Koiviston maalaiskunta
Sivulta puuttuu |
|
|
|---|---|
| Lakkautettu kunta – luovutettu Neuvostoliitolle | |
 |
|
|
sijainti |
|
| Lääni | Viipurin lääni |
| Maakunta | Etelä-Karjala3 |
| Kihlakunta | Rannan kihlakunta |
| Perustettu | 15752 |
| Lakkautettu | 1948 (luovutettu Neuvostoliitolle 1944) |
| Pinta-ala | 283,10 km² [1] (12.3.1940) |
| – maa | 280,30 km² |
| – sisävesi | 2,80 km² |
| Väkiluku | 8 883 (1939) |
| – väestötiheys | 31,7 as/km² |
|
1 Ei virallinen kuntavaakuna, vaan pitäjän perinnevaakuna, joka on otettu käyttöön kunnan lakkauttamisen jälkeen. |
|
Koiviston maalaiskunta (Koiviston mlk, ruots. Björkö landskommun) oli Etelä-Karjalassa sijainnut Suomen kunta, joka kuului Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutettuun alueeseen. Koiviston pinta-ala oli vuonna 1939 280,3 km² ja asukasluku 8 883. Koiviston maalaiskunta rajoittui pohjoisessa Johannekseen ja idässä Kuolemajärveen. Lisäksi maalaiskunnan sisällä oli Koiviston kauppala.
Sisällysluettelo |
Kylät [muokkaa]
Ahtiala, Alvatti, Eistilä, Harila, Humaljoki, Hyttölä, Härkälä, Ilmasti, Ingertilä, Jaakkola, Kaaliala, Kaipiala, Keskisaari, Kiiskilä, Kiurlahti, Kurkela, Köri, Lemminkylä, Makslahti, Mannola, Partiala, Patala, Penttilä, Putus, Pönni, Rautanen, Römpötti, Saarenpää, Savonniemi, Soukansaari, Tervahartiala, Tetriniemi, Tiurinsaari, Vanhkylä, Vatnuori
Asukasluvun kehitys [muokkaa]
- 7 051 (1880)
- 8 113 (1890)
- 8 135 (1900) (Lavansaari ja Seiskari erotettiin Koivistosta 1896)
- 9 111 (1910)
- 9 762 (1920)
- 10 964 (1930) (Kauppala muodostettiin 1927, mutta asukasluvut ovat yhdessä vielä vuonna 1930)
- 8 883 (1939)
Historia [muokkaa]
Koiviston satama mainitaan ensi kerran jo vuonna 1268 Berjozovskoje-nimellä. Koivistosta muodostettiin Viipurin kappeliseurakunta vuonna 1548 ja itsenäinen seurakunta 1575. Vuonna 1896 Koivistosta erotettiin Lavansaaren ja Seiskarin kunnat. Koiviston kirkonkylä ja Kotterlahden kylä erotettiin kunnasta Koiviston kauppalaksi vuonna 1927.
Koiviston asukkaat sijoitettiin jatkosodan jälkeen Askolan, Kymin, Mäntsälän ja Pornaisten kuntiin. [2]
Tunnettuja koivistonmaalaiskuntalaisia [muokkaa]
- Pentti Karvonen syntynyt 1931, kestävyysjuoksija
- Reino Karvonen, syntynyt 1932, kestävyysjuoksija.
Aiheesta muualla [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (PDF) (sivut 2–3, taulukko 3. Suomesta Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitolle Moskovan rauhassa maalisk. 12 p:nä 1940 luovutettujen alueiden sekä vuokra-alueen pinta-ala) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 127. Helsinki: Otava, 1950.
| Kokonaan alueensa menettäneet kunnat[1] | |
| * kaupungit | Käkisalmi | Sortavala | Viipuri |
| * kauppalat | Koivisto | Lahdenpohja |
| * maalaiskunnat | Antrea | Harlu | Heinjoki | Hiitola | Impilahti | Jaakkima | Johannes | Kanneljärvi | Kaukola | Kirvu | Kivennapa | Koiviston maalaiskunta | Kuolemajärvi | Kurkijoki | Käkisalmen maalaiskunta | Lavansaari | Lumivaara | Metsäpirtti | Muolaa | Petsamo[2][3] | Pyhäjärvi (Vpl) | Rautu | Ruskeala | Räisälä | Sakkola | Salmi | Seiskari | Soanlahti | Sortavalan maalaiskunta | Suistamo | Suojärvi | Suursaari | Terijoki | Tytärsaari | Uusikirkko | Valkjärvi | Viipurin maalaiskunta | Vuoksela | Vuoksenranta | Äyräpää |
| Kunnat, joiden alueesta pienempi osa pysyi Suomessa | Jääski[4] | Korpiselkä[5] | Nuijamaa | Pälkjärvi[5] | Säkkijärvi[5] | Uukuniemi | Vahviala[5] | Värtsilä |
| Kunnat, joiden alueesta suurempi osa pysyi Suomessa | Ilomantsi | Inari[6] | Kitee | Kuusamo | Lappee | Parikkala | Rautjärvi | Ruokolahti | Saari | Salla | Simpele | Tohmajärvi | Vehkalahti | Virolahti | Ylämaa |
| Lisäksi mainittavia luovutettujen alueiden paikkoja | Elisenvaara | Enso | Ihantala | Ilmee | Kolosjoki | Konevitsa | Kyyrölä | Liinahamari | Pitkäranta | Pölläkkälä | Uuras | Valamo |
| Kunta, jonka alue kokonaan vuokrattiin | Hanko[7] |
| Kunnat, joiden alue osaksi vuokrattiin | Bromarv[7] | Degerby[8][9] | Espoo[8] | Inkoo[8] | Kirkkonummi[8] | Siuntio[8] |
|
|
