Telakka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee paikkoja, joissa rakennetaan ja korjataan laivoja. Telakka on myös kulttuuritalo Tampereella. Myös kannettaviin tietokoneisiin voi liittyä telakka.
Pieni telakka Klaksvíkissa Färsaarella, jossa korjataan kalastusaluksia.
Nykyaikainen telakka Kobessa Japanissa.
Royal Caribbean International -varustamon risteilyalus M/S Freedom of the Seas varustelulaiturilla Pernon telakalla Turussa.

Telakat ovat paikkoja, joissa korjataan ja rakennetaan laivoja. Toimintaperiaatteeltaan telakka on yleensä joko vetotelakka, uiva telakka tai allastelakka, jollaisia suuremmat telakat tavallisesti ovat.

Vetotelakassa on maalta veteen ulottuvien kiskojen varassa liikkuva kelkka, jota liikutellaan vaijeri- ja taljajärjestelmän avulla. Telakoitava alus saatetaan hinaajien avulla kiskojen alapäässä lasketun kelkan etupuolelle ja liu'utetaan kelkan päälle. Sukeltaja kiinnittää aluksen kelkkaan ja kelkka vedetään kuivalle maalle.

Allastelakka toimii samaan tapaan kuin kanavasulku: laiva saatetaan portin kautta täynnä olevaan altaaseen ja tukirakenteiden asentamisen jälkeen allas tyhjennetään, jolloin laiva jää kuiville.

Uivassa telakassa laiva ajetaan veteen upotetun telakkaponttoonin päälle. Telakkaponttoonista pumpataan vettä pois, jolloin telakka ja laiva nousevat ylöspäin. Uiva telakka on helppo siirtää.

Neuvostoliitto kehitti uivatelakkatekniikkaa erityisesti. Heidän merkittävin keksintönsä oli se että uivien telakoiden ponttooniosat ja myöhemmin myös kaikki rakenteet tehtiin raudoitetusta betonista. Rakentaminen nopeutui ja helpottui, lisäksi etuna oli betonin suuri huoltoystävällisyys: sitä ei tarvitse ruostesuojata tai yleensäkään maalata ja suomalaisetselvennä havaitsivat että ajan oloon betonin vesitiiviys vain parani. Tällaisen telakan romuttaminen tosin on äärimmäisen hankalaa tiheän raudoituksen johdosta.

Perinteiseen laivanrakennukseen kuuluivat edellä mainittujen telakkatyyppien lisäksi varvit, joissa laivat pelkästään rakennettiin. Varvista laiva liu'utettiin suovalla liukastettua kaltevaa tasoa pitkin veteen perä edellä. Koivistolaisessa laivanrakennusperinteessä alus liukui veteen kylki edellä. Tätä tekniikkaa käytettiin Suomessa vielä sodan jälkeen sotakorvauksiin kuuluneiden puualusten rakentamisessa.

Suomen suurimpiin telakoihin kuuluvat STX Europe:n telakat Turussa, Raumalla ja Helsingissä.

Maailman suurimmat telakat
Tilaukset 2005–2007
Sija Telakka Maa Bruttorekisteritonnia
1. Hyundai Heavy Ulsan Etelä-Korea 40 965 505
2. Samsung Heavy Etelä-Korea 22 986 205
3. Daewoo Ship/Marine Etelä-Korea 22 605 524
4. Hyundai Samho Etelä-Korea 17 565 730
5. Stx Chinhae Etelä-Korea 14 101 780
6. Shanghai Waigaoqiao Kiina 13 652 806
7. Dalian Shbldging - No 2 Yard Kiina 10 677 200
8. Sungdong Kiina 10 308 650
9. New Times Shipbuilding Kiina   9 882 815
10. Hyundai Mipo Etelä-Korea   9 847 061
[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Facta 2001 s. 441-442

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kauppalehti 24.10.2007
Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.