taloudellisesti köyhempi kuin monet muut alueen piirikunnat.[2]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dithmarschen tunnettiin 1100–1500-luvuilla ylpeänä talonpoikaistasavaltana, joka läänityksistä huolimatta uhmasi sekä tanskalaisen aateliston että hansan valtaa. Myöhemmin se jäi köyhäksi alamaaksi, johon ei rakennettu suuria kartanoita tai linnoja. Dithmarschen joutui kuitenkin 1500-luvun puolivälissä jaetuksi Tanskan kuninkaan ja Holsteinin herttuoiden kesken. 1860-luvulla se liitettiin Preussiin, ja sen kaudella kannaksen poikki rakennettiin Kielin kanava.[2]

Paikallinen talonpoika löysi 1850-luvulla kaivoa kaivaessaan öljynsekaisen hiekkakerroksen. Vähitellen sitä alettiin porata ja jalostaa siitä öljyä. Tätä varten perustettiin yhtiö Deutsche Erdoel-Actiengesellschaft (DEA), joka tänään kuuluu energiajätti RWE:lle.[2]

Kuntarakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikkakuntien ulkopuolella olevat kaupungit:

Paikkakunnat ja kunnat:

  • 1.Burg-Sankt Michaelisdonn
  1. Averlak
  2. Brickeln
  3. Buchholz
  4. Burg
  5. Dingen
  6. Eddelak
  7. Eggstedt
  8. Frestedt
  9. Großenrade
  10. Hochdonn
  11. Kuden
  12. Quickborn
  13. Sankt Michaelisdonn
  14. Süderhastedt
  • 2. Büsum-Wesselburen
  1. Büsum
  2. Büsumer Deichhausen
  3. Friedrichsgabekoog
  4. Hedwigenkoog
  5. Hellschen-Heringsand-Unterschaar
  6. Hillgroven
  7. Norddeich
  8. Oesterdeichstrich
  9. Oesterwurth
  10. Reinsbüttel
  11. Schülp
  12. Strübbel
  13. Süderdeich
  14. Warwerort
  15. Wesselburen, kaupunki
  16. Wesselburener Deichhausen
  17. Wesselburenerkoog
  18. Westerdeichstrich
  • 3. Kirchspielslandgemeinde Heider Umland
  1. Hemmingstedt
  2. Lieth
  3. Lohe-Rickelshof
  4. Neuenkirchen
  5. Norderwöhrden
  6. Nordhastedt
  7. Ostrohe
  8. Stelle-Wittenwurth
  9. Weddingstedt
  10. Wesseln
  11. Wöhrden
  • 4. Kirchspielslandgemeinden Eider
  1. Barkenholm
  2. Bergewöhrden
  3. Dellstedt
  4. Delve
  5. Dörpling
  6. Fedderingen
  7. Gaushorn
  8. Glüsing
  9. Groven
  10. Hemme
  11. Hennstedt
  12. Hollingstedt
  13. Hövede
  14. Karolinenkoog
  15. Kleve
  16. Krempel
  17. Lehe
  18. Linden
  19. Lunden
  20. Norderheistedt
  21. Pahlen
  22. Rehm-Flehde-Bargen
  23. Sankt Annen
  24. Schalkholz
  25. Schlichting
  26. Süderdorf
  27. Süderheistedt
  28. Tellingstedt
  29. Tielenhemme
  30. Wallen
  31. Welmbüttel
  32. Westerborstel
  33. Wiemerstedt
  34. Wrohm
  • 5. Marne-Nordsee
  1. Diekhusen-Fahrstedt
  2. Friedrichskoog
  3. Helse
  4. Kaiser-Wilhelm-Koog
  5. Kronprinzenkoog
  6. Marne, kaupunki
  7. Marnerdeich
  8. Neufeld
  9. Neufelderkoog
  10. Ramhusen
  11. Schmedeswurth
  12. Trennewurth
  13. Volsemenhusen
  • 6. Mitteldithmarschen
  1. Albersdorf
  2. Arkebek
  3. Bargenstedt
  4. Barlt
  5. Bunsoh
  6. Busenwurth
  7. Elpersbüttel
  8. Epenwöhrden
  9. Gudendorf
  10. Immenstedt
  11. Krumstedt
  12. Meldorf, kaupunki
  13. Nindorf
  14. Nordermeldorf
  15. Odderade
  16. Offenbüttel
  17. Osterrade
  18. Sarzbüttel
  19. Schafstedt
  20. Schrum
  21. Tensbüttel-Röst
  22. Wennbüttel
  23. Windbergen
  24. Wolmersdorf

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Informationen über Ämter, Städte und Gemeinden Kreis Dithmarschen. Viitattu 2.11.2010. (saksaksi)
  2. a b c Saksan tärkein vesiväylä menee remonttiin Taloussanomat. Viitattu 24.5.2014.