Frankfurt am Main

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Frankfurt am Main -nimisestä kaupungista. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Frankfurt am Main
Frankfurt collage.jpg
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Motto: Stark im Recht

Frankfurt am Main

Koordinaatit: 50°06′41″N, 08°40′50″EKoordinaatit: 50°06′41″N, 08°40′50″E

Valtio Saksa
Osavaltio Hessen
Perustettu Ennen vuotta 794
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Peter Feldmann (SPD)
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 248 km²
Korkeus 112 m
Väkiluku (2010) 679 664
 – Tiheys 2 737 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Postinumero 60001–60599, 65901–65936
Suuntanumero(t) 069, 06109, 06101
Lähteet: [1] = Pinta-alat ja väkiluvut

Frankfurt am Main Loudspeaker.svg kuuntele ääntämys?, lyhyemmin vain Frankfurt, on Hessenin osavaltion suurin kaupunki Saksassa ja maan viidenneksi suurin kaupunki Mainjoen varrella. Vuonna 843 Frankfurtista tuli itäfrankkien valtakunnan pääkaupunki, ja 1200-luvulla siitä tuli oma vapaa kaupunkinsa. Preussiin, siten Saksaan, se liitettiin vuonna 1866.

Frankfurt on merkittävä talouselämän keskus. Siellä sijaitsevat muun muassa Euroopan Keskuspankki, Deutsche Bundesbank, Frankfurtin arvopaperipörssi ja Frankfurtin messut (Frankfurter Messe). Kaupunki on niin ikään merkittävä maa- ja ilmaliikenteen solmukohta.[2] Frankfurtissa on huomattavan arvokas taidekokoelma. Tunnettuja frankfurtilaisia rakennuksia ovat muun muassa raatihuone der Römer 1400-luvulta, Goethen syntymäkoti sekä tuomiokirkko, joka on alkuaan vuodelta 852. Kaupungin yliopisto on perustettu vuonna 1914. Toisen maailmansodan ilmapommitukset vahingoittivat Frankfurtia pahoin, muun muassa vanhakaupunki tuhottiin lähes kokonaan.

Frankfurtin kolme keskeistä nähtävyyttä sijaitsevat toistensa läheisyydessä vanhassakaupungissa: Kaiserdom St. Bartholomäus, Römerberg ja Paavalinkirkko (saks. Paulskirche).

Frankfurtissa asuu noin 680 000 ihmistä (2010)[1], ja sen metropolialueella vastaavasti viitisen miljoonaa, joten se on toiseksi suurin Saksan metropolialueista.

Frankfurtista käytetään pitempää nimeä Frankfurt am Main (Frankfurt Main-joen varrella) silloin, jos on sekaannuksen vaara Puolan rajalla sijaitsevan Frankfurt an der Oderin kanssa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Frankkien kahlauspaikasta Euroalueen keskukseksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Römerbergillä sijaitseva historiallinen raatihuone Römer lukeutuu kaupungin tunnusmerkkeihin.
Frankfurt noin vuonna 1612.
Toisessa maailmansodassa tuhoutunutta vanhaakaupunkia.

Nykyisen Frankfurt am Mainin alueella on ollut asutusta jo nuoremmalta kivikaudelta alkaen. Ennen vuotta 100 Mainin laaksoon kehittyi roomalainen sotilastukikohta. Sitä seurasi roomalaisten siirtokunta Nida, joka sijaitsi nykyisen Heddernheimin kaupunginosan alueella. Alemannit tuhosivat siirtokunnan hyökkäyksellään. Mainin pohjoisrannan kahlaamon ("Furt") kohdalla oli frankkilainen (Frank+Furt=Frankfurt eli "Frankkien kahlaamo") kuningashovi, joka kohosi kukoistukseensa 700-luvulla. Varhaisin kirjallinen maininta Frankfurt am Mainista on Kaarle Suuren regensburgilaiselle Pyhän Emmeramin luostarille osoittamassa asiakirjassa 22. helmikuuta 794. Vuonna 843 Frankfurtista tuli itäfrankkien valtakunnan pääkaupunki ja 1220 se sai vapaan keisarinkaupungin aseman (Freie Reichsstadt).

Frankfurtissa oli järjestetty kuninkaanvaaleja jo vuodesta 1147, samoihin aikoihin kaupungin ympärille rakennettiin muuri. Vuonna 1356 siitä tuli virallisesti Saksan kuninkaiden valitsemispaikka. Vuosina 1562–1792 kaupunki oli keisareiden kruunauspaikka. 1200- ja 1300-luvulla Frankfurt toimi Reinin-Mainin alueen kaupunkien liiton pääpaikkana. Vuoden 1300 tienoilla Frankfurt peri Ranskan Champagnen aseman lännen ja idän välisen kaupan välittäjänä ja siitä kasvoi Euroopan kauppa- ja tavaraliikenteen keskuspaikka. Frankfurt oli jatkuvasti riidoissa Hanaun ja Hessenin maakreivien kanssa, ja kaupungin suhteet Mainzin arkkihiippakuntaan olivat huonot. Nämä vastakkainasettelut kestivät aina 1800-luvulle asti. Tätä vuosisataista vihanpitoa on pidetty eräänä syynä siihen, että Wiesbadenista tuli Hessenin pääkaupunki Frankfurtin sijasta. 1500- ja 1600-luvulla kaupungin kehitystä varjostivat juutalaisvainot sekä riidat luterilaisten ja kalvinistien kesken. Tästä huolimatta taiteet, tieteet ja liike-elämä alkoivat kukoistaa 1500-luvulla. Aina 1400-luvulta 1600-luvulle asti Frankfurtissa järjestettiin Saksan merkittävimmät kirjamessut. Perinne elvytettiin jälleen vuonna 1949.

