Toronto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Toronto
(City of Toronto)
Montage of Toronto 7.jpg
Lippu
Lippu
Lempinimi: T.O., T-Dot, Hogtown, The Queen City, The Big Smoke, Toronto the Good
Motto: Diversity Our Strength
Kartta
Kartta

Toronto

Koordinaatit: 43°40′13″N, 79°23′12″WKoordinaatit: 43°40′13″N, 79°23′12″W

Valtio Kanada
Provinssi Ontarion lippu Ontario
Hallintoalueet East York, Etobicoke, North York, Old Toronto, Scarborough, York
Perustettu 27. elokuuta 1793
Kaupunkioikeudet 6. maaliskuuta 1834
Kaupunkiliitos 1. tammikuuta 1998
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi Toronton kaupunginvaltuusto
 – Pormestari Rob Ford
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 630,21 [1] km²
 – Metropolialue 5 905,71 km²
Korkeus 76,5–209 m
Väkiluku (2011) 2 615 060 [1]
 – Tiheys 4 149,5 as./km²
 – Metropolialue 5 583 064
 – Tiheys metropolialue 945,4 as./km²
Aikavyöhyke UTC-5
 – Kesäaika UTC-4
Postinumero M1B–M9W
Suuntanumero(t) 416 ja 647

Toronto [təˈrɒntoʊ] on Kanadan suurin kaupunki ja Ontarion provinssin pääkaupunki. Kaupungissa asuu noin 2,6 miljoonaa ihmistä ja Suur-Toronton alueella noin 5,6 miljoonaa ihmistä (2011).[1] Noin kolmasosa Kanadan väestöstä asuu viiden tunnin ajomatkan säteellä Torontosta ja suunnilleen yksi kuudesosa kaikista kanadalaisista työpaikoista on kaupungin rajojen sisäpuolella.lähde?

Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Curlinginpelaajia Donjoella
(John G. Howard 1836)

Toronto sijaitsee tiheään asutulla Ontarion niemimaalla Ontariojärven luoteisrannalla 350 km Ottawasta ja 500 km Montrealista länteen.[2][3] Sen naapurikaupunkeja ovat Mississauga ja Brampton lännessä, Vaughan ja Markham pohjoisessa ja Pickering idässä. Kaupungin ympärillä leviää laaja, kerrostuneista kivilajeista muodostunut tasanko, joka on osa Saint Lawrencen joen alankoa, kuten koko Etelä-Ontario.[3]

Toronton pinta-ala on noin 630 km² ja ympärysmitta noin 180 km.[1] Leveimmillään kaupunki on 43 km itä-länsisuunnassa ja 21 km pohjois-eteläsuunnassa. Matalin kohta (76,5 m) sijaitsee Ontariojärven rannalla ja korkein kohta (209 m) Steeles Avenue Westin ja Keele Streetin risteyksessä. Pohjoisin kohta sijaitsee Steeles Avenue Eastin ja Pickering Town Linen risteyksessä, eteläisin kohta Ontariojärven rannalla Mississaugan vastaisella rajalla, itäisin kohta Rougejoen ja Ontariojärven yhtymäkohdassa ja läntisin kohta Steeles Avenue Westin ja Albion Roadin risteyksessä.[3]

Torontossa vallitsee kostea mannerilmasto, jolle ovat ominaisia lämpimät ja kosteat kesät ja kylmät talvet. Keskimääräinen lämpötila on −10 °C – 0 °C talvella ja 20 °C – 30 °C kesällä. Kaupungissa on lunta yleensä joulukuusta maaliskuuhun. Ontariojärven vesi tasaa eri vuodenaikojen välisiä lämpötilaeroja.[2]

Torontossa on 1 500 puistoa, ja 18,1 % eli noin 8 000 hehtaaria sen pinta-alasta on erilaisia viheralueita – laaksoja, rotkoja, metsiköitä, puistoja, viljelyksiä ja luonnontilaisia rantoja. Kaupunki sijaitsee Kanadan lehtimetsävyöhykkeen eli carolinalaisen metsän itäreunassa ja kuuluu kasvuvyöhykkeeseen 6 Kanadan maatalousministeriön laatimassa vyöhykejaossa puuvartisille kasveille.[3] Vyöhyke käsittää vain 1 prosentin koko Kanadan pinta-alasta, ja sille ovat tyypillisiä leveälehtiset puut, kuten tammet, amerikankastanjat ja lännentulppaanipuut.[4]

Torontolla on 43 km yhteistä rantaviivaa Ontariojärven kanssa (138 km, jos kaikki järvenpoukamat ja saaret otetaan mittauksessa huomioon), ja kaupungin kautta laskee Ontariojärveen useita jokia, joiden yhteenlaskettu pituus on 307 km.[3] Donjoki virtaa keskustan itäpuolella ja Humberjoki länsipuolella, ja niiden jokilaaksot ovat tärkeitä viheralueita.[5]

