Aasia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Aasian maanosaa. Aasia tai Asia oli myös eräs antiikin ajan provinssi ja kreikkalaisen mytologian hahmo.
Aasia
Asia (orthographic projection).svg
Pinta-ala 44 579 000 km²
Väkiluku 3 879 000 000
  – väestötiheys 89 as/km²
Valtioita 48 (luettelo valtioista)
Aikavyöhyke UTC+2 – UTC+12

Aasia on maapallon suurin maanosa niin väestöltään kuin pinta-alaltaankin. Sen pinta-ala on noin 44 miljoonaa neliökilometriä, mikä tarkoittaa 29,4 % maapallon maapinta-alasta ja 8,6 % kokonaispinta-alasta. Aasiassa asuu vähän alle neljä miljardia ihmistä eli yli 60 % maailman väestöstä. Perinteisen määritelmän mukaan Aasia muodostaa yhdessä Euroopan kanssa Euraasian jättimantereen. Maanosan nimi tulee antiikin kreikkalaisilta, jotka käyttivät nimeä Anatolian alueesta. Rodultaan Aasian väestö on enimmäkseen mongolidista ja europidistä. Europideja on Euroopan lähiseuduilla ja Etelä-Aasiassa Lähi-idästä Intiaan saakka ulottuvalla alueella. Keskisessä ja itäisessä Aasiassa mongolidinen tyyppi on hallitseva. Valtauskonnot ovat islam, buddhalaisuus ja hindulaisuus.

Aasian alueita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aasian valtiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maa tai alue Pinta-ala
(km²)
Asukasluku
Väestötiheys
(as./km²)
Pääkaupunki Valtiomuoto Viralliset kielet Valuutta
Keski-Aasia: 3 994 400 59 969 284 15
Kazakstan
Kazakstan sijaitsee maantieteellisesti suurimmaksi osaksi Aasiassa. Ural-joen läntinen osa kuuluu Eurooppaan.

2 717 300 15 185 844 5,6 Astana tasavalta kazakki, venäjä Kazakstanin tenge
Kirgisia 198 500 4 753 003 24,0 Biškek tasavalta kirgiisi, venäjä Kirgisian som
Tadžikistanin lippu Tadžikistan 143 100 6 863 752 48,0 Dušanbe tasavalta tadžikki, venäjä Tadžikistanin somoni
Turkmenistanin lippu Turkmenistan 488 100 4 603 244 298,0 Ašgabat tasavalta turkmeeni Turkmenistanin manat
Uzbekistanin lippu Uzbekistan 447 400 25 563 441 57,0 Taškent tasavalta uzbekki Uzbekistanin som
Itä-Aasia: 11 794 122 1 537 965 377 130,4
Japani 377 835 127 433 494 337,0 Tokio perustuslaillinen monarkia japani Japanin jeni
Kiina 9 596 960 1 313 974 000 140,9 Peking kansantasavalta mandariinikiina Renminbi
Kiinan tasavalta 36 191 23 119 772 639 Taipei tasavalta mandariinikiina Uusi Taiwanin dollari
Korean demokraattinen kansantasavalta 120 540 22 224 195 182,0 Pjongjang kansantasavalta korea Pohjois-Korean won
Korean tasavalta 98 480 48 422 644 492,0 Soul tasavalta korea Etelä-Korean won
Mongolian lippu Mongolia 1 564 116 2 791 272 1,8 Ulan Bator tasavalta mongoli Mongolian tugrik
Pohjois-Aasia: 17 075 400 142 200 000 26,8
Venäjän lippu Venäjä
Venäjä sijaitsee maantieteellisesti suurimmaksi osaksi Aasiassa. Ural-vuoriston läntinen osa kuuluu Eurooppaan