Vanhan valtakunnan loppuaikoina vuonna 1806 ruhtinaspriimas Karl Theodor von Dalberg yhdisti Frankfurtin Regensburgin ja Aschaffenburgin ruhtinaskuntiin. Vuonna 1810 Dalberg menetti Regensburgin Baijerille ja sai hyvitykseksi alueita Hanausta ja Fuldasta, jotka yhdessä Frankfurtin ja Aschaffenburgin kanssa muodostivat vuosina 1810–1813 lyhytikäisen Frankfurtin suurherttuakunnan. Wienin kongressi päätti 8. kesäkuuta 1815 palauttaa Frankfurtille vapaan kaupungin aseman uuden Saksan liiton yhteydessä. Liittopäivät pidettiin Frankfurtissa. Niin kutsuttu esiparlamentti ja kansalliskokous kokoontuivat Frankfurtissa 1848 suunnittelemaan Saksan yhtymistä. Preussin-Itävallan sodassa 1866 Frankfurt pysyi uskollisena Saksan liitolle. Yleinen mielipide pysyi enemmän Itävallan ja keisarin puolella, vaikka eräiden mielestä taloudelliset ja ulkopoliittiset syyt puolsivat vapaaehtoista liittymistä Preussiiin. 18. heinäkuuta Preussin joukot miehittivät Frankfurtin ja 2. lokakuuta se liitettiin Preussiin ja siten Saksaan. Näin Frankfurt menetti lopullisesti riippumattoman kaupunkivaltion asemansa.

Liittyminen Preussiin merkitsi kaupungille nopeaa kasvua teollisuuskeskukseksi. Tulevina vuosikymmeninä Frankfurtin hallinnollinen alue kaksinkertaistui. Kansallissosialismin kaudella kaupungista karkotettiin murhattaviksi 11 134 juutalaista. Liittoutuneiden ilmapommitukset toisen maailmansodan aikana tuhosivat noin 70 % kaupungin rakennuskannasta, mukaan luettuna vanhankaupungin lähes täydellinen tuho. Keskiajalta säilynyt kaupunkikuva hävisi iäksi ja sodan jälkeen tilalle nousi maankäytöllisesti tehokasta uutta arkkitehtuuria. Yhdysvaltain sotilashallinnolla oli Frankfurtissa päämaja ja pian kaupungista tuli Trizone-alueen eli Yhdysvaltain, Ranskan ja Britannian miehitysvyöhykkeiden yhteinen hallintokeskus. Uuden liittotasavallan pääkaupungista päätettäessä Frankfurt hävisi Konrad Adenauerin suosikille Bonnille. Frankfurtiin oli jo rakennettu talo parlamentille, nykyisin siinä toimii Hessischer Rundfunk -yleisradioyhtiö. Kaupungin asema talouskeskuksena vahvistui uudelleen ja vuonna 1998 siitä tuli Euroopan keskuspankin pääpaikka.[3]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Frankfurtin varhaisimmat lämpötilamittaukset ovat joulukuulta 1695. Jatkuvaa tilastointia on vuodesta 1826. Frankfurt ja Reinin-Mainin alue sijaitsevat Ylä-Reinin tasangon pohjoisosassa, joka on ilmastoltaan Saksan lämpimimpiä seutuja. Kaudella 1961–1990 vuotuinen keskilämpötila oli 9,7 °C (vrt. Berliini 8,9 °C, Bremen 8,8 °C, Essen 9,6 °C, Hampuri 9,0 °C, München 7,6 °C, Stuttgart 8,7 °C).

Marras–joulukuussa on yhdestä kahteen päivittäistä aurinkotuntia. Tammikuussa vuorokauden ylin lämpötila on keskimäärin 3,8 °C ja alin vastaavasti −1,1 °C (kausi 1971–2000). Lumipeitettä on keskimäärin seitsemän vuorokauden ajan tammikuussa ja sen syvyys ylittää harvoin kymmenen senttimetriä. Taunuksessa Frankfurtin luoteisosassa lunta on kuitenkin runsaammin. Keskimäärin kymmenenä päivänä vuodessa lämpötila kohoaa yli 30 °C:een. Satunnaiset sadekuurot ja ukonilmat tekevät ilmastosta sangen vaihtelevan. Päivittäisiä aurinkotunteja on kesäisin 7–8. Varsinkin keskikaupungilla ilma on toisinaan hiostavan kuumaa.

Kesä–elokuussa keskilämpötilat ovat 17,1...19,4 °C ja joulu–helmikuussa vastaavasti 1,6...2,7 °C. Alin mitattu lämpötila (−21,6 °C) on tammikuulta 1929 ja korkein (+39,2 °C) elokuulta 2003. Kaudella 1971–2000 vuoden keskilämpötila kohosi 0,4-astetta 10,1 °C:een. Mikroilmastollisten erojen johdosta keskikaupungilla lämpötilat ovat keskimäärin 0,6 °C korkeampia kuin lentoasemalla. Vuoden keskimääräinen sademäärä on 611 millimetriä (1971–2000). Eniten sadetta saadaan heinäkuussa (keskimäärin 63 mm), ja vähiten helmikuussa (38 mm). Vallitseva tuulensuunta on länsi.

Kesäpäivänseisauksen aikaan päivän pituus Frankfurtissa on noin 16 tuntia 20 minuuttia. Keskipäivällä auringon kulma on 63°23 (auringon deklinaatio: 23°26) ja säteilyteho 1 089 W/m2. Talvipäivänseisauksessa vastaavat luvut ovat 8 tuntia 4 minuuttia, 16°31 (-23°26) ja 269 W/m2.[4]

Frankfurt am Mainin kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) 4,0 5,6 10,4 14,5 19,5 22,3 24,8 24,8 20,1 14,0 7,7 5,0 ka. 14,4
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) -1,3 -1,2 1,9 4,1 8,4 11,7 13,7 13,4 10,1 6,0 2,1 0,0 ka. 5,7
Sadanta (mm) 42,5 37,1 47,6 42,8 60,2 60,6 64,9 52,9 50,0 54,6 51,8 55,7 Σ 620,7
Sadepäivät (d) 9,8 7,1 9,3 8,5 9,8 10,3 9,3 7,8 8,1 9,3 9,7 9,9 Σ 108,9
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
4,0
-1,3
5,6
-1,2
10,4
1,9
14,5
4,1
19,5
8,4
22,3
11,7
24,8
13,7
24,8
13,4
20,1
10,1
14,0
6,0
7,7
2,1
5,0
0,0
S
a
d
a
n
t
a
42,5
37,1
47,6
42,8
60,2
60,6
64,9
52,9
50,0
54,6
51,8
55,7


Lähde: Weather Information for Frankfurt World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 29.7.2009.

Väestökehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mainufer, Mainin rantoja 1900-luvun vaihteessa.

Vuonna 1520 Frankfurt am Mainin väkiluku oli noin 10 000. Vuoteen 1605 väestön määrä kaksinkertaistui. Väkiluku kaksinkertaistui edelleen vuoteen 1810, jolloin kaupungissa oli 40 000 asukasta. Teollistumisen myötä väkiluvun kasvu kiihtyi niin, että vuonna 1875 Frankfurtissa oli 100 000 asukasta. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin väestön määrä oli yli kaksinkertaistunut 230 000:een. Vuonna 1925 väkiluku oli 467 000. Hoechst am Mainin (31 439 asukasta 1925) liittäminen Frankfurtiin ja vuoden 1928 kuntaliitokset kasvattivat kaupungin väkiluvun 548 000:een.

Toinen maailmansota oli kohtalokas Frankfurtin väestökehitykselle. Kaupunki oli 30 000:lla juutalaisellaan Saksan toiseksi suurin juutalaiskeskittymä vuonna 1933. Vuoteen 1945 mennessä 12 000 juutalaista oli murhattu, loput oli karkoitettu tai he olivat paenneet. Sodan loputtua kaupungissa oli noin 100 juutalaista. Sodassa sai surmansa 4 800 frankfurtilaista siviiliä ja 12 700 sotilasta. Brittien ilmahyökkäyksessä 22. maaliskuuta 1944 sai surmansa 1 001 ihmistä. Vuonna 1939 Frankfurtin väkiluku oli ollut noin 554 000, joulukuussa 1945 se oli enää 358 000. Sotaa edeltänyt taso saavutettiin 1951. Suursodassa tuhottuja koteja korvaamaan rakennettiin vuosina 1945–1964 yli 150 000 asuntoa.[5]

Vuonna 1963 väkiluku saavutti tähän astisen huippunsa, 691 257 asukasta. Vuoteen 1986 mennessä se laski 592 411:een. Vuodenvaihteessa 2009/2010 Frankfurtin virallinen väkiluku oli 679 664. Kahdessakymmenessäkolmessa vuodessa kasvua kertyi 14,7 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus vuonna 2007 oli 24,6 prosenttia.[6]

Kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pilvenpiirtäjät luovat Frankfurtille eurooppalaisittain epätyypillisen siluetin.

Frankfurtissa on 46 kaupunginosaa. Alueeltaan laajin on Sachsenhausen, jossa 59,19 km²:n alueella asuu noin 55 000 ihmistä. Useimmat kaupunginosat ovat esikaupunkeja ja entisiä itsenäisiä kuntia, jotka Frankfurt on imaissut sisäänsä. Eräät kaupunginosat, kuten 54 000 asukkaan Nordend, saivat alkunsa Gründerzeit-nimellä kutsutun nopean kasvun aikana 1800-luvulla. Toiset taasen ovat alun perin kuuluneet muihin kaupunginosiin ja kasvaneet niistä edelleen omiksi kaupunginosikseen, kuten Dornbusch ja Frankfurter Berg.[7]

1800-luvun puoliväliin asti Frankfurt am Mainin alue käsitti nykyiset kaupunginosat Altstadt, Innenstadt, Bahnhofsviertel, Gutleutviertel, Gallusviertel, Westend, Ostend, Riederwald, Sachsenhausen sekä osia Nordendistä. Vuodesta 1877 alkaen lukuisia ympäristökuntia liitettiin Frankfurtin kaupunkiin.

Kaupunginosien väkiluku ja pinta-ala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nr.
Kaupunginosa
Pinta-ala (km²)[8]
Asukasluku[9]
Ulkomaalaisia[9]
Ulkomaalaisia (%)[9]
01 Altstadt 0,51 km² 3 475 1 122 32,3 %
02 Innenstadt 1,52 km² 6 577 2 529 38,5 %
03 Bahnhofsviertel 0,53 km² 2 125 810 38,1 %
04 Westend-Süd 2,47 km² 17 288 3 445 19,9 %
05 Westend-Nord 1,67 km² 8 854 2 184 24,7 %
06 Nordend-West 3,07 km² 28 808 5 162 17,9 %
07 Nordend-Ost 1,69 km² 26 619 5 580 21,0 %
08 Ostend 5,40 km² 26 955 7 213 26,8 %
09 Bornheim 2,66 km² 27 184 6 240 23,0 %
10 Gutleutviertel 2,20 km² 5 843 1 953 33,4 %
11 Gallus 4,22 km² 26 716 11 012 41,2 %
12 Bockenheim 8,04 km² 34 740 9 034 26,0 %
13 Sachsenhausen-Nord 4,24 km² 30 374 6 507 21,4 %
14 Sachsenhausen-Süd 34,91 km² 26 114 4 847 18,6 %
15 Flughafen 20,00 km² 211 14 6,6 %
16 Oberrad 2,74 km² 12 828 3 113 24,3 %
17 Niederrad 2,93 km² 22 954 6 569 28,6 %
18 Schwanheim 17,73 km² 20 162 3 532 17,5 %
19 Griesheim 4,90 km² 22 648 8 029 35,5 %
20 Rödelheim 5,15 km² 17 841 4 863 27,3 %
21 Hausen 1,26 km² 7 178 2 135 29,7 %
22/23 Praunheim 4,55 km² 15 761 3 197 20,3 %
24 Heddernheim 2,49 km² 16 443 3 194 19,4 %
25 Niederursel 7,22 km² 16 394 3 671 22,4 %
26 Ginnheim 2,73 km² 16 444 4 024 24,5 %
27 Dornbusch 2,38 km² 18 511 3 482 18,8 %
28 Eschersheim 3,34 km² 14 808 2 657 17,9 %
29 Eckenheim 2,23 km² 14 277 3 674 25,7 %
30 Preungesheim 3,74 km² 13 568 3 442 25,4 %
31 Bonames 1,24 km² 6 362 1 288 20,2 %
32 Berkersheim 3,18 km² 3 400 592 17,4 %
33 Riederwald 1,04 km² 4 911 1 142 23,3 %
34 Seckbach 8,04 km² 10 194 1 969 19,3 %
35 Fechenheim 7,18 km² 16 061 5 635 35,1 %
36 Höchst 4,73 km² 13 888 5 279 38,0 %
37 Nied 3,82 km² 17 829 5 224 29,3 %
38 Sindlingen 3,98 km² 9 032 2 076 23,0 %
39 Zeilsheim 5,47 km² 11 984 2 555 21,3 %
40 Unterliederbach 5,85 km² 14 350 3 511 24,5 %
41 Sossenheim 5,97 km² 15 853 4 235 26,7 %
42 Nieder-Erlenbach 8,34 km² 4 629 496 10,7 %
43 Kalbach-Riedberg 6,90 km² 8 482 1 279 15,1 %
44 Harheim 5,02 km² 4 294 446 10,4 %
45 Nieder-Eschbach 6,35 km² 11 499 1 978 17,2 %
46 Bergen-Enkheim 12,54 km² 17 954 2 764 15,4 %
47 Frankfurter Berg 2,16 km² 7 149 1 715 24,0 %
Frankfurt am Main 248,33 km² 679 571 165 418 24,3 %