Toronton kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) -1,1 -0,2 4,6 11,3 18,5 23,5 26,4 25,3 20,7 13,8 7,4 1,8 ka. 12,7
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) -7,3 -6,3 -2 3,8 9,9 14,8 17,9 17,3 13,2 7,3 2,2 -3,7 ka. 5,6
Vuorokauden keskilämpötila (°C) -4,2 -3,2 1,3 7,6 14,2 19,2 22,2 21,3 17 10,6 4,8 -0,9 ka. 9,2
Sadanta (mm) 61,2 50,5 66,1 69,6 73,3 71,5 67,5 79,6 83,4 64,7 75,7 71 Σ 834,1
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
-1,1
-7,3
-0,2
-6,3
4,6
-2
11,3
3,8
18,5
9,9
23,5
14,8
26,4
17,9
25,3
17,3
20,7
13,2
13,8
7,3
7,4
2,2
1,8
-3,7
S
a
d
a
n
t
a
61,2
50,5
66,1
69,6
73,3
71,5
67,5
79,6
83,4
64,7
75,7
71


Lähde: Toronto *, Ontario Canadian Climate Normals 1971–2000. Environment Canada. Viitattu 12.5.2009.

Kaupunkikuva ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toronton horisontti

Toronto alkoi kehittyä sataman läheiselle noin neljä kilometriä leveälle rantakaistaleelle. Sen takana on melko jyrkkä nousu ylätasangolle, ja tämän takana pyöreämuotoisia kukkuloita. Jokien ja pienempien purojen laaksot olivat aluksi kanoottireittejä, myöhemmin jokilaaksoihin vedettiin maanteitä ja kiskoja. Rantakaistale on edelleen Toronton kantakaupungin ydin, ja sinne piirrettiin shakkilauta-asemakaava 1700-luvun lopulla. Teollisuusalueet syntyivät kaupungin itä- ja länsipuolille rautatien varteen. Raitiovaunuliikenne alkoi 1800-luvulla, ja rohkaisi keskiluokkaa muuttamaan lähiöihin. Keskustaan nousi teräsrunkoisia pilvenpiirtäjiä jo 1900-luvun alussa. Nykyisin kerrostalot hallitsevat Toronton kaupunkikuvaa. Niihin kuuluvat asuinalueiden tornitalot, keskustan liikehuoneistot sekä liikenteen solmukohtiin syntyneet toimistokorttelit.[6]

Toronton maamerkkejä ovat CN Tower (553 metriä korkea ja maailman toiseksi korkein vapaasti seisova rakennelma) ja Rogers Centre (entinen Skydome; maailman ensimmäinen urheiluareena, jossa on siirrettävä katto). Toronton kaupungintalon on suunnitellut suomalainen arkkitehti Viljo Revell 1960-luvun alussa.[7] Torontossa sijaitsee jääkiekon historiaa, tunnettuja seuroja ja pelaajia esittelevä erikoismuseo: Hockey Hall of Fame. Torontosta löytyy myös maailman pisin katu, Yonge street. Ontariojärven rannalla on vesipuisto nimeltään Ontario Place, sekä vähän matkan päässä valtava huvipuisto Canada’s Wonderland.[8]

Näkymä Torontoon CN Towerin näköalatasanteelta.
Näkymä Torontoon CN Towerin näköalatasanteelta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toronton kartta vuodelta 1894

Kun eurooppalaiset saapuivat nykyisen Toronton alueelle, siellä asui huroneja, jotka olivat syrjäyttäneet irokeesit noin vuonna 1500. Toronton nimi on luultavasti peräisin irokeesien sanasta tkaronto, ”paikka, jossa puut seisovat vedessä”.[9]

Ranskalaiset perustivat kauppa-aseman ja Fort Rouillé -linnoituksen vuonna 1750 mutta hylkäsivät sen jo vuonna 1759, kun britit olivat saaneet haltuunsa Québecin.[10] Vuonna 1793 britit perustivat paikalle Yorkin kaupungin, jonka nimi muutettiin Torontoksi 1834. Silloin siellä oli jo 9 000 asukasta.[6]

Vuonna 1853 Torontoon rakennettiin rautatie, ja 1867 kaupungista tuli Ontarion pääkaupunki. Tämän jälkeen Toronton asukasluku alkoi voimakkaasti kasvaa. Vuonna 1885 kaupungin asukasluku oli 100 000 ja vuonna 1934 jo 629 000. 1900-luvun alussa kaupunki toimi kaupan solmukohtana New Yorkin ja Montréalin ja vastikään asutettujen Kanadan länsiosien välillä. Lännen metsistä ja kaivoksista tuli raaka-aineita ja Niagaran putouksilta vesivoimaa. Toronton kauppiaat hoitivat postimyyntiä maan länsiosiin, ja sinne sijoittuivat suuret pankit ja vakuutusyhtiöt.[6]