17 075 400 142 200 000 26,8 Moskova liittotasavalta venäjä Venäjän rupla
Kaakkois-Aasia: 3 520 125 586 254 917 34,3
Brunein lippu Brunei 5 770 343 653 61,0 Bandar Seri Begawan absoluuttinen islamilainen sulttaanikunta malaiji Brunein dollari
Filippiinit 300 000 89 469 000 300,0 Manila tasavalta filipino, englanti Filippiinien peso
Indonesia 1 919 440 245 453 000 134,0 Jakarta tasavalta indonesia Indonesian rupia
Itä-Timor 14 609 1 040 880 69,0 Dili tasavalta tetum, portugali Yhdysvaltain dollari
Kambodža 181 040 13 363 421 72,5 Phnom Penh perustuslaillinen monarkia khmer Kambodžan riel
Laos 236 800 6 217 141 24,0 Vientiane kansantasavalta lao Laosin kip
Malesian lippu Malesia 329 758 26 207 102 78,0 Kuala Lumpur perustuslaillinen monarkia malaiji Malesian ringgit
Myanmarin lippu Myanmar 678 500 50 700 000 62,0 Naypyidaw liittotasavalta (sotilasjuntta) burma Myanmarin kyat
Singaporen lippu Singapore 648 4 425 720 6 724,0 Singapore tasavalta englanti, mandariinikiina, malaiji ja tamili Singaporen dollari
Thaimaan lippu Thaimaa 514 000 64 632 000 126,0 Bangkok perustuslaillinen monarkia thai Thaimaan baht
Vietnamin lippu Vietnam 329 560 84 403 000 259,0 Hanoi tasavalta vietnam Vietnamin đồng
Etelä-Aasia: 5 131 704 1 489 335 518 290,2
Afganistanin lippu Afganistan 647 500 28 717 213 43,0 Kabul tasavalta pašto, dari Afganistanin afgaani
Bangladeshin lippu Bangladesh 147 570 153 546 901 1 040,5 Dhaka kansantasavalta bengali Bangladeshin taka
Bhutanin lippu Bhutan 38 394 682 321 17,8 Thimphu perustuslaillinen monarkia dzongkha ngultrum
Intia 3 287 590 1 095 351 995 329,0 New Delhi liittotasavalta hindi, englanti ja 22 kansallista kieltä Intian rupia
Malediivien lippu Malediivit 300 341 106 1 171,0 Malé tasavalta divehi Rufiyaa
Nepalin lippu Nepal 140 800 25 284 463 184,0 Kathmandu liittotasavalta nepali Nepalin rupia
Pakistanin lippu Pakistan 803 940 165 804 000 213,0 Islamabad islamilainen tasavalta urdu, englanti Pakistanin rupia
Sri Lankan lippu Sri Lanka 65 610 19 607 519 298,0 Sri Jayewardanapura-Kotte tasavalta tamili, sinhali Sri Lankan rupia
Länsi-Aasia eli Lähi-itä 6 234 892 70 414 000
Yhdistyneiden arabiemiirikuntien lippu Yhdistyneet arabiemiirikunnat 88 880 4 496 000 64,0 Abu Dhabi liittovaltio arabia dirhami
Armenian lippu Armenia 29 800 3 326 448 112,0 Jerevan tasavalta armenia Armenian dram
Azerbaidžanin lippu Azerbaidžan
Azerbaidžan sijaitsee maantieteellisesti Aasiassa ja Euroopassa, jotka Etelä-Kaukasian niemimaa erottaa ne toisistaan

86 600 7 868 385 90,0 Baku tasavalta azeri Azerbaidžanin manat
Bahrainin lippu Bahrain 665 739 000 987,0 Manama perustuslaillinen monarkia arabia Bahrainin dinaari
Egyptin lippu Egypti
Egypti sijaitsee maantieteellisesti suurimmaksi osaksi Afrikassa.Siinain niemimaan itäinen osa kuuluu Aasiaan

1 001 450 80 471 869 77 Kairo arabia tasavalta Egyptin punta
Georgia
Georgia sijaitsee maantieteellisesti Aasiassa ja Euroopassa jonka Etelä-Kaukasian niemimaa erottaa ne toisistaan

69 700 4 661 473 67,0 Tbilisi tasavalta georgia Georgian lari
Irak 437 072 24 001 816 55,0 Bagdad tasavalta arabia, kurdi Irakin dinaari
Iran 1 648 195 68 688 000 42,0 Teheran islamilainen tasavalta persia Iranin rial
Israelin lippu Israel 20 991 7 026 000 303,0 Jerusalem parlamentaarinen demokratia heprea, arabia Uusi Israelin sekeli
Jemen 527 970 20 727 063 39,0 Sanaá tasavalta arabia Jemenin rial
Jordania 92 300 5 153 378 48,0 Amman perustuslaillinen monarkia arabia Jordanian dinaari
Kuwait 17 820 2 041 961 115,0 Kuwait emiraatti arabia Kuwaitin dinaari
Kypros 9 250 717 657 112,0 Nikosia tasavalta kreikka, turkki euro
Libanon 10 452 3 826 018 358,0 Beirut tasavalta arabia Libanonin punta
Omanin lippu Oman 212 460 3 001 583 14,0 Masqat sulttaanikunta arabia Omanin rial
Qatarin lippu Qatar 11 437 885 359 75,0 Doha monarkia arabia Qatarin rial
Saudi-Arabia Saudi-Arabia 2 218 000 24 293 844 12,0 Riad monarkia arabia Saudi-Arabian rial
Syyrian lippu Syyria 185 180 17 585 540 93,0 Damaskos tasavalta arabia Syyrian punta
Turkin lippu Turkki
Turkki sijaitsee maantieteellisesti suurimmaksi osaksi Aasiassa. Bosporinsalmen länsipuolinen osa Turkkia kuuluu Eurooppaan.