Innenstadt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eschenheimerturm. Läpi vuosisatojen lähes alkuperäisasussaan säilynyt torni on eräs Frankfurtin maamerkeistä. Carl Theodor Reiffensteinin vesivärityö.

Innenstadt (myös Neustadt) on Frankfurtin keskeinen kaupunginosa, kantakaupunki. Se muodostaa puolikuumaisen kehän Vanhankaupungin pohjois- ja itäpuolelle. Muita naapurikaupunginosia ovat Bahnhofsviertel lännessä, Westend luoteessa, Nordend pohjoisessa ja Ostend idässä. EteIässä Innenstadt rajoittuu Main-jokeen. Vastarannalla sijaitsee Sachsenhausenin kaupunginosa. Frankfurtin merkittävin kauppakatu, Zeil, sijaitsee Innenstadtissa, kuten myös keskeiset aukiot Hauptwache, Konstablerwache ja Roßmarkt.Kaupunginosan huomattavia rakennuksia ovat Vanha Ooppera (Alte Oper), 47 metriä korkea myöhäiskeskiaikainen Eschenheimer Turm, Arvopaperipörssi (die Börse), Oikeustalo (Justizpalast) ja Hotel Frankfurter Hof. Neljänneskilometrin korkuinen pilvenpiirtäjä Commerzbank Tower ja kaksisataametrinen Main Tower sijaitsevat niin ikään Innenstadtissa.[10]

Sachsenhausen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sachsenhausenin kaupunginosa on sekä pinta-alaltaan että asukasluvultaan Frankfurtin suurin. Sen osuus kaupungin alueesta on 24 % ja väkiluvusta 8 %. Varhaisin maininta Sachsenhausenista on vuodelta 1192. Se sijaitsee Mainjoen eteläpuolella. Puhekielessä sitä kutsutaan myös nimellä Dribb de Bach (dribbe = tuolla puolen eli joen toisella puolella; vastakohtana Hibb de Bach eli joen tällä puolen). Kaupunginosan omaleimaisuutta kuvaa, että sitä luonnehditaan "kaupungiksi kaupungissa".[11] Keskiajalla Sachsenhausenissa asui lähinnä kalastajia, maatyöläisiä ja käsityöläisiä. 1700- ja 1800-luvulla kaupunginosaan muutti myös hyvätuloista väkeä ja siitä tuli suosittu ulkoilupaikka. Sachsenhausenissa sijaitsee erinäisiä perinteikkäitä ja osin hyvin vanhoja omenaviinikapakoita (Apfelwein-Kneipe). Kaupunginosan ilmettä on kohennettu remontoimalla rakennuksia sekä houkuttelemalla alueelle kapakoiden lisäksi pieniä kauppoja ja ateljeita. Museumsufer eli "museoranta" sijaitsee Sachsenhausenissa.

Kaupunkikuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rekonstruoituja taloja Römerbergissä.
Städel
Commerzbank Tower on Norman Fosterin käsialaa. Vuonna 1997 valmistuneen rakennuksen korkeus on 258,7 metriä, neulan kärki kohoaa 300 metrin korkeuteen.[12]
Christoph Mäcklerin suunnittelema 170-metrinen Opernturm valmistui vuonna 2010.[13]
Deutsche Bankin 155-metriset kaksoispilvenpiirtäjät valmistuivat 1984.[14]

Kuten monissa muissa Saksan suurkaupungeissa, myös Frankfurtissa kaupunkikuva on muuttunut olennaisesti toisen maailmansodan jälkeen. Syynä ovat toisaalta suurpommituksilla aiheutetut tuhot, toisaalta jälleenrakennustyyli, joka suosi katuverkon uudistamista autoliikenteelle sopivaksi. Vanhankaupungin yli neljästä tuhannesta ristikkotalosta vain yksi on säilynyt vahingoittumana: Haus Wertheym, joka sijaitsee Fahrtor-kaupunginportin liepeillä.

1900-luvun taitteessa toteutettiin merkittäviä katulinjauksia, kuten nelisataametrinen Braubachstraße, joka puhkaistiin Vanhankaupungin halki vuosina 1904–1906. Judengassen juutalaisgetto purettiin. Historiallisen Vanhankaupungin rippeitä on Römerbergin ympäristössä. Frankfurt-Altstadtin (Vanhankaupungin) nykyrajat vastaavat 1100-luvulla rakennetun kaupunginmuurin eli Stafenmauerin linjausta. Muurin jäännöksiä on säilynyt muun muassa Farhgassen varrella.