Kaikkein voimakkainta kasvu on kuitenkin ollut vasta toisen maailmansodan jälkeen, kun Euroopasta ja Aasiasta tulleet siirtolaiset ovat kasvattaneet kaupungin väkimäärää huomattavasti.[11]

Hallinto ja politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Torontoa johtaa pormestari, joka valitaan suoralla vaalilla. Kaupunginvaltuustossa on 44 valtuutettua, joista kukin edustaa omaa, noin 55 tuhannen asukkaan vaalipiiriään. Sekä pormestarin että valtuuston kausi kestää neljä vuotta. Vuodesta 2010 pormestarina on toiminut Rob Ford.[12][13] Vuoden 2010 valtuustossa on kolmannes naisvaltuutettuja.[14]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toronton talouselämä kattaa 11% koko Kanadan bruttokansantuotteesta. Toronton pörssi eli TSX on Kanadan suurin, Pohjois-Amerikan toiseksi suurin ja maailman kuudenneksi suurin pörssi. Viidellä maan kuudesta suurimmasta pankista on pääkonttorinsa sen lähellä.[15] Vuonna 2010 asukkaista 85% työskenteli palveluammateissa. Työttömyys oli 9.94%, lähes kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin Kanadan keskiarvo.[16]

Vuonna 2007 kaupungin suurimpiin työnantajiin kuuluivat kunnan, valtion ja provinssin virastojen ohella Air Canada, vähittäiskauppaketju A & P, Kanadan postilaitos, Toronton liikennelaitos, neljä pankkia, auton osia valmistava Magna International sekä Toronton yliopisto.[17]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2011 väestönlaskennassa Torontossa oli 2 615 060 asukasta. Suur-Toronton metropolialueella asukkaita on noin 5,6 miljoonaa.[1]

Toronto on tunnettu maahanmuuttajien vastaanottaja. Yli puolet kaupungin asukkaista on syntynyt muualla kuin Kanadassa. YK:n mukaan Torontossa on maailman kaupungeista toiseksi suurin maahanmuuttajien osuus heti Miamin jälkeen. Englantilaisten, skotlantilaisten, irlantilaisten, italialaisten ja ranskalaisten lisäksi Torontossa asuu suuria ryhmiä kiinalaisia, eteläaasialaisia, karibialais-afrikkalaisia, filippiiniläisiä ja Latinalaisesta Amerikasta tulleita. Niinpä Torontossa onkin kaupunginosia kuten Little Italy, Little Jamaica,Little Greece, Little Portugal, Little India, Little Mogadishu sekä viisi kiinalaista kaupunginosaa, Chinatown.[8]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TTC:n raitiovaunutyypit

Toronton liikennelaitos, Toronto Transit Commission (TTC), pyörittää joukkoliikennettä, jonka ytimenä on metro, jota täydentävät bussit ja raitiovaunut.[18]

Toronton Pearsonin kansainvälinen lentoasema on Kanadan vilkkain. Vuonna 2006 lentokenttää käytti 31 miljoonaa matkustajaa.[19] Lentoasema sijaitsee 27 km keskustasta luoteeseen.[20]

Toronton teollisuuden ja liike-elämän kannalta satama on myös erittäin tärkeä. Torontosta on vesiteitse suora yhteys Yhdysvaltoihin ja Saint Lawrencen kautta myös Atlantille. Jääolojen takia satama kuitenkin suljetaan talveksi.[6]

Koulutus ja tiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Torontossa sijaitsee Kanadan suurin yliopisto, vuonna 1827 perustettu Toronton yliopisto. Torontossa on myös maan kolmanneksi suurin yliopisto, vuonna 1959 perustettu Yorkin yliopisto. Kaupungissa on lisäksi useita taidealojen oppilaitoksia.[21]

Infrastruktuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toronton vesilaitoksella on järven rannalla neljä juomavedenottamoa ja neljä jäteveden käsittelylaitosta. kaupungissa käytetään päivittäin noin 968 miljonaa litraa vettä.[22] Toronton sähkölaitos on yksi Kanadan suurimmista kunnallisista energialaitoksista. Se jakelee sähköä, jota tuotetaan hiilellä, ydinvoimalla, vesivoimalla, maakaasusta ja uusiutuvilla energialähteillä. Sähköntuotanto on Ontarion energialaitoksen vastuulla.[23]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaisen Viljo Revellin suunnittelema Toronton kaupungintalo

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toronton sinfoniaorkesteri on perustettu ensimmäisen kerran vuonna 1906 ja nykymuodossaan 1923. Se on saavuttanut mainetta useilla kiertueillaan ja levytyksillään. Jukka-Pekka Saraste toimi orkesterin musiikillisena johtajana vuosina 19942001. Nykyisin orkesteria johtaa Peter Oundjian.[24]

Tunnetuista muusikoista Neil Young ja The Bandin kitaristi Robbie Robertson ovat syntyneet Torontossa. Rockyhtyeet Billy Talent, Danko Jones ja Rush on perustettu siellä.

Elokuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toronton elokuvajuhlat on vuosittain järjestettävä kansainvälinen elokuva-alan tapahtuma. Se on kävijämäärältään alansa suurin maailmassa.[25]

Näyttelijät Will Arnett (tunnetaan kenties sarjasta Sukuvika), Eric McCormack ja Michael Ironside ovat syntyneet Torontossa. Myös 24-sarjan Kiefer Sutherland kasvoi siellä.[26]

Media[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Torontosta alkunsa saaneet monikieliset kanavat OMNI1 ja OMNI2 näkyvät kaapelin kautta myös muualla Kanadassa. OMNI1:llä 40% ohjelmasta on englanninkielistä, loppuaika jakaantuu viidentoista eri kielen kesken. OMNI2:lla on tarjolla vielä 20 kieltä lisää, ja ne täyttävät 70% ohjelma-ajasta.[27]

Suuria Torontossa ilmestyviä sanomalehtiä ovat The Globe and Mail, Toronto Sun ja Toronto Star.[28]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Torontossa on seitsemän eri urheilulajien ammattilaisjoukkuetta:[29]

Alueen moottoriurheilun keskus Mosport International Raceway sijaitsee kaupungin ulkopuolella, mutta Honda Indy Toronto ajetaan Länsi-Toronton kaduilla. Jääkiekon pyhättö Hockey Hall of Fame -museo kaupungin keskustassa esittelee oikean Stanley Cup-pokaalin ja NHL-pukuhuoneen kopion sekä laajan kokoelman muita jääkiekon arvoesineitä.[29]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Weir, Andrew (päätoimittaja): Toronto Visitor Guide 2009. Toronto: Tourism Toronto, 2009.
  • City of Toronto (html) 1998–2009. City of Toronto. Viitattu 12.5.2009. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Census Profile Toronto City & Metropolitan Area 24.10.2012. Statistics Canada. Viitattu 19.4.2013.
  2. a b Toronto Visitor Guide 2009, s. 105
  3. a b c d e City of Toronto: Toronto Facts, Toronto’s Geography
  4. Carolinian Species & Habitats – Forest Flora Carolinian Canada.
  5. Don, Humber river valleys to get greenbelt protection 2010. The Star. Viitattu 18.3.2012. (englanniksi)
  6. a b c d Toronto The Canadian Encyclopedia. 2012. Historica-Dominion. Viitattu 9.3.2012.
  7. Toronton kaupungintalo Didrichsenin kaupunginmuseo. Viitattu 10.3.2012.
  8. a b Attraction highlights toronto.ca. Viitattu 10.3.2012.
  9. The real story of how Toronto got its name Natural Resources Canada. Viitattu 19.3.2012.
  10. Fort Rouille Jarvis Collegiate Institute
  11. Harold Trooper: History of Immigration to Toronto Since the Second World War: From Toronto "the Good" to Toronto "the World in a City" CERIS Working Paper No. 12. 2000. Viitattu 10.3.2012.
  12. Mayor Rob Ford Toronto.ca. Viitattu 9.3.2012.
  13. Councillors Toronto.ca. Viitattu 9.3.2012.
  14. Porter: Female breakthrough on Toronto city council The Star. Viitattu 9.3.2012.
  15. Toronto Overview toronto.ca. Viitattu 9.3.2012.
  16. Labour force overview toronto.ca. Viitattu 9.3.2012.
  17. Largest Employers Toronto Western Libraries. Viitattu 10.3.2012.
  18. Toronto Transit Commission Toronto Transit Commission. Viitattu 9.3.2012.
  19. Toronto Pearson Today
  20. Toronto Pearson International Airport airwise. Viitattu 19.3.2012. (englanniksi)
  21. Universities and Colleges in Toronto toronto.ca. Viitattu 10.3.2012.
  22. Toronto Water, water production reports toronto.ca.
  23. About Us Toronto Hydro
  24. Toronto Symphony Orchestra The Canadian Encyclopedia. Viitattu 18.3.2012. (englanniksi)
  25. BBC News: Water opens Toronto Film Festival
  26. 24’s Kiefer Sutherland returns in Touch toronto.com. Viitattu 18.3.2012. (englanniksi)
  27. About OMNI television omnitv.
  28. Country Profile Canada BBC News
  29. a b Professional Sports See Toronto Now. Viitattu 18.3.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]