780 580 70 414 000 91,4 Ankara tasavalta turkki Turkin liira
Yhteensä: 45 580 450 15 676 943 738 89
NASA:n satelliittikuvista koottu projektio Aasiasta.

Epäitsenäiset valtiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtio Pinta-ala (km²) Asukasluku Asukastiheys (per asukas km²) Pääkaupunki Emämaa
Flag of the British Indian Ocean Territory.svg Brittiläinen Intian valtameren alue 60 3 500 58,3 Diego Garcia Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta
Flag of the People's Republic of China.svg Guangxi 236 000 47 880 000 203 Nanning Kiina
Flag of Hong Kong.svg Hongkong 1 092 7 122 508 6 688 Kiinan erityshallintoalue.
Flag of Christmas Island.svg Joulusaari 135 1 402 10,39 Flying Fish Cove Australian lippu Australia
Flag of the Cocos (Keeling) Islands.svg Kookossaaret 14 630 45 West Island Australian lippu Australia
Flag of Macau.svg Macau 31,4 624 000 18 568 Kiinan erityshallintoalue.
Flag of the People's Republic of China.svg Ningxia 66 400 5 620 000 84,6 Yinchuan Kiina
Flag of the Inner Mongolian People's Party.svg Sisä-Mongolia 1 183 000 28 770 000 20,1 Hohhot Kiina
Flag of Tibet.svg Tiibet 1 220 000 2 630 000 2,16 Lhasa Kiina
Flag of Xinjiang-Shicai.svg Xinjiang 1 665 000 18 760 000 11,7 Ürümqi Kiina


NASA:n satelliittikuvista koottu projektio Aasiasta.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maatalous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karjaa Kazakstanissa.

Aasian väestöstä suurin osa asuu monsuunivyöhykkeellä ja saa maataloudesta elantonsa. Vehnän ja riisin viljely on intensiivistä tuolla vyöhykkeellä. Aasian väestön nopean kasvun seurausta oli valtaisa ravinnontarve. Tämän vuoksi viljeltyä aluetta jouduttiin lisäämään ottamalla autiomaiden reuna-alueita ja muita maataloudelle marginaalisia alueita käyttöön sekä hakkaamalla metsää. Niin sanottu "vihreä vallankumous" oli onnistunut yritys lisätä maatalouden tuotantoa. Lannoitteita ja torjunta-aineita käyttämällä sekä parantamalla siemenlaatua saatiin usein jopa kolminkertaiset sadot. Aasiassa huolta on kuitenkin aiheuttanut muun muassa kemikaaleista johtuvat ympäristöongelmat. Laidunnus ja vehnän viljely ovat Keski-Aasian maatalouden tärkeimmät muodot, johtuen alueen kuivuudesta. Lisäksi alueella viljellään laajalti puuvillaa kastelun ansiosta.[1]

Teollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kawasakin telakka Japanissa.

1980-luvulla monet Itä-Aasian valtiot saavuttivat korkean teollistumisasteen. Tämän vuoksi ne myös tulivat riippuvaisiksi polttoaineiden, mineraalien sekä muiden raaka-aineiden maahantuonnista. Kehittyneimmissä maissa tyypillisiä teollisuuden muotoja ovat auto-, tietokone- ja elektroniikkateollisuus, esimerkiksi Japani on hyvä esimerkki tällaisesta valtiosta. Myös Singapore, Taiwan, Hongkong ja Etelä-Korea ovat teollistuneet nopeasti. Näiden maiden jäljessä tulevat muun muassa Malesia, Thaimaa ja Filippiinit.[2] Myös Kiinan ja Intian vienti on siirtynyt kohti teollisuustuotteita. Molemmilla valtioilla on merkittävää tieteellistä asiantuntemusta muun muassa satelliittiohjelmien ja avaruusteknologian aloilta.[2]

Myös entiset Keski-Aasian neuvostotasavallat ovat siirtymässä hitaasti vapaaseen markkinatalouteen. Näiden maiden teollisuus on kuitenkin vielä vähäistä. Azerbaidžanilla on huomattavat öljyvarat ja Kazakstan tuottaa kemikaaleja ja metalleja.[2]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kielet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aasiassa puhutaan moniin eri kieliryhmiin kuuluvia kieliä. Lähi-idässä valtakieli on seemiläisiin kieliin kuuluva arabia. Keski-Aasian valtioissa puhutaan mm. turkinsukuisia kieliä. Aasian eteläosissa Iranista Bangladeshiin saakka puhutaan indo­eurooppalaisen kielikunnan indo­iranilaiseen haaraan kuuluvia kieliä kuten persiaa, urdua ja hindiä, joiden ohella Etelä-Intiassa puhutaan myös dravida­kieliä, joista laajimmalle levinnyt on tamili. Austronesialaiset kielet kuten malaiji ja indonesia ovat Kaakkois-Aasian pääkieliä. Myös thain kielellä ja burman kielellä on paljon puhujia mantereen puolella.