Vanhakaupunki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katolinen tuomiokirkko Kaiserdom St. Bartholomäus myöhäisgoottilaisine torneineen oli Saksan keisareiden valinta- ja kruunauspaikka. Vanhankaupungin keskusaukiolla Römerbergillä sijaitsevat muun muassa raatihuone eli der Römer 1300-luvulta sekä varhaisgoottilainen kirkko Alte Nikolaikirche. Frankfurtin evankelisena pääkirkkona vuoteen 1944 palvellut Paavalinkirkko rakennettiin 1789–1833 vuonna 1786 puretun keskiaikaisen Barfüßerkirchen paikalle. Kirkko toimi Frankfurtin kansalliskokouksen istuntopaikkana vuosina 1848-1849. Vanhankaupungin tärkeimpiä katuja on Neue Kräme. 1100-luvulla rakennettu 170-metrinen katu yhdistää vanhankaupungin tärkeimmät aukiot, Römerbergin etelässä ja Liebfrauenbergin pohjoisessa. Liebfrauenbergillä sijaitsee 1300-luvulla rakennettu Liebfrauenkirche sekä Liebfrauenbrunnen vuodelta 1770 ja vuonna 1775 valmistunut Zum Paradies/Grimmvogel, joka on eräs Frankfurtin harvoista säilyneistä barokkitaloista. Kaupungin kulinaarinen keskipiste on Kleinmarkthalle, uudisrakennus vuodelta 1954. Vanhankaupungin länsiosassa osoitteessa Großer Hirschgraben 23 sijaitsee Goethe-Haus, jossa Johann Wolfgang von Goethe syntyi ja asui vuoteen 1795. Nykyinen talo on toisessa maailmansodassa tuhoutuneen alkuperäisen talon paikalle rakennettu uudisrakennus vuodelta 1947. Irtaimisto huonekaluineen ja kirjoineen on sen sijaan alkuperäistä.

Museot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Museumsufer ("museoranta") (Schaumainkai) sijaitsee Mainin rannalla Sachsenhausenin kaupunginosassa Eiserner Stegin ja Friedensbrücken välisellä alueella. Se on Saksan ja Euroopan keskeisiä museokeskittymiä. Museumuferin etelärannan yhdeksän museota ovat:

  • Deutschordenskirche/Frankfurter Ikonenmuseum ("Ikonimuseo")[15]
  • Museum für Angewandte Kunst ("Taidekäsityömuseo"); avattu 1990[16]
  • Museum der Weltkulturer ("Maailmankulttuurimuseo"); avattu 1904, kansatieteellinen museo
  • Deutsches Filmmuseum ("Saksan elokuvamuseo"); avattu 1984, aiheena elokuvataide ja elokuvahistoria[17]
  • Deutsches Architekturmuseum (DAM) ("Saksan arkkitehtuurimuseo")[18]
  • Museum für Kommunikation ("Viestintämuseo"); avattu 1958, entinen postimuseo[19]
  • Städelsches Kunstinstitut ("Städelin taideinstituutti") (Städel); avattu 1816, perustajana pankkiiri ja mesenaatti Johann Friedrich Städel (1728–1816)[20]
  • Liebieghaus (Städtische Galerie Liebieghaus); kuvanveistomuseo vuonna 1896 rakennetussa Liebieghausissa[21]
  • Museum Giersch; avattu 2000, aiheena Rein-Mainin alueen taide- ja kulttuurihistoria.[22]

Pohjoisella rannalla Innenstadtin puolella sijaitsee kaksi museota:

  • Jüdisches Museum ("Juutalaismuseo"); avattu 1988, aiheena juutalaisten historia Frankfurtissa 1100-luvulta 1900-luvulle[23]
  • Historisches Museum ("Historiallinen museo"); avattu 1878, aiheena Frankfurtin alueen kulttuurihistoria, sijaitsee Römerbergin aukiolla.[24]

Naturmuseum Senckenberg on Saksan huomattavin luonnontieteellinen museo Berliinissä sijaitsevan Museum für Naturkunden ohella. Se sijaitsee ydinkeskustan ulkopuolella Johann Wolfgang Goethe-Universität -yliopiston välittömässä läheisyydessä.

Pilvenpiirtäjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Frankfurt on harvoja eurooppalaisia kaupunkeja, jolla on pilvenpiirtäjistä (yli 150-metrinen rakennus) ja tornitaloista muodostunut "skyline". Tämän vuoksi kaupunkia on kutsuttu lempinimellä "Mainhattan", viittauksena New Yorkin Manhattanin kaupunginosaan. Useimmat Frankfurtin korkeat rakennukset sijaitsevat niin kutsutussa pankkikorttelissa (Bankenviertel) keskikaupungin länsiosassa. Vuoden 2007 lopussa Frankfurtissa oli kymmenen yli 150-metristä rakennusta sekä yksi rakenteilla oleva, 168-metriseksi aiottu Opernturm. Saksan ainoa pilvenpiirtäjäksi luokiteltava talo Frankfurtin ulkopuolella on Bonnin Post Tower.

Vuonna 1961 valmistunut 120-metrinen Henningerturm Sachsenhausenin kaupunginosassa oli Frankfurtin ensimmäinen rakennus, joka nousi Kaiserdomin läntistä tornia korkeammalle. 1970-luvulla kohosivat muun muassa noin 160-metriset Marriott-Hotel sekä Dresdner Bank. 257-metrinen Messeturm valmistui 1990 ja seitsemän vuotta myöhemmin kohosi 259-metrinen Commerzbank Tower. Frankfurtin korkein rakennelma on vuosina 1974–1978 rakennettu 337,5-metrinen Europaturm, jota frankfurtilaiset kutsuvat nimellä Ginnheimer Spargel. Se ei kuitenkaan ole pilvenpiirtäjä, vaan tietoliikenteen tarpeita varten rakennettu torni Bundesbankin, Grüneburgparkin ja Palmengartenin läheisyydessä. Torni suljettiin yleisöltä 1999 taloudellisten syiden vuoksi. Sen jälkeen kun myös Henningerturm vuonna 2002 suljettiin vierailijoilta, Maintower on ollut Frankfurtin ainoa yleisölle avoin rakennus, jossa pääsee ihailemaan maisemia kahdensadan metrin korkeudesta. 115-metrisen Japan Centerin 25:ssä kerroksessa on ravintola ja kaupungin korkeimman asuinrakennuksen, 110-metrisen Eurotheumin 22:ssa kerroksessa on yleisölle avoin baari 22nd Lounge. Epäsäännöllisin välein järjestetyn niin kutsutun Wolkenkratzer-festivaalin aikana myös muut pilvenpiirtäjät ovat yleisölle avoinna.

