Arnhem

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Arnhem
WapenArnhem.jpg VlagArnhem.svg
vaakuna lippu
LocatieArnhem.png
Sijainti 51°59′N, 5°55′E
Valtio Alankomaiden lippu Alankomaat
Provinssi Gelderland
Perustamisvuosi 1233
Väkiluku 149 272 (1.2.2012)
Pinta-ala 101,53 km²
Väestötiheys 1 447 as./km²
Korkeus  ?
Kaupunginjohtaja P.C. Krikke
Sivusto www.arnhem.nl
Kartta Arnhemin kunnasta. Rajat esittävät osoitteiden ja rakennusten perusrekisterin mukaisia asuinpaikkoja (Basisregistratie Adressen en Gebouwen (BAG) woonplatsen).

Arnhem on kunta ja kaupunki Alankomaiden itäosassa Ala-Reinin varrella. Se on Gelderlandin provinssin pääkaupunki. Kaupungissa on 149 827 asukasta (11.2013)[1] ja kaupunkiseudulla (stadsregio Arnhem-Nijmegen) yli 750 000.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanha kaupungintalo

Arnhem, joka mainitaan ensimmäisen kerran 893 nimellä Oppidium Arnoldi Villa, alkuperä juontuu vuodesta 1233, jolloin Gueldersin kreivi Otto II myönsi kaupunkioikeudet paikkakunnalle, joka oli kuulunut Prümin luostarikirkolle, sekä asutti ja linnoitti sen. Arnhem liittyi Hansaliittoon 1443. Vuonna 1473 Burgundyn Kaarle Rohkea valtasi kaupungin. Vuonna 1514 Egmondin Kaarle, Gueldersin herttua valloitti sen Burgundian herttuoilta ja vuonna 1543 sen valloitti keisari Kaarle V. Niin kutsutun Kwartier van Veluwe alueen pääkaupunkina se liittyi Utrechtin unioniin 1579 ja siitä tuli osa Alankomaiden seitsemän yhdistyneen provinssin tasavaltaa 1585. Ranskalaiset miehittivät kaupunkia 16721674 ja 17951813. Alkupuolella 1800-lukua vanhat linnoitteet purettiin lähes kokonaan kaupungin laajentumisen tieltä ja vain Sabelspoort (Sapeliportti) säilytettiin keskiaikaisista muureista. 1800-luvulla Arnhem oli herrasväen matkakohdekaupunki, joka oli tunnettu maalauksellisesta kauneudestaan. Se tunnettiin nimellä het Haagje van het oosten (idän pieni Haag).

Arnhemin taistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

John Frost silta nähtynä muistomerkiltä

Toisessa maailmansodassa Operaatio Market Gardenissa (syyskuussa 1944) brittiläinen 1. laskuvarjodivisioona ja puolalainen 1. erillinen laskuvarjoprikaati saivat tehtäväkseen vallata ja pitää Arhemissa sijaitsevan sillan. Yksiköt tekivät maahanlaskuja kaupungin ympäristöön 17. syyskuuta alkaen. Suurin osa joukoista laskeutui kilometrien päähän kaupungista ja pääkohteena olleesta sillasta, eivätkä koskaan saavuttaneet sitä. Pataljoonan kokoinen osasto 1. laskuvarjoprikaatista onnistui pääsemään sillalle, muttei pystynyt valtaamaan sen molempia päitä. Liittoutuneiden joukot kohtasivat kovaa vastarintaa saksalaisilta 9. ja 10. SS-panssaridivisioonilta, jotka oli sijoitettu kaupungin ympärille. Sillalle päässeet brittiläiset joukot joutuivat lopulta antautumaan 21. syyskuuta ja loput joukot vetäytyivät kokonaan joen eteläpuolelle 26. syyskuuta. Nämä tapahtumat on dramatisoitu elokuvassa Yksi silta liikaa. Kunnianosoituksena silta on nimetty John Frost sillaksi laskuvarjosotilaita sillalla komentaneen upseerin mukaan.[3]

Virallinen muistojuhla pidetään vuosittain syyskuussa.[4] Oikeastaan elokuva kuvattiin Deventerissä, jossa oli samanlainen silta käytettävissä yli IJsseljoen, sillä Arnhemissa sillan ympäristö oli muuttunut liian paljon toisen maailmansodan aikaisesta.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maarten van Rossumin, joka oli herttua Charles van Gelren kenraali, talo on ollut kaupungintalona vuodesta 1830. Renessanssityylin koristeormamenttien satyyrin vuoksi sitä kutsutaan nimellä Duivelshuis (paholaisen talo).[5]

John Frostin silta on silta, joka on rakennettu uudelleen toisessa maailmansodassa tuhoutuneen alkuperäisen tilalle.

Openluchtmuseum on ulkoilmamuseo ja puisto, jossa on vanhoja taloja, maatiloja sekä tehtaita eri puolilta Alankomaita.

Burgers' Zoo on suuri eläintarha, jossa näkee eläimiä eri mantereilta ja valtameristä.[6] Se on Alankomaiden suurin sekä kooltaan että kävijämäärältään.

Huomattavia rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • KEMA-torni, 140 metriä korkea TV-torni.
  • GelreDome, Stadioni.

Tunnettuja henkilöitä ja järjestöjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arnhemissa syntyi fyysikko ja Nobel-voittaja Hendrik Lorentz ja siellä perustettiin sananvapausliike Loesje. Englantilainen runoilija Philip Sidney kuoli kaupungissa vuonna 1586.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arnhemissa on rautatieasema, jonka kautta kulkee useita kaupunkien välisiä linjoja (Utrecht, Nijmegen, Zutphen) ja ICE Düsseldorfin kautta Frankfurtiin. Arnhemissa on myös Alankomaiden ainoa edelleen käytössä oleva johdinautojärjestelmä.[3]

Asutuskeskukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Arnhem Citypopulation.de. Viitattu 27.10.2013.
  2. Facts and figures Stadsregio Arnhem-Nijmegen. Viitattu 27.10.2013.
  3. a b Arnhem Fodor's. Viitattu 27.10.2013.
  4. The 68th remembrance of Market Garden, Dropzone Ede / Ginkel Viitattu 27.10.2013.
  5. Duivelshuis Spannende Geshiedenis. Viitattu 27.10.2013.
  6. Burgers’ Zoo Arnhem Nijmegen Region. Viitattu 27.10.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Arnhem.