Kaikista maailman kielistä eniten äidinkielisiä puhujia on mandariinikiinalla. Sen ohella Itä-Aasian eniten puhuttuja kieliä ovat sille lähisukuiset wu ja kantoninkiina sekä lisäksi korea ja japani.[3]

Entisissä neuvostotasavalloissa käytetään yleisesti venäjän kieltä.[3]

Uskonnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki laajimmalle levinneet uskonnot ovat syntyneet Aasiassa. Lähi-idästä ovat peräisin juutalaisuus, kristinusko ja islam, joista viimeksi mainittu on nykyisin Aasiassa laajimmalle levinnyt. Keski- ja Itä-Aasian valtauskontoja ovat buddhalaisuus ja hindulaisuus. Kiinan ja Intian vanhojen filosofisten perinteiden pohjalta on kehittynyt useita uskontoja tai uskontoon rinnastettavia suuntauksia.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Aasian historia

Varhainen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aasian varhaiset korkeakulttuurit syntyivät mantereen eri puolilla suurten jokien varsilla. Mesopotamian ja Indus-jokilaakson kulttuurin välillä oli yhteyksiä, mutta Jangtse-joen ympäristö oli lähes eristyksissä niistä. Silti tietyt yhteiset kulttuuripiirteet osoittavat, että jo varhaisen Kiinan ja Lähi-idän kulttuurien välillä oli tuntemattomia yhteyksiä.[4] Vain hevosilla kulkevat paimentolaiset pääsivät suurten arojen yli, ja Himalaja, Kaukasus sekä Siperian suot ja metsät muodostuivat heillekin liikenne-esteiksi. Vasta Silkkitie yhdisti Kiinan Lähi-itään ja Eurooppaan.

Eurooppalaiset Aasiassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eräitä sotia ja rajakiistoja 1940-luvulta nykyaikaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kashmirin laakso

Toisen maailmansodan jälkeen aseelliset yhteenotot ovat jatkuneet mantereella. Taiwan eli Kiinan tasavalta erosi Kiinasta maan kommunistisen vallankumouksen jälkeen. Kiina ei ole hyväksynyt eroa. Sodan jälkeen myös Vietnam ja Korea jakautuivat kahdeksi eri valtioksi; kapitalistiseen etelään ja kommunistiseen pohjoiseen. Etelä-Vietnam ja Pohjois-Vietnam yhdistyivät vuonna 1975, Vietnamin sodan päätyttyä. Etelä-Korea ja Pohjois-Korea taas ovat yhä sotatilassa, tosin vain muodollisesti. Myös Himalajan vuoristossa sijaitsevan Kashmirin osavaltion kysymys on yhä vailla ratkaisua. Vuonna 1971 Pakistanin ja Intian välille syntyi sota. Sodan seurauksena syntyi Bangladeshin valtio. Aseellisia yhteenottoja Kiinalla on ollut Vietnamin, Neuvostoliiton ja Intian kanssa, johtuen kiistoista Kiinan rajalinjasta. Filippiinien, Vietnamin, Malesian, Taiwanin ja Kiinan välillä on nykyään jännitteitä, johtuen Spratlysaarten omistuksesta.[5]

Luonto ja luonnonvarat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aasian alueen luonto on erittäin rikasta ja siellä elää paljon sellaisia eläimiä joita ei muualla tavata. Lisäksi Aasian alueella on maaperässä runsaasti mineraaleja ja arvometalleja. Persian­lahden ympärillä ovat maailman runsaimmat maaöljy­esiintymät. Kiinalla on enemmän vesivoimavaroja kuin millään muulla maailman maalla, jopa kaksi kertaa enemmän kuin Venäjällä. Hiilivarantojen suhteen Venäjä ja Kiina kuuluvat maailman suurimpiin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Penny Martin, Margaret Olds ja Fran Church: Geographica. Suom. Matti Eskola ja Jorma Harju. Könemann, 2003. ISBN 3-89731-916-0.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Martin, Olds ja Church: ”Aasia: Maatalous”, Geographica, s. 144–145. , 2003.
  2. a b c Martin, Olds ja Church: ”Aasia: Teollisuus”, Geographica, s. 145. , 2003.
  3. a b Martin, Olds ja Church: ”Aasia: Kielet”, Geographica, s. 145. , 2003.
  4. McNeill J.R. & McNeill William: Verkottunut ihmiskunta. Yleiskatsaus maailmanhistoriaan. Vastapaino, 2005.
  5. Martin, Olds ja Church: ”Aasia: Rajakiistat ja sodat”, Geographica, s. 145. , 2003.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]