Kadut ja aukiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Frankfurtin kaduista ja aukioista keskeisimpiin lukeutuvat ydinkeskustan Hauptwache ja siitä erkaneva kävelykatu Zeil.

Grüngürtel[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Das Enkheimer Ried Bergen-Enkheimerin kaupunginosassa.

Grüngürtel (Der Frankfurter Grüngürtel) on noin 8 000 hehtaarin laajuinen viheralue. Se on suojeltu ja siten kielletty rakentamiselta. Grüngürtel ympäröi kantakaupunkia ja se käsittää noin kolmanneksen kaupungin pinta-alasta. Viheralueeseen kuuluu myös Frankfurtin eteläosassa sijaitseva 4 902 hehtaarin laajuinen kaupunginmetsä (Frankfurter Stadtwald), joka on lajissaan Saksan suurimpia. Palmengarten Frankfurt on kansainvälisesti tunnettu vuonna 1871 perustettu kasvitieteellinen puutarha, jossa on noin 2 500 kasvilajia. Sen välittömässä yhteydessä sijaitsee toinen kasvitieteellinen puutarha Botanische Garten Frankfurt (Botanischer Garten der Goethe-Universität Frankfurt am Main) ja Grüneburgpark.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Frankfurtin bruttokansantuote on Saksan korkeimpia sekä asukasta että työssäkäyvää kohden laskettuna.[25] Kansainvälisesti Frankfurt tunnetaan eritoten pankki- ja kauppakaupunkina.[26][27] Siellä sijaitsevat Euroopan keskuspankin päämaja ja Frankfurtin pörssi (DAX[28]). Frankfurt on Manner-Euroopan suurin finanssikeskus. Finanssialan liiketoiminnan lisäksi kaupungissa on runsaasti kansainvälisiä yrityksiä esimerkiksi kemian, mainonnan ja tietokoneohjelmoinnin toimialoilta. Teollisuusalue Industriepark Höchst on Euroopan suurimpia kemian- ja lääketeollisuuden keskittymiä.[29] Kaupungissa on myös elintarvikekonsernien Nestlé ja Ferrero Saksan pääkonttorit. Tilintarkastusyrityksillä PricewaterhouseCoopers ja KPMG on Saksan pääkonttori Frankfurtissa. Useilla ulkomaalaisilla autovalmistajilla on Saksan tai Euroopan pääkonttori Frankfurtissa. Japanilaisella Mazdalla on muotoilukeskus Oberurselissa. Frankfurtin alueen autovalmistajat ja alan alihankkijat muodostavat klusterin Automotive Cluster Rhein Main Neckar.

Frankfurtin merkittäviä IT- ja telekommunikaatioalan yrityksiä ovat muun muassa T-Systems, DB Systel ja Sparkassen Informatik. Kansainvälisillä IT-yrityksillä Colt, Level 3 ja Avaya on kaupungissa Saksan pääkonttori. Frankfurtissa toimivia tietokonepelivalmistajia ovat muun muassa Crytek sekä yhdysvaltalainen Atari ja japanilainen Konami. Erityisen runsaita IT-alan yrityskeskittymiä on entisillä teollisuusalueilla Hanauer Landstraßen, Mainzer Landstraßen sekä Gutleutstraßen varsilla. Frankfurtin suurkaupunkialueella IT-yrityksiä on eritoten Bad Homburgissa, Eschbornissa, Kronbergissa, Langenissa ja Neu-Isenburgissa.

Media[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Frankfurtin merkittävimmät sanomalehdet ovat Frankfurter Allgemeine ja Frankfurter Rundschau. Lisäksi kaupungissa ilmestyy viisipäiväinen (tiistai–lauantai) talouslehti Börsen-Zeitung. Alueellisesti huomattaviin julkaisuihin lukeutuu Frankfurter Neue Presse. Kaupunkilehdistä merkittävin on joka toinen viikko tiistaisin ilmestyvä Journal Frankfurt, jonka painos on noin 30 000 kappaletta. Kaupungissa julkaistaan myös Öko-Test-kuluttajalehteä sekä satiirista kuukausilehteä Titanic.

Frankfurtin ensimmäinen radioasema oli vuonna 1924 toimintansa aloittanut Südwestdeutsche Rundfunkdienst AG. Sen seuraajan, ARD-konserniin kuuluvan Hessischer Rundfunk -yhtiön (hr) televisiokanavia ovat muun muassa hr-fernsehen, ARTE ja 3sat. Yhtiön radiokanavia ovat hr1hr4 sekä hr-info ja YOU FM. Frankfurtissa toimivat myös itsenäiset radiokanavat Main FM ja Radio X. Frankfurtissa vuonna 1989 perustettu Hit Radio FFH pitää majaansa naapurikaupunki Bad Vilbelissä. Yhdysvaltalaisen mediakonserni Bloomberg TV:n Saksan toimipiste sijaitsee Frankfurtissa. Niin ikään mediajätti RTL Groupilla on aluestudio kaupungissa. Kansainvälisillä tietotoimistoilla Reuters ja Associated Press on toimipaikka Frankfurtissa.

Wikimedia Deutschlandilla on ollut toimipaikka Frankfurtissa lokakuusta 2006.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Frankfurtin päärautatieasema
Kuusikilometrinen A 648 (BAB  648) on tärkeä liikenteen välittäjä messualueelle ja keskikaupungille.
Frankfurt am Main - Netzplan Schienennahverkehr.png

Frankfurtin lentoasema (Flughafen Frankfurt am Main) sijaitsee noin kaksitoista kilometriä lounaaseen kaupungin ydinkeskustasta. Asema avattiin heinäkuussa 1936. Se on Lontoon Heathrow'n lentoaseman ja Pariisin Charles de Gaullen jälkeen Euroopan kolmanneksi vilkkain matkustajien määrällä mitattuna. Lentorahdin määrässä se on ensimmäinen. Vuonna 2010 matkustajia oli 53,0 miljoonaa ja rahtia 2,2 miljoonaa tonnia.[30] Frankfurt-Hahnin lentoasema sijaitsee nimestään huolimatta noin 120 km länteen Frankfurt am Mainista Lautzenhausenissa Rheinland-Pfalzin osavaltiossa. Frankfurt-Egelsbachin lentopaikka sijaitsee Egelsbachin kunnassa 17 km Frankfurtista etelään.

