Saksan osavaltiot

Saksa on liittotasavalta, joka koostuu kuudestatoista osavaltiosta. Saksan kielellä osavaltion virallinen nimitys on Land eli maa, joskin usein käytetään epävirallista (lakiteknisesti virheellistä) nimitystä Bundesland (liittomaa). Kolme maata käyttää nimitystä vapaavaltio (Freistaat): Baijeri (vuodesta 1919), Saksi (vuodesta 1990) ja Thüringen (vuodesta 1994). Lisäksi kaksi kaupungista muodostuvaa osavaltiota eli kaupunkivaltiota (Stadtstaat) viittaa nimessään hansaan: vapaa ja hansakaupunki (Freie und Hansestadt) Hampuri (vuodesta 1806) sekä vapaa hansakaupunki (Freie Hansestadt) Bremen (vuodesta 1806).

Koska Saksa on federalistinen valtio, osavaltioilla on laaja itsemääräämisoikeus. Jokaisella osavaltiolla on oma lainsäädäntö ja perustuslaki sekä oma vaaleilla valittu parlamentti, maapäivät (Landtag). Osavaltion hallitusta (Landesregierung) johtaa pääministeri (Ministerpräsident). Liittovaltion tasolla osavaltioita edustaa liittoneuvosto (Bundesrat), jossa osavaltiot ovat edustettuina asukaslukuihinsa suhteutettuina.

Saksan nykyiset osavaltiot perustettiin suurelta osin vasta 1940-luvun jälkipuoliskolla, ja ne vastaavat vain osittain aikaisempia Saksan keisarikunnan ja Weimarin tasavallan aikaisia osavaltioita. Esimerkiksi silloisen Preussin alueet ovat nykyisin jaettuna monien osavaltioiden kesken. Saksan nykyiset osavaltiot muodostettiin vuosien 1945 ja 1947 välillä toisessa maailmansodan neljän liittoutuneen eli Yhdysvaltain, Neuvostoliiton, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan yhteisen sotilashallinnon päätösten mukaisesti. Vuonna 1949 Saksan läntisillä miehitysvyöhykkeillä olleet osavaltiot yhdistyivät Saksan liittotasavallaksi. Badenin, Württemberg-Badenin ja Württemberg-Hohenzollernin osavaltiot yhdistettiin vuonna 1952 nykyiseksi Baden-Württembergin osavaltioksi. Saarland oli aluksi puoliautonominen ja liittyi vasta vuonna 1957 liittotasavaltaan. Saksan demokraattisen tasavallan alueella olleet viisi osavaltiota korvattiin vuonna 1952 neljällätoista piirillä. Hieman ennen Saksan jälleenyhdistymistä vuonna 1990 Saksan demokraattiseen tasavaltaan muodostettiin uudelleen osavaltiot, jotka sitten yhdistyivät liittotasavaltaan. Tällöin myös Berliinistä muodostettiin yksi liittotasavallan osavaltioista. Sodan jälkeen kaupunki oli ollut virallisesti neljän vallan miehityksessä, mutta käytännössä se oli jakautunut Itä-Berliiniin ja monin tavoin jo epävirallisesti osavaltioksi luokiteltuun Länsi-Berliiniin.

Saksan liittotasavallan osavaltiot lokakuussa 1949
Huhtikuusta 1952 elokuuhun 1955 Baden-Württembergin perustamisen jälkeen
Tammikuusta 1957 lokakuuhun 1990 Saarlandin liittymisen jälkeen
Saksojen yhdistymisen jälkeen
Nykyinen osavaltiojako vuonna 1992 tehtyjen pienten rajamuutosten jälkeen

Luettelo Saksan nykyisistä osavaltioista[muokkaa]

Osavaltio	Liittyi liittotasavaltaan	Pinta-ala (km²)	Väkiluku	Väentiheys (as./km²)	Pääkaupunki	Postikoodi
Baden-Württemberg	1949	35 752	10 755 000	301	Stuttgart	BW
Baijeri	1949	70 552	12 542 000	178	München	BY
Berliini	1990	892	3 469 000	3 890	kaupunkivaltio	BE
Brandenburg	1990	29 479	2 500 000	85	Potsdam	BB
Bremen	1949	419	661 000	1 577	kaupunkivaltio	HB
Hampuri	1949	755	1 788 000	2 368	kaupunkivaltio	HH
Hessen	1949	21 115	6 066 000	287	Wiesbaden	HE
Mecklenburg-Etu-Pommeri	1990	23 180	1 639 000	71	Schwerin	MV
Ala-Saksi	1949	47 609	7 914 000	166	Hannover	NI
Nordrhein-Westfalen	1949	34 085	17 837 000	523	Düsseldorf	NW
Rheinland-Pfalz	1949	19 853	3 999	202	Mainz	RP
Saarland	1957	2 569	1 018 000	400	Saarbrücken	SL
Saksi	1990	18 416	4 143 000	227	Dresden	SN
Saksi-Anhalt	1990	20 446	2 331 000	116	Magdeburg	ST
Schleswig-Holstein	1949	15 799	2 833 000	179	Kiel	SH
Thüringen	1990	16 172	2 231 000	138	Erfurt	TH