Tiibetin ylänkö

Tiibetin ylänkö sijaitsee etelässä sijaitsevan Himalajan vuoriston ja pohjoisessa sijaitsevan Taklimakanin aavikon välissä.

Tiibetin ylänkö on maailman laajin ja korkeimmalla sijaitseva ylänkömaa Keski-Aasian eteläosassa Länsi-Kiinassa Kunlunin ja Himalajan välissä. Ylängön pinta-ala on n.2 miljoonaa km² ja sen korkeus on keskimäärin 4800-4900 metriä merenpinnasta.

Tämä 'maailman katoksi' kutsuttu ylänköalue on kohonnut ja poimuttunut pääosin alppilaisten (tertiääristen ja mesotsooisten) vuorijonojen muodostumisen yhteydessä. Tiibet sisältää itä-länsi-suuntaisia vuorijonoja, jotka yhtyvät lännessä jopa yli 8 000 m korkeaksi Karakorumiksi sekä Pamirin ja Hindukušin solmuiksi. Idässä jonot kääntyvät kaakkoon. Jonojen väliin jää laaksoja, jotka laajenevat keskiosassa matalareunaisiksi altaiksi. Keski- eli Sisä-Tiibetin korkeuserot ovat lähes poikkeuksetta alle 500 m, kun taas itäosassa vuorottelevat kaakkoissuuntaiset vuorijonot ja niiden väliset syvät rotkomaiset jokilaaksot. Himalajan (Mount Everest, tiib. Jolmo Lungma eli Tšomolungma, 8848 m) sekä Transhimalajan ja Karakoramin välissä sijaitsevat Brahmaputran (Tiibetissä Tsangpon), Induksen ja Sutlejin yläjuoksut syvän ja leveydeltään vaihtelevat laakson pohjalta.

Tiibetin keskusta muodostuu Kunlunin ja Transhimalajan välissä sijaitsevasta laskujoettomasta Tšangtangin ylängöstä, jonka korkeus on 4 500- 5 000 m merenpinnasta sekä pituus 2 400 km (länsi-itä-suunnassa) ja leveys 700 - 800 km (pohjois-etelä-suunnassa). Keskiosan merkittävin vuorijono on Tanglha (Tanggulashamai). Tiibetin ylängön koillisosa Tsighain ylänkö sijaitsee Nanšanin ja sen jatkeen Astin Taghin (Altyn Tagh eli Aerjinshanmai) sekä Kunlunin eteläisen pääjonon Bjan Karan (Bayankalashanmai) välissä. Sen pohjoisosassa ovat Tsaidamin allas ja Kukunor, Kiinan suurin suolajärvi. Tiibetin Kaakkoisraja on epämääräinen. Kiinan ja Taka-Intian suurimpien jokien (Keltainenjoki, Jangtse, Mekong ja Salween) yläjuoksut alkavat Tiibetin lumi- ja jäähuippuisilta vuorilta melko läheltä toisiaan ja laskevat samansuuntaisten vedenjakajavuorten (Bajan Karan vuoristo, Ningjingshan ja Taniantawengshan) Välissä eteläkaakkoon (Huangho kuitenkin koilliseen. Transhimalaja on Sisä-Aasian laskujoettomien seutujen sekä Intian valtamereen laskevien vesien (Indus, Ganges ja Brahmaputra eli Yaluzangbujiang) välinen päävedenjakaja. Tšangtangissa on vuorijonojen välisiä painanteita, jotka ovat pakkasrapautumalla syntyneen soran täyttämiä ja tasaamia tai laskujoettomien matalien suolajärvien (muun muassa Namuhu, Qilinhu, Tanggulahu ja Anglalnghu) peittämiä.

Luonto ja kasvillisuus

Ilmastolliset erot ylängön pohjois- ja eteläosien välillä ovat suuret. Keski-, länsi- ja pohjoisosien ilmasto on äärimmäisen mantereinen. Ainoastaan itäiset ja eteläiset reuna-alueet ovat monsuunin vaikutuksen alaisia. Kesäkuukausien keskilämpötila on Tšangtangissa 10-15˚C ja vuotuinen sademäärä alle 100 mm. Pohjoisosissa tammikuun keskilämpötila on -20˚C. Yleensä sademäärät nousevat luoteesta kaakkoon. Myös Tsinghain itäosat ovat Tiibetin reunavuorten piirissä ilmasto saattaa vaihtua suppealla alueella subtropiikista (laakson pohja) nivaaliin (lumi-ilmaston) vyöhykkeeseen. Kasvillisuus on niukkaa. Tšangtangissa on laajoja lumi- ja jääkenttiä sekä kivi- ja soralakeuksia, jotka ovat korkeintaan jäkälän ja sammalen peittämiä aavikoita tai kserofyyttisiä patjakasveja ja kääpiöpensaita kasvavia aavikkoaroja. Paikoin on lisäksi mätässoita ja suolajärvien rannoilla suolasoita. Kukunorin altaassa kasvillisuus on jo melko rehevää. Vasta Etelä- ja Kaakkois-Tiibetissä on sulkeutuneita metsiä, joiden puulajit (muun muassa laakeripuut, eräät kesävihannat lehtipuut, kuuset ja lehtikuuset) vaihtuvat kasvupaikan korkeuden mukaan. Suotuisten kosteusolojen vuoksi metsäraja kohoaa kaakossa 4 600 metriin. Metsärajan yläpuolella on alppiruusupensaikkoa ja ruohikkoa. Lumiraja tulee vastaan 4 000- 6 000 m:n korkeudella.

Eläimistö

Ylängön eläimiä ovat villijakki, argaali, kiangi (tiibetiläinen villiaasi), myskihirvi, tiibetingaselli, murmeli, susi, tiibetinkarhu ja lumiapina.