Frankfurtin päärautatieasema puolestaan on yksi Euroopan tärkeimmistä rautatieliikenteen solmukohdista. Matkustajamäärältään (350 000 matkustajaa vuorokaudessa) se on Hampurin päärautatieaseman jälkeen Saksan toiseksi suurin Münchenin päärautatieaseman ohella. Alueeltaan se kuuluu Leipzigin ja Zürichin päärautatieasemien ohella Euroopan suurimpiin. Asema avattiin elokuussa 1888. Vuonna 2002 valmistui Frankfurtista Kölniin uusi ICE-junille tarkoitettu suur­nopeus­rata, joka lyhensi matkustusaikaa 1¼ tunnilla. Lisäksi asemalta on suurnopeusrata Pariisin Gare de l'Estin asemalle, jonne matka kestää neljä tuntia.[31]

Myös maantieliikenteessä Frankfurtilla on keskeinen asema. Frankfurter Kreuzissa ("Frankfurtin risteys") päälentoaseman lähellä risteävät moottoritiet A 5 (Hattenbacher Dreieck–Weil am Rhein) sekä A 3 (ArnhemPassau). Euroopan vilkkaimpiin lukeutuvan moottoritieristeyksen kautta kulkee päivittäin yli 300 000 ajoneuvoa. Moottoritie A 66 vie länteen Wiesbadeniin ja itään Fuldaan. Nelikymmenkilometrinen A 661 kulkee etelä-pohjoissuuntaisena Egelsbachista Frankfurtin kautta Oberurseliin. A 5 lännessä, A 661 koillisessa sekä A 3 etelässä muodostavat Frankfurtia ympäröivän moottoritiekehän. Kunnallisia katuja Frankfurtissa on noin 1 150 km. Kaupungista on useita kaukobussilinjoja muun muassa Berliiniin, Hampuriin, Mannheimiin ja Müncheniin.

Frankfurtin ja ympäristön paikallisliikenteen rungon muodostaa yli kolmesataakilometrinen Reinin-Mainin S-Bahn -raideliikenneverkosto. Kaupungin raitiotieverkon historia ulottuu vuoteen 1872. Pituutta verkolla on noin 63 km ja sillä kulkee yhdeksän säännöllistä ja kaksi erikoislinjaa. Suurin paikallisliikennettä hoitava yritys on Verkehrsgesellschaft Frankfurt (VGF).

Frankfurtin autotiheys, 715 autoa tuhatta asukasta kohden, on Saksan suurkaupunkien korkein.

Satamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Westhafenin asuintaloja. Taustalla vuonna 2004 valmistunut 109-metrinen Westhafen-Tower, joka on toimistokäytössä.

Mainjoella kulkee jonkin verran tavaraliikennettä. Reinjoki taasen yhdistää Frankfurtin Nordrhein-Westfalenin ja Alankomaiden suuriin teollisuuskeskuksiin. Reinin–Mainin–Tonavan kanavan kautta on puolestaan yhteys kaakkoiseen Keski-Eurooppaan. Kaupungin satamien merkitys on vähentynyt huomattavasti, ja keskeisen sijaintinsa vuoksi satama-alueita on muutettu asuinalueiksi. Frankfurtin satamia ovat:

  • Hafen Mainkur (entinen Cassella-Hafen) Fechenheimin teollisuusalueella, joka on Industriepark Cassellan yritysten satunnaisessa käytössä
  • Hafen Offenbach, joka on poistettu käytöstä 2004 ja sijaitsee vastapäätä
  • Oberhafen-satamaa, jossa on kaksi edelleen käytössä olevaa allasta
  • Osthafen, joka on suurin Frankfurtin satamista
  • Mainkai vanhassakaupungissa (das Altstädter Mainufer), joka on vanhin satamista ja nykyinen rantapromenadi
  • Schaumainkai Sachsenhäusenin puolella, joka tunnetaan museokeskittymänä
  • Westhafen, joka on muutettu asuinalueeksi ja jonka satama-allas on sovitettu huvivenekäyttöön, altaan yli on rakennettu kaksi kävelysiltaa
  • Kraftwerk West, joka on hiilisatama edellisen naapurissa
  • Flusshafen Gutleuthof, joka on edelleen käytössä
  • Chemiewerk Griesheimin harvoin käytetty kuormauspaikka
  • Höchster Hafen, joka lakkautettiin 1980-luvulla, entisajoista on muistoina kuormausnosturit 1950-luvulta ja 1700-luvulta
  • Industriepark Höchst -teollisuusalueen satama.

Kulttuurielämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alte Oper

Puheteatteri Schauspiel Frankfurt ja kaupungin oopperalaitos Oper Frankfurt toimivat yhteisnimellä Städtische Bühnen Frankfurt. Vuonna 1881 avattu Alte Oper tuhoutui toisessa maailmansodassa, vuonna 1981 se avattiin uudelleen konserttitalona. Frankfurtin tunnettuja bulevarditeattereita ovat Komödie Neuen Mainzer Straßella sekä Fritz Rémond-Theater. Kaupungissa toimii kaksi suurta sinfoniaorkesteria, vuonna 1808 perustettu Frankfurter Museumsorchester ja hr-Sinfonieorchester. Tunnettuja kuoroja ovat vuonna 1818 perustettu Cäcilien-Chor, Frankfurter Singakademie sekä Frankfurter Kantorei.

Frankfurt am Main oli toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvaltain miehitysvyöhykkeen keskeinen kaupunki, ja se sai huomattavasti yhdysvaltalaisia kulttuurivaikutteita. Radioasema American Forces Network (AFN) lähetti runsaasti sekä rock- että jazz-musiikkia. Sodan jälkeisinä vuosikymmeninä Frankfurtista kehittyi jazzin saralla eräs Saksan merkittävimmistä kaupungeista. 1990-luvulla kaupunki oli Berliinin ohella saksalaisen tekno-musiikin synnyinpaikka.

Frankfurtin kirjamessuja (Frankfurter Buchmesse) on järjestetty 1400-luvulta alkaen ja nykymuotoisena vuodesta 1949.[32]

Tapahtumia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulumarkkinat vuonna 2006.

Frankfurtin säännöllisesti järjestettäviin tapahtumiin lukeutuu muun muassa kahdesti vuodessa järjestettävä Dippemess eli Dippemarkt, josta varhaisin maininta on 1100-luvulta. Helluntain jälkeistä tiistaipäivää kutsutaan nimellä Wäldchestag. Silloin järjestetään kansanjuhla Oberforsthausissa kaupunginmetsässä. Juhlan historia ulottuu 1700-luvun lopulle. Höchstin kaupunginosassa on järjestetty kesäisin vuodesta 1957 alkaen kansanjuhla Höchster Schloßfest. Sachsenhausenin kaupunginosassa järjestettiin vuodesta 1490 alkaen Sachsenhäuser Brunnenfest kaivojen puhdistamisen kunniaksi. Perinne hiipui vesijohtojen tulon myötä, mutta se elvytettiin jälleen vuonna 1953. Kaivojuhla pidetään joka elokuu, ja sen aikana valitaan Brunnenkönigin eli "kaivokuningatar". Joulumarkkinat, Frankfurter Weihnachtsmarkt, pidetään vuosittain vanhassakaupungissa. Markkinoista ensimmäinen maininta on vuodelta 1393. Frankfurtin joulumarkkinoita on järjestetty 2000-luvulla myös eräissä Britannian kaupungeissa. Suurin niistä on Birminghamissä.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Frankfurt am Mainissa on kaksi yliopistoa ja useita ammattikorkeakouluja. Vanhin ja tunnetuin yliopisto on 1914 perustettu Johann Wolfgang Goethe-Universität. Lisäksi kaupungissa on Frankfurt School of Finance & Management, jolla on kampusalue Frankfurter Ostendissä. Taiteellista korkeakouluopetusta tarjoavat Johann Friedrich Städelin vuonna 1817 perustama Staatliche Hochschule für bildende Künste (Städelschule) sekä 1878 perustettu Dr. Hoch's Konservatorium. 1971 perustettu Fachhochschule Frankfurt am Main kouluttaa insinöörejä ja taloustieteilijöitä. Lisäksi Frankfurtissa sijaitsee Max-Planck-Institute für europäische Rechtsgeschichte (MPIER), Biophysik und Hirnforschung.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Frankfurtissa toimivat muun muassa seuraavat urheilujoukkueet ja -seurat:

Frankfurtin entisiä urheiluseuroja ovat muun muassa:

Frankfurtissa järjestetään joka vuosi maantiepyöräilykilpailu Rund um den Henninger Turm.

Frankfurt am Mainissa syntyneitä kuuluisuuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johann Wolfgang von Goethe.

A–H[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

K–Z[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maria Sibylla Merian.

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Frankfurtia Maintowerin näköalatasanteelta vuonna 2005.
Frankfurtia Maintowerin näköalatasanteelta vuonna 2005.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Living in Frankfurt > Statistics Frankfurt.de. City of Frankfurt am Main. Viitattu 29.7.2009.
  2. http://ebn24.de/index.php?id=34285
  3. http://www.frankfurt.de/sixcms/detail.php?id=3949&_ffmpar[_id_eltern]=3946
  4. http://www.kemi.fi/kk021498/aurinko.html
  5. http://www.frankfurt.de/sixcms/detail.php?id=3949&_ffmpar[_id_inhalt]=59664&_ffmpar[_id_eltern]=3946
  6. http://www.statistik-hessen.de/themenauswahl/bevoelkerung-gebiet/regionaldaten/bevoelkerung-der-hessischen-gemeinden/index.html
  7. http://www.frankfurt.de/sixcms/media.php/678/gliederung_des_frankfurter_stadtgebiets_fsb_1_2008.pdf
  8. Statistisches Jahrbuch Frankfurt am Main 2009
  9. a b c Statistisches Jahrbuch Frankfurt am Main 2010
  10. http://www.frankfurt.de/sixcms/detail.php?id=2835&_ffmpar[_id_inhalt]=92392
  11. http://www.frankfurt.de/sixcms/detail.php?id=2738&_ffmpar[_id_inhalt]=8292880
  12. http://de.structurae.de/structures/data/index.cfm?ID=s0000122
  13. http://www.opernturm.com/
  14. http://de.structurae.de/structures/data/index.cfm?ID=s0000345
  15. http://www.ikonenmuseumfrankfurt.de/
  16. http://www.angewandtekunst-frankfurt.de/
  17. http://deutsches-filminstitut.de/filmmuseum/
  18. http://www.dam-online.de/portal/de/Start/Start/0/0/0/0/1581.aspx
  19. http://www.mfk-frankfurt.de/
  20. http://www.staedelmuseum.de/sm/
  21. http://www.liebieghaus.de/lh/
  22. http://www.museum-giersch.de/#/Willkommen
  23. http://www.juedisches-museum.de/
  24. http://www.historisches-museum.frankfurt.de/
  25. http://www.frankfurt-main.ihk.de/standortpolitik/konjunktur_statistik/wirtschaftsstruktur/ihk-bezirk/bruttowertschoepfung/index.html
  26. http://www.bundesbank.de/download/hv/frankfurt/bankenplatz_frankfurt.pdf
  27. http://www.frankfurt-main-finance.de/de/finanzplatz/daten-studien/finanzplatzbarometer/index.php
  28. http://www.frankfurt.de/sixcms/detail.php?id=4615&_ffmpar[_id_inhalt]=3302057
  29. http://www.industriepark-hoechst.com/index/industriepark/fakten.htm
  30. http://www.fraport.de/content/fraport-ag/de.html/dok/396/396035.entwicklung_der_verkehrszahlen_standort.htm
  31. http://www.bahnhof.de/site/bahnhoefe/de/sued/frankfurt__hbf/frankfurt__hbf.html
  32. http://www.kultur-frankfurt.de/

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]